-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenkäyntikulut
- Uutiset
11.10.2019 14.00
Hovioikeus: Osakeyhtiön oikeudenkäyntikulujen jäämistä yhtiön vahingoksi ei voitu olosuhteet huomioon ottaen pitää kohtuuttomana ulosottoasiassaNyt käsiteltävässä asiassa X Oy oli sivullisena pyytänyt, että sille palautetaan määräaika valituksen tekemiseksi ulosottopäätöksestä. Yhtiö oli sittemmin peruuttanut hakemuksen, koska ulosottomiehen oikaistua päätöstä yhtiöllä ei enää ollut oikeussuojan tarvetta. Lausunnon antaminen X Oy:n hakemuksesta oli rauennut. Asiassa ei tehty ulosottovalitusta eikä valtion vastuulle jäävää virheellistä menettelyä voitu todeta. Tämän vuoksi X Oy:n oikeudenkäyntikulujen jäämistä yhtiön vahingoksi ei voitu olosuhteet huomioon ottaen pitää kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 10.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjoikeuden tuomiota toimitusjohtajasopimuksen rikkomista koskevassa riidassa - oikeudenkäyntiä ei näytetty myöskään pitkitetyn eikä asianajaja ollut velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhtiölle yhteisvastuullisesti päämiehensä kanssaHO:een valittaneella yhtiöllä ei katsottu olleen perusteita katsoa, että sillä olisi ollut oikeus purkaa toimitusjohtajasopimus. A ei ollut rikkonut 21.4.2016 saakka voimassa ollutta kilpailu- ja houkuttelukieltoa. Edellytyksiä velvoittaa A:ta suorittamaan sopimussakkoa ei ollut, eikä B Oy:llä ollut ollut oikeutta pidättäytyä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen maksamisesta A:lle. Edellytyksiä kohtuullistaa B Oy:n velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa ja erokorvausta ei myöskään ollut. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 12.25
Tarpeettoman oikeudenkäynnin aiheuttaneen oli korvattava konkurssipesän oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa korkoineenAsiassa oli HO:ssa kyse oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta takaisinsaantia konkurssipesään koskevassa asiassa. HO hylkäsi vastaajan (vastapuoli HO:ssa) oikeudenkäyntikuluvaatimuksen KO:ssa ja hylkäsi Kantaja Oy:n konkurssipesän (valittaja HO:ssa) maksamasta tältä osin tuomittua 4.017,60 euroa. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan Kantaja Oy:n konkurssipesälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 3.608,06 euroa ja HO:ssa 1.953 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisun antamisesta lukien. Vastaajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin. Muilta osin asia ei ollut ollut HO:n tutkittavana. (KKO:2021:43: Hovioikeuden tuomiota muutettiin ja konkurssipesä velvoitettiin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa korkoineen) - Uutiset
9.10.2019 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi Finnairiin kohdistetun kanteen ja vapautti yhtiön velvollisuudesta maksaa kantajalle 624 euroa - kantaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti avustajansa kanssa maksamaan Finnairin lähes 16 000 euron oikeudenkäyntikulutHO:ssa oli Finnairin valituksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, olisiko kanne tullut jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei Lakiasiaintoimistolla ollut oikeutta edustaa kantajaksi nimettyä A:ta puutteellisen tai pätemättömän valtuutuksen tai sen vuoksi, että valtuutusta vakiokorvauksen perimisestä aiheutuneiden kulujen vaatimiseen ei ollut annettu. Jos kannetta ei tällä perusteella jätetä tutkimatta, ratkaistavana oli, oliko kantajaksi ilmoitetulla A:lla oikeudellinen intressi kanteen ajamiseen ja mikä merkitys oikeussuojan tarpeella tai sen puuttumisella oli kanteen kannalta. Viimeisenä kysymys oli oikeudenkäyntikuluista ja mahdollisesti asiamiehen kuluvastuusta. KO:n tuomio kumottiin. Kanne hylättiin. A velvoitettiin yhteisvastuullisesti OTM:n kanssa maksamaan Finnair Oyj:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 9.955 euroa ja HO:ssa vaaditut 5.860 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 11.00
Työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut asiallisia ja painavia syitä, kun irtisanominen oli toteutettu runsaat kolme viikkoa uuden työntekijän palkkaamisen jälkeen56-vuotiaan kantajan työsuhde oli kestänyt vain kuusi kuukautta. Verrattaessa sitä, mitä kantaja ja uusi työntekijä olivat todellisuudessa tehneet, kyse oli ollut samankaltaisista tehtävistä. Kantajan irtisanomisella ja uuden työntekijän palkkaamisella katsottiin olleen ajallinen yhteys. Kolme viikkoa oli ollut uudelle työntekijälle liian lyhyt aika sen arvioimiseen, oliko kantajan työsuhteen päättämiseen ollut tarvetta ja perusteita vai ei. Oikeudenmukainen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli kuuden kuukauden palkka. - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidilleA on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 12.39
Syyte jätettiin nostamatta - vaadittuja 16.419,15 euron asianajokuluja ei korvattuValittaja oli vaatinut, että hänelle esitutkinnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korvataan valtion varoista avustajan 59,35 tunnin työmäärän perusteella 16.419,15 eurolla. Lisäksi valittaja oli vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 588 eurolla korkoineen. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.00
