Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2022
- Uutiset
23.9.2022 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista saatiin lopulta korkeatasoinen hallituksen esitys – siirtymäaikaa koskevaa sääntelyä on kuitenkin vielä tarkennettava
Hallitus on antanut esityksen niin sanotuksi ilmoittajansuojelulaiksi (HE 147/2022 vp), ja viimeistään tämä vauhdittaa sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden valmistautumista uusien velvoitteiden täyttämiseen. Toisin kuin vielä runsaan vuoden takainen luonnosversio, lopullinen hallituksen esitys on laadittu perusteellisesti ja huolellisesti. Lain yleinen systematiikka on niin ikään valmisteltu ajatuksella. Eduskuntakäsittelyssä tullee vielä tarkennustarpeita, mutta jo nyt lain keskeinen sisältö on hyvin pitkälle ennakoitavissa. Organisaatioille on tulossa lain yleisestä voimaantulosta laskettava kolmen kuukauden siirtymäaika sisäisen ilmoituskanavan perustamista varten. Alle 250 henkeä työllistäviin yrityksiin ja vapaaehtoisesti perustettuihin sisäisiin ilmoituskanaviin sovellettava siirtymäaika on pidempi, 17.12.2023 saakka. Siirtymäaikoihin liittyy kuitenkin yleisesti ongelma, jota hallituksen esityksessä ei ole otettu huomioon. Tämä ongelma olisi otettava eduskuntakäsittelyssä tarkasteltavaksi.Avoin uutinen - Uutiset
21.9.2022 11.52
Vierashuoneessa apulaisprofessori Niina Mäntylä ja väitöskirjatutkija Ville Karjalainen: Oppilaiden oikeudet eivät toteudu perusopetuksessa ilman monipuolisia muutoksia nykyiseen valvontajärjestelmään
Oppilaiden oikeuksien toteutumissa on tietyissä asiaryhmissä merkittäviä ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi opiskeluympäristön turvallisuuteen kuten kiusaamiseen sekä oppimisen tukeen liittyvät ongelmat. Lisäksi menettelyllisten oikeuksien osalta on havaittavissa vuosi vuodelta toistuvia puutteita, liittyen muun muassa päätösten perustelemiseen, kuulemiseen ja viivytyksettömään käsittelyyn. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuoden 2019 kertomuksen mukaan opetusalan kanteluista 20 % johti toimenpiteisiin, mikä on yli keskiarvon.Avoin uutinen - Uutiset
20.9.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT, VT, neuvotteleva virkamies Mikael Lohse: Puolustusvoimien toinen päätehtävä – muiden viranomaisten tukeminen – on mittavan sääntelyreformin kohteena
Eduskunta hyväksyi 7.7.2022 lain rajavartiolain muuttamisesta (698/2022). Laki tuli voimaan 15.7.2022. Hallintovaliokunta on pitänyt tärkeänä, että sisäministeriö jatkaa selvityksessä 2022:20 tunnistettujen lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointia ja ryhtyy arvioinnin pohjalta toimiin säädösehdotusten valmistelemiseksi. Yksi selvityksessä tunnistettu säädösmuutostarve koskee Puolustusvoimien Rajavartiolaitokselle antamaa virka-apua. Aihe on Venäjän hyökkäyssodan myötä entistäkin tärkeämpi.Avoin uutinen - Uutiset
20.9.2022 10.47
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi vai potilasturvalaki vai molemmat?
Eduskunta on nyt säätänyt lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (lyh. potilasturvalaki). Toisaalta Helsingin käräjäoikeuden tuomiot tehohoitoa ja Helsingin yhden alueen kotihoitoa koskien ovat edelleen olemassa ja jatkuvat. Oulun aluetta koskeva kotihoitotyötaistelu on siirretty alkamaan myöhemmin ja sen osalta ei ole tietoa mahdollisesta turvaamistoimihakemuksesta. Lain hyväksymisen jälkeen ongelmana on näiden kahden eri keinon välinen suhde. Tällä hetkellä turvaamistoimiasioissa on annettu väliaikaiset päätökset ja niiden mukainen oikeudenkäynti jatkuu, jos sitä ei hakija pyydä lopetettavaksi tai tuomari tätä määrää. Tällä hetkellä tilanne on se, että työtaistelut on tehohoidossa ja kotihoidossa kielletty käräjäoikeuden päätöksillä. Potilasturvalaki sen sijaan sallii nämäkin työtaistelut, kunhan suojelutyötä on riittävästi.Avoin uutinen - Uutiset
19.9.2022 11.47
Vierashuoneessa OTK, väitöskirjatutkija Janne Ripatti: Porttikielto urheilutapahtumaan – Onnistuuko vai ei?
