-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Riita-asia
- Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteen
Hovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
21.1.2020 7.22
Tuomariliitto peräänkuuluttaa resurssien lisäksi yhteistyötä
Tuomariliitto jakaa Suomen Asianajajaliiton huolen oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja oikeudenkäyntikulujen kasvamisesta viitaten Asianajajapäivässä perjantaina (17.1.) nousseeseen keskusteluun oikeudenhoidon erinäisistä uudistamistarpeista. Tuomariliiton näkemyksen mukaan oikeudenkäynnin pitkittymisen keskeisenä syynä on rikosprosessissa mukana olevien poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten riittämättömät resurssit käsiteltävään juttumäärään nähden. Riita-asioiden viipymisen syynä on keskeisesti tuomioistuinten ruuhkautuminen, mikä on myös seurausta puutteellisista resursseista. Tuomariliitto korostaa, että kysymys on kaikkien toimijoiden yhteisestä ja kaikkien toimijoiden vastuulla olevasta asiasta.Avoin uutinen - Uutiset
11.12.2019 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös Kelan perintäasiantuntijan kelpoisuutta ja valituksen tutkimista koskevassa asiassa
Kela oli vaatinut HO:ssa, että sen asiamiehenä toimineen perintäasiantuntijan katsotaan täyttäneen OK 15 luvun 2 §:ssä säädetyt asiamiehen kelpoisuusvaatimukset ja olevan oikeutettu toimimaan Kelan asiamiehenä sen lausuessa velkajärjestelyn edellytyksistä velkojia kuultaessa. HO:n enemmistö katsoi, ettei perintäasiantuntija ollut täyttänyt OK 15 luvun 2 §:ssä säädettyjä asiamiehen kelpoisuusvaatimuksia eikä ollut tällä perusteella voinut toimia sen oikeudenkäyntiasiamiehenä asiassa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. Pääasian osalta KO:n ratkaisuun ei ollut haettu muutosta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos totesi, että asiassa oli ensin arvioitava, voitiinko Kelan muutoksenhakemuksen perusteella antaa lausunto Kelan ensisijaisesti ilmoittaman asiamiehen kelpoisuudesta. Kysymys oli siitä, oliko Kelalla oikeudellinen intressi muutoksenhakuun, kun se ei ollut vaatinut muutosta pääasiaratkaisuun ja kun KO oli ottanut asiassa huomioon sen toimittaman lausuman. Eri mieltä olleet neuvokset jättivät Kelan valituksen tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
14.11.2019 13.30
Jukka Siro ja Mikko Aaltonen: Kysyntä tuomioistuinten riidanratkaisulle vähentynyt muissa kuin elatusapuriidoissa
Jukka Siron ja Mikko Aaltosen uusimmassa Lakimies-lehdessä julkaistun artikkelin tarkoituksena on muodostaa tilastollisen tarkastelun avulla kokonaiskuva riita-asioiden käsittelystä tuomioistuimissa. Kuinka paljon riita-asioita tuomioistuimissa on? Mitä jutut koskevat? Kuinka kauan riita-asian ratkaisemisessa kestää? Missä käsittelyn vaiheessa ja millä tavalla riitajutut päättyvät? Lisäksi pyritään selvittämään, onko kuvatuissa ilmiöissä tapahtunut 2000-luvulla muutoksia ja etsimään syitä muutokselle tai muuttumattomuudelle. - Uutiset
8.10.2019 8.00
Työsopimussuhteisen työntekijän palkkaa koskevan yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvän riita-asian ratkaiseminen ei kuulunut hallinto-oikeuden vaan käräjäoikeuden toimivaltaan
A oli ollut kaupungin palveluksessa työsopimussuhteisena työntekijänä. Asiassa oli siten kysymys palkkaa koskevasta yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä riita-asiasta, jonka ratkaiseminen ei kuulunut HAO:n vaan KO:n toimivaltaan. A:n esittämät valitusperusteet liittyivät siihen, millä perusteilla hän katsoi tehtäväkohtaisen palkkansa määrittelyn olleen virheellinen, eikä A ollut esittänyt sellaisia valitusperusteita, jotka olisivat voineet tulla tutkittaviksi kunnallisvalituksena hallintolainkäytön järjestyksessä. Valitus oli tästä syystä jätettävä tutkimatta. (Ei lainvoim. 8.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 10.00
Käräjänotaarilla ei ollut oikeutta hakea yksipuolisen tuomion poistamista tuomiovirhekantelulla
