Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2019
143 hakuosumaa
- Uutiset
16.7.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kilpailukykysopimus syrjäyttää ns. edullisemmuussäännön – TT 2019:74
Työehtosopimuksella tapahtuva työsopimustasoisten ehtojen heikentäminen on perinteisesti katsottu mahdolliseksi silloin, kun työsopimuksessa on viitattu työehtosopimuksen noudattamiseen. Jos tällaista viittausta ei ole ollut, silloin on noudatettu edullisemmuussääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työsopimuksessa on sovittu työehtosopimusta paremmin, parempaa ehtoa noudatetaan.
Uusi työtuomioistuimen lausunto kumoaa tämän perinteisen lähtökohdan. Lausunnon mukaan työehtosopimusosapuolet voivat myös sopia edullisemmuussäännön noudattamatta jättämisestä. Koska lausunto on periaatteellisesti merkittävä, alla se esitetään kokonaisuudessaan. - Uutiset
15.7.2019 11.50
Seppo Koskinen: Tiukka äänestysratkaisu työehtosopimukseen perustuvasta pistokoeluonteisesta alkoholipuhallutuksesta kieltäytymisen merkityksestä – TT 2019:80
Työnantajan oikeutta suorittaa alkoholipuhallutus ei ole meillä lainsäädännössä oikeutettu. Tämä oikeutus on jäänyt lainsäätäjältä käsittelemättä, vaikka eduskunta sitä ponnessaan toivoi jo vuonna 2004. Työehtosopimuksissa asiasta on kuitenkin määräyksiä ja monet työnantajat ovat omaksuneet asiassa omia käytäntöjään.
Työtuomioistuimen enemmistö (pj ja 2 jäsentä) katsoi, että työehtosopimukseen perustuvasta pistokoeluonteisesta alkoholipuhallutuksesta kieltäytyminen ei voinut osaksikaan vaikuttaa irtisanomiskynnyksen ylittymistä puoltavana seikkana. Vähemmistö (3 jäsentä) oli asiasta toista mieltä. - Uutiset
15.7.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies: Työntekijän perusoikeuksia loukattiin rokotussuoja-asiassa Kuopion psykiatrian keskuksessa – AOA esittää myös hyvitystä
Kantelija arvosteli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PSSHP) Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) menettelyä vaatia influenssarokotus Kuopion psykiatrian keskuksessa työskentelevältä psykologilta. Kantelijan mukaan KYS:ssa on linjattu, että kaikki potilaat ovat alttiita tartuntatautien vakaville seuraamuksille. Tämä tulkinta/linjaus on johtanut siihen, että kaikki työntekijät on määrätty ottamaan influenssarokote, ellei sitä estä esimerkiksi allergia rokotteen jollekin ainesosalle. Jos työntekijä ei ota rokotetta, saa hän kirjallisen varoituksen ja kahden varoituksen jälkeen hänet irtisanotaan. Työnantaja siis luokittelee influenssarokotuksesta kieltäytymisen vakavaksi virkasuhteeseen liittyväksi rikkomukseksi, jolloin työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. - Uutiset
10.7.2019 11.22
Hovioikeus peruutti lupalakimiehen luvan toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana oikeuskanslerin valitettua pelkästä seuraamusmaksusta
A:n menettelyn johdosta hänen päämiehensä eivät olleet saaneet ajoissa tietoonsa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevia päätöksiä eivätkä voineet arvioida muutoksenhaun tarvetta ja hakea muutosta. Heidän osaltaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallintolainkäytön tavoitteet olivat jääneet toteutumatta. Vaikka A:n menettelyä ei voitukaan pitää tahallisena, moitittavien menettelyiden toistuvuus, lukumäärä lyhyen ajan kuluessa sekä laiminlyöntien laatu ja seuraamusten vakavuus vieraasta maasta olleille kielitaidottomille ja muutenkin haavoittuvassa asemassa olleille päämiehille osoittivat, että menettelyyn liittyi raskauttavia seikkoja. Asiassa ei seuraamusharkinnassa ollut todettavissa huomioon otettavia lieventäviä seikkoja. A:n kannalta ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet asiassa ja sen käsittelyssä. Luvan peruuttamisen edellytykseksi ei ole myöskään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa säädetty, että A:lle olisi ensin annettu toiminnastaan varoitus. Hovioikeus päätyi siihen, että seuraamusmaksun määrääminen A:lle ei ollut riittävä seuraamus hänen menettelystään. A:lle myönnetty lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana oli siten määrättävä peruutettavaksi. (Vailla lainvoimaa 10.7.2019) - Uutiset
