-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Muutoksenhaku
464 hakuosumaa
- Uutiset
27.11.2020 15.30
Hovioikeus arvioi vastavalituksen tutkimisen edellytyksiä rikosasiassa
HO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko vastaajalla oikeus tehdä vastavalitus syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen lisäksi myös yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista tilanteessa, jossa asianomistaja ei ollut valittanut KO:n tuomiosta ja jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti vastaajan vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin vastaajan vastavalitus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessa
HO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020)Avoin uutinen - Uutiset
24.11.2020 9.35
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa
Hakija oli perustellut hakemustaan sillä, että hän oli saanut Helsingin KO:sta 19.10.2020 kirjeitse tiedon siitä, että hänet oli 8.10.2020 tuomittu 40 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hakijan mukaan KO ei ollut ilmoittanut hänelle tuomiosta sähköpostitse. Hakijaan mukaan hän ei ollut tiennyt KO:n antamasta tuomiosta, joten hän ei ollut voinut ilmoittaa siihen tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Hakija ei ollut ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä, eikä hänelle ollut ilmoitettu ennen pääkäsittelyä, miten hänen tuli toimia, mikäli hän aikoi valittaa KO:n tuomiosta. Hakija ei ollut myöskään tiennyt tyytymättömyyden ilmoittamisen merkitysestä. HO katsoi, ettei hakija ollut hakemuksessaan esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hänellä olisi voitu katsoa olleen OK:ssa tarkoitettu peruste menetetyn määräajan palauttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 11.14
Lukuisten oikeudenkäyntien vuoksi velkaantuneelle voitiin määrätä edunvalvoja – laki ei mahdollista täytäntöönpanon keskeyttämistä
KO oli rajoittanut A:n toimintakelpoisuutta toistaiseksi siten, että hän saa laittaa vireille OK 24:10 §:n perusteella siviili- ja rikosoikeudellisia kanteita ja hakemuksia sekä jatkaa niiden ajamista vain yhdessä edunvalvojansa kanssa. A:n Digi- ja väestötietovirastoon kohdistama korvausvaatimus oli hylätty. A oli HO:lle tekemässään valituksessaan muun ohella vaatinut, että KO:n päätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään kaikilta osin. Valittajan mukaan päätös rajoittaa hänen mahdollisuuttaan elinkeinonharjoittamiseen ja sitä kautta tulojen ansaitsemiseen elinkustannuksiin ja muihin vastuisiin. HO hylkäsi vaatimuksen lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 16.00
KHO:n muu päätös: Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehdyissä päätöksissä ei ole ollut kysymys hallintoasiassa tehdyistä päätöksistä eikä niihin siten voitu hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Kun otettiin huomioon päätöksessä mainitut säännökset, saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehdyissä päätöksissä ei ollut kysymys hallintoasiassa tehdyistä päätöksistä eikä niihin siten voitu hakea muutosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiassa esitetyt muutoksenhakukirjelmät oli tällä perusteella jätettävä tutkimatta. - Uutiset
10.11.2020 16.00
Avustajan migreeni ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaika
Valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa ei ollut johtunut hakijan avustajan OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetusta laillisesta esteestä. Kun asiassa ei ollut esitetty eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä valituksen toimittamiselle asetun määräajan palauttamiselle, hakijan hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksenVastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 15.00
Hovioikeus jätti vaatimuksen ulkomaisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi koskevan asian käsittelyn keskeyttämisestä tutkimatta, koska yhtiö ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden päätökseen
Asiassa todettujen Luganon sopimuksen 45 ja 46 artiklojen sanamuodon mukaan asian käsittely voidaan keskeyttää muutoksenhaun yhteydessä. HO totesi, että hakija Oy ei ollut tässä asiassa hakenut muutosta Oulun käräjäoikeuden päätökseen julistaa Dalanen tingrettin tuomio täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Sen sijaan hakija Oy oli vaatinut, että asian käsittely keskeytetään sen vuoksi, koska se oli hakenut muutosta pääasiaan Norjan muutoksenhakutuomioistuimessa. Koska hakija Oy ei ollut hakenut muutosta KO:n päätökseen, vaatimus asian käsittelyn keskeyttämisestä oli jätettävä tutkimatta. Asian lopputuloksesta johtuen HO ei ollut erikseen varannut V AS:lle tilaisuutta tulla kuulluksi asian käsittelyn keskeyttämistä koskevan vaatimuksen johdosta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
30.10.2020 15.30
Käräjäoikeus lähetti jäljennöksen ratkaisusta muuhun kuin hakijan viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen - hovioikeus palautti menetetyn määräajan
Kun KO oli lähettänyt jäljennöksen ratkaisusta muuhun kuin hakijan viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen, hakija oli ilman omaa syytään menettänyt valitusoikeutensa asiassa. HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 30.10.2020) - Uutiset
30.10.2020 11.30
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti: Toimeentuloturvaa koskevilla päätöksillä on oma muutoksenhakujärjestelmänsä
Lähes jokainen meistä joutuu elämänsä aikana turvautumaan sosiaalietuuksiin esimerkiksi sairauden, opiskelun tai työttömyyden takia. Kun haemme vaikkapa sairauspäivärahaa, tulee Kelan antaa päätös sairauspäivärahasta ja sen määrästä ja kestosta tai siitä, ettei sairauspäivärahan myöntämiselle ole edellytyksiä. Miten tulee menetellä, jos on tyytymätön Kelan päätökseen?Avoin uutinen - Uutiset
23.10.2020 10.51
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden jatketussa valmistelussa kiinteistöriitansa sopineiden oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
Asiassa oli kysymys siitä, olivatko asianosaiset sopineet, ettei kukaan heistä hae valittamalla KO:n päätökseen muutosta ja siitä, tulisiko myyjän korvata ostajien oikeudenkäyntikuluja tilanteessa, jossa asianosaiset olivat KO:n jatketussa valmisteluistunnossa saavuttaneet sovinnon. HO katsoi, ettei KO:n päätöksestä tai muustakaan asian kirjallisesta aineistosta käynyt ilmi, että asianosaiset olisivat sopineet, ettei KO:n ratkaisuun saa hakea valittamalla muutosta. KO:n ratkaisu kumottiin. Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 13.000 euroa, sekä korvauksena asianosaiskuluista KO:ssa A:lle 684,62 euroa ja B:lle 211,63 euroa korkoineen. Koska ostajien valitus oli menestynyt valtaosiltaan ja hyväksymättä jäänyt osa oli koskenut harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta heidän oikeudenkäyntikulujensa määrään, myyjä oli velvollinen korvaamaan heidän asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 1.800 euroa lisättynä arvonlisäverolla ja oikeudenkäyntimaksulla. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 9.44
Ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä muuttaa valittajan viranhoitomääräykseen kirjattu hinnoittelutunnus toiseksi oli kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä - oikaisuvaatimusta ei olisi tullut jättää tutkimattaHAO katsoi, että Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä 26.9.2018, jolla rehtori oli muuttanut valittajan viranhoitomääräykseen kirjatun hinnoittelutunnuksen toiseksi hinnoittelutunnukseksi 1.10.2018 lähtien ja jolla valittajan tehtäväkohtaista palkkaa oli samalla muutettu, oli ollut kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä, joka oli valituskelpoinen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan ei olisi tullut jättää valittajan oikaisuvaatimusta tutkimatta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös oli lainvastainen ja loukkasi siten valittajan oikeutta. Sen vuoksi HAO kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti sen lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoima 23.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 15.30
Julkisten hankintojen muutoksenhakuun annettiin vinkkejä Editan webinaarissa
Editan 20.10. pidetyssä koulutuswebinaarissa käsiteltiin julkisiin hankintoihin liittyvää muutoksenhakuprosessia ja sen kannattavuutta. Webinaarin kouluttajana toimi juristi Annika Koskikare. - Uutiset
20.10.2020 10.33
Veropetosasiaansa ilman avustajaa hoitaneelle vastaajalle ei palautettu menetettyä määräaikaa - lääkärinlausunto ei riittänyt
