Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2020
- Uutiset
20.2.2020 11.48
Hovioikeus: Asianajaja voitiin erottaa Suomen Asianajajaliitosta – menettely osoitti kokonaisuutena arvostellen piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja oli omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa
Valvontalautakunta oli todennut, että A:n hyvän asianajajatavan vastainen menettely oli ollut asianajajista annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toistuvaa, koska valvontalautakunnalla oli ollut käsiteltävänä useita A:n samankaltaista epäasiallista käyttäytymistä ja kielenkäyttöä koskevia moitteita ja koska A:n epäasiallisten viestien lähettäminen oli ollut pitkäkestoista ja jatkunut vielä valvonta-asioiden vireille tulon jälkeenkin. Lisäksi valvontalautakunta oli ottanut huomioon sen, että A:lle oli jo aiemmin vuosina 2013-2018 määrätty neljä kurinpidollista seuraamusta, kaksi varoitusta ja kaksi huomautusta. Valvontalautakunta oli katsonut A:n menettelyn kokonaisuutena arvostellen osoittavan piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja olevan omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa. A:n hyvän asianajajatavan vastaisen menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja pitkäkestoisuus huomioon ottaen valvontalautakunta oli määrännyt päätöksensä heti noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hovioikeus hyväksyi valvontalautakunnan seuraamusharkintaa koskevat perustelut ja totesi lisäksi, ettei valvontalautakunnan ratkaisuun liittynyt laillisuusperiaatteen kannalta ongelmia. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 11.39
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet alkoholin etämyyntiä koskevassa asiassa
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi torstaina (20.2.) syytteet törkeästä alkoholirikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut esitetty täyttä näyttöä siitä, että vastaaja olisi toiminut tahallisesti vilpillisessä mielessä, ja siten asiassa oli jäänyt varteenotettava epäilys siitä, että vastaaja olisi tahallisesti menetellyt teonkuvauksessa selostetulla tavalla, eli syyllistynyt tietoisesti tahallisesti törkeän veropetoksen ja törkeän alkoholirikoksen tunnusmerkistön täyttävään tekoon. Koska vastaajan tahallisuudesta kyseisiin tekoihin oli jäänyt perusteltu epäilys, oli syytteet asiassa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 11.35
Hallitus hyväksyi lainsäädäntöohjelman koko vaalikaudelle
Hallitus on hyväksynyt lainsäädäntöohjelman vaalikaudelle 2019–2023. Hallituksen vaalikauden lainsäädäntöohjelma sisältää alustavat tiedot hallitusohjelmaa keskeisesti toteuttavista ja muista keskeisistä lainvalmisteluhankkeista. Lisäksi siinä on tiedot sellaisista EU:ssa hyväksytyistä säädöksistä tai vireillä olevista EU:n säädöshankkeista, joihin liittyy laajoja kansallisen lainsäädännön muutostarpeita. - Uutiset
18.2.2020 11.27
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestä
Ottaen huomioon asiassa esitetty selvitys, käräjätuomarin menettelyssä, joka A:n mukaan oli ilmentänyt käräjätuomarin ennakkoasennetta, oli HO:n arvion mukaan pääosiltaan ollut kysymys tuomarin normaalista prosessinjohtamisesta ja KO:n normaalista asian ratkaisutoiminnasta. Toisaalta käräjätuomarin menettely asian käsittelyssä oli ollut erityisesti hänen käyttämiensä sanavalintojen osalta osittain värikästä ja jopa epäasiallista ja sovittelumenettelyn osalta ainakin huonosti harkittua. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa asiassa mainitut seikat eivät kuitenkaan osoittaneet käräjätuomarin menettelyn olleen sellaista, että se olisi osoittanut hänellä olleen kielletty ennakkoasenne asiaan ja että hän olisi tämän johdosta tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa. Näin ollen HO katsoi, ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät perusteet käräjätuomarin esteellisyydelle, käräjätuomarin lausumassaan esittämät perusteet menettelylleen ja asiassa esille tulleen muun selvityksen, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaista seikkaa, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 8.30
Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa
Uudessa verohallinnon ohjeessa käsitellään verotettavan ansiotulon laskemista kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa sekä verotettavan pääomatulon laskemista. Ohjeessa käsitellään laskennassa huomioon otettavien tulonhankkimismenojen, puhtaasta ansiotulosta tehtävien vähennysten, viran puolesta tehtävien vähennysten sekä verosta tehtävien vähennysten edellytyksiä ja määriä. Ohjeeseen on päivitetty työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä asuntolainan korkojen vähennyskelpoiset määrät. Uusi ohje on voimassa 10. helmikuuta 2020 lukien toistaiseksi. - Uutiset
12.2.2020 11.30
Professori (emeritus), tutkimusjohtaja Seppo Penttilä: Osakkeiden erilajisuus ja yritystoiminnan jatkamisedellytys perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennussännösten soveltamisessa – KHO 2020:7
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevat säännökset ovat monimutkaisia ja erilaisia tulkintoja herättäviä. Yksi ongelma-alue on se, milloin perinnön- tai lahjansaajan katsotaan jatkavan yritystoimintaa saamillaan varoilla. Verohallinnon ohjeistuksessa on todettu, että jatkamisvaatimus edellyttää omistajavallan käyttämistä ja tämä täyttyy, kun huojennusta vaativalla lahjansaajalla on vähintään 10 prosentin äänivalta yhtiössä. Ratkaisussa KHO 2020:7 lahjansaaja sai lahjana 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, mutta ne tuottivat vain 2,5 prosentin suuruisen äänioikeuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. KHO:n ratkaisussa katsottiin Verohallinnon ohjeistuksesta poiketen, että verovelvollinen jatkaa lahjana saamillaan varoilla yritystoimintaa lahjana saadussa yrityksessä, kun lahjoitettaviin osakkeisiin liittyvä 2,5 prosentin äänioikeus siirtyy hänelle ja kun hän toimii yhtiön hallituksen jäsenenä. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja Verohallinnon ennakkoratkaisun. Ratkaisu on tärkeä niissä osakeyhtiön sukupolvenvaihdostilanteissa, joissa yhtiössä on äänioikeudeltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. - Uutiset
12.2.2020 10.30
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinnon uudessa ohjeessa käsitellään henkilökuntaetuja yksityishenkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Ohjeessa on käsitelty yksityiskohtaisesti TVL 69 §:ssä verovapaaksi säädettyjä henkilökuntaetuja. Näiden lisäksi on käsitelty myös muita verotus- ja oikeuskäytännössä verovapaiksi katsottuja henkilökuntaetuja. Myös henkilökunnalle annettavia veronalaisia etuja ja niihin liittyviä työnantajavelvoitteita on käsitelty lyhyesti. Uusi ohje on voimassa 10. helmikuuta 2020 lukien toistaiseksi. - Uutiset
12.2.2020 8.21
Vuokratulojen verotus
Verohallinnon uudessa muutetussa ohjeessa kerrotaan luonnollisen henkilön vuokratulojen ja niihin kohdistuvien vähennysten verotuksesta. Ohjeen lukua 4.5 (Verotusyhtymän vuokratulot) on muutettu TVL 4 §:n yhtymä-käsitteen muutoksesta johtuen, myös luvun otsikko on muutettu (Yhdessä omistetun kiinteistön vuokraus). Lisäksi ohjeen tekstiä on joiltain osin täsmennetty. Uuusi ohje on voimassa 7. helmikuuta 2020 lukien toistaiseksi. - Uutiset
12.2.2020 7.29
Vierashuoneessa OTT Kirsi-Maria Halonen: Kannustaako julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmä suorahankintojen ja olennaisten muutosten piilottelemiseen?
