-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Muutoksenhaku
438 hakuosumaa
- Uutiset
31.7.2020 11.28
Hovioikeus: Tyytymättömyyden ilmoituksen myöhästyminen johtui kantelijan vastuulla olevista seikoista
KO oli pääkäsittelyn päättyessä ROL 11 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti ilmoittanut asianosaisille ratkaisun antamispäivän. Kun kantelija oli ollut paikalla istunnon päättyessä, KO:n ei ollut tarvinnut OK 25 luvun 4 §:n perusteella enää erikseen ilmoittaa kantelijalle tuomion antamispäivää tai lähettää hänelle muutoksenhakuohjeita. Lähtökohtaisesti kantelijan asiana oli ollut ottaa selvää tuomion sisällöstä. KO:n puheenjohtajana toimineen käräjätuomarin antamasta lausumasta kuitenkin ilmeni, että KO oli suostunut kantelijan pyyntöön lähettää tuomio hänelle sähköpostitse. Tällöinkin sähköpostilla lähettäminen oli tapahtunut kantelijan vastuulla. KO oli lähettänyt sähköpostin kantelijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen ja saanut ilmoituksen sähköpostin toimittamisesta sanottuun osoitteeseen. Tämän jälkeen kantelijan asiana oli ollut ottaa selvää sähköpostin sisällöstä. Kantelusta ilmeni, ettei hän ollut voinut ottaa selvää sähköpostin sisällöstä sellaisten seikkojen johdosta, jotka olivat olleet hänen vastuullaan. (Vailla lainvoimaa 31.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 10.35
KKO: Kun valituslupa oli myönnetty vain toissijaisen syytteen osalta, syyttäjän ensisijainen rangaistusvaatimus jätettiin tutkimatta
Hovioikeus oli hylännyt ensisijaisen syytteen laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä ja tuominnut A:n toissijaisen syytteen mukaisesti kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkomisesta A:n varastoitua ainetta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n menettelyssä ei ollut ollut kysymys sanotun rangaistussäännöksen mukaisesta varastoimisesta, minkä vuoksi syyte kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkomisesta hylättiin. Syyttäjän vastauksessaan A:n valitukseen Korkeimmassa oikeudessa esittämä ensisijainen rangaistusvaatimus laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä jätettiin tutkimatta, koska valituslupa oli myönnetty vain tämän tunnusmerkistön osalta. - Uutiset
7.7.2020 11.25
Hovioikeus: Poliisin menettelystä ei ollut aiheutunut valittajalle väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta, joten valtio ei ollut hänelle vahingonkorvausvelvollinen
Muutoksenhakija TS ei esittänyt asiassa selvitystä siitä, että väliaikainen ajokielto olisi koskenut TS:n yksityisluontoisia oikeuksia. Siten myöskään Euroopan neuvoston oikeuden (EIS ja EIT) perusteella väliaikaisella ajokiellolla ei ollut päätetty TS:n yksityisluonteisista oikeuksista. Kanne perustui poliisin menettelystä aiheutuneeseen väitettyyn perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen. Koska perustuslain 21 § ja EIS 6 artiklan 1 kappale eivät soveltuneet nyt kyseessä olevaan tapaukseen, TS:lle ei ollut aiheutunut poliisin menettelystä väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
26.6.2020 14.40
Koronaepidemia ei käynyt perusteeksi uuden määräajan asettamiselle muutoksenhakua varten
Valitusta oli perusteltu sillä, että avustajan työ oli muuttunut koronaepidemian aikana merkittävästi. Etäyhteyksillä toteutetut oikeudenkäynnit ja neuvottelut olivat vieneet huomattavasti enemmän aikaa kuin työ normaalioloissa. Valittajan mukaan koronaepidemia oli katsottava force majeure -tyyppiseksi tilanteeksi, minkä seurauksia lakimiehet eivät ole kohtuudella voineet ennakoida ja sitä oli pidettävä hyväksyttävänä syynä asettaa uusi määräaika muutoksenhakua varten. HO hylkäsi valituksen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
22.6.2020 9.00
Valitusasiakirjat on toimitettava hovioikeudelle viipymättä
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle käräjäoikeuden vakavaa huomiota laissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa valitusasiakirjat hovioikeudelle viipymättä ja asian merkitykseen etenkin vangittuna olevan vastaajan oikeusturvan kannalta. - Uutiset
18.6.2020 11.15
KKO: Hovioikeuden olisi tullut käsitellä pääkäsittelystä poissaolleen valittajan asia kirjallisesti
A oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn valittajana henkilökohtaisesti uhalla, että valitus hänen poissa ollessaan voidaan jättää sillensä. A:n jäätyä pois pääkäsittelystä hovioikeus oli jättänyt valituksen sillensä. Muutoksenhakemuksessaan Korkeimmalle oikeudelle A katsoi, että hovioikeuden olisi tullut ratkaista valitus kirjallisessa menettelyssä, ja vaati asian palauttamista hovioikeuteen. A:n muutoksenhakemus tutkittiin valituksena. - Uutiset
10.6.2020 16.00
varsianis-suomi.@oikeus.fi - pieni kirjoitusvirhe ei muodostanut perustetta palauttaa menetettyä määräaikaa
Vastuu oikean yhteystiedon käyttämisestä oli ollut kantelijalla. Tyytymättömyyden ilmoituksen jääminen saapumatta perille oli siten johtunut kantelijan vastuulla olleesta seikasta. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 10.32
Lainoppineiden asiamiesten erehdyksiin ja unohduksiin perustuviin hakemuksiin on oikeuskäytännössä suhtauduttu kielteisesti - menetettyä määräaikaa ei palautettu
Hakija oli vedonnut siihen, ettei hän ollut voinut ilmoittaa tyytymättömyyttä sairaudestaan johtuvan laillisen esteen vuoksi. Hakijalla oli ollut asiassa lainopillinen asiamies. Tähän nähden ja hakijan sairaudesta esitetty selvitys huomioon ottaen HO katsoi, ettei tyytymättömyyden ilmoittamatta jättäminen ollut johtunut OK 12 luvun 28 §:n tarkoittamasta laillisesta esteestä. Seuraavaksi oli arvioitava oliko määräajan palauttamiselle kuitenkin olemassa OK 31 luvun 17 §:ssä säädettyjä erittäin painavia syitä. HO totesi, että hakijalla oli ollut KO:ssa lainopillinen asiamies. Ottaen huomioon asiassa selostettu menetetyn määräajan palauttamista koskeva vakiintunut KKO:n oikeuskäytäntö, HO katsoi, ettei asiassa ollut myöskään esitetty OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 11.34
Apulaisoikeusasiamies: Muutoksenhakuohjausta koskeva virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiin
Tapauksessa HO:n ratkaisuun oli erehdyksessä jäänyt hovioikeuksissa yleisemmin käytössä oleva muutoksenhakuohjaus, vaikka HO:n ratkaisuun ei tässä poikkeustapauksessa saanut KKO:n hakea muutosta. Koska HO:n ratkaisua ei ollut tehty esittelystä eikä siihen ollut osallistunut kuin yksi HO:n jäsen, oikean muutoksenhakuohjauksen valinta oli käytännössä jäänyt yhden henkilön huolellisuuden varaan. Vaikka hovioikeudenneuvoksen virhe oli sinänsä ollut selvä ja vaikka se oli liittynyt oikeudelliseen ratkaisutoimintaan eli hovioikeudenneuvoksen tehtävien ydinalueeseen, kysymys oli kuitenkin vain satunnaisesta huolimattomuudesta johtuneesta erehdyksestä. Virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiin. - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen
Kun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioon
Hakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
16.4.2020 14.46
Vankilasta käsin asioitaan hoitamaan pyrkineelle hakijalle palautettiin menetetty määräaika
Asiassa selostettuja seikkoja ja käsillä olleita olosuhteita kokonaisuutena harkiten HO päätyi katsomaan, että vankilassa ollut, mutta asioitaan hoitamaan pyrkinyt hakija oli ilman omaa syytään menettänyt puhevaltansa asiassa ja määräajan palauttamiselle tässä tapauksessa oli siten erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 16.4.2020) - Uutiset
9.4.2020 14.29
Hovioikeus poisti rikesakkoasiassa annetun tuomion
KO:n olisi tullut omasta aloitteestaan jättää vastaajan muutoksenhakemus tutkittavaksi ottamatta, koska vastaajan muutoksenhaun kohteena oli ollut rangaistusvaatimus. Näin ollen kysymyksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilanne, minkä vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. Syyttäjän vaatimus KO:n tuomion poistamisesta menestyi. Tämän vuoksi asiassa ei ollut perustetta velvoittaa Suomen valtiota korvaamaan vastaajalle HO:ssa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 9.4.2020) - Uutiset
7.4.2020 11.45
Artikkelijulkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos- ja rikosprosessioikeudesta III" on julkaistu