Sovintoon päätynyt elatusavun valmisteluistunto kesti 35 minuuttia - palkkio oli kuitenkin maksettava vähintään yhdeltä tunniltaIstuntokäsittelystä ja esitutkinnassa avustamisesta palkkio maksetaan aina vähintään yhdeltä tunnilta. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 2 § huomioon ottaen asianajajalle istuntoajalta määrättävää palkkiota oli korotettava vastaamaan yhden tunnin työmäärästä maksettavaa palkkiota. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 9.30
Hovioikeuden päätös syytteeseen yhtyneiden asianomistajien velvollisuudesta korvata vastaajan oikeudenkäyntikulut syyttäjän peruutettua valituksensa hovioikeudessaAsianomistajien valituksen peruuttaminen ei ollut johtanut siitä, että he olisivat päässeet tavoittelemaansa lopputulokseen miltään osin. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaista erityistä syytä, jonka perusteella kulujen korvausvelvollisuudesta olisi ollut määrättävä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Asianomistajat olivat siten velvolliset korvaamaan valtiolle V1:n avustajalle sekä V2:n ja V3:n puolustajille valtion varoista maksettavat palkkiot. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 16.00
Osapuolet vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun maistraatti perui edunvalvojan määräämistä koskevan hakemuksensaMaistraatti oli peruuttanut hakemuksensa A:n elämäntilanteessa ja terveydentilassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Vaikka A:n oikeudenkäyntikulut olivat sinänsä johtuneet maistraatin tekemästä hakemuksesta, HO katsoi asian laatu ja muut asiassa selostetut seikat huomioon ottaen, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä, että asianosaiset vastaavat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan. A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli siten hylättävä. KO:n päätös kumottiin siltä osin kuin Uudenmaan maistraatti oli velvoitettu korvaamaan A:lle hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa 1.240 eurolla. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 15.00
Isä ei ollut kolmeen vuoteen ollut tekemisissä 7-vuotiaan tyttärensä kanssa - äidin sisar määrättiin lapsen oheishuoltajaksi isän vastustuksesta huolimattaYhteishuollon tarpeellisuutta arvioitaessa oli kiinnitettävä huomiota lapsen ja ei-huoltajana olevan vanhemman suhteeseen. Isä ei ollut tavannut, ollut yhteydessä eikä kiinnittänyt huomiota lapseen kolmeen vuoteen. Lapsen ja isän välillä ei siis vallinnut minkäänlaista isä-/lapsisuhdetta tällä hetkellä. Isä oli perustellut vaatimustaan ja kertonut, että hänen tarkoituksensa on palauttaa suhteensa lapseen ja toivottavasti myös äitiin. Tämä asia oli ollut vireillä yli vuoden ja käsittely oli pitkittynyt mm. sen vuoksi, että isän avustaja oli vaihtunut kahdesti. Äidin nyt käsiteltävä vaatimus oli ollut isän tiedossa yli vuoden eikä isä ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin huolto- ja tapaamissuhteen luomiseksi lapseen. Tämän vuoksi isän kertomiin tulevaisuudensuunnitelmiin ei tullut kiinnittää huomiota. Näin ollen isän ja lapsen välisestä suhteesta johtuvaa estettä oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. HO ei myäntänyt KO:n päätöksen hylkäämistä vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 13.30
Hovioikeus ei vahvistanut sovintoa velkomusasiassa oikeudenkäyntikulujen osalta, kun sovinto oli ilmeisesti tehty pääasiassa oikeusapulain mukaisen kuluvastuun välttämiseksiHovioikeus totesi ratkaisussaan, että oikeusapulaissa ei ole erityistä säännöstä oikeusavun kustannusten korvaamisesta valtiolle sen tapauksen varalta, että asianosaiset sopivat asian tuomioistuinkäsittelyn aikana, mutta lähtökotaisesti oikeudenkäyntikuluja koskeva sovinto voi loukata valtion oikeutta vain silloin, kun sovinto on tehty pääasiassa tai yksinomaan oikeusapulain 22 §:n tarkoittaman vastapuolen kuluvastuun välttämiseksi. Ottaen huomioon, että A:lle oli myönnetty jatkokäsittelylupa ja sovinto oli tehty Alektumin aloitteesta asian käsittelyn siinä vaiheessa, kun hovioikeus on tiedustellut sen kannanottoa vastapuolen valtion varoista maksettavaan oikeudenkäyntikululaskuun, hovioikeus päätteli, että näissä olosuhteissa sovinto, jolla Alektum luopui vaatimuksistaan siitä huolimatta, että se oli voittanut asian käräjäoikeudessa, oli Alektumin puolelta pääasiassa tehty oikeusapulain 22 §:ssä tarkoitetun vastapuolen kuluvastuun välttämiseksi. Sovintoa ei vahvistettu siltä osin kuin siinä oli sovittu osapuolten vastaavan itse oikeudenkäyntikuluistaan. Alektum Oy velvoitettiin korvaamaan valtiolle A:n avustamisesta hovioikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 11.49
