-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Todistaja
- Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksi
HO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
25.3.2020 9.58
Hovioikeus vapautti törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitun
KO:ssa esitetyn syytekohdan 2 mukaan vastaaja oli 28.2.2011 ja 29.4.2013 välisenä aikana laadituttanut toisella henkilöllä M Ky:n ja G Oy:n nimissä H Oy:n maksettavaksi syytekohdassa 1 (Törkeä velallisen epärehellisyys 5.1.2011 - 3.5.2013) kuvatulla tavalla perusteettomia hallinto- ja toimistopalvelumaksu -nimellä olevia laskuja yhteensä 453.090 euron arvosta sekä liittänyt nämä laskut H Oy:n kirjanpitoon. KO oli hylännyt syytteen kohdan 1 osalta. Kohdan 2 osalta KO oli katsonut vastaajan liittäneen 30.4.2012 - 3.5.2013 kirjanpitoon perusteettomia laskuja 157.948,40 euron edestä. Vastaaja oli tuomittu törkeästä kirjanpitorikoksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
17.1.2020 16.00
Hovioikeuden päätös todistajanpalkkiosta, kun todistaja oli saanut tiedon kuulemisen peruuntumisesta vasta istuntopäivänä hänen jo lähdettyä matkaan
Todistajalla oli oikeus saada KO:n maksaman yhden puolipäivärahan asemesta yksi kokopäiväraha. Hänellä oli myös KO:n toteamin tavoin oikeus saada korvausta taloudellisesta menetyksestä yhden päivän ansionmenetyksen perusteella. Todistajalla oli oikeus saada korvaus matkakuluista oman auton käytön mukaan. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätön
Tapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
25.9.2019 12.10
Hovioikeus: Koska pääkäsittely oli voitu toimittaa ajallaan todistajan saavuttua paikalle, häntä ei olisi tullut tuomita poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoonHovioikeus totesi, että uhkasakon tarkoituksena on pääkäsittelyn kulun turvaaminen siten, ettei pääkäsittelyä tarvitse todistajan esteettömän poissaolon vuoksi tarpeettomasti peruuttaa tai lykätä. Vaikka A oli jäänyt saapumatta pääkäsittelyn ensimmäisen päivän istuntoon, hän oli kuitenkin käräjäoikeuden kehotuksesta itse saapunut istuntoon 19.6.2019 pääkäsittelyn viimeisenä päivänä. Tähän nähden ei voitu päätellä, että hän olisi vältellyt oikeudenkäyntiä. Koska pääkäsittely oli voitu toimittaa ajallaan A:n saavuttua paikalle, hovioikeus katsoi, ettei näissä olosuhteissa A:ta olisi tullut tuomita poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoon. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä Finlexissä
Finlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestä
Asiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 20.6.2019) - Uutiset
2.5.2019 11.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen asianajotoimistoa vastaan ja vapautti asianajotoimiston kaikesta korvausvelvollisuudesta
HO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko rikosasiassa J:n todistajaksi kutsumatta jättäminen johtunut asianajaja AA:n laiminlyönnistä ja oliko AA asiassa A:ta avustaessaan ollut valmis jatkamaan tämän avustajana myös siinä tilanteessa, ettei A olisi suostunut syytteen peruuttamiseen. Edelleen oli kysymys siitä, oliko A suostunut syytteen peruuttamiseen vapaaehtoisesti, oliko AA toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti jättänyt selvittämättä A:lle syytteen peruuttamisen merkityksen ja oliko A:n syyttömyysolettamaa loukattu. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n pöytäkirjaan kirjattu vastannut sovittua ja oliko AA toimittanut kyseisen pöytäkirjan A:lle. Mikäli AA:n katsottiin menetelleen toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiö velvollinen korvaamaan AA:n menettelystä A:lle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja mikä on sanotun vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
10.4.2019 14.41
Hovioikeuden päätös syyteoikeudesta luottamusaseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa
HO hyväksyi KO:n syyttäjän syyteoikeutta ja erittäin tärkeän yleisen edun täyttymistä koskevan KO:n päätöksen johtopäätöksen ja perustelut ja totesi, että syyttäjällä oli asiassa syyteoikeus. Pyyntö esitutkinnan täydentämisestä rikostarkastajan kuulemiseksi sekä tämän kuulemisesta todistajana syyttäjän syyteoikeutta koskien hylättiin. Syyttäjän syyteoikeutta koskevaa KO:n päätöstä ei muutettu. Asiassa järjestetään pääkäsittely. - Uutiset
21.2.2019 13.15
Erimielinen hovioikeus: Todistajankertomus ei yksinään riittänyt osoittamaan vanhuspsykiatrian osastolla työskennelleen mielisairaanhoitajan syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn
Vastaaja vapautettiin tuomitusta vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että todistajan kertomuksella oli näytetty, että vastaaja oli kohdistanut syytteessä kuvattua ruumiillista väkivaltaa potilaaseen ja että vastaaja oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 21.2.2019) - Uutiset
8.1.2019 13.00
Hovioikeus kumosi esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käräjäoikeuden käsittelyratkaisun
HO julisti pääkäsittelyssä todistajan esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käsittelyratkaisun, jolla KO:n asettama hyödyntämiskielto oli kumottu. Pääkäsittelypöytäkirjasta tarkemmin ilmenevillä perusteilla HO oli katsonut toisin kuin KO, että esitetyn selvityksen perusteella T:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei ollut hankittu lainvastaisesti siten, että kertomuksen hyödyntämiselle todisteena olisi OK 17 luvun 25 §:n 3 momentissa säädetty este. HO oli kuitenkin todennut, että vaikka T:n kertomusta saatiin OK 17 luvun 47 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä käyttää todisteena, kysymykseen siitä, oliko T tosiasiassa ollut esitutkinnassa kuultu henkilö sekä kertomuksen merkitykseen näyttönä otettiin kantaa pääasian yhteydessä osana muutakin näytön arviointia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
11.9.2018 9.25
Hovioikeus hyväksyi uuden todistajan kuulemisen työsopimuksen purkamista koskevassa asiassa
Valittaja oli nimennyt T:n todistajaksi jo KO:ssa, mutta oli joutunut luopumaan hänen kuulemisestaan, koska T oli sairastunut ja ollut hoidossa ulkomailla. HO katsoi asiassa mainituin perustein, että valittajan vaatimus uuden todistajan kuulemisesta oli OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla hyväksyttävä. HO totesi, että asiaa oli käsitelty KO:ssa asiakirjojen mukaan valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä yhteensä kahdeksana eri päivänä, joista pääkäsittely oli toimitettu neljän eri päivän aikana. Tähän nähden valittajan esittämää siitä, että pääkäsittelyä olisi käytännössä ollut mahdoton lykätä todistajan sairaudesta aiheutuneen poissaolon johdosta, voitiin pitää uuden todistajan hyväksymistä puoltavana seikkana. Hyväksymistä puoltavana seikkana voitiin pitää lisäksi sitä, mitä valittaja oli esittänyt T:n tiedoista asian ratkaisemisen kannalta mahdollisesti merkityksellisistä seikoista. - Uutiset
25.4.2018 8.49
Kela ei estä todistamasta oikeudessa - kuntouttavan työtoiminnan ehdot on määritelty laissa tarkasti
Julkisuudessa (esim. Saku Timosen blogitekstissä Avussa ja Iltasanomien uutisoinnissa 23.4.) esiintyneet tiedot siitä, että Kela estäisi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa asiakasta menemästä oikeudenkäyntiin todistajaksi, perustuvat valitettavaan väärinkäsitykseen, Kela kertoo. Kela ehdottaa STM:lle sitä, että kuntouttavan työtoiminnan ehdot käydään läpi. Hyväksyttävien poissaolojen niin sanottuun tyhjentävään eli muut asiat pois sulkevaan listaan voisi lisätä myös oikeudenkäyntiin osallistumisen. Tällä hetkellä esimerkiksi julkisen luottamustehtävän hoitaminen on hyväksytty syy, ja Kela pyytää harkitsemaan tämän lainkohdan vielä laveampaa määrittelyä. - Uutiset
24.11.2017 8.00
Vaimo kieltäytyi todistamasta hänen pahoinpitelyään koskevassa asiassa - hovioikeudessa pohdittiin voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteina
Miehen valituksen johdosta arvioitavana oli, voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteina asiassa. HO katsoi, että todistajien kertomusten ja valokuvien vastaanottamisella näyttönä asiassa ei asiassa todetuilla perusteilla kierretty todistuskeinoneutraalisuuden periaatetta eikä loukattu vastaajalle läheisen henkilön niin sanottua kokonaiskieltäytymisoikeutta. Pääasian osalta HO katsoi miehen syyllistyneen aviovaimonsa pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017) - Uutiset
15.9.2017 14.15
Hovioikeuden käsittelyratkaisu metsäkartelliasian todistelusta
Käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen T oli menehtynyt eikä P:tä voida hänen terveydentilansa vuoksi kuulla hovioikeudessa. Metsähallituksella ei ole ollut käräjäoikeudessa aihetta vedota todisteena kyseessä oleviin todistajankertomuksiin. T:n ja P:n markkinaoikeudessa asiassa Dnro 407/06/KR antamat todistajakertomukset oli käyty läpi heitä käräjäoikeudessa kuultaessa ja Metsähallitus oli ilmoittanut markkinaoikeuden kilpailunrajoituksen sisältöä koskevien päätelmien olevan oikeita. Kun Metsähallituksen mukaan käräjäoikeus oli kuitenkin arvioinut asiassa virheellisesti markkinaoikeuden toteaman kilpailunrajoituksen luonteen ja merkityksen, hovioikeus katsoi, että T:n ja P:n markkinaoikeudessa antamia kertomuksia ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla asiaan vaikuttamattomina tai tarpeettomina. Niitä ei myöskään voi korvata olennaisesti luotettavammalla todistelulla. Tämän vuoksi hovioikeus hyväksyi Metsähallituksen todisteiksi myös T:n ja P:n markkinaoikeudessa antamat auki kirjoitetut todistajankertomukset. - Uutiset