HO totesi, että kantelun kohteena oli yksipuolinen tuomio, joka oli annettu dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu. Oikeuskäytännössä (KKO 1961-II-103, KKO 1977-II-100 ja KKO 1986-II-10, myös Helsingin hovioikeuden 13.7.2017 antama päätös 914 asiassa dnro S 17/902) on katsottu, ettei dispositiivisissa riita-asioissa viranomaisilla eikä myöskään asian ratkaisseella tuomarilla ole niin sanottua kantelu- tai purkulegitimaatiota. Kantelijan viittaama korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu KKO 1985 II 100 koskee päätöksen purkamista OK 31 luvun 7 §:n nojalla lainhuutoasiassa ja siten muussa kuin dispositiivisessa asiassa, eikä tällä ratkaisulla näin ollen ollut merkitystä nyt käsillä olevassa asiassa. Kantelu oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65
Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
5.8.2019 14.00
Summaaristen riita-asioiden käsittely päättyy monessa käräjäoikeudessa 1. syyskuuta 2019
Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Jatkossa käsittely keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen ja sähköinen asiointi tulee pakolliseksi. Yksityishenkilö saa kuitenkin jatkossakin omassa asiassaan aina toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona. Summaarisia riita-asioita ei enää jatkossa käsitellä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan käräjäoikeuksissa. Nämä käräjäoikeudet kuitenkin käsittelevät lainmuutoksen voimaantullessa vireillä olevat asiat loppuun. - Uutiset
8.8.2018 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu direktiivin vastaisesta kansallisesta lainsäädännöstä ja sopimusehdosta
Ennakkoratkaisupyyntö koski sitä, onko unionin oikeutta tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen on yksityisten välisessä riita-asiassa jätettävä soveltamatta sellaisia kansallisia säännöksiä ja niihin perustuvaa sopimusehtoa, jotka ovat ristiriidassa moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14.5.1990 annetun kolmannen neuvoston direktiivin 90/232/ETY 1 artiklan kanssa. - Uutiset
14.6.2018 9.15
Summaariset riita-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen vuoden 2019 syyskuun alusta
Summaaristen riita-asioiden käsittely keskitetään syyskuun 2019 alusta alkaen Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin. Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Uudistukseen liittyvän lainsäädännön voimaantulo vahvistettiin presidentin esittelyssä keskiviikkona 13.6.2018. - Uutiset
28.12.2017 11.00
Keskuskauppakamari: Tavarantarkastus ratkaisee riidan yli puolessa tapauksista
Tavarantarkastaja on puolueeton asiantuntija, joka annetun toimeksiannon perusteella arvioi tavaroita ja työsuorituksia ja antaa kohteen kunnosta, virheistä tai vahingoista tarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajalta voi tilata myös kohteen arvonmäärityksen. Tavarantarkastajalautakunta on laatinut strategian vuosille 2017–2022. Strategiatyön yhteydessä selvitettiin tarkastuksen tilaajilta sitä, mitä asiassa oli tavarantarkastuksen jälkeen käynyt. Vastaajista 50,5 prosenttia ilmoitti, että tapaus ratkesi sovintoon nimenomaan tarkastuskertomuksen perusteella, ilman oikeudenkäyntiä tai käsittelyä kuluttajariitalautakunnassa. Tavarantarkastuksesta kertoo lakimies Raisa Harju. - Uutiset
8.6.2017 16.00
Tuomarin ei katsottu menetelleen elatusapuriidan valmisteluistunnossa puolueellisesti ja asiattomasti
HO hyväksyi käsittelyratkaisullaan KO:n päätöksen, jossa oli todettu mm., ettei aktiivisen prosessinjohdon käyttäminen asian valmistelussa muodostanut esteellisyysperustetta. Kantaja ei ollut esittänyt sellaista seikkaa, joka objektiivisesti arvioiden olisi antanut aihetta arvioida käräjätuomarin menetelleen asiassa puolueellisesti ja asiattomasti valmisteluistunnossa. (Vailla lainvoimaa 8.6.2017) - Uutiset
24.4.2017 14.55
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 30.3.–11.4.2017 koskevat muun muassa sopimusrikkomuksesta tehtävää reklamaatiota, elinkeinonharjoittajan vahingonkorvausvelvollisuutta, vastuuvakuutusta, edustajan hylkäämistä sekä riita-asian käsittelymuodon muuttamista. - Uutiset
1.3.2017 10.46
Käräjäoikeuden olisi tullut selvittää, oliko kavalluksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä tuomittu isännöitsijä lausumallaan tarkoittanut myöntää myös korvausvaatimuksen lähes 26 000 euron laskun maksamisesta - asia palautettiin käräjäoikeuteen
