Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2021
- Uutiset
22.7.2021 11.49
Komission 2. EU-laajuinen oikeusvaltioraportti – oikeusvaltiotilanne Suomessa
Euroopan komissio on julkaissut toisen kertomuksen oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa. Tiedonannossa tarkastellaan EU:n tilannetta kokonaisuutena, minkä lisäksi jokaisesta jäsenmaasta on erillinen maakohtainen luku. Vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksessa tarkastellaan viime syyskuun jälkeen tapahtunutta kehitystä ja syvennetään edellisessä kertomuksessa havaittujen ongelmien arviointia ottaen huomioon myös covid-19-pandemian vaikutukset. Kokonaisuutena jäsenmaissa on nähtävissä paljon myönteistä kehitystä, muun muassa vuoden 2020 kertomuksessa todettuihin haasteisiin puuttumisessa. Huolenaiheita on kuitenkin yhä jäljellä. Eräissä jäsenmaissa ne ovat jopa lisääntyneet, erityisesti kun kyseessä on oikeuslaitoksen riippumattomuus ja tiedotusvälineiden tilanne. Toisaalta kertomuksessa korostetaan kansallisten järjestelmien selviytymiskykyä covid-19-pandemian aikana. Pandemia on osoittanut, miten tärkeää on säilyttää hallintojärjestelmän osien keskinäinen valvontajärjestelmä, johon oikeusvaltio tukeutuu.Avoin uutinen - Uutiset
19.7.2021 11.51
Professori Veikko Vahtera: Osakkeenomistaja ei menetä oikeuttaan vaatia yhtiöltä vahingonkorvausta, vaikka hän olisikin laiminlyönyt ilmoittaa yhtiön vastuulle kuuluvasta virheestä (KKO 2021:35)
Ratkaisu on hyvä osoitus siitä, miten tärkeää on erottaa yhtäältä asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitovastuu sekä toisaalta kunnossapitovastuun mahdollisesta laiminlyönnistä seuraava vahingonkorvausvastuu. Nyt arvioitavassa tapauksessa kantaja oli vaatinut ainoastaan vahingonkorvausta, ja korkeimmassa oikeudessa arvioitiin ainoastaan sitä, oliko osakkeenomistajalla oikeus vaatia vahingonkorvausta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä huolimatta. Korkein oikeus päätyi tämän osalta perusteltuun lopputulokseen katsomalla, ettei AOYL 4:8 ole reklamaatiosäännös. - Uutiset
16.7.2021 11.56
Komission ehdotus uudeksi strategiaksi EU:n metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi
Euroopan komissio hyväksyi 16. heinäkuuta 2021 uuden vuoteen 2030 ulottuvan EU:n metsästrategian, joka on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lippulaivahanke. Metsästrategia perustuu EU:n biodiversiteettistrategiaan, joka sekin ulottuu vuoteen 2030. Strategia tukee osaltaan ehdotettua toimenpidepakettia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.Avoin uutinen - Uutiset
15.7.2021 14.28
Jätelain laaja uudistus voimaan 19. heinäkuuta 2021
Tasavallan presidentti vahvisti jätelain uudistuksen 15. heinäkuuta. Uudistuksella vauhditetaan kierrätystä ja kiertotaloutta. Jätelaki velvoittaa jätealan toimijat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteitä nykyistä tehokkaammin. Lisäksi toiminnanharjoittajille tulee uusia kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia. Uudistus tulee voimaan jo 19. heinäkuuta 2021. Eduskunnan vastaukseen sisältyy neljä lausumaa. - Uutiset
15.7.2021 13.48
EUT: Kielto käyttää kaikkia poliittisen, maailmankatsomuksellisen tai uskonnollisen vakaumuksen näkyviä ilmaisumuotoja työpaikalla voi olla perusteltu työnantajan tarpeella esiintyä neutraalisti asiakkaisiinsa nähden tai ehkäistä sosiaalisia konflikteja
Tämän on kuitenkin perustuttava työnantajan todelliseen tarpeeseen, ja kyseessä olevien oikeuksien ja intressien yhteensovittamisen yhteydessä kansalliset tuomioistuimet voivat ottaa huomioon jäsenvaltionsa erityisen tilanteen ja erityisesti edullisemmat kansalliset säännökset siltä osin kuin kyse on uskonnonvapauden suojaamisesta. - Uutiset
14.7.2021 15.37
Komission ehdotukset EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikasta vihreän kehityksen edistämiseksi
Euroopan komissio hyväksyi 14. heinäkuuta 2021 lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.Avoin uutinen - Uutiset
13.7.2021 11.55
