Uutisten vuosihakemisto, Toimituksen valintoja 2020
140 hakuosumaa
- Uutiset
17.9.2020 12.32
EIT:lta tuomio Suomelle - viranomaiset eivät noudattaneet erityistä huolellisuusvelvollisuuttaan, kun Kauhajoen kouluampujan asetta ei takavarikoitu ennen hyökkäystä
EIT:n 1. jaosto katsoi viranomaisten epäonnistuneen suojella Kauhajoella vuonna 2008 tapahtuneen kouluampumisen uhrien elämää (EIS 2 art). Paikallinen poliisiasema oli antanut tekijälle aseluvan muutama kuukausi ennen hyökkäystä. Poliisi oli myös haastatellut tekijää päivää ennen hyökkäystä selvittääkseen, aiheuttaako tekijä vaaraa yhteiskunnalle. Poliisi oli päättänyt, ettei näin ollut, eikä tekijän asetta ollut takavarikoitu. Ammunnassa kuoli 10 ihmistä. Valittajina tapauksessa olivat menehtyneiden uhrien, opettajan ja yhdeksän oppilaan, omaiset. - Uutiset
16.9.2020 16.00
Hovioikeus: Pahoinpitelystä sakkorangaistukseen tuomittu lautamies voitiin vapauttaa tehtävästään
Kokonaisuutena arvioiden valituksen perusteella ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta vapauttamista lautamiehen tehtävästä olisi tullut arvioida eri tavalla kuin KO oli tehnyt. Muutakaan perustetta KO:n päätöksen muuttamiselle ei ollut ilmennyt. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäperusteilla KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 11.42
Tietosuojavaltuutettu: Vuokralaisen yhteystietoja ei saa antaa asunnon ostoa harkitsevalle ilman vuokralaisen suostumusta
Vuokralainen teki ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle, kun asuntoesittelyssä ollut henkilö otti häneen yllättäen yhteyttä sähköpostitse. Kiinteistönvälittäjä oli näyttänyt vuokralaisen vuokrasopimusta asunnon ostoa pohtivalle henkilölle ilman vuokralaisen suostumusta. Sopimukseen oli kirjattu vuokralaisen yhteystiedot ja henkilötunnus. Tietosuojavaltuutettu antoi rekisterinpitäjänä toimivalle kiinteistönvälitysliikkeelle huomautuksen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta.Avoin uutinen - Uutiset
4.9.2020 9.16
Verotus-lehti 4/2020
- Koronakriisi ja verotus: miten kansalliset verojärjestelmät taipuvat poikkeusoloihin?
- Metsä kirjanpitovelvollisen verotuksessa
- Vapaaehtoisista päästökompensaatiomaksuista ja niiden verotuksesta
- Osakeyhtiö toiseen yritysmuotoon - sääntelyn valmisteluun ja sisältöön liittyvät ongelmat
- Miltä hyvä näyttää – havaintoja verotuksen tietovirtojen muutoksesta
- Koronapandemian liikkumisrajoitukset ja kansainvälinen henkilöverotus
- Sijoitusvakuutukset yrityksen verotuksessa
- Majoitustoiminnan tunnusmerkkien ristivaikutukset arvonlisäverotuksessa ja ympäristöoikeudessa
- Vastikkeettomat tavaralahjoitukset arvonlisäverotuksessa
- EU-uutiset
- EUT:n arvonlisäveropäätökset
- EUT:n välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntöAvoin uutinen - Uutiset
3.9.2020 11.40
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Palkanmaksuvelvollisuus ns. omaehtoisen karanteenin ajalta - onko töistä poissaolo palkallista vai palkatonta?
Työlainsäädännöllä on merkittävä vaikutus koronanaikaiseen työmarkkinoiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaan. Tästä syystä pitäisi työlainsäädännön sisältö ja toimivuus erilaisissa pandemiatilanteissa olla selvää ja yksioikoista. Nykytilanne, jossa viranomaisen ulkomaanmatkoja koskevaan suositukseen perustuva oikeudellinen argumentointi työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta on moninaista ja lopputulokset jopa vastakkaisia, ei ole kestävä. Se ei johda oikeudenmukaisiin käytäntöihin työpaikoilla, ei ainakaan vielä, kun erimielisyyksiä ei ole ratkottu tuomioistuimissa. - Uutiset
2.9.2020 11.49
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Minni Leskinen: Itsemääräämisoikeuden suojaa lasten koskemattomuuden kustannuksella?