HO totesi että KO:n tuomion mukaan vastaaja oli myöntänyt korvausvaatimuksen julkisivusaneeraukseen liittyneen kustannuksen osalta. HO katsoi, ettei vastaajan lausumaa KO:ssa voitu tulkita siten, että hän olisi myöntänyt 25 947,61 euron määräisen korvausvaatimuksen julkisivusaneerauslaskun maksamisesta. KO:n tuomio kumottiin ja poistettiin Asunto Oy:lle julkisivusaneerauksesta maksettavaksi tuomitun 25 947,61 euron sekä oikeudenkäyntikuluista tuomitun 7 935 euron korvauksen osalta. Asia palautettiin näiltä osin Pirkanmaan KO:een. (Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
7.2.2017 13.02
Työryhmä keskittäisi summaariset riita-asiat kahdeksaan käräjäoikeuteen – sähköinen tiedoksianto mahdolliseksi kaikissa asioissa
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että summaaristen riita-asioiden käsittely keskitetään Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Oulun, Pirkanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeuksiin. Nykyisin näitä asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Lisäksi summaarisiin asioihin kuuluvat muun muassa häätöä koskevat riidattomat asiat. - Uutiset
26.1.2017 9.10
Hovioikeus: Vaikka oli selvää, että kantajan kirjoitukset eivät kelvanneet sellaisenaan oikeudenkäynnin perusteeksi, niitä ei olisi saanut hylätä tuomiolla vaan täydennyttääHovioikeus muistutti, että jos vaatimus tulee tuomiolla hylätyksi ja tuomio saa lainvoiman, vaatimusta ei voi myöhemminkään enää esittää vaikka vaatimus osoittautuisi perustelluksi. Hovioikeus katsoi, että A:n esittämä vaatimus ei ole lain tarkoittamalla tavalla selvästi perusteeton. Sen vuoksi vaatimusta ei olisi tullut kanteella hylätä vaan täydennyttää sitä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n mukaisesti, ja jos haastehakemus ei täydennyksen jälkeenkään kelpaa oikeudenkäynnin pohjaksi, jättää kanne tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.1.2017) - Uutiset
1.12.2016 8.00
Käräjänotaarille huomautus riita-asian virheellisestä ratkaisemisesta - ei kuitenkaan syytettä
Käräjänotaari oli ratkaissut takaajan vastuuta koskeneen asian kantajana olleen pankin hyväksi yksipuolisella tuomiolla, vaikka vastaajalle vastauksen antamiseksi asetettu määräaika ei ollut kulunut umpeen. Lisäksi käräjänotaari oli ratkaissut asian pankin hyväksi siltäkin osin kuin kannevaatimukset ylittivät vastaajan rahamääräisesti rajatun takausvastuun. Oikeuskansleri antoi käräjänotaarille huomautuksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeuskansleri ei kuitenkaan määrännyt nostettavaksi syytettä vaan piti riittävänä antaa tuomioistuinharjoittelua suorittaneelle käräjänotaarille huomautus. - Uutiset
10.10.2016 9.00
Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjeen 3/2016 teemana tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisu
Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjeen numero 3/2016 keskittyy tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuun. Uutiskirjeessä kerrotaan muun muassa suomalaiskuluttajien mahdollisuuksista viedä saksalais- tai tanskalaisyritystä koskeva riita-asiansa paikallisen riidanratkaisuelimen käsittelyyn, ja mitä aiheita suomalaisten valitukset yleensä näissä maissa koskevat. - Uutiset
15.6.2016 11.35
Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeri, VT, MBA Heidi Merikalla-Teir: Sovittelusta uusi työkalu myös liike-elämän riitojen ratkaisuun
Suomessa liike-elämän riitojen sovittelu ei ole vielä laajemmalti saanut jalansijaa riidanratkaisukeinona vaan liike-elämän riidat ratkaistaan lopullisesti muita riidanratkaisukeinoja, erityisesti välimiesmenettelyä, käyttäen. Välimiesmenettely onkin toimiva tapa saada riitaan lopullinen ratkaisu. Toisinaan riita olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista ja liiketoiminnallisesti järkevää ratkaista kokonaan tai osittain sovittelussa riitelyn sijaan. Kansainvälisesti sovittelu on jo vakiinnuttanut asemansa yhtenä liike-elämän riitojen ratkaisukeinona. Myös Suomessa yritysten edustajat suhtautuvat myönteisesti sovitteluun ja riidanratkaisumarkkinoilla onkin selvästi tilausta sovittelulle. Keskuskauppakamarin 1.6.2016 voimaan tulleet sovittelusäännöt tarjoavat nyt konkreettisen työkalun myös liike-elämän erimielisyyksien ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn sovittelussa.