EIT kumosi Suomen saaman langettavan tuomion EIS 2 artiklan (oikeus elämään) ja EIS 3 artiklan (kidutuksen kielto) rikkomisesta
EIT kumosi tiistaina (13.7.) Suomea koskevan tuomion turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassa kokonaisuudessaan. Suomen hallituksella oli ollut epäilyksiä siitä, että valittajan toimittamat isänsä kuolemaa koskevat asiakirjat oli tosiasiallisesti väärennetty ja että valittajan isä oli elossa ja terve ja asui Irakissa. EIT hylkäsi valittajan valituksen (nro 25244/18) valitusoikeuden väärinkäyttönä. EIT katsoi, että valittaja oli esittämillään virheellisillä tosiseikoilla tietoisesti johtanut harhaan tuomioistuinta. Jos tiedot olisivat tulleet tuomioistuimen tietoon ennen asian ratkaisemista, valittajan valitus olisi jätetty tutkimatta EIS 35 artiklan 3(a) kohdan nojalla. - Uutiset
9.7.2021 13.25
Kollega rattijuopumusepäilyn kohteena - hovioikeus vapautti virka-aseman väärinkäyttämisestä tuomitut poliisit
Vastaajien KO:ssa syyksi luettu teko oli käsittänyt virkavelvollisuuden rikkomisen siten, että he olivat hyötymistarkoituksessa jättäneet selvittämättä heille annetun tehtävän, jossa kohteena oli ollut heidän kollegansa. Mikäli partion toiminnasta ei olisi tehty jälkikäteen selvitystä, olisi kyseinen rikosepäily jäänyt selvittämättä. Syyteharkinnan jälkeen kollegalle oli vaadittu rangaistusta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kun huomioitiin nyt kysymyksessä olevan rikoksen tekotapa ja siitä aiheutuneet seuraamukset, KO oli pitänyt oikeudenmukaisena rangaistuksena vastaajille 30 päiväsakkoa. HO hylkäsi syytteet ja vapautti vastaajat tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 9.7.2021)Avoin uutinen - Uutiset
7.7.2021 10.12
Valtionhallinnon virastoille hankitaan yhteinen sisäinen ilmoituskanava EU-oikeuden väärinkäytösten ilmoittamiseen
Kanavalla varmistetaan, että työntekijät ja yhteistyökumppanit voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytöksistä turvallisesti ja luotettavasti. Näin ehdottaa VM:n työryhmä, jonka loppuraportti julkaistiin keskiviikkona 7.7.2021. Virastot voisivat halutessaan käyttää kanavaa myös muiden väärinkäytösten ilmoittamiseen. Tavoitteena on, että ilmoituskanava on käytettävissä valtionhallinnon virastoissa direktiivin vaatimuksen mukaisesti 17. joulukuuta 2021 mennessä. - Uutiset
6.7.2021 14.27
Ihmiskauppaa vai paritusta – hovioikeus alensi molempiin syyllistyneen 5 vuoden 6 kuukauden vankeuden 4 vuoden 9 kuukauden vankeudeksi sekä velvoitti maksamaan korvauksia asianomistajille saamatta jääneistä ansioista ja kärsimyksestä
Tuomiosssa esitetyillä perusteilla ja koska ihmiskauppa on ensisijainen tunnusmerkistö paritukseen nähden, hovioikeus katsoi, että ihmiskaupan tunnusmerkistö oli täyttynyt kohdissa 1–5. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus G:n syyksi luetuista teoista oli 4 vuotta 9 kuukautta vankeutta. Käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta oli siten alennettava. Hovioikeus arvioi G:n aiheuttaneen taloudellista vahinkoa A:lle 35.000 euroa, B:lle 10.000 euroa, D:lle 45.000 euroa, E:lle 20.000 euroa ja F:lle 15.000 euroa, mihin määriin G:n asianomistajille maksettavat määrät oli alennettava. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun kärsimyskorvauksista perusteluineen. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
6.7.2021 11.29
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemisesta, syytteen tarkistamisesta, syyteoikeuden vanhentumisesta, rikoshyödyn menettämisestä, vahingonkorvausvelvollisuudesta ja oikeudenkäyntikuluista