9.7.2019 11.37
Vierashuoneessa kihlakunnansyyttäjä Tuomo Laukkanen: Jos lainsäätäjä ei lausu saavat muut lausua siitäkin edestä – esimerkkinä ajokiellon määräämisen siirto tuomioistuimelta poliisille
Ei tainnut lainsäätäjä arvatakaan, kuinka työllistävä vaikutus ajokiellon määräämiseen liittyvää toimivaltaa koskevalla lakiuudistuksella kyetään saamaan aikaiseksi muutoinkin tiukentuvilla resursseilla toimiville syyttäjänvirastoille ja tuomioistuimille. Kyseessä on siis ajokorttilain 64 §:n muutos, jolla toimivalta ajokieltoon määräämisestä siirrettiin 1.6.2019 alkaen tuomioistuimen sijaan poliisille. Asiasta kirjoittaa OTM, kihlakunnansyyttäjä Tuomo Laukkanen Edilexin Vierashuoneessa. Avoin uutinen - Uutiset
5.7.2019 12.11
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen seksuaalisesta ahdistelusta
Syyttäjä oli katsonut, että A:n koskettelu yhdistettynä seksuaalisiin ehdotuksiin oli tehnyt A:n teosta seksuaalisen. Lain sanamuoto on kuitenkin yksiselitteinen; vain koskettelemalla tehty seksuaalinen teko täyttää seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Lakivaliokunta on selkeästi todennut, että rangaistava seksuaalinen häirintä tulee rajata vain koskettelua sisältäviin tilanteisiin. Hovioikeus totesi, ettei se, että A oli yhden kerran tehnyt seksuaaliseksi tulkittavan huomautuksen, tehnyt A:n koskettelusta seksuaalista. (Vailla lainvoimaa 5.7.2019)Avoin uutinen - Uutiset
5.7.2019 11.33
Työaikalaki uudistuu vuoden 2020 alusta
Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Lailla vastataan myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin. Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
4.7.2019 13.10
Hovioikeus: Vireilletulokynnys ylittyi ja lupalakimiehelle voitiin antaa varoitus
Tiedoksiantoa ei ollut otsikoitu kanteluksi, mutta hovioikeus katsoi oikeuskirjallisuudessa kantelijan asemasta, valvonta-asian vireilletulokynnyksestä ja menettelystä valvonta-asiassa esitetty huomioon ottaen, että tiedoksiannolla kantelu oli saatettu asianmukaisesti vireille. Lupalakimieslain 8 §:n 1 momentin mukaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Hovioikeus katsoi, että näihin velvollisuuksiin kuuluu myös vangittua päämiestä koskevien tutkintaviranomaisten määräysten, kuten yhteydenpitorajoitusten noudattaminen. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
3.7.2019 11.32
Vierashuoneessa Marko Forss: Salaiset tiedonhankinta- ja pakkokeinot poliisi- ja peiteprofiileilla
Viimeisin poliisi- ja peiteprofiileilla mahdollisia salaisia tiedonhankinta- ja pakkokeinoja koskeva laajempi uudistus toteutettiin poliisi-, pakkokeino- ja esitutkintalain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Vuoden 2014 kokonaisuudistuksessa ainoa valonpilkahdus poliisi- ja peiteprofiilien näkökulmasta oli peitetoimintaa koskeva sääntely, jossa erityisten edellytysten rajaa laskettiin reaalimaailmaan verrattuna. Epäselväksi jäi miksi lainsäätäjän huomio ei riittänyt laajemmin poliisi- ja peiteprofiileja koskevien toimivaltuuksien arviointiin tietoverkkojen näkökulmasta. Sama ongelma koskee myös kyseisen ajankohdan jälkeen säädettyjä Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Suojelupoliisin toimivaltuuksia, kirjoittaa Marko Forss Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