Helsingin hovioikeuspiiri ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestivät vuosina 2018–2019 opintojakson ajankohtaisista rikos- ja rikosprosessioikeuteen liittyvistä teemoista. Kurssilla laadituista artikkeleista koottu julkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos- ja rikosprosessioikeudesta III" on julkaistu. Kirjoittajat ovat olleet hovioikeuspiirissä työskenteleviä tuomareita, esittelijöitä ja syyttäjiä. - Uutiset
25.3.2020 10.30
Postilakko ei muodostanut laillista estettä menetetyn määräajan palauttamiselle, kun käräjäoikeus oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hänelle tiedon tuomiolauselmasta
KO oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hakijalle tiedon tuomiolauselmasta, siihen perustuvista tilisiirroista ja muutoksenhakuohjeista postitse hänen kotiosoitteeseensa. Kun KO:lla ei ollut velvollisuutta lähettää hakijalle tietoa tuomiosta, ei tällaisen postilähetyksen mahdollinen viivästyminen postilakon vuoksi tai muusta syystä muodostanut estettä, joka olisi voitu hyväksyä lailliseksi ja, jonka vuoksi menetetty määräaika olisi ollut palautettava hakijalle. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 14.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan terveydentilasta johtuneen esteen vuoksi
Hakijan hakemukseensa liittämästä terveyskeskuslääkärin antamasta lausunnosta ilmeni, että hakija sairastaa muun muassa masennusta ja että hänen psyykkinen vointinsa vaihtelee runsaasti. Toisina päivinä hän kykenee hoitamaan asioitaan ja toisina ei lainkaan. HO katsoi, että lääkärinlausunto tuki riittävässä määrin hakijan ilmoitusta siitä, että hänellä oli ollut terveydentilasta johtunut este ilmoittaa tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen määräajassa. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
12.3.2020 14.30
Syyttäjä sai tiedon valituksesta luettuaan asiasta Savon Sanomista - menetettyä määräaikaa vastavalituksen tekemiseksi ei palautettu
HO totesi, että syyttäjä oli tiennyt, että vastaaja oli ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n tuomioon. Syyttäjällä oli myös ollut tieto valituksen ja vastavalituksen määräaikojen päättymisajankohdista. Vaikka KO yleensä lähettää valituskirjelmät syyttäjälle tiedoksi, KO:lla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa valituksesta valittajan vastapuolelle. Syyttäjän asiana oli ollut oma-aloitteisestikin selvittää, oliko vastapuoli valittanut KO:n tuomiosta. Tämän vuoksi HO katsoi, että menetetyn määräajan palauttamiselle ei ollut myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 10.00
Menetetty määräaika palautettiin, kun käräjäoikeuden merkinnöistä ei ollut todennettavissa asiakirjojen lähettämistä
Käräjätuomarin lausunnon mukaan hakijan asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti siten, että hakijalle oli lähetetty viimeistään seuraavana päivänä postitse tuomiolauselma, tilisiirrot ja muutoksenhaku ohjeet. Lähettämisestä ei ollut kuitenkaan tehty erillistä merkintää. KO:n merkinnöistä ei näin ollen ollut todennettavissa, että hakijalle olisi lähetetty OK 25 luvun 4 §:ssä tarkoitetut asiakirjat kysymyksessä olevan lainkohdan mukaisella tavalla. Käräjätuomarin lausuntoa siitä, että asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti, ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että KO oli menetellyt asiassa OK 25 luvun 4 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 11.00
Päihdekuntoutuksessa olleelle palautettiin menetetty määräaika
Osallistumista laitoksessa tapahtuvaan päihdekuntoutukseen voitiin pitää OK 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna laillisena esteenä, koska päihdekuntoutuksen siirtäminen olisi saattanut vaarantaa henkilön terveyden. Vaikka hakija oli sairaalassa ollessaan saanut tiedon KO:n tuomion antopäivästä, hänen terveydentilastaan esitetty selvitys huomioon ottaen ei voitu edellyttää, että hän olisi päihdekuntoutuksen aikana tiedustellut tuomiota KO:sta ja ilmoittanut siihen tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:n mukaiset perusteet. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
26.2.2020 10.29
Hovioikeus poisti lainvoimaisen käräjäoikeuden päätöksen - sakkomääräyksestä voi valittaa
Jättäessään valittajan valituksen tutkimatta käräjäoikeus oli syyllistynyt menettelyvirheeseen, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020)