Hakutulokset
16862 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
25.9.2020 14.00
Apulaisoikeuskansleri: Ruotsin kielen käyttö kaksikielisessä käräjäoikeudessa
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaksikielisen käräjäoikeuden ja sen laamannin huomiota kielilainsäädännön noudattamiseen käräjäoikeuden toiminnassa. - Uutiset
25.9.2020 13.50
Toisen talvirenkaat muuton yhteydessä erehdyksessä mukanaan vienyt ei syyllistynyt kavallukseen
Asiassa mainituin perustein asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaajan tarkoituksena olisi ollut anastaa A:n talvirenkaat. Vastaajan menettely ei siten täyttänyt kavalluksen tunnusmerkistöä. Näin ollen syyte kavalluksesta oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä velvollisuudesta korvata valtiolle rikosuhrimaksu ja todistelukustannukset. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 13.00
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti aluesyyttäjän huomiota tarkkuuteen ja loogisuuteen asian rikosoikeudellisessa arvioinnissa ja päätöksen perustelemisessaApulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että aluesyyttäjän perustelut olivat epäillyn kavalluksen osalta virheelliset ja epäillyn väärennyksen osalta puutteelliset. Päätöksestä ei ilmennyt, minkä vuoksi A:Ita oli puuttunut väärennystahallisuus, eikä aluesyyttäjä ollut lainkaan arvioinut B:n osuutta väärennykseen. - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteen
HO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 11.10
KKO poisti päätöksensä takavarikkoasiassa vahvennetun jaoston ratkaisulla
Korkeimman oikeuden päätös KKO 2020:41 poistettiin kantelusta, koska Korkeimpaan oikeuteen sähköpostitse saapunutta asianosaisen lausumaa ei ollut otettu huomioon asiaa ratkaistaessa ja koska tämän virheen voitiin sen laatu huomioon ottaen otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian lopputulokseen. - Uutiset
25.9.2020 10.31
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella virolaisen tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoasiassa
Yhtiö A:n hakemuksesta käräjäoikeus julisti tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) 44/2001 nojalla virolaisen tuomioistuimen B:tä vastaan antaman tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. B vaati hovioikeudessa, että A:n hakemus hylätään, koska hakemuksen hylkäämiselle oli asetuksen 34 ja 35 artiklan mukaiset perusteet. Hovioikeus ei myöntänyt B:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkein oikeus katsoi, että jatkokäsittelylupaa koskevat oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun säännökset soveltuivat asiaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella. (Ään.) - Uutiset
25.9.2020 8.11
Syytteen teonkuvaus oli riittävä: Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen vesiliikennejuopumukseen
Hovioikeus katsoi, että syytteessä oli riittävässä määrin selostettu tapahtumaolosuhteet sen arvioimiseksi, oliko A:n menettely ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 16.00
Hovioikeus: Postikorttien ja viestien lähettäminen sekä puhelun soittaminen ovat vainoamisen tunnusmerkistössä tarkoitettua yhteydenottamista - syyte vainoamisesta kuitenkin hylättiin
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli lähettänyt asianomistajalle (A) tämän työpuhelimeen kahdeksan tekstiviestiä, soittanut yhden puhelun ja lähettänyt A:lle tämän työpaikalle yhteensä kuusi postikorttia. Viestien ja postikorttien sisältö oli ollut kirjallisesta todistelusta ilmenevällä tavalla osittain asiatonta ja loukkaavaa. Ottaen huomioon, mitä lain esitöissä on todettu vainoamisen tunnusmerkistöstä, HO katsoi, ettei yhteydenotoissa ollut vielä ollut kyse sellaisesta menettelystä ja tekokokonaisuudesta, joka olisi ollut omiaan aiheuttamaan A:lle sellaista vakavasti häiritsevää tilaa, joka olisi muodostunut erittäin pelottavaksi tai ahdistavaksi ja hänen elämäänsä hallitsevaksi. Syyte vainoamisesta oli näin ollen hylättävä. Kohdan 2 osalta asiassa oli kysymys siitä, täyttikö vastaajan menettely kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Syyttäjä ja asianomistaja olivat katsoneet, että vastaajan lähettämissä postikorteissa käytetyt ilmaisut olivat olleet asianomistajaa halventavia RL 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. HO katsoi, ettei KO:n ratkaisun muuttamiseen tältä osin ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 15.00