Kirsi-Maria Halosen kirjoituksessa tarkastellaan hankintalain oikeussuojajärjestelmää ja erityisesti sitä, minkälaisia muutoksia se edellyttäisi, jotta valvontaviranomaisella olisi työkaluja puuttua piilossa pysyneisiin suorahankintoihin ja sopimusmuutoksiin.Avoin uutinen - Uutiset
10.2.2020 8.12
Tammikuun 2020 luetuimmat jutut
Lue tammikuun 2020 luetuimmat Edilex-uutiset.Avoin uutinen - Uutiset
7.2.2020 8.51
Uusin Verotus-lehti 1/2020
Verotus-lehti on vuodesta 1951 alkaen ilmestynyt veroalan ammattijulkaisu. Lehdessä kirjoittajina ovat verotuksen parhaat asiantuntijat. Lehden 1/2020 aiheina: - Varainsiirtoveron kiertämisestä - Kansalaisten ja kansanedustajien veroaloitteiden merkitys - Yritysten maastapoistumisverotusta koskevat säännökset vuoden 2020 alusta - Rajat ylittävien järjestelyjen raportointivelvollisuus – DAC6-direktiivi - Verotusta koskevien ennakkoratkaisupyyntöjen käsittely EU:n tuomioistuimessa - Eräiden sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden sivuuttamista koskeva TVL 35 b § verosuunnittelumahdollisuuksia rajoittavana erityisenä veronkiertosäännöksenä - PerVL 9.1 §:n käypä arvo ja Verohallinnon yhdistelmämenetelmä: arviointia yrityksen arvonmäärityksen näkökulmasta - Arvonlisäveroasiat Suomen EU-puheenjohtajakaudella - Välittömän verotuksen hankkeet Suomen EU-puheenjohtajakaudellaAvoin uutinen - Uutiset
5.2.2020 14.48
Hallitus hyväksyi lainsäädäntösuunnitelman kevät- ja syysistuntokausille
Hallitus on hyväksynyt neuvottelussaan suunnitelman hallituksen esityksistä ja valtioneuvoston selonteoista, jotka annetaan eduskunnalle kevät- ja syysistuntokausilla 2020. - Uutiset
5.2.2020 9.44
KKO: Käräjäoikeudella ei ollut ajokorttilain muutoksen 1.6.2019 voimaantulon jälkeen toimivaltaa tutkia syyttäjän esittämää ajokieltovaatimusta asiassa joka oli tullut vireille ennen lain voimaantuloa
Ajokorttilain 1.6.2019 voimaan tulleella muutoksella ajokieltoon määrääminen keskitettiin yksin poliisin toimivaltaan kuuluvaksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei käräjäoikeudella ollut lain voimaantulon jälkeen ollut toimivaltaa tutkia syyttäjän esittämää ajokieltovaatimusta asiassa, joka oli tullut vireille ennen lain voimaantuloa. - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien
Koska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 9.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut hyväksyä yhtiön velkomuskannetta sillä perusteella, että kuluttajat olisivat laiminlyöneet kuluttajansuojalaissa säädetyn velvollisuuden ilmoittaa kohtuullisessa ajassa virheestä toimeksisaajalle kun asiassa oli kysymys hintariidasta
Hovioikeus totesi muun muassa, että toisin kuin kauppalain 47 §:ssä, kuluttajansuojalaissa ei ole säännöksiä, joiden nojalla laskun saajalla olisi velvollisuus kohtuullisessa ajassa ilmoittaa myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020)Avoin uutinen - Uutiset
4.2.2020 8.35
Hovioikeus: Rikoksentekijän omistamat kaksi merikonttia voitiin tuomita valtiolle menetetyksi vaikka toista ei vielä ollut käytetty kannabiksen kasvatukseen