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi 5.9.2022 tekemäni selvityksen, jonka johtopäätöksenä on, että Suomessa ei ole edellytyksiä urheilutapahtumia koskevalle sopimusperusteiselle porttikieltojärjestelmälle. Sopimussuhteisella porttikieltojärjestelmällä tarkoitetaan selvityksessä sopimusoikeudellista rakennetta, jossa porttikieltojärjestelmässä mukana olevien lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen tilaisuuksiin osallistuvat katsojat sitoutuisivat järjestäjän määrittelemiin käyttäytymissääntöihin sopimuspohjaisella sitoumuksella, joka syntyisi pääsylipun oston yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö porttikieltoon verrattava pääsyn estäminen urheilutapahtumaan olisi mahdollista tiettyjen kriteereiden täyttyessä.Avoin uutinen - Uutiset
13.9.2022 11.48
Vierashuoneessa VT, KTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Heidi Soininen: Ajankohtaista julkisista hankinnoista – Tehottomuusseuraamuksen määräämättä jättäminen yleisen edun vuoksi
Julkiset hankintasopimukset poikkeavat eräissä suhteissa muista sopimuksista ja niihin voidaan kohdistaa sellaisia hankintaoikeudellisia keinoja, jotka puolestaan poikkeavat sopimusoikeudessa totutuista. Tehottomuusseuraamus on yksi markkinaoikeuden määrättävissä olevista keinoista, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla solmittuun sopimussuhteeseen ja sopimuskumppaneiden asemaan. Tehottomuusseuraamuksen myötä hankintasopimuksesta ja siihen liittyvästä hankintapäätöksestä tulee tehoton, mikä tarkoittaa sitä, että osapuolten välille solmitun sopimuksen vaikutukset, vastuut ja velvoitteet lakkaavat.Avoin uutinen - Uutiset
9.9.2022 11.55
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Kiky-tunnit korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä
Korkein oikeus antoi 30.6.2022 ennakkopäätöksen KKO:2022:45, jossa oli kysymys oikeudesta pidentää työehtosopimuksin työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa. Työntekijän säännölliseksi työajaksi oli työsopimuksessa sovittu 37,5 tuntia viikossa. Kilpailukykysopimukseen perustuneen työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijä- ja työnantajaosapuolet sopivat paikallisesti, miten 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys kullakin työpaikalla toteutetaan. Työnantajayhtiössä oli sittemmin tehty työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus, jossa viikkotyöaikaan lisättiin puoli tuntia. Työehtosopimus tuli työsuhteessa noudatettavaksi työehtosopimuslain perusteella niin sanottuna normaalisitovana työehtosopimuksena. Korkeimman oikeuden mukaan työehtosopimuksella oli voitu sopia työsopimuksen työaikaehdon heikentämisestä. Yksittäisen työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa oli siis mahdollista pidentää työehtosopimusmääräyksen mukaisesti ilman palkkakompensaatiota. Korkeimman oikeuden lopputulos ja sen perustelut herättävät useita työoikeudellisia kysymyksiä, joista osaa selvitetään asiantuntija-artikkelissa. Seuraavassa lyhyesti muutama artikkelissa esille tulevista asia.Avoin uutinen - Uutiset
5.9.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, prosessioikeuden professori emeritus Risto Koulu: Edustajakanteella kohti kollektiivista oikeussuojaa?