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että A:n menettelyssä oli ollut kysymys yhdestä jatketusta teosta eikä syyteoikeus ympäristön turmelemisesta ollut vanhentunut. A oli harjoittanut syytteessä tarkoitettua maansiirtotoimintaa ja maa-aineksen varastointia jo ennen ympäristöluvan myöntämistä. A oli ympäristöluvan voimassaolon aikana ja sen raukeamisen jälkeen toiminut ympäristöluvan määrittämien toiminta-aikojen ulkopuolella ja määrät ylittäen. A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista ja muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista sekä vaaraa terveydelle ja A oli menetellyt tahallisesti. A:ta ei voitu tuomita menettämään sitä taloudellista hyötyä, jonka hänen rikollinen toimintansa osakeyhtiön lukuun oli mahdollisesti yhtiölle tuottanut. Yhtiön taloudellinen asema sekä kysymyksessä olevan rikoksen laatu ja pitkäkestoisuus huomioon ottaen asiassa ei ilmennyt aihetta kohtuullistaa yhtiön menettämisseuraamusta. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi aiheutetusta ympäristövahingosta K:lle 30.000 euroa ja G:lle 20.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
1.7.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Liiallisten ylitöiden teettäminen työturvallisuusrikoksena – KKO:2021:52
Työtapaturmat sekä työperäiset vammat ja sairaudet lisääntyvät tasaisesti viikkotyön ylittäessä 40 tuntia. Pitkien työpäivien on todettu lisäävän työntekijän kokemaa väsymystä ja stressiä sekä lyhentävän yöunta. Pitkillä työpäivillä on havaittu olevan työntekijän terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia. Lisätyötunnit vähentävät liikuntaan käytettyä aikaa ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiä. Pitkät, yli 50 tai yli 55 tunnin työviikot lisäävät aivoinfarktin ja sepelvaltimotaudin riskiä. Pitkien työviikkojen on todettu myös alentavan kognitiivista toimintakykyä. - Uutiset
30.6.2021 12.40
Euroopan tietosuojaneuvostolta ja Euroopan tietosuojavaltuutetulta yhteinen lausunto tekoälyn käytöstä automaattiseen tunnistamiseen
Euroopan tietosuojaneuvosto ja Euroopan tietosuojavaltuutettu ovat antaneet komission tekoälyä koskevasta asetusehdotuksesta yhteisen lausunnon, jossa ne vaativat muun muassa tekoälyn käytön kieltämistä ihmisten ominaisuuksien automaattiseen tunnistamiseen julkisissa tiloissa. Tekoälyn käyttö tulisi kieltää myös muissa käyttötarkoituksissa, jotka voivat johtaa epäoikeudenmukaiseen syrjintään. - Uutiset
30.6.2021 11.50
Heinäkuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
Heinäkuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Sote-uudistuksen ensimmäiset lait tulevat voimaan 1.7.
- EU:n arvonlisäverouudistus
- Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan
- Laki ruokahallinnon tietovarannosta tulee voimaan 1.7.
- Vesiliikennelakiin muutoksia
- Asiakasmaksulaki uudistuu
- Useita hankintalain muutoksia vireillä - ensimmäiset voimaan 1.7. - Uutiset
29.6.2021 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työehtosopimuksen yleissitovuus ja teollisuuslinjaperiaate – KKO:2021:49
Korkeimmassa oikeudessa tapahtunut äänestys tuo esille yleissitovuuden yhden osan, asianomaisen alan, arvioinnin kaksi erilaista lähestymistapaa. Enemmistö ei nähnyt satama-alan kuljetusten osalta teollisuuslinjaperiaatteesta poikkeamisen oikeuttavaa muusta toiminnasta erillistä yksikköä, jolloin kantajien työ kuului teollisuuslinjaperiaatteen mukaisen työehtosopimuksen eli maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin. Vähemmistön muodostanut yksi oikeusneuvos vuorostaan katsoi, että satamassa tehdyllä ahtaamisella ei ollut toiminnallista yhteyttä maa- ja vesarakennusalaan, jolloin he työtehtäviensä perusteella kuuluivat ahtausalan työehtosopimuksen piiriin. Teollisuuslinjaperiaate enemmistöpäätöksellä säilytti siis edelleen valta-asemansa. - Uutiset
23.6.2021 14.17
Hallituksen esitys sote-uudistuksesta ja sen lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa
Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevat lakiehdotukset ja lausumaehdotukset sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti äänin 105 - 77 (tyhjiä 0, poissa 17.). Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020. Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait. - Uutiset
17.6.2021 11.44
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela: Miksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin?
Suomen perustuslain valvontajärjestelmä pitäisi uudistaa vastaamaan oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia. Perustuslakivalvonta tulisi muuttaa rakenteellisesti ja institutionaalisesti siten, että valvonnan ylin toimivalta siirretään uudelle perustuslakituomioistuimelle. Perustuslakituomioistuimen perustamisen vaihtoehtona on korkeimpien oikeuksien yhdistäminen ja perustuslakijaoston perustaminen sen yhteyteen. Perustuslakituomioistuimen myötä ennakkovalvonnasta tulisi nykyistä systemaattisempaa ja kattavampaa. Ennakkovalvonnasta tulisi myös nykyistä oikeudellisempaa ja siten ennustettavampaa. Perustuslaillisen valvonnan ylimpänä auktoriteettina perustuslakituomioistuin tehostaisi merkittävästi perustuslain ja perusoikeuksien toteutumisen jälkivalvontaa.Avoin uutinen - Uutiset
15.6.2021 11.30
Seppo Koskinen: Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite – KKO:2021:47
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n (55/2001) mukaan työnantajan on tarjottava työtä lain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Säännöksen esitöiden mukaan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin tarkoittaa irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Säännöksen sanamuodosta tai lain esitöistä ei ilmene, kuinka konkreettisesti työntekijän tarpeen on tullut takaisinottoaikana ilmetä, jotta työnantajalla olisi takaisinottovelvollisuus. Tuomiossaan Korkein oikeus totesi, että takaisinottovelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan liikkeenjohtovalta. Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus arvioida, onko sillä lisätyövoiman tai uusien työntekijöiden tarvetta. Työnantajalla on myös oikeus päättää, ryhtyykö se tämän tarpeen tunnistettuaan toimenpiteisiin vai ei. Takaisinottovelvollisuuden voidaan katsoa syntyvän vasta, kun työnantaja on muutoksesta tiedon saatuaan arvioinut tilanteen ja päätynyt siihen, että muutokseen reagoidaan ottamalla uusi työntekijä. - Uutiset
9.6.2021 11.52
Professori Veikko Vahtera: Korkeimman oikeuden ratkaisu sallii ilmalämpöpumpun asennuksen parvekkeelle osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä (KKO 2021:32)
Osakkeenomistaja oli asentanut ilman asunto-osakeyhtiön antamaa suostumusta parvekkeelleen ilmalämpöpumpun siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti tehtiin asuinhuoneiston sisätilojen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään. Osakkeenomistaja ei ollut yhtiön kehotuksesta poistanut sitä. Osakkeenomistaja nosti kanteen, jolla osakkeenomistaja tuli oikeuttaa asentamaan ilmalämpöpumppu parvekkeelle. Oikeudellisesti relevantti erimielisyys koski sitä, oliko läpiviennin tekemisessä kysymyksessä sellainen osakehuoneistossa tehtävä muutostyö, jota koskee asunto-osakeyhtiölaissa säädetyt kriteerit vai sellainen yhtiön hallitsemissa tiloissa tehtävä muutostyö, joka voidaan tehdä asunto-osakeyhtiölain nojalla vain yhtiön suostumuksella. Korkein oikeus päätyi perustellusti hovioikeuden kanssa samaan lopputulokseen ja katsoi, että kysymyksessä oli osakehuoneistossa tehty muutostyö. Kun muutostyö täytti asunto-osakeyhtiölaissa asetetut kriteerit, ei yhtiöllä ollut oikeutta kieltää ilmalämpöpumpun asentamista parvekkeelle. Ratkaisu rajoittaa yhtiöiden mahdollisuuksia kieltää perusteettomasti osakkeenomistajien asumismukavuutta parantavia parvekkeen ja osakehuoneiston väliseen seinään tehtäviä muutostöitä, jos niistä ei aiheudu yhtiölle juurikaan haittoja. - Uutiset
7.6.2021 9.23
KHO:lta kolme asuntojen lyhytaikaista vuokraustoimintaa koskevaa vuosikirjapäätöstä
Kahdessa päätöksessään KHO otti kantaa asuinhuoneistojen käyttöön majoitustiloina. Kolmas päätös liittyi asunnon luovutuksen verovapauteen. Ensimmäisessä tapauksessa (KHO 2021:77) KHO katsoi, että kaupungin rakennusvalvontaviranomainen ei ollut voinut olla ryhtymättä toimenpiteisiin huoneistojen vuokraustoiminnan lopettamiseksi. Toisessa asiassa (KHO 2021:76) KHO katsoi, että kaupungin rakennusvalvontaviranomainen oli voinut velvoittaa kerrostalossa kalustettujen asuinhuoneistojen vuokraustoimintaa harjoittavan yhtiön sakon uhalla lopettamaan huoneistojen käyttö majoitustiloina, sillä asuinhuoneistojen käyttötarkoitusta oli olennaisesti muutettu eikä käyttötarkoituksen muutokselle ollut haettu eikä myönnetty rakennuslupaa. Velvoite lopettaa sakon uhalla asuinhuoneiston käyttö majoitustilana oli voitu kohdistaa myös osakkeenomistajaan siltä osin kuin kysymys oli asuinhuoneistosta, jonka hän oli vuokrannut yhtiölle. Kolmannessa ratkaisussa (KHO 2021:75) katsottiin, että lyhytaikainenkin vuokraus katkaisee kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisajan.