-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Haaste
- Uutiset
27.5.2020 9.35
Hovioikeus: Tiedoksianto huoltoriidassa oli voitu antaa sijaistiedoksiantona
Lapsen isän valituksesta ei käynyt ilmi, miksi haastemies ei ollut tavoittanut häntä useista yrityksistä huolimatta ja millä perusteilla hän katsoi, ettei sijaistiedoksianto ollut ollut riittävä. Isä ei ollut valituksessaan edes väittänyt, ettei hän olisi oleskellut siinä osoitteessa, josta haastemies oli yrittänyt tavoittaa häntä. Oli ilmeistä, että isä oli väitellyt tiedoksiannon vastaanottamista. Asiassa ei ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia olisi ollut palauttettava KO:teen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019
Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo Koskiselle
Emeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
1.10.2019 13.44
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta tutkimattaHO katsoi, ettei haastehakemus ollut ollut OK 5 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, että se olisi tullut saman luvun 6 §:n 1 momentin nojalla jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 9.00
Käräjäoikeuden menettely veropetosta ynnä muuta koskevan haastehakemuksen tutkimatta jättämisessä oli virheellinen - asia palautettiin käräjäoikeuteen
Uhka kanteen tutkimatta jättämisestä tai hylkäämisestä olisi tullut mainita myös sähköpostilla toimitetun haastehakemuksen täydennyksen määräajan jatkamisen yhteydessä ottaen huomioon erityisesti, ettei A:lla ollut lakimiesavustajaa. KO:n ei olisi tullut jättää haastehakemusta tutkimatta myöskään siksi, että ilmoitus oli toimitettu sähköpostiosoitteeseen, jota A ei ollut ilmoittanut prosessiosoitteekseen. Ratkaisevaa merkitystä ei voitu antaa sille seikalle, että A oli saanut tiedokseen KO:n lähettämän sähköpostiviestin haastehakemuksen täydennyksen määräajan pidentämisestä ja mitä ilmeisimmin muistanut hänelle ilmoitetun määräpäivän väärin. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
28.6.2019 15.20
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomion alaikäisen lapsen takausvastuuta koskevassa asiassa vanhempien esteellisyyden ja lapsen haastamatta jättämisen vuoksi
Asiassa oli ollut kysymys alaikäisen vuonna 2004 syntyneen lapsen täytepanttausvastuusta huoltajiensa A:n ja B:n ottamaan lainaan. HO katsoi, että lapsen ja hänen huoltajiensa välillä oli ollut ilmeinen eturistiriita. A ja B olivat siten olleet esteellisiä edustamaan asiassa lasta, eikä lasta ollut laillisesti haastettu oikeudenkäyntiin. Käsillä oli ollut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tuomiovirhe. KO:n tuomio oli sen vuoksi poistettava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin tuomio oli koskenut lasta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
20.6.2019 14.20
Käräjäoikeuden ratkaisu virkavelvollisuuden rikkomista koskevan kanteen tutkimatta jättämisestä kumottiin, kun valittajalle ei ollut varattu asianmukaisesti tilaisuutta täydentää haastehakemustaan
Valittajalle olisi tullut antaa kirjallinen täydennyskehotus. Kehotuksessa olisi tullut yksilöidä puutteelliset kohdat ja antaa kohtuullinen aika täydennyksen toimittamiseen. Valittajalle olisi lisäksi tullut ilmoittaa täydentämättä jättämisen seurauksista. Asia palutettiin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.6.2019) - Uutiset
26.4.2019 13.00
Käräjäoikeus ei olisi saanut mainitsemillaan perusteilla hylätä kannetta ja muita vaatimuksia haastetta antamatta