Hovioikeus: Syyttäjällä ei ollut oikeutta kannella vangitsemisestaA oli kantelun kohteena olevalla päätöksellä määrätty pidettäväksi edelleen vangittuna. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos oli siten tältä osin syyttäjän vaatimuksen mukainen. Koska vangitsemisvaatimusta ei ollut hylätty eikä A:ta ollut määrätty päästettäväksi vapaaksi tai määrätty tutkinta-arestiin, syyttäjällä ei ollut oikeutta kannella käräjäoikeuden ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.39
Hovioikeus: Vastaajien ei näytetty huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapselle akuuttia ja pitkäaikaista lääkemyrkytystä ja hengenvaarallista tilaa
KO oli tuominnut kaksi vastaajaa törkeästä vammantuottamuksesta 8 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja sen ohessa 50 päiväsakkoa. Lisäksi vastaajat oli velvoitettu korvaamaan yhteisvastuullisesti asianomistajalle törkeästä vammantuottamuksesta aiheutuneesta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 7.000 euroa viivästyskorkoineen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty, että vastaajat olisivat huolimattomuudellaan aiheuttaneet asianomistajalle akuutin ja pitkäaikaisen lääkemyrkytyksen ja hengenvaarallisen tilan. Vastaajat vapautettiin tuomituista rangaistuksista ja suorittamasta vahingonkorvausta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.14
Advokaatti: Oikeudellinen muotoilu lisää ymmärrettävyyttä
Asianajotoimisto Dottir voitti viime keväänä Fennia Prize -muotoilukilpailun Grand Prix -palkinnon. Dottir palkittiin toiminnastaan legal design -liikkeen kansainvälisenä moottorina. Oikeudellisessa muotoilussa juristit pukevat sopimukset ja neuvot sellaiseen muotoon, että maallikko ymmärtää ja vieläpä jaksaa omaksua ne. Advokaatti haastatteli Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantasta, joka pitää absurdina, että juristit tuottavat yleisesti materiaalia, jota asiakkaat eivät osaa käyttää. - Uutiset
24.9.2020 12.25
Hovioikeus: Laissa ei ole määräyksiä – syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle ei ollut riittäviä perusteita
Tuomioistuimen on pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan kumottava vakuustakavarikko, jollei syytettä nosteta neljän kuukauden kuluessa vakuustakavarikkoa koskevan määräyksen antamisesta. Saman momentin nojalla tuomioistuin voi pidentää tätä aikaa enintään neljällä kuukaudella kerrallaan. Laissa ei ole määräyksiä siitä, millä edellytyksillä määräaikaa voidaan pidentää. Asiassa oli ratkaisevaa erityisesti se, oliko syytteen nostamiselle asetetun määräajan ja vakuustakavarikon voimassaolon pidentäminen rikoskomisarion vaatimalla tavalla pakkokeinolain 1 luvun 2 §:ssä lausutun suhteellisuusperiaatteen mukaista. Valituksesta ei käynyt ilmi, miltä osin esitutkinta oli kesken ja mistä syistä asiaa ei ollut saatu selvitettyä ja saatettua syyteharkintaan 31.8.2020 mennessä. Näin ollen asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, että syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle olisi riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 11.21
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä
Vapautta rajoittava toimenpide, joka kohdistuu henkilöön, josta on annettu ensimmäinen eurooppalainen pidätysmääräys (EPM) toisen EPM:n täytäntöönpanemiseksi tapahtuneen luovuttamisen perusteena ollutta tekoa aiemman toisen teon perusteella, ei ole EU-oikeuden vastainen, jos tämä henkilö on poistunut vapaaehtoisesti ensimmäisen EPM:n antaneesta valtiosta. Tässä tilanteessa sen jäsenvaltion, joka on luovuttanut syytetyn toisen EPM:n perusteella, täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten on annettava suostumuksensa. - Uutiset
24.9.2020 11.00
KKO: Rangaistuslajin valinnassa ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä tekijän aikaisempana rikollisuutena otettiin huomioon eurooppalaisesta rikosrekisteriotteesta ilmenevät aikaisemmat muissa EU:n jäsenvaltioissa annetut tuomiotRangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Uutiset
