Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2021
- Uutiset
2.3.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kilpailukykysopimus ja osittainen hoitovapaa - TT 2021:7Kilpailukyky-sopimukseen on liittynyt työajan pidentämisen osalta monenlaisia juridisia kysymyksiä. Keskeisin niistä on koskenut sitä, voivatko sopia ja ovatko työehtosopimusosapuolet sopineet ns. edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Työtuomioistuimen käsitys, joka on ilmaistu yhdessä lausunnossaan yleiselle tuomioistuimelle ja joka näkyy myös tässä ratkaisussa, on se, että työehtosopimusosapuolet voivat sopia edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Yleisten tuomioistuinten kahdessa ei vielä lainvoimaisessa tuomiossa on sen sijaan tultu päinvastaiseen tulokseen. Esillä olevassa ratkaisussa työtuomioistuin tuli työsopimuslain pakottavien määräysten perusteella siihen, että työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Ratkaisu perustui siis asiasta olevaan pakottavaan erityissääntelyyn. Tämä lopputulos onkin tässä tilanteessa luonnollisesti oikein. Ratkaisusta ei siis voida päätellä, että työtuomioistuin olisi luopunut aikaisemmasta kannastaan. Sitä tässä uudessa ratkaisussa vain täsmennettiin.
- Uutiset
1.3.2021 13.51
Suomessa vallitsevat poikkeusolotValtioneuvosto on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan maanantaina 1. maaliskuuta, että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Poikkeusolot toteava valtioneuvoston päätös tulee voimaan välittömästi, ja se on voimassa toistaiseksi, kunnes se kumotaan.
- Uutiset
26.2.2021 11.40
Maaliskuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaMaaliskuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Ajoneuvolaki voimaan 1.3.2021 alkaen
- Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu alkaa
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja uhkatilanteisiin parannetaan - Uutiset
24.2.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kohtuullinen aika irtisanoa noin kolme ja puoli kuukautta – KKO:2021:9Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, onko yhtiö toimittanut työsopimuksen irtisanomisen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se oli saanut tiedon työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. Erityisesti kysymys oli siitä, mikä merkitys kohtuullisen ajan arvioinnissa on työnantajan velvollisuudella varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Aikaisemmin kohtuullisen ajan on tulkittu olevan muutamia viikkoja ja enintään 1-2 kuukautta. Aikaisempaa tulkintaa on nyt muutettava. Kohtuullinen aika on aina arvioitava yksittäistapauksittain ja se voi olla ainakin 3,5 kuukautta.
- Uutiset
10.2.2021 11.45
Vierashuoneessa KPMG:n oikeudellisten Compliance-palvelujen johtaja Antti Aalto: Case Vastaamo – Voiko whistleblower-järjestelmä olla kannattava investointi?Viime vuoden lopun suurimpia uutisaiheita oli tieto psykoterapiapalveluita tarjoavaan yritykseen kohdistuneesta tietomurrosta ja siitä seuranneesta yrityksen ja asiakkaiden kiristämisestä. Asiasta on Poliisihallituksen mukaan tehty yli 25 000 rikosilmoitusta. Tapaukseen liittyvistä velvoitteista ja näiden täyttämisen kustannuksista sekä vaihtoehdoista on tutkintaprosessin jatkuessa vaikea keskustella, mutta compliance-näkökulmasta on suorastaan pakko yrittää.Avoin uutinen
- Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa.
