-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Todistaja
- Uutiset
25.9.2019 12.10
Hovioikeus: Koska pääkäsittely oli voitu toimittaa ajallaan todistajan saavuttua paikalle, häntä ei olisi tullut tuomita poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoonHovioikeus totesi, että uhkasakon tarkoituksena on pääkäsittelyn kulun turvaaminen siten, ettei pääkäsittelyä tarvitse todistajan esteettömän poissaolon vuoksi tarpeettomasti peruuttaa tai lykätä. Vaikka A oli jäänyt saapumatta pääkäsittelyn ensimmäisen päivän istuntoon, hän oli kuitenkin käräjäoikeuden kehotuksesta itse saapunut istuntoon 19.6.2019 pääkäsittelyn viimeisenä päivänä. Tähän nähden ei voitu päätellä, että hän olisi vältellyt oikeudenkäyntiä. Koska pääkäsittely oli voitu toimittaa ajallaan A:n saavuttua paikalle, hovioikeus katsoi, ettei näissä olosuhteissa A:ta olisi tullut tuomita poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoon. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä Finlexissä
Finlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestä
Asiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 20.6.2019) - Uutiset
2.5.2019 11.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen asianajotoimistoa vastaan ja vapautti asianajotoimiston kaikesta korvausvelvollisuudesta
HO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko rikosasiassa J:n todistajaksi kutsumatta jättäminen johtunut asianajaja AA:n laiminlyönnistä ja oliko AA asiassa A:ta avustaessaan ollut valmis jatkamaan tämän avustajana myös siinä tilanteessa, ettei A olisi suostunut syytteen peruuttamiseen. Edelleen oli kysymys siitä, oliko A suostunut syytteen peruuttamiseen vapaaehtoisesti, oliko AA toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti jättänyt selvittämättä A:lle syytteen peruuttamisen merkityksen ja oliko A:n syyttömyysolettamaa loukattu. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n pöytäkirjaan kirjattu vastannut sovittua ja oliko AA toimittanut kyseisen pöytäkirjan A:lle. Mikäli AA:n katsottiin menetelleen toimeksiannon ja hyvän asianajotavan vastaisesti asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiö velvollinen korvaamaan AA:n menettelystä A:lle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja mikä on sanotun vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
10.4.2019 14.41
Hovioikeuden päätös syyteoikeudesta luottamusaseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa
HO hyväksyi KO:n syyttäjän syyteoikeutta ja erittäin tärkeän yleisen edun täyttymistä koskevan KO:n päätöksen johtopäätöksen ja perustelut ja totesi, että syyttäjällä oli asiassa syyteoikeus. Pyyntö esitutkinnan täydentämisestä rikostarkastajan kuulemiseksi sekä tämän kuulemisesta todistajana syyttäjän syyteoikeutta koskien hylättiin. Syyttäjän syyteoikeutta koskevaa KO:n päätöstä ei muutettu. Asiassa järjestetään pääkäsittely. - Uutiset
21.2.2019 13.15
Erimielinen hovioikeus: Todistajankertomus ei yksinään riittänyt osoittamaan vanhuspsykiatrian osastolla työskennelleen mielisairaanhoitajan syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn
Vastaaja vapautettiin tuomitusta vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että todistajan kertomuksella oli näytetty, että vastaaja oli kohdistanut syytteessä kuvattua ruumiillista väkivaltaa potilaaseen ja että vastaaja oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 21.2.2019) - Uutiset
8.1.2019 13.00
Hovioikeus kumosi esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käräjäoikeuden käsittelyratkaisun
HO julisti pääkäsittelyssä todistajan esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käsittelyratkaisun, jolla KO:n asettama hyödyntämiskielto oli kumottu. Pääkäsittelypöytäkirjasta tarkemmin ilmenevillä perusteilla HO oli katsonut toisin kuin KO, että esitetyn selvityksen perusteella T:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei ollut hankittu lainvastaisesti siten, että kertomuksen hyödyntämiselle todisteena olisi OK 17 luvun 25 §:n 3 momentissa säädetty este. HO oli kuitenkin todennut, että vaikka T:n kertomusta saatiin OK 17 luvun 47 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä käyttää todisteena, kysymykseen siitä, oliko T tosiasiassa ollut esitutkinnassa kuultu henkilö sekä kertomuksen merkitykseen näyttönä otettiin kantaa pääasian yhteydessä osana muutakin näytön arviointia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
11.9.2018 9.25
Hovioikeus hyväksyi uuden todistajan kuulemisen työsopimuksen purkamista koskevassa asiassa
Valittaja oli nimennyt T:n todistajaksi jo KO:ssa, mutta oli joutunut luopumaan hänen kuulemisestaan, koska T oli sairastunut ja ollut hoidossa ulkomailla. HO katsoi asiassa mainituin perustein, että valittajan vaatimus uuden todistajan kuulemisesta oli OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla hyväksyttävä. HO totesi, että asiaa oli käsitelty KO:ssa asiakirjojen mukaan valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä yhteensä kahdeksana eri päivänä, joista pääkäsittely oli toimitettu neljän eri päivän aikana. Tähän nähden valittajan esittämää siitä, että pääkäsittelyä olisi käytännössä ollut mahdoton lykätä todistajan sairaudesta aiheutuneen poissaolon johdosta, voitiin pitää uuden todistajan hyväksymistä puoltavana seikkana. Hyväksymistä puoltavana seikkana voitiin pitää lisäksi sitä, mitä valittaja oli esittänyt T:n tiedoista asian ratkaisemisen kannalta mahdollisesti merkityksellisistä seikoista. - Uutiset
25.4.2018 8.49
Kela ei estä todistamasta oikeudessa - kuntouttavan työtoiminnan ehdot on määritelty laissa tarkasti
Julkisuudessa (esim. Saku Timosen blogitekstissä Avussa ja Iltasanomien uutisoinnissa 23.4.) esiintyneet tiedot siitä, että Kela estäisi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa asiakasta menemästä oikeudenkäyntiin todistajaksi, perustuvat valitettavaan väärinkäsitykseen, Kela kertoo. Kela ehdottaa STM:lle sitä, että kuntouttavan työtoiminnan ehdot käydään läpi. Hyväksyttävien poissaolojen niin sanottuun tyhjentävään eli muut asiat pois sulkevaan listaan voisi lisätä myös oikeudenkäyntiin osallistumisen. Tällä hetkellä esimerkiksi julkisen luottamustehtävän hoitaminen on hyväksytty syy, ja Kela pyytää harkitsemaan tämän lainkohdan vielä laveampaa määrittelyä. - Uutiset
24.11.2017 8.00
Vaimo kieltäytyi todistamasta hänen pahoinpitelyään koskevassa asiassa - hovioikeudessa pohdittiin voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteina
Miehen valituksen johdosta arvioitavana oli, voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteina asiassa. HO katsoi, että todistajien kertomusten ja valokuvien vastaanottamisella näyttönä asiassa ei asiassa todetuilla perusteilla kierretty todistuskeinoneutraalisuuden periaatetta eikä loukattu vastaajalle läheisen henkilön niin sanottua kokonaiskieltäytymisoikeutta. Pääasian osalta HO katsoi miehen syyllistyneen aviovaimonsa pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017) - Uutiset
15.9.2017 14.15
Hovioikeuden käsittelyratkaisu metsäkartelliasian todistelusta
Käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen T oli menehtynyt eikä P:tä voida hänen terveydentilansa vuoksi kuulla hovioikeudessa. Metsähallituksella ei ole ollut käräjäoikeudessa aihetta vedota todisteena kyseessä oleviin todistajankertomuksiin. T:n ja P:n markkinaoikeudessa asiassa Dnro 407/06/KR antamat todistajakertomukset oli käyty läpi heitä käräjäoikeudessa kuultaessa ja Metsähallitus oli ilmoittanut markkinaoikeuden kilpailunrajoituksen sisältöä koskevien päätelmien olevan oikeita. Kun Metsähallituksen mukaan käräjäoikeus oli kuitenkin arvioinut asiassa virheellisesti markkinaoikeuden toteaman kilpailunrajoituksen luonteen ja merkityksen, hovioikeus katsoi, että T:n ja P:n markkinaoikeudessa antamia kertomuksia ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla asiaan vaikuttamattomina tai tarpeettomina. Niitä ei myöskään voi korvata olennaisesti luotettavammalla todistelulla. Tämän vuoksi hovioikeus hyväksyi Metsähallituksen todisteiksi myös T:n ja P:n markkinaoikeudessa antamat auki kirjoitetut todistajankertomukset. - Uutiset
2.8.2017 11.33
Erimielinen hovioikeus pohti läheisen kanssavastaajan kieltäytymisoikeutta ja esitutkintakertomuksen käyttämistä todisteena puolisoa vastaan
HO katsoi erimielisessä käsittelyratkaisussaan, että puolison esitutkintakertomus oli hankittu OK 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti, eikä sitä voitu ottaa vastaan todisteena. KO:n hyödyntämiskiellosta antamaa päätöstä ei muutettu. (Lainvoimainen) - Uutiset
14.6.2017 14.19
Kihlakunnansyyttäjänä työskentelevän perhetuttavan kuuleminen todistajana sallittiin
Asiassa oli KO:ssa ollut kysymys siitä, oliko todistaja A:n (kihlakunnansyyttäjä) kuulemisessa kyse hyödyntämiskiellon piiriin kuuluvasta todistelusta, jota ei saanut rikosasiassa hyödyntää OK 25 luvun 2 momentin tarkoittamalla tavalla vaitiolo-oikeuden vastaisesti hankittuna todisteluna. KO oli katsonut, ettei A:n kuuleminen todistajana ollut kuulunut hyödyntämiskiellon piiriin. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
3.5.2017 10.10
Asianajaja Mika Ilveskero: Eräiden viranomaisten pääsy asianajajan salassa pidettäviin asiakastietoihin – Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta, Tietosuojavaltuutettu, Konkurssiasiamies ja Aluehallintovirasto
Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten oikeudesta päästä asianajajan toimitiloihin ja sitä kautta salassa pidettäviin asiakastietoihin on kirjoitettu varsin paljon. Kun rikosoikeudellisten sanktioiden rinnalle on säädetty uusia hallinnollisia sanktioita, kysymykseksi on noussut hallinnollisia sanktioita tutkivien ja määräävien viranomaisten tutkintakeinot. Mitä laajemmat ovat hallintoviranomaisten tutkintakeinot, sitä helpommin hallinnollinen rike voidaan selvittää. Asianajaja Mika Ilveskeron Defensor Legis -lehden kirjoitelman tarkoituksena on esitellä eräiden hallintoviranomaisten tutkintaoikeuksia ja selvittää, kuinka sääntely ottaa huomioon asianajajien salassapito-oikeuden, jonka tarkoituksena on suojata asiakkaan oikeutta luottamukselliseen yhteydenpitoon asianajajan kanssa. Ilveskero selvittää muun muassa, onko asianajajan todistamiskieltoa koskevista uusista oikeudenkäymiskaaren säännöksistä saatavissa tulkinta-apua hallintoviranomaisten tutkintaoikeuden laajuutta määritettäessä. Kirjoitelma perustuu Ilveskeron Asianajajaoikeuden killan 25. kokoontumisessa 15.11.2016 pitämään esitykseen eräin täydennyksin. - Uutiset
16.3.2017 8.40
Käräjäoikeuskäsittely ei edennyt valmisteluistuntoa pidemmälle - turhaan oikeuteen saapuneelle, avustajan kutsumalle todistajalle ei myönnetty korvausta kustannuksista valtion varoista
Valittaja ei ollut istuntoon saapuessaan sellainen oikeusapulain 4 §:n 2 momentin merkityksessä nimetty todistaja, jolla olisi ollut ehdoton oikeus saada valtion varoista korvaus paikalle saapumisestaan. Vaikka B:n ja ja tämän avustajan menettelyn seurauksena valittaja oli saattanut jäädä virheelliseen käsitykseen hänen kuulemisestaan jo tuona päivänä todistajana, hänen saapumisestaan oikeuteen aiheutuneiden kustannusten korvaamiselle valtion varoista ei ollut perustetta. KO:ssa ei ollut myöskään tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, kun KO ei ollut varannut valittajalle tilaisuutta lausua avustajan lausumasta, jossa tämä oli ilmoittanut KO:lle, ettei todistajanpalkkiota valmisteluistunnosta tarvitse maksaa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 15.26