24.9.2020 10.40
Hovioikeus ei sallinut yhtiön vedota vasta hovioikeudessa siihen, että se oli halunnut palauttaa työntekijän työsuhteen entisin ehdoin
Arvioitaessa yhtiön oikeutta vedota uuteen seikkaan olennaista ei ollut se, oliko sovintotarjouksia hyväksytty KO:ssa kirjallisiksi todisteiksi, vaan se, oliko yhtiö näyttänyt sillä olleen este tai pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa haluunsa palauttaa työsuhde entisin ehdoin. Koska yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota mainittuun seikkaan KO:ssa tai että sillä oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, yhtiöllä ei ollut oikeutta vedota siihen enää HO:ssa. - Uutiset
24.9.2020 10.10
Hovioikeus: Ulosottovalitusta ei enää voitu tutkia eivätkä KO ja HO olleet toimivaltaisia tutkimaan täytäntöönpanoperusteiden oikeellisuuttaA:n ulosottosaatavat oli maksettu vapaaehtoisella maksusuorituksella kokonaisuudessaan ulosottomiehelle ja ulosottomies oli tilittänyt kertyneet varat. A:n ulosottoasioiden vireilläolo oli lain mukaan päättynyt. Ulosottovalituksen käsittelyn jatkamiselle ei siten ollut enää edellytyksiä ja siltä osin kuin A:n vaatimukset olivat kohdistuneet valituksenalaiseen ulosottotoimeen, lausuman antaminen niistä raukesi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 14.21
Hovioikeus arvioi oliko hakija laiminyönyt tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuutensa velkajärjestelyhakemuksen käsittelyssä ja muodostiko hakijan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselle
Asiassa oli kysymys siitä, oliko valittaja tarkoituksellisesti jättänyt ilmoittamatta kaupanvahvistajan palkkiot ja asumistuen velkajärjestelyhakemuksen käsittelyn aikana ja siten laiminlyönyt VJL 6 §:ssä säädetyn tietojenantovelvollisuutensa ja siitä, oliko hän velkajärjestelyhakemuksen jättämisen jälkeen tehnyt uutta velkaa, joka ei ollut ollut välttämätöntä hänen toimeentulonsa turvaamiseksi ja siten laiminlyönyt velkajärjestelylain 7 §:ssä säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa. Lisäksi asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, muodostiko valittajan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselle. Asiassa todetuin tavoin valittajan velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettua estettä. Valittajan maksuohjelman kesto oli näin ollen muutettava VJL 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 13.10
Hovioikeuden ratkaisu välitystuomion täytäntöönpanosta
Asiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, tuliko tuomioistuimen tutkia toimivaltaansa koskeva kysymys välimiesmenettelyssä annetun tuomion täytäntöönpanoa koskevan hakemusasian käsittelyssä ja soveltaa oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ää tilanteessa, jossa vastapuoli jättää lausumatta vai tuliko tuomioistuimen ratkaista asia toimivaltaansa tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 7 §:n nojalla. Jos käräjäoikeuden tuli soveltaa ensiksi mainittua säännöstä, oli asiassa vielä arvioitavana se, oliko käräjäoikeus ollut toimivaltainen lain välimiesmenettelystä 50 §:n tai jonkin muun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 11.30
Hovioikeus arvioi oliko asian hoitamisessa ollut niin vakavia laiminlyöntejä tai puutteita, ettei avustajalla ollut oikeutta valtion varoista maksettavaan palkkioon
Ottaen huomioon asian laatuja laajuus sekä sen käsittelyvaihe HO katsoi toisin kuin palkkiovaatimuksen hylännyt KO, että avustajalla oli oikeus kohtuulliseen palkkioon KO:ssa. Kohtuulliseksi ajankäytöksi asian hoitamiseksi HO arvioi kolme tuntia. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 11.20
Hovioikeus VJL 9 a § 1 momentista: Maksuvaran puuttumista noin 9 kuukauden työttömyyden vuoksi voitiin pitää vielä väliaikaisena - velkajärjestelyhakemus hylättiin
Ottaen huomioon asiassa kerrottu ja se, että hakija oli sairaudestaan huolimatta aikaisemmin työllistynyt noin vuoden kuluessa edellisen työsuhteensa päättymisestä, HO katsoi, että maksuvaran puuttumista noin yhdeksän kuukauden työttömyyden vuoksi voitiin pitää vielä väliaikaisena. Näin täydennettynä HO hyväksyi KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020)