- Uutiset
1.2.2021 15.08
Dosentti, OTT Kirsi-Maria Halonen: Eturistiriidat ja esteellisyys julkisissa hankinnoissaJulkisuudessa on käyty viimeisen vuoden aikana enemmän keskustelua julkisista hankinnoista kuin koskaan. Koronapandemia on nostanut hankinnat huomion keskipisteeksi paitsi puutteellisen varautumisen, myös suorahankintojen lisääntymisen osalta. Pandemian aikana muut hankintakäytäntöihin ja hankintasääntöihin liittyvät erityiskysymykset, kuten tässä kirjoituksessa tarkasteltavat intressikonfliktit ovat jääneet vähäiselle huomiolle.Avoin uutinen
- Uutiset
29.1.2021 11.45
Helmikuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHelmikuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Konkurssivelallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen jälkeen pitenee 30 päivään
- Taloyhtiöiden määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan 31.12.2023 saakka
- Muutoksia liikennepalvelulakiin
- Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta tehostuu - Uutiset
27.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Törkeää kunnianloukkausta mutta ei vainoamista - KKO:2020:30Työpaikoilla riidellään, loukataan toisten kunniaa mutta harvoin sentään syyllistytään toisen työntekijän vainoamiseen. Vainoamisen tunnusmerkistö edellyttää, että joku toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Käytännössä työpaikallakin tapahtuvaan vainoamiseen liittyy helposti työkaverin kunnian loukkaamista. Tavallisin vainoamistilanne liittyy yksityiselämään. Vainoamista voi kuitenkin tapahtua myös aseman ja ammatin perusteella. Vainoamista voi olla myös toisen työntekijän jatkuva asiaton pelkoa herättävä seuraaminen ja sen perusteella tapahtuva puuttuminen tämän työhön. Tapauksessa A oli esittänyt asianomistajasta osin perättömiä ja osin muuten halventavia väitteitä. A:n menettelyn motiivina oli ollut tyytymättömyys työorganisaation ja asianomistajan toimintaan tämän työssä, ja menettely oli pääosin ollut toistuvaa asianomistajan väitettyjen tekemisten ja sanomisten dokumentointia sekä viranomaiskanteluja, jotka olivat tulleet asianomistajan tietoon. Erityisesti vainoamisen mutta myös kunnian loukkaamisen arviointi on tuomioistuimissa vaikeaa. Esillä olevassa korkeimman oikeuden tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja hovioikeus tuomitsi törkeästä kunnian loukkaamisesta ja vainoamisesta. Korkeimmassa oikeudessa oli kyse enää vainoamisen arvioinnista. Korkein oikeus hylkäsi syytteen vainoamisesta.
- Uutiset
21.1.2021 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työehtosopimuksesta irtaantuminen – TT 2020:114Valtakunnallisesta työehtosopimuksesta irtaantuminen on oikeudellisena kysymyksenä ajankohtaistunut erityisesti paikallisen sopimisen tarpeiden kasvaessa. Tiettyyn työehtosopimukseen sidonnaisuudesta vapautuminen on monitahoinen oikeudellinen kysymys. Työtuomioistuimen ratkaisussa 2020:114 oli kyse yhdestä erityistilanteesta konsernissa. Taustalla oli kysymys siitä, määräytyykö työhön sovellettava työehtosopimus työskentelyaluksen (monitoimimurtaja / konventionaalinen murtaja) vai aluksen suorittamien tehtävien perusteella. Yksi henkilöstöryhmistä ei ollut valmis luopumaan monitoimimurtajien työehtosopimuksen eduista, vaikka monitoimimurtajia ei juurikaan enää käytetty siinä tarkoituksessa, kuin mitä varten niitä koskeva sopimus oli aikoinaan solmittu. Työtuomioistuimen mukaan monitoimimurtajien työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä ei ollut minkäänlaista ehtoa tai varaumaa, jonka mukaan työehtosopimusta sovellettaisiin vain silloin, kun monitoimimurtajat esimerkiksi ovat tietynlaisessa työssä tai ovat rahdattuina tietynlaisen työn suorittamista varten. Työtuomioistuin katsoi, että monitoimimurtajien työehtosopimusta oli sovellettava monitoimimurtaja-aluksilla riippumatta siitä, millaiseen työhön niitä käytetään tai ovatko alukset lainkaan käytössä.