2.8.2017 11.33
Erimielinen hovioikeus pohti läheisen kanssavastaajan kieltäytymisoikeutta ja esitutkintakertomuksen käyttämistä todisteena puolisoa vastaan
HO katsoi erimielisessä käsittelyratkaisussaan, että puolison esitutkintakertomus oli hankittu OK 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti, eikä sitä voitu ottaa vastaan todisteena. KO:n hyödyntämiskiellosta antamaa päätöstä ei muutettu. (Lainvoimainen) - Uutiset
14.6.2017 14.19
Kihlakunnansyyttäjänä työskentelevän perhetuttavan kuuleminen todistajana sallittiin
Asiassa oli KO:ssa ollut kysymys siitä, oliko todistaja A:n (kihlakunnansyyttäjä) kuulemisessa kyse hyödyntämiskiellon piiriin kuuluvasta todistelusta, jota ei saanut rikosasiassa hyödyntää OK 25 luvun 2 momentin tarkoittamalla tavalla vaitiolo-oikeuden vastaisesti hankittuna todisteluna. KO oli katsonut, ettei A:n kuuleminen todistajana ollut kuulunut hyödyntämiskiellon piiriin. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
3.5.2017 10.10
Asianajaja Mika Ilveskero: Eräiden viranomaisten pääsy asianajajan salassa pidettäviin asiakastietoihin – Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta, Tietosuojavaltuutettu, Konkurssiasiamies ja Aluehallintovirasto
Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten oikeudesta päästä asianajajan toimitiloihin ja sitä kautta salassa pidettäviin asiakastietoihin on kirjoitettu varsin paljon. Kun rikosoikeudellisten sanktioiden rinnalle on säädetty uusia hallinnollisia sanktioita, kysymykseksi on noussut hallinnollisia sanktioita tutkivien ja määräävien viranomaisten tutkintakeinot. Mitä laajemmat ovat hallintoviranomaisten tutkintakeinot, sitä helpommin hallinnollinen rike voidaan selvittää. Asianajaja Mika Ilveskeron Defensor Legis -lehden kirjoitelman tarkoituksena on esitellä eräiden hallintoviranomaisten tutkintaoikeuksia ja selvittää, kuinka sääntely ottaa huomioon asianajajien salassapito-oikeuden, jonka tarkoituksena on suojata asiakkaan oikeutta luottamukselliseen yhteydenpitoon asianajajan kanssa. Ilveskero selvittää muun muassa, onko asianajajan todistamiskieltoa koskevista uusista oikeudenkäymiskaaren säännöksistä saatavissa tulkinta-apua hallintoviranomaisten tutkintaoikeuden laajuutta määritettäessä. Kirjoitelma perustuu Ilveskeron Asianajajaoikeuden killan 25. kokoontumisessa 15.11.2016 pitämään esitykseen eräin täydennyksin. - Uutiset
16.3.2017 8.40
Käräjäoikeuskäsittely ei edennyt valmisteluistuntoa pidemmälle - turhaan oikeuteen saapuneelle, avustajan kutsumalle todistajalle ei myönnetty korvausta kustannuksista valtion varoista
Valittaja ei ollut istuntoon saapuessaan sellainen oikeusapulain 4 §:n 2 momentin merkityksessä nimetty todistaja, jolla olisi ollut ehdoton oikeus saada valtion varoista korvaus paikalle saapumisestaan. Vaikka B:n ja ja tämän avustajan menettelyn seurauksena valittaja oli saattanut jäädä virheelliseen käsitykseen hänen kuulemisestaan jo tuona päivänä todistajana, hänen saapumisestaan oikeuteen aiheutuneiden kustannusten korvaamiselle valtion varoista ei ollut perustetta. KO:ssa ei ollut myöskään tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, kun KO ei ollut varannut valittajalle tilaisuutta lausua avustajan lausumasta, jossa tämä oli ilmoittanut KO:lle, ettei todistajanpalkkiota valmisteluistunnosta tarvitse maksaa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 15.26
Hovioikeuden päätös parisuhteeseen rinnastuvan suhteen osapuolen vaitiolo-oikeudesta ja hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämisestäKun otettiin huomioon naisen (as. om.) kertomus hänen ja miehen (vastaaja) välisen suhteen laadusta ja siitä, että heille on syntymässä yhteinen lapsi, voitiin naisen ja vastaajan välillä katsoa olleen OK 17 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu parisuhteeseen rinnastuva suhde. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei naisella ollut vaitiolo-oikeutta, koska asiassa esitetystä selvityksestä saadun kokonaisharkinnan perusteella oli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Koska naisella ei ollut asiassa vaitiolo-oikeutta, myöskään hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämiskieltoon ei sen vuoksi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017)