2.7.2019 11.40
Vierashuoneessa Tatu Giordani ja Ronja Kava: Viranomaistoimintojen yhtiöittäminen – yhtiö toiminnan kehittämisen välineenä
Yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä. On syytä korostaa, että toiminnan yhtiöittäminen ei tarkoita toiminnan yksityistämistä. Yksityistämisestä voidaan puhua vain siinä tapauksessa, kun muodostettavan yhtiön omistajiksi tulee yksityisiä toimijoita. Sen sijaan, jos viranomaistoiminto yhtiöitetään ja yhtiön ainoaksi omistajaksi tulee valtio tai muu julkinen taho, ei ole perustetta puhua yksityistämisestä. Yhtiöittämisen ja yksityistämisen sekoittaminen toisiinsa voi pahimmillaan viedä huomion pois itse pääasiasta, eli siitä harkinnasta, milloin yhtiö voi olla virastoa tarkoituksenmukaisempi väline tietyn toiminnan harjoittamiseen tai julkisten palveluiden tarjoamiseen. Asiasta kirjoittavat OTM Tatu Giordani ja OTM Ronja Kava Edilexin vierashuoneessa ja Lakikirjastossa.Avoin uutinen - Uutiset
28.6.2019 11.50
Heinäkuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
Heinäkuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ovat muun muassa:
- Konkurssilain uudistusta koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.7.2019
- Työsopimuslain ja työttömyysturvalain muutos voimaan 1.7.2019
- Sähköisten julkaisujen alennettua arvonlisäkantaa koskeva arvonlisäverolain muutos voimaan 1.7.2019 - Uutiset
27.6.2019 15.59
Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen on julkaistu
Jokainen ammattilainen tietää, että syrjintä on kiellettyä, mutta aina syrjivää käytöstä tai syrjiviä rakenteita ei ole helppo tunnistaa. Oikeusministeriön koordinoimassa Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe –hankkeessa on julkaistu opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen.Avoin uutinen - Uutiset
27.6.2019 10.29
Erimielinen hallinto-oikeus poisti samaa sukupuolta vihkineelle papille annetun varoituksen
Asian epäselvään ja sääntelemättömään tilaan nähden HAO katsoi, ettei pappi ollut toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vihkiessään samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon eikä tuomiokapituli ollut voinut antaa hänelle varoitusta. Tuomiokapitulin päätökset oli lainvastaisina kumottava. HAO:n vähemmistöön jäänyt jäsen puolestaan katsoi, että tuomiokapitulilla oli ollut oikeus antaa asiassa kirjallinen varoitus. Ään. 2-1. (Ei lainvoim. 27.6.2019) - Uutiset
27.6.2019 9.42
Hovioikeus pysytti ns. tynnyrijutun tuomion pääosin Jari Aarnion osalta
HO pysytti torstaina (27.6.) antamassaan tuomiossa pääosin KO:n tuomion Jari Aarnion osalta. HO katsoi Aarnion syyllistyneen viiteen törkeään huumausainerikokseen sekä törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen ja lukuisiin virkarikoksiin. Eräiltä osin syyte hylättiin. HO katsoi, että Aarnio oli käyttänyt hyväksi virkansa suomia mahdollisuuksia huumausainerikosten tekemiseksi ja niiden peittämiseksi piittaamatta seurauksista, joita muille hänen toiminnastaan aiheutuu. Rikokset olivat olleet erittäin vakavia ja vahingollisia ja osoittaneet poliisin päällikkövirassa toimivalta henkilöltä poikkeuksellista häikäilemättömyyttä. HO ei alentanut KO:n Aarniolle tuomitsemaa 10 vuoden vankeusrangaistusta. Tapahtuma-aikana United Brotherhoodin neuvostoon kuulunut Keijo Vilhuselle tuomittua 10 vuoden vankeusrangaistusta ei alennettu. KO:n tuomiota muutettiin Aarnion rikoskumppaneiden Seija Kortekallio-Lammen ja Mari Romanon osalta. HO määräsi Aarnion, Vilhusen ja Romanon heti vangittaviksi. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
25.6.2019 11.15
Prof. Veikko Vahtera ja prof. (oa.) Janne Ruohonen: Tutkimushanke selvittämään osakeyhtiölain velkojiensuojan muutostarpeita – tutkimuksen loppuraportti tulossa keväällä 2020
Valtioneuvoston kanslia on valinnut Tampereen yliopiston (70 %) ja Lapin yliopiston (30 %) konsortion toteuttamaan hankkeen Osakeyhtiön velkojiensuojan selventäminen ja suojamenettelyiden helpottaminen. Tutkimushankkeen tavoitteena on antaa ajantasaiseen tutkimustietoon pohjautuvia toimenpidesuosituksia lainvalmistelun tueksi. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa osakeyhtiön varojenjaon maksukykytestiä ja tasetestiä, osakeyhtiöiden kevennettyä purkumenettelyä ja oman pääoman menettämistä koskevaa sääntelyä. - Uutiset
25.6.2019 9.12
Helsingin hovioikeus tuomitsi Karjalan Lennoston entisen komentajan ja ilmavoimien entisen komentajan sakkoihin Lemmenjoen tapahtumiin liittyen
Helsingin hovioikeus tuomitsi tiistaina (25.6.) Karjalan Lennoston entisen komentajan eversti Markus Päiviön 60 ps sakkorangaistukseen esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Lisäksi hänet velvoitettiin suorittamaan korvaukseksi Nurmeksen kaupunginjohtajalle kunnianloukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1.200 euroa. Ilmavoimien entinen komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelisen tuomittiin 30 ps suuruiseen sakkorangaistukseen palvelusrikoksesta. Eskelinen ei ollut käynnistänyt esitutkintaa viipymättä ja hänen katsottiin toimineen tahallisesti. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
25.6.2019 8.00
Unionin tuomioistuin: Ylimmän tuomioistuimen tuomareiden eläkeiän alentamista koskevat Puolan lainsäädännön säännökset ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa
Riidanalaisilla toimenpiteillä loukataan tuomareiden erottamattomuuden ja tuomioistuimen riippumattomuuden periaatteita - Uutiset
24.6.2019 11.24
Uusi ohje kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta julkaistiin
Verohallinnon maanantaina (24.6.) julkaisemassa ohjeessa käsitellään kirjojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotusta. Ohjeessa on huomioitu arvonlisäverolain muutos (345/2019), jolla on toteutettu alennetun verokannan soveltaminen myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin. - Uutiset
19.6.2019 13.00
Tietosuojavaltuutetun päätöskokoelma avattu Edilexissä
Edilexissä on julkaistu kokoelma tietosuojavaltuutetun toimiston tekemiä, henkilötietolain aikaisia päätöksiä. Edilexiin tullaan myös jatkossa tallentamaan merkittävimmät tietosuoja-asetuksen aikaiset päätökset.Avoin uutinen - Uutiset
19.6.2019 12.04
Suomen suurimman poliisirikosjutun tuomio annettiin - kaikki syytteet hylättiin
Helsingin käräjäoikeus antoi keskiviikkona (19.6.) tuomion niin kutsutussa Tietolähdejutussa nostetuista virkarikossyytteistä. Asiassa oli pääpiirteittäin kysymys siitä, oliko tietolähdetoiminta järjestetty ja toteutettu Helsingin poliisilaitoksessa vuosina 2008-2013 sitä velvoittavien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä oliko toiminnan valvonta laiminlyöty. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, ettei kukaan vastaajista ollut rikkonut virkavelvollisuuksiaan syytteissä väitetyin tavoin. Kaikki syytteet hylättiin. Asian lopputulos huomioon ottaen Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620 000 euroa. Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi Suomen valtio velvoitettiin lisäksi maksamaan hyvitystä kahdelle vastaajalle yhteensä 7 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.6.2019)