Valittaja oli KO:ssa väittänyt, että häneen oli baarissa kohdistettu kovakouraisia keinoja kiinniottotilanteessa tai baarista poistettaessa. Tällainen menettely saattoi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Paikalle tulleella poliisilla oli saattanut olla velvollisuus käsikähmä- tai muuta järjestyksenpitotilannetta selvitettäessä ottaa paikalla olijoiden nimiä ylös. Asiassa ei siis voitu vaatimuksia tutkimatta ilman muuta todeta, että vastaajan kertoma menettely ei olisi lain mukaan rangaistavaa. Asianomistajan vaatimuksia ei siten ollut voitu pitää ilmeisen perusteettomina eikä KO olisi saanut mainitsemillaan perusteilla hylätä kannetta ja muita vaatimuksia haastetta antamatta. KO:n päätös oli poistettava ja asia palautettava KO:een käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.4.2019) - Uutiset
9.4.2019 15.24
Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rangaistusvaatimusta haastetta antamatta
Vaikka KO:n mainitsemista KKO:n ratkaisuista KKO 2007:102 ja 2015:52 olikin saatavissa jonkinlaista johtoa asiassa mainittujen kysymysten arvioimiseksi, ei yksinomaan niiden perusteella voitu suoraan päätellä, että valittajan X:ään kohdistama rangaistusvaatimus olisi ollut sillä tavoin selvästi perusteeton, että kanne olisi voitu haastetta antamatta hylätä. (Vailla lainvoimaa 9.4.2019) - Uutiset
8.2.2019 9.00
Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ei voinut syntyä vastaajille, joita ei ollut haastettu
Asianajajan ja B Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta 500 eurolla hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.2.2019) - Uutiset
25.1.2019 14.03
Hovioikeus: Summaarisena riita-asiana vireillepantua asiaa ei voi katsoa riitaiseksi pelkästään sen perusteella, että asianosaisten välillä on vireillä muita asioita, jotka ovat riitaisia
KO oli katsonut, että esillä olevaa velkomusasiaa oli pidettävä riitaisena, eikä sitä voitu saattaa vireille summaarisena asiana. Tämän johdosta KO ei myöskään ollut antanut asiassa haastetta. HO totesi, että asia oli koskenut OK 5 luvun 3 §:n 1-kohdassa tarkoitettua tietyn määräistä saamista, joka kantajan mukaan oli ollut riidaton. Asiaa ei ollut voinut katsoa riitaiseksi pelkästään sen perusteella, että asianosaisten välillä on vireillä muita asioita, jotka ovat riitaisia. KO:n päätös jättää asia tutkimatta haastetta antamatta kumottiin. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
26.11.2018 11.12
Esteellisyysväitteen käräjätuomarista tehneelle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa
Käräjätuomarin ei katsottu olleen asiassa kerrotuin perustein esteellinen käsittelemään sakkovalitusasiaa. Valittaja vaati HO:ssa, että päätös kumotaan ja asia palautetaan KO:een. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
2.5.2018 11.26
Käräjätuomarille huomautus virheellisestä menettelystä
Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi käräjätuomarille huomautuksen tämän virheellisestä menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa. Lisäksi hän kiinnitti käräjäoikeuden laamannin huomiota sen varmistamiseen, että käräjäoikeudessa tiedoksiannoista huolehtivalla henkilöstöllä on riittävä koulutus ja ohjeistus sekä selkeät menettelytavat tiedoksiantojen asianmukaiseksi hoitamiseksi. - Uutiset
26.2.2018 11.05
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnansyyttäjien huomiota huolellisuuteen haastehakemuksen laadinnassaKihlakunnansyyttäjät olivat merkinneet talousrikosasiaa koskevan haastehakemuksen teonkuvaukseen väärän yhtiön nimen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että haastehakemuksen virheellinen maininta olisi voinut aiheuttaa vahinkoa yhtiölle haastehakemuksen tultua julkiseksi tuomioistuinkäsittelyn alkamisesta lukien. Kyseinen rikosoikeudenkäynti oli ollut esillä julkisuudessa ja herättänyt yleistä huomiota. - Uutiset
30.1.2018 11.00
Hovioikeus: Jatkettua valmisteluistuntoa ja pääkäsittelyä koskeva kutsu voitiin antaa sijaistiedoksiantona kun vastaajaa ei ollut tavoitettu enää suullisen valmisteluistunnon jälkeen