Työsopimukseen otettua koeaikaehtoa oppisopimuskoulutusjakson jälkeen pidettiin työsopimuslain vastaisena - erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle ei ollutKO katsoi, että uuden työsopimuksen koeaikaa koskeva ehto oli työsopimuslain vastainen. Kantajan laiminlyönnit oppisopimuksen aikana ja hänelle tällöin annettu varoitus puolsivat osaltaan työsuhteen päättämistä. Varoitus oli kuitenkin annettu useita kuukausia ennen nyt todettuja laiminlyöntejä ja eri työsuhteen aikana. Sille ei siten voitu antaa ratkaisevaa merkitystä asiassa. Kantajan luvattomat poissaolot olivat olleet melko lyhyitä. Hänen menettelyänsä ei voitu katsoa toistuvaksi, vaikka laiminlyöntejä olikin ollut useita. Kantajalle ei esitetyn näytön perusteella ollut lainkaan huomautettu hänen menettelystään. Nämä seikat huomioon ottaen KO katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut TSL:n mukaista erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle. Yhtiö tuomittiin maksamaan korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 9 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, irtisanomisajan ja odotusajan palkan (määrät riidattomat) ja korvauksena oikeudenkäyntikuluista 14.438,56 euroa. Vaatimukset hylättiin enemmälti. Kantajan asiamiehen 280 euron tuntilaskutuksen osalta KO katsoi, että kysymyksessä on pääkaupunkiseudulla käytössä oleva normaali ja hyväksyttävä tuntihinta riita-asioissa. Yhtiö perui valituksensa HO:ssa. Asia jäi KO:n tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 11.00
Epämiellyttävä haju ei poistunut tukiasuntokäyttöön vuokratusta asunnosta edes otsonoinnilla - hovioikeus alensi kaupungin yksityiselle vuokranantajalle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 25 579,81 eurosta 10 469,72 euroksiAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kaupungin jälleenvuokraamalle asunnolle aiheutunut jälleenvuokralaisen menettelystä sellaista vahinkoa, josta kaupunki oli myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin vastuussa vai oliko kysymys asunnon tavanomaisesta kulumisesta, josta kaupunki vuokralaisena ei ollut korvausvastuussa. Mikäli kaupungin katsottiin olevan korvausvastuussa asunnolle aiheutetuista vahingoista myös myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin, HO:ssa oli kysymys myös vahingonkorvauksen määrästä. Kaupunki velvoitettiin maksamaan KO:n tuomitsemien määrien sijasta vuokranantajalle vahingonkorvaukseksi menetetyistä vuokrasaatavista 1 834,12 euroa, menetetyistä vesimaksuista 54 euroa, siivouskustannuksista 400 euroa, asbestitutkimuksesta 669,60 euroa, asiantuntijalausunnosta 212 euroa, vuokranantajan omasta työstä 300 euroa sekä asunnon korjauskustannuksista 7 000 euroa, yhteensä 10 469,72 euroa viivästyskorkoineen 3.8.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 15.00
Hovioikeus arvioi oliko kotikasvatuksen mahdollistama lapsen fyysisen ohjaamisen ja rajoittamisen hyväksyttävä raja perhekodissa ylitetty vai ei - kysymys myös oikeudenkäyntikuluista ja valtion korvausvelvollisuudestaHO tuomitsi perhekotia ylläpitävän naisen 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen 1.9.-30.11.2017 välisenä aikana tehdystä lievästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeuden tuomiota asianomistajalle tuomitun 100 euron korvauksesta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ei muutettu. HO ei muuttanut KO:n tuomiota myöskään siltä osin kuin siinä oli hylätty syyte kahdesta lievästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO totesi, ettei KKO ole antanut suoranaista ennakkoratkaisua tämän kaltaisesta tapauksesta, mutta ratkaisu KKO 2016:41 oli sovellettavissa tapaukseen. HO totesi johtopäätöksenään, että syyte oli pääosin hylätty ja hyväksytyltäkin osin lievennetty niin merkittävästi, että asiassa oli sen vuoksi erityinen syy velvoitettaa valtio korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. Kohtuulliseksi korvausvelvollisuudeksi HO katsoi kolme neljäsosaa kohtuullisiksi hyväksytyistä määristä eli KO:n osalta 8.091,38 euroa ja HO:n osalta 6.348,57 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 11.34
Marjametsässä selkänsä loukanneelle jäi uudesta leikkauksesta huolimatta vahva-asteinen alaraajojen halvausoireisto ja kiputila alaraajojen alueelle - korvausvaatimukset potilasvahingosta hylättiin hovioikeudessakinKO oli päätynyt siihen, ettei kantajalle ollut aiheutunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella korvattavaa hoitovahinkoa. Kysymyksessä ei ollut ollut myöskään 7 kohdassa tarkoitettu kohtuuton seuraus. Koska kysymyksessä ei ollut korvattava potilasvahinko, korvausten määristä ei ollut asiassa tarpeen lausua. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen asiassa mainituin lisäyksin. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO oli pitänyt kohtuuttomana kantajan velvoittamista korvaamaan osaksikaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja (72.564,99 €). Potilasvahinkokeskuksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylätty. Myös HO hylkäsi Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 13.00
Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti jättäessään siirtämättä valmisteluistuntoa kanteensa peruuttaneen kantajan pyynnön mukaisestiHO totesi mm., ettei KO ollut menetellyt virheellisesti jättäessään siirtämättä valmisteluistuntoa kantajan pyynnön mukaisesti pidettäväksi myöhemmin. Siltä osin kuin kysymys oli oikeudenkäyntikulujen ratkaisemisesta KO:n istunnossa HO totesi, että kantajalle annettu kutsu saapua tähän asian valmisteluistuntoon asian ratkaisemisen uhalla oli ollut edelleen voimassa kanteen peruuttamisen jälkeen. Se, että kantaja oli mahdollisesti ollut siinä käsityksessä, ettei kutsu ollut enää voimassa kanteen peruuttamisesta johtuen, oli kantajan vastuulla oleva seikka. KO oli kuitenkin päättänyt ratkaista oikeudenkäyntikulut suullisessa käsittelyssä, jolloin asianosaisten oli tullut toimia KO:n kutsujen mukaisesti. KO ei myöskään ollut menetellyt virheellisesti tuomitessaan kantajan maksettavaksi taloyhtiön oikeudenkäyntikulut yhtiön istunnossa vaatimalla suuremmalla määrällä kuin mikä kulujen määrä oli ollut kantajalle tiedoksi annetussa vaatimuksessa. Muutkaan kantajan kantelukirjoituksessa esitetyt seikat eivät olleet sellaisia, joiden perusteella oikeudenkäynnissä KO:ssa olisi katsottava tapahtuneen oikeudenkäyntivirhettä. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 14.30