- Uutiset
14.1.2021 11.45
Professori Veikko Vahtera: Asunto-osakeyhtiön ei ollut hyväksyttävää asettaa suostumusta yhtiöjärjestyksen muutokseen muutostyön toteuttamisen ehdoksi (HHO 12.6.2020; S 18/777, lainvoimainen)Asunto-osakeyhtiö oli asettanut osakkeenomistajan kylpyhuonetta koskevan muutostyön ehdoksi sen, että osakkeenomistaja suostuu huoneistoaan koskevaan yhtiöjärjestyksen muutokseen, jossa määrätään kylpyhuoneen muutostyön kunnossapitovastuusta ja kynnyskorkeudesta. Osakkeenomistaja ei ollut suostunut yhtiön asettamaan ehtoon vaan vei asian tuomioistuimen arvioitavaksi.
Käräjä- ja hovioikeus päätyivät siihen, että osakkeenomistajalla oli oikeus tehdä kaavailemansa muutostyö ilman, että osakkeenomistajan on suostuttava yhtiöjärjestyksen muutokseen. Kun osakkeenomistajan muutostyö oli odottanut muutostyöoikeuden olemassaoloa, oli asunto-osakeyhtiö myös velvollinen korvaamaan osakkeenomistajalle vahinkona aiheutuneet vuokratulojen menetykset. - Uutiset
8.1.2021 16.00
Uusi potilasvakuutuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2021 - mikä muuttuiUusi potilasvakuutuslaki korjaa niitä vanhentumisia ja puutteita, joita potilasvahinkolain soveltamisessa vuosien saatossa on havaittu. Vakiintuneet laintulkinnat on monilta osin nyt kirjattu lakiin, mikä lisää korvauksenhakijan oikeusturvaa. Järjestelmän perusperiaatteet ja korvausperusteet ovat säilyneet pääosin ennallaan, mutta niihin on tullut joitakin korvauksenhakijan asemaa parantavia muutoksia.
- Uutiset
8.1.2021 13.04
Hovioikeus ne bis in idem -kiellosta: Käräjäoikeuden lainvoimainen syytteen hylkäävä tuomio oli esteenä sille, että lainmuutoksen jälkeen uudelleen siviilipalvelukseen määrättyyn vastaajaan kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä olisi voitu tutkiaItä-Uudenmaan käräjäoikeus oli 11.9.2018 hylännyt A:han kohdistetun syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 20.11.2017 perustellen ratkaisuaan muun muassa sillä, että asiassa ei ollut perusteita asettaa A:n vakaumusta eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden. A:n tuomitseminen rangaistukseen olisi johtanut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon vastaiseen lopputulokseen. Siviilipalveluskeskus oli määrännyt A:n uudelleen palvelukseen, josta hän oli kieltäytynyt kirjallisesti 30.6.2019. Hovioikeus katsoi, että A:han kohdistetut syytteet perustuivat tuomiossa mainituilla perusteilla olennaisesti samoihin tosiseikkoihin ja kuuluivat siten ne bis in idem -kiellon piiriin. Tämän vuoksi käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio 11.9.2018 oli esteenä sille, että A:han kohdistettu syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä 25.7.2019 voitaisiin tutkia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020)
- Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia.
- Uutiset
4.1.2021 11.44
Yritysoikeuden professori Janne Ruohonen: Hallinnon tarkastus tilintarkastuksessa – kyse myös johdon välineestä vakuuttaa yhtiön sidosryhmät toiminnan asianmukaisuudestaTilintarkastuslain mukaan lakisääteisen tilintarkastuksen kohteena on tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto. Hallinnon tarkastus on keskeinen osa suomalaista tilintarkastusta, mutta sitä on pidetty sisällöllisesti vaikeasti määriteltävänä. Hallinnon tarkastus liittyy yhtiön johdon ja osakkeenomistajien päätöksenteon lainmukaisuuden arviointiin. Hallinnon tarkastamisen laajuutta ohjaavat vahvasti tilintarkastajan ammatillinen harkinta ja olennaisuusperiaate. Kyse on myös osakeyhtiön johdon välineestä vakuuttaa sidosryhmät – esimerkiksi omistajat ja velkojat – oman toimintansa asianmukaisuudesta.Avoin uutinen
- Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminenVäliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista.