-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Muutoksenhaku
424 hakuosumaa
- Uutiset
25.3.2020 10.30
Postilakko ei muodostanut laillista estettä menetetyn määräajan palauttamiselle, kun käräjäoikeus oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hänelle tiedon tuomiolauselmasta
KO oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hakijalle tiedon tuomiolauselmasta, siihen perustuvista tilisiirroista ja muutoksenhakuohjeista postitse hänen kotiosoitteeseensa. Kun KO:lla ei ollut velvollisuutta lähettää hakijalle tietoa tuomiosta, ei tällaisen postilähetyksen mahdollinen viivästyminen postilakon vuoksi tai muusta syystä muodostanut estettä, joka olisi voitu hyväksyä lailliseksi ja, jonka vuoksi menetetty määräaika olisi ollut palautettava hakijalle. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 14.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan terveydentilasta johtuneen esteen vuoksi
Hakijan hakemukseensa liittämästä terveyskeskuslääkärin antamasta lausunnosta ilmeni, että hakija sairastaa muun muassa masennusta ja että hänen psyykkinen vointinsa vaihtelee runsaasti. Toisina päivinä hän kykenee hoitamaan asioitaan ja toisina ei lainkaan. HO katsoi, että lääkärinlausunto tuki riittävässä määrin hakijan ilmoitusta siitä, että hänellä oli ollut terveydentilasta johtunut este ilmoittaa tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen määräajassa. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
12.3.2020 14.30
Syyttäjä sai tiedon valituksesta luettuaan asiasta Savon Sanomista - menetettyä määräaikaa vastavalituksen tekemiseksi ei palautettu
HO totesi, että syyttäjä oli tiennyt, että vastaaja oli ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n tuomioon. Syyttäjällä oli myös ollut tieto valituksen ja vastavalituksen määräaikojen päättymisajankohdista. Vaikka KO yleensä lähettää valituskirjelmät syyttäjälle tiedoksi, KO:lla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa valituksesta valittajan vastapuolelle. Syyttäjän asiana oli ollut oma-aloitteisestikin selvittää, oliko vastapuoli valittanut KO:n tuomiosta. Tämän vuoksi HO katsoi, että menetetyn määräajan palauttamiselle ei ollut myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 10.00
Menetetty määräaika palautettiin, kun käräjäoikeuden merkinnöistä ei ollut todennettavissa asiakirjojen lähettämistä
Käräjätuomarin lausunnon mukaan hakijan asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti siten, että hakijalle oli lähetetty viimeistään seuraavana päivänä postitse tuomiolauselma, tilisiirrot ja muutoksenhaku ohjeet. Lähettämisestä ei ollut kuitenkaan tehty erillistä merkintää. KO:n merkinnöistä ei näin ollen ollut todennettavissa, että hakijalle olisi lähetetty OK 25 luvun 4 §:ssä tarkoitetut asiakirjat kysymyksessä olevan lainkohdan mukaisella tavalla. Käräjätuomarin lausuntoa siitä, että asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti, ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että KO oli menetellyt asiassa OK 25 luvun 4 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 11.00
Päihdekuntoutuksessa olleelle palautettiin menetetty määräaika
Osallistumista laitoksessa tapahtuvaan päihdekuntoutukseen voitiin pitää OK 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna laillisena esteenä, koska päihdekuntoutuksen siirtäminen olisi saattanut vaarantaa henkilön terveyden. Vaikka hakija oli sairaalassa ollessaan saanut tiedon KO:n tuomion antopäivästä, hänen terveydentilastaan esitetty selvitys huomioon ottaen ei voitu edellyttää, että hän olisi päihdekuntoutuksen aikana tiedustellut tuomiota KO:sta ja ilmoittanut siihen tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:n mukaiset perusteet. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
26.2.2020 10.29
Hovioikeus poisti lainvoimaisen käräjäoikeuden päätöksen - sakkomääräyksestä voi valittaa
Jättäessään valittajan valituksen tutkimatta käräjäoikeus oli syyllistynyt menettelyvirheeseen, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 14.00
Täydennyskehotus ei tullut asiamiehelle - hovioikeus palautti menetetyn määräajan
HO katsoi, ettei asiassa ollut sinänsä syytä epäillä sitä, etteikö KO olisi lähettänyt kysymyksessä olevaa täydennyskehotusta hakijan asiamiehelle. Toisaalta ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja joiden perusteella olisi ollut aihetta epäillä hakijan asiamiehen ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 12.15
Apulaisoikeusasiamies: Lapsilisäasia ja ohjaus hakea päätöksen poistamista
Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen siitä, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tulisi saattaa lakimiestensä tietoon ja neuvontatoiminnassaan huomioon otettavaksi myös se, että vakuutusoikeus jättää vakiintuneesti tutkimatta asianosaisen poistohakemuksen, jossa poistettavaksi haetaan päätöstä, jolla lautakunta on poistanut ensimmäisen asteen päätöksen. - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksena
Tässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 10.40
Rikesakkomääräystä 30 päivän määräajassa vastustamatta jättäneelle palautettiin menetetty määräaika
Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että valittajan vasta HO:ssa esittämä selvitys tuli ottaa huomioon ja se oli riittävä osoittamaan sen, ettei hän ollut määräajassa kyennyt vastustamaan sakkomenettelylain 17 §:n mukaisesti hänelle tiedoksiannettua rikesakkomääräystä. Kun valittajan hakemus oli tehty yhdeksän kuukauden määräajassa, hänelle oli palautettava menetetty määräaika. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiin
HO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.30
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan ilman lainopillista apua toimineelle vastaajalle
KO:sta saadun selvityksen mukaan osa asiassa kertyneistä asiakirjoista oli jo hävitetty, koska tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi. Asiaa käsitelleet käräjänotaari ja käräjäsihteeri eivät myöskään enää olleet KO:n palveluksessa. HO katsoi tapauksen olosuhteissa, että hakijan (tuomittu KO:ssa kirjallisessa menettelyssä liikennerikkomuksesta rikesakkoon) valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa oli johtunut tai sen voitiin otaksua olennaisesti johtuneen siitä, ettei KO ollut toimittanut hänelle valitusosoitusta, josta valitusajan päättymispäivä olisi ilmennyt. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli esitetty erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
29.1.2020 9.24
KKO: Kyse oli liikkeen luovutuksesta ja yhtiöt olivat yhdessä velvolliset suorittamaan ennen kuorma-auton kauppaa erääntyneet palkkasaatavat - asiaan KKO:ssa vastaamatta jättäneen yhtiön HO:ssa esittämä oikeudenkäyntiaineisto otettiin huomioon
A oli työskennellyt kuorma-autonkuljettajana B Oy:n palveluksessa ainoana ulkopuolisena työntekijänä. B Oy oli työsuhteen aikana jättänyt maksamatta A:lle palkkasaatavia. B Oy oli sittemmin myynyt A:n kuljettaman kuorma-auton C Oy:lle, jonka palveluksessa A oli heti kaupanteon jälkeen toiminut niin ikään ainoana ulkopuolisena työntekijänä ajaen samaa kuorma-autoa ja saman asiakkaan ajoja kuin B Oy:n palveluksessa. KKO katsoi, että kyse oli liikkeen luovutuksesta, vaikka B Oy:n liikennelupa ei ollut siirtynyt C Oy:lle. C Oy oli siten yhdessä B Oy:n kanssa velvollinen suorittamaan A:lle hänen vaatimansa maksamatta olevat palkkasaatavat. Ks. KKO:2018:64, KKO:2018:65 ja KKO:2018:66. Kysymys myös KKO:ssa huomioon otettavasta oikeudenkäyntiaineistosta muutoksenhakijan vastapuolen jätettyä vastaamatta valitukseen. KKO katsoi, että hovioikeutta koskevasta OK 26 luvun 12 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta oli perusteltua soveltaa myös KKO:ssa. Näin ollen KKO otti huomioon C Oy:n HO:ssa esittämän oikeudenkäyntiaineiston. - Uutiset
27.1.2020 9.00
Käräjäoikeus tulkitsi tyytymättömyyden ilmoituksen myös valitukseksiKO oli tulkinnut sähköpostiviestin tyytymättömyyden ilmoituksen ohella valitukseksi ja lähettänyt sen ja muut asian asiakirjat HO:een valitus- ja vastavalitusaikojen päätyttyä. A oli ilmoittanut HO:lle, ettei hän pitänyt KO:n ratkaisun lopputulosta oikeana mutta ei halua valittaa siitä HO:een. HO ilmoitti tästä lopputuloksesta KO:lle tuomion 15.11.2019 merkitsemiseksi KO:ssa lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 12.14
Hovioikeus palautti postilakkoon vedonneelle määräajan kantelun tutkimiseksi, mutta hylkäsi kantelun
Koska kantelija ei ollut postilakon vuoksi voinut toimittaa kantelukirjoitustaan määräajassa, HO palautti OK 31 luvun 17 §:n nojalla kantelijalle määräajan siten, että hänen kantelukirjelmänsä otettiin tutkittavaksi. Kuten asiassa oli todettu, kantelija oli 13.9.2019 saanut tiedon ratkaisun antamispäivästä eli hyvissä ajoin. Samalla kantelija oli tullut tietoiseksi siitä, millä tavoin ja missä määräajassa tyytymättömyyttä on tullut ilmoittaa. Kantelijalla oli siten ollut mahdollisuus ilmoittaa tyytymättömyyttä määräajassa. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä sillä, milloin kantelija oli postitse saanut KO:n ratkaisun. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.1.2010) - Uutiset
22.1.2020 13.00
Tyytymättömyyden ilmoittamista koskevan määräajan palauttamiselle ei ollut painavaa syytäHO katsoi käräjänotaarin lausuman perusteella selvitetyksi, että käräjäsihteeri oli etukäteen ilmoittanut hakijalle tuomion antamispäivän ja että hänelle oli myös tuomion antamispäivänä puhelimessa ilmoitettu, että tuomio oli juuri annettu. Lisäksi pääkäsittelyssä oli annettu suullinen muutoksenhakuohjaus ja sellainen oli lähetetty hänelle myös postitse. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 8.24
Työpaikan menettämisen vaara ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaika "Kela-petoksesta" tuomitulle
Oikeuskirjallisuuden mukaan yleisimmin menetetty määräaika on palautettu silloin, kun prosessitoimen laiminlyönti on johtunut tuomioistuimesta tai muusta viranomaisesta. Korkein oikeus ei ole edellyttänyt, että maallikon tulisi oma-aloitteisesti ottaa selvää muutoksenhakusäännöksistä. HO ei pitänyt uskottavana, ettei hakija ollut saanut KO:n tuomiota. Perustetta määräajan palauttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
8.1.2020 14.10
Rikosasian vastaaja ei ilmoittanut tyytymättömyyttä kirjallisessa menettelyssä annettuun käräjäoikeuden tuomioon - esittelijä ja hovioikeudenneuvos olivat erimielisiä täytäntöönpanon keskeyttämisvaatimuksen hyväksymisestä
KO:n 18.9.2019 antama tuomio oli tullut lainvoimaiseksi tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättyessä, kun vastaaja ei ollut ilmoittanut tuomioon tyytymättömyyttä. HO:n esittelijä katsoi, että tuomion täytäntöönpano tuli keskeyttää. Asian ratkaissut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 15.28
Valmiste- ja autoverotuksen verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä yhdenmukaistetaan - uudistusta koskevat lausunnnot nyt luettavissa
Tavoitteena on yhdenmukaistaa valmiste- ja autoverotuksen verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä niin, että ne vastaavat muita Verohallinnon kantamia veroja koskevia menettelyjä. Tämä mahdollistaisi Verohallinnon uuden tietojärjestelmän käyttöönoton myös valmiste- ja autoverotuksessa. Valmisteverot muutettaisiin oma-aloitteisiksi veroiksi. Niiden ilmoittamiseen, maksamiseen, määräämiseen ja muutoksenhakuun sovellettaisiin lakia oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä. Autovero olisi edelleen maksuun pantava vero, johon sovellettaisiin pääosin samoja menettelyjä kuin muihin maksuun pantaviin veroihin. Valmisteverojen ja autoveron määrään tai veron muihin perusteisiin ei ehdoteta muutoksia. - Uutiset
30.12.2019 9.13
Lausuntotiivistelmä henkilötodistelun vastaanottamisesta kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessa
Lähes kaikki lausunnonantajat suhtautuvat myönteisesti käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tallennetun henkilötodistelun vastaanottamiseen hovioikeudessa kuva- ja äänitallenteelta. Enemmistö lausunnonantajista kannattaa menettelyn soveltamista kaikissa asioissa.