Hovioikeuden päätös parisuhteeseen rinnastuvan suhteen osapuolen vaitiolo-oikeudesta ja hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämisestäKun otettiin huomioon naisen (as. om.) kertomus hänen ja miehen (vastaaja) välisen suhteen laadusta ja siitä, että heille on syntymässä yhteinen lapsi, voitiin naisen ja vastaajan välillä katsoa olleen OK 17 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu parisuhteeseen rinnastuva suhde. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei naisella ollut vaitiolo-oikeutta, koska asiassa esitetystä selvityksestä saadun kokonaisharkinnan perusteella oli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Koska naisella ei ollut asiassa vaitiolo-oikeutta, myöskään hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämiskieltoon ei sen vuoksi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
19.12.2016 11.00
Apulaisoikeusasiamieheltä huomautus Kuopion vankilalle lainvastaisesta menettelystä vankien ja asianajajien tapaamisten videovalvonnasta
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut Kuopion vankilalle huomautuksen lainvastaisesta menettelystä. Vankien ja heidän asianajajiensa tapaamiset järjestettiin säännönmukaisesti siten, että tapaamistilassa oli tallentava videovalvonta. Vankeus- ja tutkintavankeuslain mukaan asiamiehen tapaamista voidaan valvoa vain, jos se välttämätöntä tai jos asiamies tai vanki sitä nimenomaisesti pyytää. - Uutiset
13.10.2016 11.40
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitus pyrkimyksestä vaikuttaa todistajaan
HO katsoi valvontalautakunnan päätöksestä ja Suomen Asianajajaliiton hallituksen lausunnosta ilmenevillä perusteilla, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt asianajajalle seuraamuksena varoituksen, mitä ei voitu pitää kohtuuttomana. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. Oikeudenkäynnissä kantajan nimeämä todistaja (kantelija) ei ollut tässä valvonta-asiassa asianajajan vastapuoli eikä hänellä ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asianajajalta. (Vailla lainvoimaa 13.10.2016) - Uutiset
15.9.2016 11.30
EIT:n suuri jaosto linjasi avustajan käytön rajoittamista poliisikuulustelussa – Lontoon heinäkuun 2005 pommi-iskut
EIT katsoi äänin 15-2, ettei kolmen valittajan EIS 6 artiklan turvaamia oikeuksia ollut loukattu poliisin kuulusteltua heitä kiinnioton jälkeen ilman asianajajan läsnäoloa. Sen sijaan neljännen valittajan, jota oli alun perin oli kuultu todistajana eikä hänelle ollut ilmoitettu oikeudesta vaieta, EIS 6 artiklan mukaisia oikeuksia katsottiin loukatun (ään. 11-6). Valittajan hyvitysvaatimus kuitenkin hylättiin äänin 13-4. - Uutiset
4.5.2016 14.41
Yövuoron päivävuoroksi vaihtaneella rikosasian todistajalla oli oikeus vaatimaansa korvaukseen ansionmenetyksestä - käräjäoikeuden päätöstä muutettiinValittaja oli esittänyt selvityksenä ansionmenetyksestään vuoronvaihtoilmoituksen, josta ilmeni hänen vaihtaneen todistamistaan edeltäneen yövuoron päivävuoroksi. HO katsoi, että valittajan esittämä selvitys oli uskottava eikä hänen ollut voitu kohtuudella edellyttää ryhtyvän enempiin työvuorojärjestelyihin ottaen huomioon, että kutsu todistamaan oli annettu hänelle tiedoksi vain 5 päivää ennen istuntoa. Näin ollen valittaja oli oikeutettu vaatimaansa korvaukseen ansionmenetyksestä verolla vähennettynä. (Vailla lainvoimaa 4.5.2016)