Lakimieheltä voitiin edellyttää erityistä tarkkuutta ja täsmällisyyttä yt-menettelyssä - hovioikeus määräsi ammattikorkeakoulun maksamaan irtisanotulle työntekijälle yt-lain 62 §:n mukaisen hyvityksenHO totesi, että ammattikorkeakoulu Oy oli irtisanonut valittajan yhteistoimintalain 8 luvun yhteistoimintamenettelyä koskevia säännöksiä noudattamatta asiassa todetuin tavoin. Ammattikorkeakoulu Oy:n kaltaiselta isolta toimijalta, jonka hallintopäällikkönä oleva lakimies oli hoitanut yhteistoimintamenettelyä, voitiin edellyttää erityistä tarkkuutta ja täsmällisyyttä YT-menettelyssä. Tämä huomioon ottaen ammattikorkeakoulu Oy oli määrättävä maksamaan valittajalle yhteistoimintalain 62 §:n mukainen hyvitys. Yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönnin aste, työnantajan olot yleensä sekä työntekijään kohdistetun toimenpiteen luonne ja hänen työsuhteensa kestoaika huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 4.000 euroa. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
27.9.2019 9.29
KHO: Sello ja jouset oli katsottava koneiden ja kaluston kaltaisiksi hyödykkeiksi, joiden hankintamenoista voitiin tehdä tuloverotuksessa vähennyskelpoisia poistojaA oli toiminut korkeakoulu B:n musiikin professorina ja esiintyvänä sellotaiteilijana. A oli vuonna 2013 myynyt vuonna 1989 hankkimansa C-merkkisen sellon 360 000 eurolla ja hankkinut yhteensä 227 000 euroa maksaneet D-merkkisen sellon ja jousen. A oli käyttänyt vuonna 2013 hankkimiaan selloa ja jousta työssään. A oli verovuodelta 2013 antamassaan veroilmoituksessa ilmoittanut verotettavien ansiotulojensa vähennyksenä sellon ja eri vuosina hankkimiensa jousien hankintamenoista tehtyinä poistoina yhteensä 60 638,22 euroa. KHO hyväksyi A:n valituksen. A:n verovuoden 2013 verotettavien tulojen vähennykseksi hyväksytyiin sellon ja jousien hankintamenoista tehtyjä poistoja yhteensä 60 638,22 euroa. HAO:n päätös kumottiin ja Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen lopputulos saatettiin voimaan. Verohallinto velvoitettiin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KHO:ssa oikeudenkäyntikuluvaatimus enemmälti hyläten 1 000 eurolla. - Uutiset
25.9.2019 10.30
KHO:n erimielinen päätös ulkomaiselta yhtiöltä olleen saamisen hankinnasta aiheettomasti suoritetun varainsiirtoveron palauttamisesta - HAO:n ja Verohallinnon päätökset kumottiinA Oyj oli valituksessaan vaatinut, että Verohallinnon päätös kumotaan ja Verohallinto määrätään palauttamaan aiheettomasti suoritettu varainsiirtovero 312 692,43 euroa laillisine korkoineen ja veronlisäys 7 100,72 euroa. Yhtiö oli lisäksi vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. HAO oli hylännyt valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. KHO:ssa oli ratkaistavana, oliko myyjänä olleen C Oy:n osakkeenomistajan B Oyj:n D Inc:ltä olleen saatavan luovutuksesta suoritettava varainsiirtoveroa tilanteessa, jossa A Oyj oli ostanut mainitun saatavan samalla kauppakirjalla, jolla se oli samalta myyjältä ostanut myös D Inc:n emoyhtiön, C Oy:n, osakkeet. KHO hyväksyi valituksen. HAO:n ja Verohallinnon päätökset kumottiin. Asia palautettiin Verohallinnolle liikaa maksetun varainsiirtoveron ja veronlisäyksen korkoineen palauttamista varten. (Julkaisematon 25.9.2019) - Uutiset
19.9.2019 9.40
Työtuomioistuimen tuomio ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen ikälisiä koskevan määräyksen tulkinnastaKantaja vaati vahvistettavaksi, että ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen ikälisiä koskevaa määräystä on tulkittava siten, että määräaikaisten työntekijöiden ikälisään oikeuttavaan aikaan lasketaan ulosmaksetut vapaapäivät samoin kuin päivät työsuhteiden välissä silloin, kun työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia. TT katsoi vakiintuneen soveltamiskäytännön tukevan tulkintaa, jonka mukaan ikälisää ei kerry ulosmaksetuilta vapaapäiviltä tai määräaikaisten työsuhteiden väliin jääviltä jaksoilta. Kanne hylättiin. Kysymys myös asian hävinneen asianosaisen velvollisuudesta korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut arvonlisäveron osalta. Vastaajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus arvonlisäveron osalta hylättiin. - Uutiset
19.9.2019 9.00
Erimielinen hovioikeus arvioi oliko verotarkastuksessa havaittu ohimyynti aiheutunut siitä, että biljardisalilla työskennellyt vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvarojaHO katsoi vastaajan anastaneen hallussaan olleita yhtiön varoja ja näin olleen syyllistyneen kavallukseen (1.4.2013–5.11.2015). Anastettujen varojen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 12 000 euron sijasta 4 000 euroa. Syyte tätä enemmältä osin hylättiin näyttämättömänä. Vastaaja tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan yhtiölle anastamansa hallussaan olleen omaisuuden määrän 4 000 euroa. Kohtuulliseksi korvaukseksi asianomistajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa HO harkitsi asian laatu ja laajuus huomioon ottaen 2.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei asiassa ollut riittävää näyttöä siitä, että verotarkastuksessa havaittu ohimyynti olisi aiheutunut siitä, että vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvaroja. Myös sillä seikalla oli merkitystä, että yhtiössä ei ollut havaittu ennen verotarkastusta asianomistajan mukaan lähes 55 000 euron suuruista rahavarojen katoamista. Eri mieltä ollut jäsen hylkäsi syytteen kavalluksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 15.30
Hovioikeus arvioi määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä ja jutun hävinneelle työntekijälle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuuttaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että työvoiman tarve ei ollut ollut pysyvä. Kuluvastuun osalta HO totesi, ettei valitus ollut ilmeisen perusteeton ja hänen asemansa yksittäisenä työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista tässä tapauksessa. Asiassa oli kuitenkin selvitetty, ettei työntekijä viime kädessä joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan, vaan oikeudenkäyntikuluriski oli siirretty hänelle oikeusapua antaneelle ammattiliitolle. Tällaisessa tilanteessa asianosaisten asemassa ei ole sellaista epäsuhtaa, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiselle olisi kokonaisuutena arvioiden perusteita. (Vailla lainvoimaa 13.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 14.30
Lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ei ollut erityistä syytä velvoittaa äitiä korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluja takaisin valtiolle - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa oli riidatonta, että lapsi ja isä eivät olleet tavanneet huhtikuun 2017 jälkeen. Asia oli tullut KO:ssa vireille 29.11.2017. Tämä seikka ja KO:n perustelut huomioon ottaen äidin vaatimukset eivät olleet olleet täysin perusteettomia. Äiti ei ollut KO:n lausumin tavoin edistänyt asian selvittämistä olosuhdeselvityksen aikana toivotulla tavalla, mutta hänen menettelynsä ei ollut todettu lisänneen nimenomaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Asiaa ei ollut ratkaistu täysin kummankaan osapuolen vaatimusten mukaisesti, eikä asiassa ollut siten erityistä syytä velvoittaa äitiä korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluja takaisin valtiolle. (Vailla lainvoimaa 13.9.2019) - Uutiset
11.9.2019 10.00
Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen - hovioikeus ei muuttanut kanteen hylkäävää tuomiotaKO oli katsonut, ettei vastaajayhtiö ollut laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutta eikä se näin ollen ollut vahingonkorvausvelvollinen. Oikeudenkäyntikulujen osalta KO oli todennut, ettei lähtökohtaisesti käsillä ollut perusteita poiketa OK 21 luvun 1 §:n ilmaisemasta pääsäännöstä, jonka mukaan asian hävinnyt on velvollinen korvaamaan vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asiassa ei myöskään ollut ollut kysymys OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetusta oikeudellisesta epäselvyydestä, mistä johtuen olisi voitu katsoa hävinneellä osapuolella olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista arvonlisäverottomana määränä 13 500 euroa korkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseenVastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 11.30
Asianajosopimusta ei pidetty pätemättömänä eikä sitä tullut sovitellakaanAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko osapuolten välinen 7.9.2016 tehty asianajosopimus pätemätön sen suhteen, kun siinä oli ollut kysymys provisiopalkkioehdosta eli oliko A ollut sopimukseen sitoutuessaan oikeustoimikelpoinen ja soveltuiko sopimukseen OikTL 31 §:n 1 momentin mukainen kiskonnan tunnusmerkistö tai oliko siihen OikTL 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaista ja arvotonta vedota. Toiseksi kysymys oli ollut siitä, oliko sopimusta soviteltava OikTL 36 §:n mukaisella tavalla. KO oli päätynyt siihen, ettei asiassa tullut sovellettavaksi OikTL 31 tai 33 §:t, joten niihin perustuvat A:n vaatimukset oli hylätty. Perusteita kohtuullistaa sopimusta tai sen provisioehtoa tai asianajopalkkion määrää ei myöskään selvästi ollut. A oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle asianajopalveluksen hinnan 15.282,74 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5.233,87 euroa. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
30.8.2019 10.18
KHO:n päätös lomauttamista koskevassa kunnallisasiassaKHO kumosi HAO:n päätöksen ja Porin kaupunginhallituksen päätöksen ja viivytyksen välttämiseksi asiaa Porin kaupunginhallitukselle palauttamatta otti A:n pelastusjohtajan päätöksestä kaupunginhallitukselle tekemän oikaisuvaatimuksen välittömästi KHO:ssa käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimus jätettiin tutkimatta siltä osin kuin se koski lomauttamisen perusteita. Oikaisuvaatimus hylättiin muilta osin. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin. - Uutiset
