Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2018
- UutisetKalle Määttä ja Markku Hirvonen: Viranomaisten tietojenvaihtosäännösten kehitys harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa
15.6.2018 8.10
Tutkimuksessa käydään läpi harmaan talouden torjumisen kannalta olennaisen viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehitystä viimeisen 30 vuoden ajalta. Tarkastelussa on sekä tietojenvaihtoa koskeva lainsäädäntö että sen käytännön soveltaminen viranomaistoiminnassa. Lainsäädännöllisiä muutoksia on pyritty täydentämään haastattelemalla useita eri viranomaistahoja, jotka ovat tekemisissä harmaan talouden torjuntaan tähtäävän tietojenvaihdon kanssa. Harmaata taloutta on pyritty torjumaan jokaisella hallituskaudella kehittämällä tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä entistä kattavammiksi ja tehokkaammiksi. Kirjoituksessa käydään läpi nämä muutokset yksityiskohtaisesti ja ajallisesti loogisessa järjestyksessä.Avoin uutinen - UutisetProfessori Veikko Vahtera: Suunnatulle osakeannille oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy – anti ei ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, vaikka anti oli osa kokonaisjärjestelyä vähemmistöosakkeenomistajien lunastamiseksi (KKO 2018:19 – ään. 3-2)
13.6.2018 11.35
Pelkkä rahoituksen hankkiminen ja osakkeiden käypä hinta riittävät usein pörssiyhtiöissä painavaksi taloudelliseksi syyksi. Pienissä yhtiöissä asia on toisin, kuten osakeyhtiölain esitöissäkin on katsottu. Osakeyhtiölain esityöt ja keskeiset yhtiöoikeudelliset periaatteet eivät siis puolla korkeimman oikeuden enemmistön tekemää johtopäätöstä, että näennäiset liiketoiminnalliset perusteet ja käypä hinta riittäisivät suunnatun annin perusteeksi, kun annin tosiasiallisena tarkoituksena on omistussuhteiden muuttaminen ja enemmistössä olevien kuntaomistajien aseman vahvistaminen. - UutisetProfessori Seppo Koskinen: Työtaistelu ja sairausajan palkka sekä aikaprioriteettiperiaate – KKO:2018:40
4.6.2018 11.39
Työoikeudellisen aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä. Tuomiossa arvioitiin kyseistä periaatetta tilanteessa, jossa työtaistelu koski työtehtäviä tiettyinä työvuorolistassa määrättyinä päivinä ja työntekijä oli ensin vuosilomalla ja sitten vapaalla ja sairauslomalla. Osittaisista, toistuvista tai vaiheittain etenevistä työtaistelutoimenpiteistä ei juurikaan ole aikaprioriteettiperiaatetta koskevaa aikaisempaa oikeuskäytäntöä. Tuomiossa kysymys on yhdestä työtaistelutoimenpiteestä, joka on jaksottunut pidemmälle ajanjaksolle ja joka on koskenut vaihtelevasti eri työntekijöitä heidän työvuorojensa mukaisesti.