Oikeusministeriön 11.4.2019 asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella seksuaalirikosoikeuden kokonaisuudistus, luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 7.7.2020. Työryhmän tuli erityisesti vahvistaa suostumuksen asemaa raiskauksen tunnusmerkistössä. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa raiskauksen tunnusmerkistö perustuisi ensisijaisesti toisen osapuolen vapaaehtoisuuden puuttumiselle. Lainsäädännön uudistamista suostumuksen puutteeseen perustuvaksi edellytti myös Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvova asiantuntijaryhmä GREVIO. Vaikuttaisikin siltä, että pitkään jatkunut poliittinen keskustelu siitä, siirrytäänkö Suomessa niin sanottuun suostumusperusteiseen malliin vai ei, olisi tulossa päätökseensä.Avoin uutinen - Uutiset
31.8.2020 12.26
Ympäristöllisiin lupamenettelyihin sujuvampaa asiointia yhteensovittamalla – Edilex Ympäristön käyttäjille asiasta myös maksuton webinaari
Useiden ympäristöön liittyvien lupien käsittely voi sujuvoitua, kun laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta tulee voimaan 1. syyskuuta 2020. Luvan hakija voi pyytää lupaviranomaisilta yhteensovittamista, jos hän hakee hankkeelleen ympäristö-, vesitalous- ja/tai maa-aineslupaa, ja lisäksi muuta maankäyttö- ja rakennuslain, kemikaaliturvallisuuslain, kaivoslain tai luonnonsuojelulain piirissä olevaa lupaa. Kaikkiaan yhteensovittamisen piirissä on 13 ympäristöön liittyvää lupaa.Avoin uutinen - Uutiset
31.8.2020 11.40
Syyskuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
Syyskuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Ympäristölupia sujuvoittavat lait voimaan
- Energiavirastosta sähköalan riskien varautumisen toimivaltainen viranomainen
- Maahanmuuttohallinnon henkilötietojen käsittelyä säännellään uudella lailla - Uutiset
31.8.2020 11.00
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yhdet vai kahdet yhteistoimintaneuvottelut – KKO:2020:58
Yrityksissä syntyy usein tilanne, jossa joudutaan arvioimaan yhteistoimintaneuvottelujen mahdollista pilkkomista. Pilkkominen voi tapahtua esimerkiksi alueellisesti, yksiköittäin tai asiaperusteisesti. Työnantajalla on valta arvioida yhteistoimintaneuvotteluiden järjestämistapa ja todellisesti saattaa olla perusteltua järjestää erillisiä yhteistoimintaneuvotteluja. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan työnantaja vastaa kuitenkin neuvottelujen järjestämisestä siten, että henkilöstön edustajien tiedonsaanti ja mahdollisuus lausua toimenpidevaihtoehdoista toteutuvat myös siltä osin kuin neuvotteluissa nousee esiin kysymyksiä, joilla on liityntä muihin käytäviin yhteistoimintaneuvotteluihin. Tuomio on perusteltu ja ohjaa työnantajaa ottamaan huomioon toimenpiteiden mahdollisen yhteenkietoutumisen. - Uutiset
28.8.2020 11.42
Hallitus hyväksyi lainsäädäntösuunnitelman syys- ja kevätistuntokausille
Hallitus on hyväksynyt neuvottelussaan suunnitelman hallituksen esityksistä ja valtioneuvoston selonteoista, jotka annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2020. Samalla hyväksyttiin alustavasti kevätistuntokauden 2021 suunnitelma. Suunnitelmaan päivitetään eduskunnan istuntokauden aikana tehtävät muutokset. Avoin uutinen - Uutiset
24.8.2020 11.30
Professorit Veikko Vahtera ja Janne Ruohonen: Osakeyhtiölain velkojiensuojasäännöksiä ja suojamenettelyjä tulisi modernisoida – nykyiset menettelyt aiheuttavat osakeyhtiöille tarpeettomia kustannuksia
24. elokuuta 2020 julkaistun Valtioneuvoston kanslian tilaaman tutkimushankkeen tarkoituksena on tukea Suomen osakeyhtiölain velkojiensuojajärjestelmän uudistamisen lainsäädäntötyötä (Selvitys osakeyhtiön velkojiensuojan selventämisestä sekä suojamenettelyiden helpottamisesta, 2020). Tutkimushankkeen päätavoitteena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja vaikutusarvioita velkojiensuojan vaihtoehtoisista toteutustavoista. Tutkimustulokset osoittavat, että monet nykyisistä velkojiensuojasäännöksistä aiheuttavat yhtiöiden rahoitus- ja yritysjärjestelyjen toteuttamisen yhteydessä osakeyhtiöille tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia ja ajallista viivettä ilman velkojien suojaamiseen liittyvää tosiasiallista tarvetta.
Tutkimushankkeen keskeiset muutosehdotukset liittyvät yhtiön oman pääoman menettämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden täsmentämiseen, varojenjaon edellytyksenä olevan maksukykytestin dokumentointiin ja arviointiajankohdan selventämiseen, taseen osoittaman sidotun ja vapaan pääoman erottelusta luopumiseen sekä yksityisten osakeyhtiöiden kevennetyn purkumenettelyn sallimiseen. Lisäksi velkojiensuojamenettelyä sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä ehdotetaan helpotettavaksi siten, että pääsääntöisesti riittäisi tilintarkastajan arvio siitä, vaarantaako järjestely siihen osallistuvan yhtiö velkojen maksun. Tämä muutos lyhentäisi näiden yritysjärjestelyiden toteuttamiseen Suomessa kuluvaa aikaa, joka on nykyisellään keskeisiin vertailumaihin nähden pitkä. Erillisestä velkojiensuojamenettelystä ehdotetaan luovuttavaksi osakepääoman alentamisen yhteydessä.Avoin uutinen - Uutiset
20.8.2020 7.07
EK: Kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista
EK:ssa on koottu yhteen yleisiä kysymyksiä koronasta ja työehdoista. Vastaukset kysymyksiin ovat yleisluontoisia. EK:n jäsenliitot antavat asioista yksityiskohtaisempaa ohjeistusta.Avoin uutinen - Uutiset
14.8.2020 9.56
KKO:n ratkaisu rangaistuksen määräämisestä henkilölle, joka oli esiintynyt oikeudenkäyntiasiamiehenä ja asianajajana ilman oikeustieteellistä tutkintoa ja toimilupaa
A oli erehdyttänyt useita henkilöitä ilmoittamalla olevansa oikeustieteen kandidaatti tai asianajaja ja esiintynyt heidän avustajanaan riita- ja rikosoikeudenkäynneissä, vaikka hänellä ei ollut ollut suomalaista oikeustieteellistä tutkintoa eikä oikeutta toimia oikeudenkäyntiavustajana. A:n syyksi oli alempien tuomioistuinten tältä osin lainvoimaisiksi jääneissä tuomioissa luettu 9 törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkominen. KKO:ssa oli A:n ja B:n valitusten johdosta kysymys ainoastaan siitä, oliko HO:n tuomitsemaa 1 vuoden 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta alennettava vai korotettava ja oliko se muutettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. A:lle tuomittu yhteinen ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 1 vuodeksi 5 kuukaudeksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on päättynyt 13.6.2019. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
14.8.2020 6.00
Periaatepäätökset maskisuosituksesta ja etätyöstä
Hallitus teki torstaina (13.8.) periaatepäätökset kansalaisten kasvomaskien käyttöä sekä etätyötä koskevien suositusten antamisesta.Avoin uutinen - Uutiset
12.8.2020 14.31
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Tartuntatautilain mukainen koronan torjuntatyö kuuluu usealle eri taholle
Julkisessa keskustelussa on esiintynyt epäselvyyttä siitä, minkä tahon toimivaltaan tartuntatautilain mukainen tartuntataudin torjuntatyö kuuluu. Epätietoisuus on sikäli luonnollista, että kyse on harvinaisesta asiasta ja kyseistä torjuntatyötä tekevät monet eri tasoiset toimijat. Myös tartuntatautilain perusteella tehtyjen päätösten valvonnasta on julkisuudessa esiintynyt monia kyselyjä. Julkisuudessa on ollut esillä myös hallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön asema ja toimivalta tartuntatautilain mukaisessa päätöksenteossa.Avoin uutinen - Uutiset
7.8.2020 15.15
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Perustuslaki ja valituskielto virkamiehen siirrosta alempaan tehtävään - KHO:2020:87
Valituskielto virkamiesasiassa on voitu säätää myös erityislainsäädännössä. Päätöksessään korkein hallinto-oikeus arvioi puolustusvoimista annetun lain 41 §:n 3 momentin sisältämän valituskiellon soveltamista. Valituskiellon soveltaminen johtaisi siihen, ettei A:lla olisi käytettävissään oikeussuojakeinoa, vaikka alempaan tehtävään siirtämistä koskeva päätös vaikutti heikentävästi hänen etuihinsa ja oikeuksiinsa. Hallinto-oikeus piti valituskieltoa laillisena mutta korkein hallinto-oikeus perusoikeusmyönteisen tulkinnan nojalla kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. - Uutiset