28.8.2019 11.40
KHO:n päätös pysäköinnin arvonlisäverokohtelustaYhtiön (A Oy) oli suoritettava arvonlisäveroa, kun se luovutti vastiketta vastaan nimeämättömälle autopaikalle osoitetun pysäköintioikeuden B-sarjan osakkeenomistajan osoittamille asiakkaille. Yhtiön toiminta oli AVL 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua alueiden vuokrausta kulkuneuvojen paikoitusta varten. Yhtiön oli suoritettava arvonlisävero myös silloin, kun se luovutti vastiketta vastaan sähköautolle tarkoitetun pysäköintioikeuden. Kun sähkön myynti ei liittynyt verosta vapautettuun kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamiseen, sähkön myynnin verottomuudelle ei ollut perusteita. Yhtiölle ei ollut määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluistaan vastaselityksen antamisesta. (Julkaisematon 28.8.2019) - Uutiset
28.8.2019 11.09
Avustajan palkkio oli arvioitava yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella, kun oikeusapu oli myönnetty oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden kattamiseksi - käräjäoikeuden päätöstä muutettiinKO oli katsonut, että palkkio maksetaan oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 6 §:n mukaisesti 110 euron tuntipalkkion mukaan. HO muutti KO:n päätöstä ja korotti valtion varoista maksetun palkkion 242 euroksi. (Vailla lainvoimaa 28.8.2019) - Uutiset
27.8.2019 15.39
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion 33.965,40 euron oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kun asia ratkaistiin hovioikeudessa sovinnollaAsunto-osakeyhtiö Vaasankatu 27:n vaatimukset käräjäoikeudessa olivat olleet pääomaltaan 60.140 euroa. Asianosaisten tekemässä sovinnossa Asunto Oy Kivi 26 sitoutui maksamaan kantajalle 30.000 euroa, mikä määrä oli noin puolet kantajan vaatimuksesta. Asiassa oli siten perusteita katsoa sovinnon lopputuloksen vastaavan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:ssä tarkoitettua osavoittotilannetta, jossa osapuolet pääsääntöisesti saavat pitää kulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.8.2019) - Uutiset
23.8.2019 15.00
OTT, dosentti Matti Urpilainen: Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen veroasiassa – KHO 2019:95Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oli korvattava verovelvolliselle vastineen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, kun Korkein hallinto-oikeus katsoi oikeudenvalvontayksikön hakeneen aiheettomasti muutosta Keskusverolautakunnan ratkaisuun. - Uutiset
16.8.2019 14.16
Puihin reikiä poranneen ja reikiin kasvimyrkkyä laittaneen naapurin ei näytetty syyllistyneen vammantuottamukseenKaikella KO:ssa esitetyllä näytön arvioinnilla ja johtopäätöksillä tuli katsoa, ettei vastaaja ollut syyllistynyt vammantuottamukseen ja sen johdosta kaikki asianomistajan vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli hylätä. Koska asianomistaja hävisi jutun, hänet velvoittiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut sen jälkeiseltä ajalta kun virallinen syyttäjä oli luopunut vaatimuksistaan vastaajaa vastaan. Asianomistaja oli myöntänyt vastaajan vaatimien kulujen (3.124,80 euroa) määrän oikeaksi. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2019) - Uutiset
14.8.2019 10.00
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti robottiparkkitoiminnan arvonlisäverosta annetusta ennakkoratkaisusta – KHO velvoitti Verohallinnon korvaamaan KHO:ssa vastineen antaneen yhtiön oikeudenkäyntikulutA Oy:n KVL:lle tekemässä ennakkoratkaisuhakemuksessa selostettu toiminta, jonka KVL katsoi olevan AVL 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua alueiden vuokrausta kulkuneuvojen paikoitusta varten, vastasi olennaisilta osiltaan KHO:n vuosikirjaratkaisussa KHO 2018:108 tarkoitettua toimintaa. KVL viittasi ennakkoratkaisussaan tähän KHO:n ratkaisuun. Kun Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö näissä olosuhteissa valitti ennakkoratkaisusta KHO:een ja kun otettiin huomioon asiassa annettu ratkaisu, jolla KHO ei muuttanut KVL:n päätöstä, olisi ollut kohtuutonta, jos A Oy olisi joutunut pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Verohallinto velvoitettiin korvaamaan A Oy:lle vastineen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. - Uutiset
13.8.2019 11.26
Hovioikeus: 280 euron tuntiveloitusperuste työturvallisuusrikosjutussa oli liian korkeaSyyttäjä oli lausunut, että 280 euron tuntiveloitusperuste oli liian korkea. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntiveloitusperuste oli asian laatuun ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä noudatettuun käytäntöön nähden enintään 240 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys asianosaisille sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus HO arvioi kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi tässä asiassa KO:n hyväksymän 280 euron sijasta 240 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.00