Edustajakanne on hyvä boosteri oikeussuojalle, mutta tuo mukanaan periaatteellisia ongelmia, jotka edustajakannedirektiivi jättää, ehkä tarkoituksella, vastauksia vaille. Vaikka kanneoikeuden laajennus on nykytilaan verrattuna käänteentekevä uudistus, access to justice -tutkija ei siihen ole tyytyväinen. Rekisteröinti on byrokraattinen prosessi. Samalla rekisteröintiä hoitava viranomainen, Suomessa oikeusministeriö, saa epäsuorasti mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia ryhmäkanteita tulevaisuudessa nostetaan (laki kuluttajien yhteisiä etuja edistävien järjestöjen nimeämisestä oikeutetuiksi yksiköiksi 2 §). Rekisteröintiä koskevat vaatimukset ovat epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia, esimerkkinä määräys, että järjestöllä on käytössään menettelyt, joilla estetään ulkopuolinen vaikuttaminen ja rahoituksen ristiriidat (ehdotettu 3 § 7-k). Näin harkinnanvaraisia vaatimuksia kanneoikeudelle on vaikea pitää hyväksyttävinä, kirjoittaa prosessioikeuden professori emeritus Risto Koulu Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
1.9.2022 11.37
Vierashuoneessa OTL, KTM, VT Saara Haukipuro: Riittääkö sidosyksikköasemaan pelkkä nimellinen omistusosuus? – Pohdintaa Helsingin kaupungin ja Sarastia Oy:n sopimusjärjestelyistä
Kunnat saattavat tehdä usein ihan tietämättömyyttään laittomia suorahankintoja. Taustalla saattaa olla väärinkäsitys sidosyksikköhankintoihin liittyvien vaatimusten täyttymisestä. Usein oletetaan, että pelkästään omistajuus yhtiössä riittää siihen, että yhtiöltä voi tehdä hankintoja ilman kilpailuttamista. Näin ei kuitenkaan ole. Avoin uutinen - Uutiset
26.8.2022 11.47
Vierashuoneessa oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru: Ampuma-aseen luvallisten patruunoiden säilyttäminen (VaaHO:2022:9)
Tapauksessa on kyse sisäministeriön suorittamasta huolimattomasta lainvalmistelusta ja sen seurauksena syyttäjän, käräjäoikeuden ja hovioikeuden virheellisestä väärän lain soveltamisesta. Lainvalmistelijan ja -soveltajan virheillä on eri mittakaavat, mikä korostaa lainvalmistelun huolellisuuden tärkeyttä. (VaaHO:2022:9, dnro R 21/758, antopäivä 24.5.2022, ratkaisunro 121682) - Uutiset
25.8.2022 11.55
Vierashuoneessa professori Janne Ruohonen ja väitöskirjatutkija Lassi Salminen: Monessa kuntayhtiössä toimitusjohtaja on myös hallituksen jäsen – hallitusjäsenyys harvoin perusteltua
Kuntayhtiöt tuottavat tyypillisesti erilaisia palveluita kuntalaisille, ja yhtiöissä on merkittävästi varallisuutta – ja velkaa. Monissa kuntayhtiöissä toimitusjohtaja on myös hallituksen jäsen. Toimitusjohtajan hallitusjäsenyys saattaa heikentää hallituksen toimitusjohtajaan kohdistuvaa valvontavastuuta. Kuntien tulisi omistajaohjauksen keinoin asettaa rajoituksia toimitusjohtajien hallitusjäsenyydelle.Avoin uutinen - Uutiset
23.8.2022 11.50
Vierashuoneessa ministeri Lauri Tarasti ja vaalijohtaja Arto Jääskeläinen: Eduskuntavaalien suhteellisuudella on väliä
Vuonna 1906 tehty ratkaisu poliittisen suhteellisuuden toteuttamisesta eduskuntavaaleissamme jatkaa toistaiseksi elämäänsä lähes muuttumattomana. Vaalijärjestelmä on aina paitsi yhteiskunnallinen, myös hyvin poliittinen kysymys. Siksi vaalijärjestelmän tärkeistä muutoksista on meillä aina pyritty saamaan parlamentaarinen yhteisymmärrys. Tämä on hyvä ja arvokas perinne, joka yhtäältä luo yhteiskuntaamme rauhallisuutta ja pitkäjännitteisyyttä, mutta joka toisaalta kuitenkin saattaa joskus myös estää tarpeellistenkin muutosten läpimenoa. Avoin uutinen - Uutiset