6.8.2020 9.30
EU-direktiivi velvoittaa yrityksiä tarjoamaan anonyymin kanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 7.10.2019 ns. whistleblowing-direktiivin. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä direktiivin edellyttämälle tasolle 17. joulukuuta 2021 mennessä. Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Kanavan kautta yritys ilmoittaa myös suoritetuista toimenpiteistä pilliin puhaltajalle eli ilmoituksen tekijälle. Lainsäädäntömuutosten arviointi on käynnistynyt OM:n työryhmässä. Työryhmien toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun saakka. - Uutiset
3.8.2020 14.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työntekijän sopimaton käyttäytyminen työsopimuksen päättämisperusteena
Koronan yhteydessä on usein sanottu, että olemme siirtyneet uuteen normaaliin. Työelämässä jotkut asiat hieman muuttuvat koronan takia mutta kuitenkin moni asia säilyy entisellään. Työtehtävät pysyvät useimmilla samoina, työaika on entinen, palkka määräytyy aikaisemmilla perusteilla ja työntekopaikkakin on suurella osalla pysynyt tai palautumassa entiseksi. Myös työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin aikaisemminkin. Työlainsäädäntöön on tosin tehty joitakin väliaikaisia muutoksia, jotka ovat tällä hetkellä voimassa vain vuoden loppuun. Myös työntekijän sopimattoman käyttäytymisen arviointi on samanlaista kuin ennenkin. Korona ei lievennä työelämän käyttäytymisvaatimuksia. Kun moni on tehnyt useita kuukausia etätöitä, on tarpeen oikeuskäytännön avulla muistuttaa työpaikalle palaavia siitä, miten siellä tulee käyttäytyä tai miten siellä ei ainakaan tule käyttäytyä. Tässä yhteydessä tarkastelen asiaa työsopimuksen päättämiskynnyksen ylittymisen näkökulmasta. Runsaasta asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä esitellään nyt vain pientä osaa. - Uutiset
31.7.2020 11.40
Elokuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
Elokuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Tartuntatautilakiin koronatartuntoja seuraavaan sovellukseen liittyviä muutoksia
- Työntekijöiden mahdollisuus opiskella aikuiskoulutustuella työnteon rinnalla paranee
- Perheen työ- tai opiskelutilanne ei vaikuta enää yksityisen hoidon tuen määrään - Uutiset
28.7.2020 11.24
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työtehtävien hoitaminen puhelimella ja erityisesti WhatsApp
Digitalisoituminen ja somettuminen ovat aiheuttaneet monia uusia ongelmia työpaikoilla. Työtehtävien hoitamisen katsotaan yhä useammin edellyttävän mukanaoloa sosiaalisessa mediassa ja sen seuraamista älypuhelimen avulla. Uudenlainen työelämä perustuu monissa työtehtävissä ja enenevästi puhelimeen. Puhelimeen perustuvat työtehtävät ovat tavanomaisia kaikilla työntekijäportailla. Valitettavasti työnantaja ei kuitenkaan aina anna työntekijälle riittävän toimintakykyistä puhelinta. Tämä on johtanut siihen, että työntekijät oman päätöksen perusteella käyttävät työssään myös omaa puhelintaan tai työnantaja vähintään epäsuorasti tätä edellyttää. Työnantajan tulee antaa työntekijälle työn suorittamiseen tarkoituksenmukaiset ja riittävät välineet. Työlainsäädännön mukaan työntekijöiden ei tarvitse käyttää omia työvälineitä. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole näin selväjakoinen. Työntekijät suhtautuvat eri tavoin oman puhelimen käyttämiseen työtehtävien suorittamiseen. Joillekin oman puhelimen käyttäminen on normaalia, jotkut taas eivät tähän suostu.