Hovioikeus arvioi oliko valittaja vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa hänen puolustajalleen maksettu palkkio osaksi tai kokonaanAsianomistaja oli KO:ssa vaatinut vastaajalle vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja syyttäjä pahoinpitelystä. Asianomistaja oli edelleen vaatinut vastaajalta vahingonkorvausta yhteensä 20 199,40 euroa korkoineen ja Kela 4 694,69 euroa. KO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä 70 päiväsakkoon ja velvoittanut hänet maksamaan asianomistajalle vahingonkorvaukseksi yhteensä 325 euroa. Muilta osin KO oli hylännyt edellä mainitut vaatimukset. KO oli lisäksi velvoittanut vastaajan korvaamaan takaisin valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen KO:sa maksetun palkkion kokonaisuudessaan. HO katsoi, ettei asiassa ollut lain tarkoittamaa erityistä syytä vapauttaa vastaajaa osaksikaan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen KO:ssa maksettua palkkiota. KO:n tuomiota ei muutettu. Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ollut myöskään perusteita velvoittaa valtiota korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksistaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
18.7.2019 10.15
KKO: Pantinantajan ennen konkurssia tekemä välityssopimus ei sitonut sen konkurssipesää asioissa, jotka koskivat tehokkaan julkivarmistuksen tapahtumista tai panttauksen sitovuutta konkurssipesään nähdenYhtiöiden välillä oli sovittu saatavan panttauksesta sopimuksella, johon sisältyvän välityslausekkeen mukaan panttaussopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet käsiteltiin välimiesoikeudessa. Korkein oikeus katsoi, että pantinantajan ennen konkurssia tekemä välityssopimus ei sitonut sen konkurssipesää asioissa, jotka koskivat tehokkaan julkivarmistuksen tapahtumista tai panttauksen sitovuutta konkurssipesään nähden. Välimiesten katsottiin näitä asioita koskevat vaatimukset ratkaistessaan menneen välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla toimivaltaansa ulommaksi. Välitystuomio kumottiin näiltä osin. - Uutiset
16.7.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista - Uutiset
16.7.2019 10.55
Korkeimman oikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista edunvalvojan hakemista koskevassa asiassa, joka oli sittemmin peruutettuEdunvalvojan määräämistä koskevan asian käsittely oli jäänyt sillensä sen vuoksi, että hakemus oli peruutettu sen jälkeen kun edunvalvontaan haetun antama edunvalvontavaltuutus oli vahvistettu. Korkeimman oikeuden mukaan asiassa ei ollut erityistä syytä poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan hakemuksensa peruuttanut hakija on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut asiassa. - Uutiset
27.6.2019 11.00
Delhin lento viivästyi tavanomaisen teknisen vian (jarrupääsylinteri) vuoksi - kuluttajariitalautakunnan ratkaisua noudattamatta jättänyt Finnair perui valituksensa hovioikeudessaKO oli katsonut, että lentokoneessa ilmennyt tekninen vika oli liittynyt Finnairin tavanomaiseen lentotoiminnan harjoittamiseen sekä ollut luonteensa ja alkuperänsä vuoksi yhtiön tosiasiallisesti hallittavissa. Finnair ei ollut osoittanut, että lennon viivästyminen olisi johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista. Sen vuoksi Finnairin oli suoritettava kantajille lennon viivästymisen perusteella 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty 600 euron korvaus. Finnair oli hävinnyt asian ja siten velvollinen korvaamaan kantajien kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (16.060,30 euroa) KO:ssa. Finnair velvoitettiin korvaamaan myös valitukseen vastanneiden kantajien oikeudenkäyntikulut HO:ssa 3.050,40 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
26.6.2019 11.30
Eläkkeelle jääneen opettajan työsuhteen ei näytetty jatkuneen ns. konkludenttisen sopimisen kautta - kantajan maksettavaksi tuomittuja AMK:n yli 32 000 euron oikeudenkäyntikuluja ei soviteltuPääasiallinen riitakysymys asiassa oli siitä, oliko ammattikorkeakoulussa työskennelleen ja eläkkeelle jääneen kantajan työsuhde jatkunut vuoden 2016 puolella ns. konkludenttisen sopimisen kautta. KO oli katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että työntekoa olisi jatkettu ja että työnantaja olisi tiennyt työnteon jatkamisesta. Sen sijaan asiassa oli tullut selvitetyksi, että kantaja oli käsittänyt, ettei työsuhde jatku. Kanne oli siten jäänyt näyttämättä, ja kantajan vaatimukset hylättiin. Oikeudenkäyntikulujen osalta oli todettu, että työsuhteen hiljaisen hyväksymisen osalta on olemassa vakiintunut oikeuskäytäntö ja yhdenmukaista oikeustieteellistä kirjallisuutta. Kysymys ei ollut siten laissa tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti epäselvästä asiasta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
26.6.2019 11.00