Siltä osin kuin tuomiossa arvioitiin loman päätyttyä välittömästi sairauslomalle jäämistä aikaprioriteettiperiaatteen kannalta, tuomio kuvaa professori Seppo Koskisen mielestä sitä, kuinka vaikea on perustella ratkaisun tekemistä kahden periaatteen mukaisen vaihtoehdon välillä. - UutisetPerustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
1.6.2018 16.28
Vaikka perustuslakivaliokunta on esittänyt useita säätämisjärjestykseen vaikuttavia merkittäviä huomautuksia, valiokunnan mielestä valinnanvapauslakiin tarvittavat muutokset eivät niiden merkittävyydestä huolimatta koske lain rakenteellisia ratkaisuja. Tämän vuoksi valiokunta arvioi, että esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika. Perustuslakivaliokunta toteaa olevansa huolestunut siitä kiireestä, joka on leimannut uudistukseen liittyvien esitysten käsittelyä kuluvilla valtiopäivillä. Perustuslakivaliokunta painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja maakuntauudistusta koskevat esitykset muodostavat samaa asiaa koskevan oikeudellisen kokonaisuuden. Valiokunta on katsonut, että myös tuottajalakiehdotukseen sisältyvällä sääntelyllä on rakenteellinen kytkentä valinnanvapauslakiehdotukseen (PeVL 26/2017 vp, s 65). Valiokunnan mielestä lakiehdotusten kokonaisuutta koskevat sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset on vielä saatettava yhtäaikaisesti valiokunnan arvioitavaksi. - UutisetKesäkuussa 2018 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
31.5.2018 11.36
Kesäkuun 2018 muutoksia ovat muun muassa:
– Nollatuntisopimuksia koskevat muutokset vahvistettu - lait tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2018
– Kiinnitysten kuolettaminen ja yhteiskiinnitysten purkaminen onnistuu kesäkuusta alkaen myös sähköisesti
– Metsästysajat muuttuvat – muutokset voimaan kesäkuun alussa
– Tietoyhteiskuntakaaren 917/2014 nimike muuttuu laiksi sähköisen viestinnän palveluista
– Yhdysvallat ilmoittanee teräs- ja alumiinitulleista jo tänään – suomalaisasiantuntija: "Synkältä näyttää". - UutisetOTT Matti Urpilainen: Veronkorotuksen määrääminen alaikäiselle – KHO 2018:60
24.5.2018 11.30
Vahvennetussa kokoonpanossa annetun ratkaisun mukaan osakeyhtiöstä peiteltyä osinkoa saaneelle 13-vuotiaalle henkilölle ei voitu määrätä veronkorotusta sellaisen lainkohdan nojalla, joka edellyttää subjektiivisen syyllisyyden arviointia. Veronkorotus voitiin sen sijaan määrätä lainkohdan nojalla, jota voitiin soveltaa objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella ja jonka soveltamisala kattoi näin ollen myös alaikäisen edustajina ja edunvalvojina toimineiden vanhempien menettelyn. Enemmistön perusteluissa ja äänestyslausunnoissa on esillä yhteensä kolme erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. - UutisetYliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula: Työnantajan työntekijäänsä kohdistaman käytöksen epäasiallisuuden arvioinnista työturvallisuusrikosasiassa (HO)
23.5.2018 11.48
Sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen ja toimitusjohtajan S:n syyllistyneen työnantajan edustajana työturvallisuusrikokseen työturvallisuusmääräyksiä, muun muassa työturvallisuuslain häirintää koskevaa 28 §:ää, rikkomalla. Ratkaisu on mielenkiintoinen jo siksi, että henkisen terveyden vaarantumiseen liittyviä työturvallisuusrikosasioita käsitellään tuomioistuimissa selvästi vähemmän kuin vastaavia fyysisen terveyden vaaroja ja haittoja koskevia asioita. Lisäksi mielenkiintoisen yksityiskohdan ratkaisuun tuo sen arviointi, millä ajanhetkellä työnantajan voitiin katsoa saaneen tiedon työntekijän terveydelle aiheutuneesta vaarasta, kun syytekuvauksen mukaan S itse oli yrittäjänä kohdellut työntekijäänsä N:ää epäasiallisesti ja aiheuttanut käytöksellään työntekijän haitallisen kuormittumisen työssä. (Itä-Suomen HO 21.6.2017 R 16/1336 – lainvoimainen) - UutisetProf. Seppo Koskinen: Liikalihavuus ei oikeuta eriarvoiseen kohteluun - KKO:2018:39
22.5.2018 11.30
Euroopan unionin tuomioistuin on jo muutamia vuosia sitten linjannut, että liikalihavuus voidaan edellytysten täyttyessä luokitella vammaksi työelämässä (C‑354/13). Oikeus katsoi, että jos ylipaino vaikuttaa työntekijän suoriutumiseen työtehtävistä, se voidaan katsoa vammaksi. Vammaisuus puolestaan on erikseen mainittu syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä. Liikalihavuutta on arvioitu myös Suomessa syrjintäkriteerinä. Meillä liikalihavuus voi olla syrjintää myös terveydentilan vuoksi. Korkeimmassa oikeudessa tämä lähestymistapa on nyt hyväksytty. - UutisetNollatuntisopimuksia koskevat muutokset vahvistettu - lait tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2018
18.5.2018 12.26
Laeilla parannetaan vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa ja pyritään varmistamaan työsuhdeturvaa koskevien säännösten tehokas toteutuminen heidän osaltaan. - UutisetProf. Seppo Penttilä: Työpanososinko ja veron kiertäminen
14.5.2018 11.30
Ratkaisussa KHO 2018:40 lääkäreiden omistamat osakeyhtiöt olivat varsinaista toimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön vastuunalaisina yhtiömiehinä. Kullekin vastuunalaiselle yhtiömiehelle (osakeyhtiölle) oli kommandiittiyhtiössä oma tulosyksikkönsä, jonka tulos muodostui osakeyhtiön osakkaan (lääkärin) kommandiittiyhtiölle luovuttaman työpanoksen nettotuloksesta. Tämä jaettiin kommandiittiyhtiöstä voitto-osuutena vastuunalaiselle yhtiömiehelle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimintamalli ei vastannut asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Tilanteessa sovellettiin veron kiertämistä estävää säännöstä. Saatu tulo katsottiin työpanososingoksi, vaikka voittoa jakava yhtiö oli kommandiittiyhtiö. Tulo verotettiin lääkärin ansiotulona. - UutisetToukokuussa 2018 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
30.4.2018 11.55
Toukokuun 2018 muutoksia ovat muun muassa:
– EU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa 25. toukokuuta
– Yhteisöjen tuloverotukseen muutoksia 1. toukokuuta alkaen
– Laki työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista voimaan 1. toukokuuta
– Laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa on tarkoitus saada voimaan 6. toukokuuta. - UutisetProf. Seppo Koskinen: Syrjintä työhönotossa ja korvattava vahinko – KKO:2018:31
26.4.2018 11.30
Tuomiossa oli kysymys ensi sijassa siitä, onko yhtiö syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella työhönotossa, kun yhtiö on päättänyt, ettei A:lle enää tarjota uusia määräaikaisia työsopimuksia sillä perusteella, että A:n käytettävyys tilapäisenä työntekijänä on sairauspoissaolojen vuoksi heikentynyt. Koska tuomiossa katsottiin näin tapahtuneen, seuraavaksi kysymys oli vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytyksistä. Lisäksi kysymys oli siitä, onko A oikeutettu yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. - UutisetOTT Matti Urpilainen: Kolme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua kollektiivisen lisäeläketurvan ja palkan rajanvetotilanteista – KHO 2018:35, KHO 2018:36 ja KHO 2018:37
19.4.2018 11.30
Kolme ratkaisua vahvistavat jo aiemman oikeuskäytännön perusteella muodostunutta linjausta, jonka mukaan työsuhteen perusteella saadut etuudet katsotaan lähtökohtaisesti palkaksi. Ratkaisuissa on esillä mielenkiintoisia verolakien tulkintaan liittyviä kysymyksenasetteluja. - UutisetProf. Seppo Koskinen: Työsopimuksen irtisanominen ja irtisanomisaikana tarjotusta samaa työtä koskevasta määräaikaisesta työsopimuksesta kieltäytyminen – KKO:2018:26
18.4.2018 11.30
Korkein oikeus käsitteli uusimmassa tuomiossaan kollektiivisella perusteella suoritetun irtisanomisen useita peruskysymyksiä (irtisanomisen laittomuutta, irtisanomisen peruuttamista, asteikkokorvauksen mittaamista ja saadun työttömyyskorvauksen vähentämistä). Kyse ei ollut arvioinnin merkittävistä uusista avauksista tai ylimalkaan lopputulosten huomattavasta prejudikaattiarvosta. Silti työoikeuden näkökulmasta voidaan pitää hyvänä sitä, että korkein oikeus antaa myös perusratkaisuja kollektiivisen irtisanomisen keskeisistä oikeuskysymyksistä. Vaikka tuomiossa käsitellyistä asioista on jo alemmantasoisia ratkaisuja ja vaikka korkeimman oikeuden uusi päätös koskee vain tietynlaista asiatilannetta, käytännön työelämä edellyttää julkaistuja tuomioita nimenomaan korkeimmasta oikeudesta. - UutisetProf. Seppo Koskinen: Alihankintaa vai työvoiman vuokrausta – TT 2018:6
10.4.2018 11.30
Alihankinnan ja työvoiman vuokrauksen välinen rajanveto aiheuttaa aika ajoin juridisia tulkintaongelmia. Työtuomioistuimen päätöksessä tätä arvioitiin etupäässä sen kannalta, käyttikö työn tilaaja työnjohtovaltaa suhteessa työn suorittajien työntekijöihin. Tässä tapauksessa hankittu ulkopuolinen työ suoritettiin tilaajan työpaikalla. Molemmilla kiistatta oli omat työnjohtonsa, mutta tulkintaongelman aiheutti se, että tilaajan työnjohto sekä käytti työturvallisuusvelvoitteisiinsa liittyvää valtaa suhteessa työn suorittajan työntekijöihin että myös oli muutoin kanssakäymisissä työn suorittajan työnjohdon kanssa. Käsittelen kirjoituksessa työtuomioistuimen päätöstä vain siltä osin, oliko ulkopuolisen työvoiman käytössä kysymys vuokratyöstä vai alihankinnasta. Koska kyse katsottiin olevan alihankinnasta, työnantajalla oli oikeus irtisanoa omat työntekijänsä alihankintaan siirtymisen johdosta. - UutisetProf. Seppo Koskinen: Tehtäväkohtaisten palkkaerojen tasoittaminen liikkeen luovutuksen jälkeen – TT:2018-18
5.4.2018 11.30
Sama tehtäväkohtainen palkka samasta työstä on keskeinen työoikeudellinen pakottava periaate. Toisaalta se on kuitenkin vain lähtökohta. Siitä poikkeaminen voi olla perusteltua ottaen huomioon työntekijöiden tehtävät ja asema, kuten työsopimuslaissa todetaan. Yleisemmin kyse on hyväksyttävästä syystä poiketa palkkatasa-arvosta. Työtuomioistuin käsitteli päätöksessään TT:2018-18 laajan kysymyksen yhtä yksittäistä tilannetta, liikkeen luovutuksen jälkeistä tehtäväkohtaisten palkkojen tasoittamisvelvollisuutta. Työtuomioistuimen päätös on silti monin tavoin merkittävä. Vaikka työnantajalla oli alun perin hyväksyttävä syy erisuuruisten tehtäväkohtaisten palkkojen maksamiselle, tämä oikeutus oli kuitenkin vain väliaikainen. Viimeistään noin viidessä vuodessa palkkatasa-arvo oli toteutettava nostamalla alemmat palkat korkeampien palkkojen mukaisiksi. Työnantajan taloudellinen tila ei lähtökohtaisesti oikeuta rikkomaan pakottavaa työlainsäädäntöä, mutta sillä saattaa olla yksittäistapauksellisesti merkitystä arvioitaessa hyväksyttävän syyn olemassaoloa. - UutisetHuhtikuussa 2018 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
29.3.2018 11.43
Huhtikuussa 2018 tulee voimaan säädöksiä varsin vähän. Muutoksia ovat muun muassa:
– Laki rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa tulee voimaan. Laki aiheuttaa samalla muutoksia 12 muuhun lakiin, kuten pakkokeinolakiin, esitutkintalakiin ja lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa
– Eurooppalaiset voivat käyttää kotimaassaan tilaamaansa verkkosisältöä kaikkialla EU:ssa
– Automaattinen hätäpuhelujärjestelmä tulee pakolliseksi uusiin automalleihin
– Aktiivimallin vaikutukset alkavat näkyä käytännössä. - UutisetProf. Seppo Koskinen: Määräaikaiset työsopimukset ja pysyvä työvoiman tarve - TT 2018:15
20.3.2018 11.30
Työtuomioistuin antoi vastikään merkittävän päätöksen määräaikaisten työsopimusten arvioinnista yliopistotyönantajan yhteydessä. Päätökseen sisältyy myös monia yleisesti huomion arvoisia määräaikaisen työsopimuksen perustellun syyn arviointiperusteita. Erityisen keskeistä päätöksessä on sen arviointi, oliko kyse työnantajan pysyvästä työvoiman tarpeesta, vaikka jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle erikseen arvioituna oli perusteltu syy. - UutisetProf. Seppo Koskinen: Työaikalain soveltamisala ja Euroopan unionin oikeus – KKO:2018:10
14.3.2018 11.30
Korkein oikeus tapauksessa noudatti arviointinsa lähtökohtien ja tässä tapauksessa myös lopputuloksen osalta sitä, miten unionin tuomioistuin oli sen tapausta koskevassa vastauksessaan ennakkoratkaisupyyntöön todennut. Mielenkiintoista asiassa on se, että työaikalakimme ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (työaikadirektiivi) poikkeavat sanamuodoltaan tuomiossa käsitellyn tilanteen osalta. Korkein oikeus ei käsitellyt työaikalain ja direktiivin erilaisten sanamuotojen merkitystä. Korkein oikeus kuitenkin unionin tuomioistuimen direktiivin tulkintaan perustuvan ennakkoratkaisun perusteella kumosi toiseen lopputulokseen päätyneet pelkästään työaikalain tulkintaan perustuneet käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot. Korkein oikeus ei tässä yhteydessä myöskään esimerkiksi arvioinut sitä, työskentelevätkö sijaisvanhemmat työajan valvonnan ja määräytymisen osalta samalla tavoin kuin varsinaiset lapsikylävanhemmat. Korkein oikeus tarkasteli vain sijaisvanhemman kuulumista työaikalain piiriin siten kuin Unionin tuomioistuinkin oli tehnyt. Olisi ollut mielenkiintoista ja korkeimmalle oikeudelle mahdollisesti myös haastavaa, jos se olisi jollakin tavoin käsitellyt myös sitä, voidaanko sijaisvanhempia ja varsinaisia lapsikylävanhempia arvioida eri tavoin. Nyt näyttää siltä, että esitetyt arviointikriteerit tarkoittavat sitä, että myös lapsikylävanhemmat kuuluvat työaikalain piiriin. - UutisetProfessori Veikko Vahtera: Konkurssiin menneen yhtiön johto ei ollut vahingonkorvausvastuussa – liiketaloudellisen perusteen arviointi (HO)
13.3.2018 11.40
Suomalainen emoyhtiö oli tehnyt vuoden 2008 lopussa päätöksen tuotannonohjausjärjestelmän hankkimisesta vuosina 2009-2011. Järjestelmästä oli hyötynyt myös sen ulkomaalainen tytäryhtiö, mutta sen hankintakustannukset maksoi kokonaisuudessaan suomalainen emoyhtiö. Suomalainen emoyhtiö meni konkurssiin 27.6.2012, jonka jälkeen konkurssipesä vaati yhtiön johdolta vahingonkorvausta. Osakeyhtiön johto ei ollut vahingonkorvausvastuussa tuotannonohjausjärjestelmän hankintapäätöksestä huolellisuusvelvollisuuden rikkomisen perusteella, sillä päätöksen katsottiin olleen liiketaloudellisesti perusteltu. Ratkaisu osoittaa, miten haasteellista liiketaloudellisen perusteen ja siihen liittyvän näytön arvioiminen on liiketoiminnallisten päätösten osalta konsernitilanteissa. (THO 8.11.2016, S16/134. lainvoimainen - ei valituslupaa)
1 - 20 21 - 36