Toinen kontti oli läheisesti liittynyt A:n syyksi luettuun huumausainerikokseen ja ollut siten varusteltu, että se oli ominaisuuksiltaan ollut erityisen sovelias huumausainerikoksen tekemiseen. Kyseinen kontti oli siten lähtökohtaisesti voitu rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla tuomita valtiolle menetetyksi ottaen erityisesti huomioon uusien rikosten ehkäiseminen. Menettämisseuraamusta on mahdollista kohtuullistaa rikoslain 10 luvun 10 §:n nojalla. A:n ilmoittama konttien arvo, yhteensä enintään 4.000 euroa, ei kuitenkaan ollut vähäinen eikä myöskään niin huomattava, että se puoltaisi menettämisseuraamuksen tuomitsematta jättämistä. Menettämisseuraamus ei ollut kohtuuton myöskään A:n taloudellisen aseman tai rikoksen laadun vuoksi. Syyksiluetussa teossa oli ollut kyse varsin pienimuotoisesta huumausaineen kasvattamisesta. Tämä ei kuitenkaan ollut riittävä syy jättää menettämisseuraamusta osaksikaan tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Tiedonantovelvollisuuden rikkominen yhteistoimintamenettelyssä – KKO:2020:7
Korkeimman oikeuden tuomion mukaan ”ei ole uskottavaa, että virasto ei olisi voinut ilmoittaa neuvotteluesityksessä tarkemmin tietoja niistä periaatteista, joiden mukaan toimenpiteiden kohteeksi joutuvat virkamiehet valikoituvat. Virasto ei siten ole näyttänyt, että se olisi liittänyt neuvotteluesitykseensä kaiken käytettävissään olleen tiedon.…” Neuvotteluesityksessä ei ole aikaisemmin vaadittu esitettäväksi kaikkia käytettävissä olevia tietoja, vaikka tiedonantovelvollisuus onkin ”suhteellisen laaja”. Lähtökohtana on ollut vaatimus riittävien tietojen esittämisestä neuvottelujen aloittamiseksi ja käymiseksi. Viraston menettelyn katsominen myös huolimattomaksi herättää kysymyksen siitä, kuinka moni yhteistoimintalakia noudattamaan pyrkivä osaa sitä noudattaa. Tässäkin tapauksessa työnantaja pyrki noudattamaan lakia. Korkein oikeuskaan ei totea, että yhteistoimintamenettely muilta osin olisi ollut lain vastaista. Yhteistoimintalainsäädännön noudattaminen alkaa olla asia, jossa juristijoukolla on etukäteen varmistettava, että lakia ei ”huolimattomuudesta” rikota. - Uutiset
3.2.2020 10.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Liikkeen luovutus yhden työntekijän yrityksessä – KKO:2020:8
Liikkeen luovutukset tapahtuvat yleensä usean työntekijän yrityksessä. Liikkeen luovutuksen tunnistaminen tapahtuu kuitenkin samojen sääntöjen mukaan, vaikka luovuttavassa yrityksessä olisi vain yksi ulkopuolinen työntekijä ja siirtyvästä työntekijästä tulisi vastaanottavan yrityksen ainoa ulkopuolinen työntekijä. Korkeimman oikeuden uusimmassa liikkeen luovutus –tuomiossa katsottiin lisäksi tapauksessa olleen kyse liikkeen luovutuksesta, vaikka luovuttajayrityksen liikennelupa ei siirtynyt vastaanottavalle yritykselle, koska tällä jo oli kuorma-auton kuljettamiseen ylimääräinen ns. vapaa liikennelupa. - Uutiset
31.1.2020 11.55
Helmikuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
Helmikuun 2020 säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen muutokset voimaan 1.2.2020 alkaen
- Elintarvikelain muutoksen vuoksi eräisiin elintarvikehygieniaa koskeviin asetuksiin tehdyt muutokset voimaan 1.2.2020
- Tilastolakiin henkilötietolainsäädännön voimaantulon edellyttämät muutokset ja korjaukset voimaan 1.2.2020 - Uutiset
24.1.2020 13.31
Uusi ohje virtuaalivaluuttojen verotuksesta
Verohallinnon ohjeessa käsitellään virtuaalivaluuttojen verotusta henkilöverotuksessa, yritysverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Ohjeessa kaikista virtuaali-, krypto- ja vertaisvaluutoista tai bittirahoista yms. käytetään nimitystä virtuaalivaluutta. Uusi ohje korvaa aiemman ohjeen (VH/1982/00.01.00/2019). Uusi ohje on voimassa 1. tammikuuta 2020 lukien toistaiseksi.
1 - 20 21 - 34