Asunto-osakeyhtiön pihalla liukastuneen pysyvää haittaa koskeva vaatimus haittaluokituksen korottamisesta hylättiin - velvoitettiin korvamaan vakuutusyhtiön 13.902 euron oikeudenkäyntikulutAsiassa oli kysymys siitä, olisiko kantajalle pysyvästä haitasta maksettava korvaus tullut korottaa haittaluokasta 4 haittaluokkaan 6. Riidanalaista oli lisäksi, oliko vamman hoidossa tapahtunut hoitovirhe tai potilasvahinkoa ja mikä merkitys mahdollisella hoitovirheellä tai potilasvahingolla oli vastaajan korvausvastuuseen. Riitaa oli myös siitä, oliko kantaja loukannut polvea uudelleen vuonna 2014 ja oliko mahdollisella uudelleen loukkaantumisella merkitystä korvausvastuuseen. Edelleen riidanalaista oli se, oliko kantajalla CRPS-kipuoireyhtymä ja jos oli, johtuiko tämä pelkästään polven vammasta tai oliko jalan toiminnanvajaus pahentunut haittaluokkaa korottavalla tavalla. Riidanalaista oli vielä vaatimuksen määrä. KO oli hylännyt kanteen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja ei voitu pitää sellaisina, jotka olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten sitä koskeva vaatimus hylättiin. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 13.902 eurolla viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
25.6.2019 15.00
Hovioikeus arvioi varoitetun työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuuttaKantajien (A:n ja B:n) työnä oli työsopimusten mukaan ollut puhelimitse tehtävä myynti ja asiakaspalvelu, johon oli kuulunut X:n liittymätuotteiden, päätelaitteiden ja lisäpalveluiden myynti sekä puhelimitse tehtävä asiakaspalvelu. Myyntineuvottelijan pääasiallinen tehtävä oli myydä X:n tuotteita ja palveluita puhelimitse sekä hoitaa asiakaspalvelutehtäviä. Asiassa lausutuilla perusteluilla KO:n perusteluja täydentäen HO päätyi siihen, ettei A:n ja B:n ollut näytetty menetelleen toistuvasti selvästi työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesti puhelurungon osalta. Koska väitetty A:n ja B:n työnantajan ohjeiden vastainen menettely myyntipuhelujen soittamisessa oli HO:ssa jäänyt suurimmaksi osaksi näyttämättä, asiassa ei ollut ratkaisevaa merkitystä sillä, olivatko työnantajan ohjeet olleet alan käytännesääntöjen vastaisia. Muutkaan A:n ja B:n toiminnasta selvitetyt seikat eivät antaneet aihetta katsoa, että yhtiöllä olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste A:n ja B:n työsopimusten irtisanomiseen. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
24.6.2019 11.55
Hovioikeus: Päävuokralainen vastasi ensihoitoyksikön lääkärin käskystä murretun ulko-oven korjauskustannuksistaAsiassa oli riidatonta, että asunnon ovi oli vaurioitunut, kun poliisi oli murtanut oven paikalle hälytetyn ensihoitoyksikön lääkärin käskystä. HO:sssa oli kysymys siitä, oliko vuokralaisen (A Oy:n) tai tämän vuokralaisen menettely ollut huolimatonta ja mikäli oli ollut, oliko vuokranantajalle aiheutunut sen seurauksena vahinkoa. HO katsoi, että A Oy oli vastuussa oven rikkoutumisesta aiheutuneesta vahingosta ja oli velvollinen korvaamaan vuokranantajalle aiheutuneet korjauskustannukset. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
19.6.2019 12.04
Suomen suurimman poliisirikosjutun tuomio annettiin - kaikki syytteet hylättiinHelsingin käräjäoikeus antoi keskiviikkona (19.6.) tuomion niin kutsutussa Tietolähdejutussa nostetuista virkarikossyytteistä. Asiassa oli pääpiirteittäin kysymys siitä, oliko tietolähdetoiminta järjestetty ja toteutettu Helsingin poliisilaitoksessa vuosina 2008-2013 sitä velvoittavien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä oliko toiminnan valvonta laiminlyöty. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, ettei kukaan vastaajista ollut rikkonut virkavelvollisuuksiaan syytteissä väitetyin tavoin. Kaikki syytteet hylättiin. Asian lopputulos huomioon ottaen Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620 000 euroa. Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi Suomen valtio velvoitettiin lisäksi maksamaan hyvitystä kahdelle vastaajalle yhteensä 7 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.6.2019, HO muutti 12.3.2021 KO:n tuomiota ) - Uutiset
19.6.2019 10.42
KKO: Vahingonkorvauskanteensa peruuttanut kantaja velvoitettiin korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, vaikka sama korvausvaatimus jäi vireille rikosprosessissaKorkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä poiketa siitä lähtökohdasta, että kanteen peruuttanut asianosainen oli velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. A Oy velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. Hovioikeuden tuomio kumottiin. - Uutiset
12.6.2019 14.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista asiassa, jossa oli tehty sovinto ennen pääkäsittelyäA Oy oli nostanut B:tä vastaan irtaimen kauppaan perustuvan velkomuskanteen käräjäoikeudessa. B oli puolestaan vastakanteessaan vaatinut käräjäoikeutta ensinnäkin vahvistamaan irtaimen kauppaa koskevan työsuorituksen puretuksi ja toiseksi A Oy:n maksamaan tälle vahingonkorvausta. Käräjäoikeus oli hylännyt A Oy:n kanteen kokonaan ja hyväksynyt pääosin B:n vastakanteen perusteeltaan ja tämän vahingonkorvauskanteenkin määrästä noin 75 prosenttia. A Oy valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta ennen pääkäsittelyä hovioikeudessa A Oy ja B olivat tehneet asiassa sovinnon, jossa A Oy:n korvausvelvollisuutta alennettiin. Ottaen huomioon sovintosopimuksen sisältö sekä ilman toimitettua pääkäsittelyä lopputulokseen liittyvät epävarmuustekijät, hovioikeus piti kohtuullisena alentaa jonkin verran A Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta käräjäoikeudessa ja harkitsi oikeudenkäyntikulujen määräksi 8 000 euroa. Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa osapuolet saivat pitää vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019)