Sanotuissa olosuhteissa oli voitu olettaa valittajan välttelevän tiedoksiantoa. Tämän vuoksi haastemies oli ollut oikeutettu antamaan OK 11 luvun 7 §:n mukaisen tiedoksiannon. Asiassa mainituin perustein kutsun tiedoksiannossa ei ollut tapahtunut virhettä, eikä asiaa ollut aihetta palauttaa KO:een. Vaatimus asumisoikeusasuntoa koskevan riita-asian palauttamisesta KO:een hylättiin. (Vailla lainvoimaa 30.1.2018) - Uutiset
26.10.2017 9.00
Oikeus tulla oikeudessa kuulluksi kuuluu jokaisen perusoikeuksiin - oheishuoltajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO oli käyttänyt asiassa tiedoksiantoyrityksessä ainoastaan haastemiestä, joka ei ollut tavoittanut lapsen isää. Tästä oli ollut seurauksena, ettei lapsen isä ollut voinut osallistua KO:ssa vireillä olleen lapsensa oheishuoltajan määräämistä koskevan asian käsittelyyn ja KO oli ottanut asian tästä huolimatta lopullisesti ratkaistavakseen. HO päätyi asiaa kokonaisuutena harkittuaan siihen, ettei KO vallinneissa olosuhteissa ollut menetellyt riittävällä tavalla tiedoksiannon toimittamisessa. KO:n virheellisestä menettelystä johtuen asia oli näin ollen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
22.8.2017 14.32
Kanne peruttiin - kanteeseen vastauksen antaneen yhtiön oikeudenkäyntikuluja ei korvattu eikä hovioikeus myöntänyt jatkokäsittelylupaaVastaaja, joka ei ollut käyttänyt asiassa asiamiestä, oli kantajan kanteen peruuttamisen johdosta vaatinut oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa yht. 2 500 euroa korvaamista. KO oli hylännyt vaatimuksen eikä HO myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.8.2017) - Uutiset
16.6.2017 15.05
Hovioikeus: Kurdisorania puhuvalla vastaajalla oli laillinen este poissaololleen oikeudestaÄidinkielenään kurdisorania puhuvalla vastaajalla oli oikeus saada kutsu oikeudenkäyntiin ymmärtämällään kielellä. Vastaajalle toimitetuista oikeudenkäyntiasiakirjoista ainakin kutsu saapua oikeudenkäyntiin vastaajaksi oli ollut suomenkielinen. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että vastaaja ymmärtää ja osaa riittävällä tavalla suomen kieltä tai että hän olisi luopunut oikeudestaan käännökseen. Näillä perusteilla HO katsoi, että vastaajan esittämä syy poissaololleen Oulun KO:n istunnosta voitiin hyväksyä OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetuksi lailliseksi esteeksi. (Vailla lainvoimaa 16.6.2017) - Uutiset
6.3.2017 14.27
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa
Oliko tiedoksianto ollut pätevä, kun asiakirjan käännös ja vakiolomake olivat puuttuneet tiedoksiannosta eikä vastaanottotodistusta ollut palautettu? - Uutiset
9.2.2017 9.39
Isä velvoitettiin tarkemman selvityksen puuttuessa suorittamaan koulutusavustusta lapsensa viimeisen vuoden lukio-opintoihin 150 euroa kuukaudessaKannetta ei tullut hylätä tai jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei lapsi ollut haastanut äitiään vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Isän vaatimus asiakirjojen määräämiseksi salassa pidettäviksi hylättiin. Pääasian osalta todettiin mm., että koulutusavustuksen tuomitsemisen edellytyksenä ei ole se, että sitä vaativan tulisi aina ensin hakea esimerkiksi toimeentulotukea, joka on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä vastoin lapsen saama opintotuki tuli ottaa huomioon osana asian kokonaisarviointia. Isän mainitsemaa jouluna annettua rahalahjaa KO ei ollut ottanut huomioon kokonaisharkinnassa eikä myöskään isän väittämiä lapsen isovanhempien lapselle antamia rahalahjoja. Tarkemman selvityksen puuttuessa KO katsoi lapsen saamasta opintotuesta lausuttu huomioon ottaen, että kohtuullinen määrä oli 150 euroa kuukautta kohden eli vaaditulta 8 kuukauden ajalta yhteensä 1 200 euroa. HO ei myöntänyt isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017)