HO totesi, että valittajan terveydentila oli lääkärinlausunnosta ilmenevällä tavalla ollut heikentynyt, millä oli valittajan katsomin tavoin voinut olla vaikutusta hänen jaksamiseensa ja kykyynsä hoitaa asioita. Lääkärinlausunnoissa ei kuitenkaan ollut otettu kantaa hänen kykyynsä tehdä KO:n tuomiota koskevan muutoksenhaun vaatimia toimenpiteitä. Lausunnoista ei ilmennyt, että vastaaja olisi ollut sairaalahoidon tarpeessa tai muitakaan sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet häntä ilmoittamasta tyytymättömyyttä KO:n tuomioon määräajassa. Tässä arviossa voitiin ottaa huomioon myös se, että valittajalla ei KO:ssa ollut määrättynä avustajanaan asianajaja. Edellä lausutuin perustein HO katsoi, ettei valittaja ollut esittänyt hakemuksensa tueksi sellaisia perusteita, joiden johdosta hänelle olisi tullut OK 31 luvun 17 §:n nojalla palautettava määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseen ja muutoksen hakemiseen KO:n tuomioon. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 9.00
Hovioikeus ei tutkinut syyttäjän vaatimusta hänelle tiedoksi tulleen todistajan mahdollisen esteellisyyden merkityksestä asian käsittelyyn ja lopputulokseen
Syyttäjä oli vaatinut hovioikeutta arvioimaan, mikä merkitys käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen hänelle tiedoksi tulleella todistajan mahdollisella esteellisyydellä on asian käsittelyyn ja lopputulokseen. Nyt käsillä olevassa asiassa syyttäjä oli ilmoittanut, ettei hän hae muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhakukirjelmässä ei siten ollut hovioikeuden tutkimisvallan synnyttävää vaatimusta. Syyttäjän esittämän vaatimuksen arvioimiseksi hovioikeudella ei ollut toimivaltaa. Valitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoin
HO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 16.00
Edunvalvojaansa tyytymättömälle valittajalle määrättiin yleinen edunvalvoja suoraan hovioikeudessa
HO katsoi, että vaikka asia oli KO:ssa ratkaistu valittajan tahdon mukaisesti, hänellä oli valituksessa tarkoitettujen olosuhteiden muutosten johdosta ollut asiassa riittävä muutoksenhakuintressi. Asian laatu samoin kuin sen joutuisa ja prosessiekonominen käsittely puolsivat myös sitä, että asia voidaan ratkaista suoraan HO:ssa. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava ja valittajan edunvalvojaksi oli määrättävä yleinen edunvalvoja. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
29.9.2020 8.43
Hovioikeus oli erimielinen avustajan palkkiosta siltä osin kuin asianajajalle maksettiin palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta
Eri mieltä ollut jäsen totesi mm., että "tilanteessa, jossa avustaja tai puolustaja ilmoittaa päämiehensä puolesta tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun mutta ratkaisuun ei haeta valittamalla muutosta hovioikeudelta, avustajan tai puolustajan olisi saadakseen palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta haettava sitä erikseen ja tuomioistuimen olisi annettava vaatimuksesta erillinen ratkaisunsa, mikäli tyytymättömyyden ilmoittamisen ei katsota kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sanotun toimen vähäisyyteen nähden. Edellä lausutuilla perusteilla myös tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun kuuluu palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin, joista ei hovioikeudessa makseta erikseen palkkiota." (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 7.57
Apulaisoikeusasiamies esittää hyvitystä: Oikeusaputoimiston virheen vuoksi kantelijan valituslupahakemus jätettiin KHO:ssa tutkimatta
Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan asiassa oli tapahtunut kantelijan kannalta selvä ja luonteeltaan vakava oikeudenloukkaus. Viranomaistoiminta ei täyttänyt perusoikeutena turvatun oikeusturvan vaatimuksia, joten hyvityksen suorittamiselle on perusteita. - Uutiset
22.9.2020 11.14
Hovioikeus arvioi avustajalle maksettavaa palkkiota asian jäätyä sillensä hovioikeudessa
Syyttäjä oli HO:lle toimittamassaan lausumassa katsonut, ettei asianajajalle tullut maksaa palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta, koska se sisältyi käräjäoikeusvaiheen jälkitoimiin. Asiassa ei syyttäjän mukaan myöskään aiheutunut sellaisia jälkitoimia HO:ssa, joista tuli maksaa palkkio, koska asia jäi sillensä. HO totesi, että huolimatta siitä, että nyt oli kysymys valituksen peruutuksesta, jonka johdosta asia jäi KO:n tuomion varaan, oli avustajan annettava HO:n ratkaisu tiedoksi päämiehelle, josta avustajalla oli oikeus saada palkkio asetuksen 3 ja 4 a §:n mukaan. Valittajan osalta asiaan liittyi myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva ratkaisu, josta hänellä oli muutoksenhakuoikeus, ja josta avustajan oli päämiestään informoitava. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020)