22.8.2022 11.45
Vierashuoneessa tutkija Leena Jukka ja professori Anssi Keinänen: Koronapandemian lainvalmistelussa kiire jyrännyt hyvän lainvalmistelun periaatteita ja heikentänyt hallituksen esitysten tietopohjaa
“Indeed, it is hard to imagine that there has ever been a shock that affected all governments in the world in such a short period of time”, väittää professori Tom Ginsburg koronapandemiasta Theory and Practice of Legislation -lehden covid-19-sääntelyä koskevan erikoisnumeron alkusanoissa. Mutta tutkijan kannalta tilanne on innostava, sillä hän jatkaa, että nyt on tarjolla mielenkiintoinen ja epätavallinen tilaisuus yrittää ymmärtää, kuinka hallitukset ja perustuslailliset järjestelmät reagoivat odottamattomaan äkilliseen uhkaan.Avoin uutinen - Uutiset
18.8.2022 11.45
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander: Voiko poliisi ampua vain vähän?
Poliisin ampuma-aseen käyttö edustaa ankarinta voimankäyttöä sen aiheuttaman suuren vammautumisvaaran ja jopa kuoleman mahdollisuuden vuoksi. Vuosina 2018–2021 poliisi ampui keskimäärin 20 laukausta ja uhkasi/varoitti 122 kertaa vuodessa. Perusoikeuskontekstissa poliisin tehtävien toteuttaminen merkitsee yhteiskunnan jäsenten henkilökohtaisen turvallisuuden takaamista. Poliisitaktisesti virkapatruunan luodin on toimittava johdonmukaisesti erilaisissa ennakoitavissa olosuhteissa. Luodilla on oltava riittävä taktinen kantama ja liike-energia, mutta vältettävä liiallisia vammoja ja erityisesti sivullisten vaaraa. Jos suurin osa energiasta ei vapaudu luodin kohteeseen, seurauksena on lisääntynyt sivullisten loukkaantumisvaara, joka johtuu liiallisesta tunkeutumisesta ja poistuvan luodin suuresta jäännösnopeudesta ja energiasta eli läpäisystä. Poliisihallituksen tuoreen patruunakilpailutuksen myötä edellä kuvattu doktriini voi olla muuttumassa.Avoin uutinen - Uutiset
2.8.2022 11.45
Vierashuoneessa OTM Hilla Haajanen ja OTT Anssi Kärki: Saneeraushakemus konkurssin viivyttämisen keinona – ehdotettujen puuttumiskeinojen kriittinen analyysi
Viime vuosina on konkreettisesti tartuttu huoleen siitä, että yrityssaneerausmenettelyä käytetään sen tarkoituksien vastaisesti konkurssiin asettamisen viivyttämiseksi tai jopa sen estämiseksi. Yrityssaneeraustyöryhmän mietinnössä (OM 2022:18) esitetään viivyttelyyn puuttumista neljällä yrityssaneerauslain muutoksella. Edilex-sarjan artikkelissamme analysoimme ehdotettuja puuttumiskeinoja laajan empiirisen aineiston avulla ja tarjoamme tutkimustietoa lainvalmistelun tueksi. Tarkastelu paljasti mietinnön kannanottojen olleen osin osuvia, mutta myös menneen paikoin ohi maalin.Avoin uutinen - Uutiset
5.7.2022 11.51
Vierashuoneessa psykologian tohtori Arja Konttila ja rikossovittelun ammattilainen Riikka Hiitelä: Vakavien rikosten jälkikäsittely – toiminnan tarpeet ja tulevaisuuden haasteet
Suomalainen rikossovittelu on perinteisesti keskittynyt lievien ja keskivakavien rikosten sovitteluun. Tyypillisesti sovittelussa käsiteltäviä rikoksia ovat muun muassa pahoinpitelyt, vahingonteot ja anastusrikokset. Vakavissa rikoksissa, kuten henkirikoksissa ja niiden yrityksissä sekä seksuaalirikoksissa, seuraukset uhreille ja heidän omaisilleen ovat tutkimusten mukaan huomattavasti laajempia, traumaattisempia ja pitkäkestoisempia kuin lievemmissä rikoksissa. Tarve uhrien ja heidän omaistensa kohtaamiseen ja tilannekartoitukseen on osoittautunut ilmeiseksi.Avoin uutinen - Uutiset
4.7.2022 11.50
Vierashuoneessa YTYn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Tuleeko seksuaalista ahdistelua koskevan säännöksen tiukennus huomioida työpaikoilla
Seksuaalinen ahdistelu tulee aikaisempaa laajemmin rangaistavaksi lailla, jonka Eduskunta hyväksyi 27.6.2022. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, mikä merkitys yleensäkin on rangaistavuudella arvioitaessa tekojen hyväksyttävyyttä. Laaja yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että rikoslaki ei määrittele sopivan käytöksen rajoja. Hyviä ratkaisuja ei kuitenkaan ole yleensä tarjolla siihen, miten sopimattomaan käytökseen sitten voisi puuttua.Avoin uutinen - Uutiset
1.7.2022 11.30
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Edullisemmuussäännön syrjäyttäminen ja yksilösopimuksen mitätöinti on laillista - KKO:2022:45Korkein oikeus antoi pitkään odotetun tuomion ns. kiky-sopimuksen merkityksestä. Korkein oikeus ratkaisi asian toisin kuin kaikki asiaa sitä ennen käsitelleet yleiset tuomioistuimet ja omaksui työtuomioistuimen kannan asiassa. Järjestöt voivat siis hyvällä omalla tunnolla edelleen heikentää jäsentensä työsopimuksen ehtoja myös tilanteessa, jossa kyseisessä työehtosopimusta paremmassa työsopimusehdossa ei ole viittausta työehtosopimuksen noudattamiseen. Työntekijöiden perusoikeutta sopia työehtosopimusta paremmin heikennetään kyseisellä korkeimman oikeuden tuomiolla. Pidän tätä lopputulosta jopa oikeusvaltion periaatteiden kannalta vääränä. Avoin uutinen - Uutiset
30.6.2022 11.40
Vierashuoneessa OTM Konsta Kauppi: Rikoslaki suojaa yksityisyyttä hyvin rajallisesti kuvaamiselta ja äänittämiseltä – on aika uudelleenarvioida ja nykyaikaistaa vanhaa sääntelyä
Kesäkuussa 2022 on keskusteltu julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa verrattain paljon yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden suhteesta kuvaamiseen ja kuvatietojen julkaisemiseen. Uutiskohuja ja -otsikoita on syntynyt niin pääministerin valkoisista urheiluhousuista ja eduskunnan kahvilassa kansanedustajasta otetusta paljastavasta kuvasta aina porttikieltoihin, tasavallan presidentin 4-vuotiaasta pojasta otettuun kuvaan sekä lapsista otettujen kuvien käyttämisen kieltämiseen.Avoin uutinen - Uutiset
28.6.2022 11.50
Vierashuoneessa Ville A. Saarinen: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuus
Hätävarjelu on niin suurta mielenkiintoa herättävä aihe, että verkossa näkee siihen liittyviä kommentteja sellaisissakin uutisissa, joissa ei ole kysymys hätävarjelusta. Mistä tahansa väkivaltarikostuomiosta kertoviin uutisiin on monesti jollakulla lukijalla tullut mieleen kommentoida, että tuomittu rangaistus on liian lievä mutta että sivumennen sanottuna uhri olisi tuomittu ankaraan rangaistukseen sekä korvaukseen, jos tämä olisi yrittänyt puolustaa itseään. En olisi aina noin varma asiasta, mutta hätävarjeluoikeuden laajuutta on joka tapauksessa hyvä aika ajoin tarkastella.Avoin uutinen