Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2021
- Uutiset
20.7.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen arvostelu ja elinkeinovapaus
Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista on ollut Suomessa usein kiivasta. Julkisuudessa on esimerkiksi väitetty homeopaattien myyvän sairaille lääkkeenä kraanavettä kalliilla hinnalla. Tällainen syytös elinkeinon haittaamisen lisäksi leimaa terapeutit rikollisiksi ja asettaa heidät huonoon valoon. Väite leimaa ammattikunnan yhteiskunnan heikoimpia huijaavaksi. Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja antavat harjoittavat Suomessa kuitenkin laillista elinkeinoa ja perustuslain mukaan meillä vallitsee elinkeinovapaus.Avoin uutinen - Uutiset
16.7.2021 8.31
Vierashuoneessa OTT Kalle Isotalo: Perukirja veroilmoituksena ei sovi uuteen seuraamusmaksusääntelyyn
Perintöverotuksen ilmoitusmenettely on omintakeinen. Peruskysymyksenä perukirjasta pitäisi ilmetä, millaista (netto-)omaisuutta perittävältä jäi jaettavaksi, mikä sen arvo kuolinhetkellä oli sekä millaiset oikeudet perhevarallisuusoikeusjärjestelmä tähän varallisuuteen antoi eri ihmisille. Lisäksi siinä on erillistä ilmoitussisältöä erilaisiin yksityiskohtiin. Veroilmoitus annetaan monen verovelvollisen yhteisellä asiakirjalla, jolla on myös verotuksen ulkopuolisia käyttötarkoituksiaAvoin uutinen - Uutiset
13.7.2021 11.42
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Rikosilmoituksen kirjaamisvelvoite ja syytä epäillä -kynnys
Tämän kirjoituksen mielenkiinto kohdentuu syytä epäillä -kynnyksen ja esitutkinnan toimittamisen tarkasteluun, sillä esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Säännös ei siten jätä harkintavaraa, jos syytä epäillä -kynnys on ylitetty. Kyse on esitutkintaviranomaiselle säädetystä esitutkintapakosta.Avoin uutinen - Uutiset
30.6.2021 11.30
Vierashuoneessa OTT, KTM, dosentti Markku Järvenoja: Kiinteistöjen yhtiöitetty omistus verotuksen pysyvä ongelma
Viime vuoden alussa tuli voimaan yhteisöjen tulolähdejaon uudistus, jolla yhdistettiin muun toiminnan tulolähde elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Uudistuksen ulkopuolelle jäi kuitenkin tärkein kiinteistöjen omistamisen muoto eli keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Perustana lienee ollut lainvalmistelussa tehty ratkaisu, ettei kiinteistöliiketoimintaa säädetty elinkeinotoiminnaksi. Siten kiinteistöomistamisen ja -sijoittamisen tuloverotus edelleen jäi 50 vuotta sitten vakiintuneen oikeuskäytännön vangiksi. Yllättävää sinänsä on, ettei kiinteistösijoittamisen verokohtelu ole tänä aikana muuttunut, vaikka liiketoiminnan muodot ja aktiivisuus ovat muuttuneet hyvinkin radikaalisti tuona ajanjaksona.Avoin uutinen - Uutiset
24.6.2021 13.24
Vierashuoneessa OTM Mila Mäkipaakkanen ja professori Tuula Linna: Käräjäoikeudet harkitsevat rangaistukset itsenäisesti – silti syyttäjän esittämä seuraamuskannanotto on tervetullut lisä rikosoikeudenkäynnissä
- Useammat tuomarit mielellään ottavat vastaan hyvin perustellun seuraamuskannanoton. En ole törmännyt vastakkaiseen suhtautumiseen, toteaa eräs kyselytutkimukseen osallistunut syyttäjä.Avoin uutinen - Uutiset
23.6.2021 14.00
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Elisa Silvennoinen: Voiko lähestymiskiellolla turvata oppilaitosturvallisuutta?
Yhteiskunnallinen kehitys osoittaa sekä henkirikosten että yleisen rikollisuustason laskua. Myös nuorten rikollisuus on laskussa. Tästä huolimatta eri kaupungit ovat tahoillaan ilmaisseet huolensa nuorten haavoittuvasta asemasta ja lisääntyneestä häiriökäyttäytymisestä. Vakavat käytöshäiriöt ovat olleet kasvussa, ja väkivalta kouluissa on lisääntynyt ja raaistunut. Uhkaavaa käytöstä kohdistetaan yhä useammin myös opettajiin. Keskustelu oppilaitosturvallisuudesta nousee säännöllisesti pinnalle tavanomaista vakavampien väkivallan tekojen myötä kuten Sysmän, Havukosken ja Kytöpuiston kouluilla tehdyt väkivallan teot osoittivat.Avoin uutinen - Uutiset
21.6.2021 11.50
Vierashuoneessa OTM, tohtorikoulutettava Satu Pentikäinen ja professori Anssi Keinänen: Mallia Australiasta kotimaisen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän kehittämiseen
Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on kirjaus valtioneuvostotasoisen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän luomisesta. Lainsäädännön arviointineuvosto on muutama vuosi sitten tehnyt aloitteen arviointijärjestelmän kehittämisestä ja aiheesta on tehty myöskin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvitys. OECD:n vertailuiden mukaan suomalainen jälkiarviointijärjestelmä on heikko. Jälkiarviointijärjestelmän luominen on siten ajankohtainen puheenaihe, jonka kehittämisessä on syytä huomioida myös kansainväliset kokemukset.Avoin uutinen - Uutiset
17.6.2021 11.44
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela: Miksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin?
Suomen perustuslain valvontajärjestelmä pitäisi uudistaa vastaamaan oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia. Perustuslakivalvonta tulisi muuttaa rakenteellisesti ja institutionaalisesti siten, että valvonnan ylin toimivalta siirretään uudelle perustuslakituomioistuimelle. Perustuslakituomioistuimen perustamisen vaihtoehtona on korkeimpien oikeuksien yhdistäminen ja perustuslakijaoston perustaminen sen yhteyteen. Perustuslakituomioistuimen myötä ennakkovalvonnasta tulisi nykyistä systemaattisempaa ja kattavampaa. Ennakkovalvonnasta tulisi myös nykyistä oikeudellisempaa ja siten ennustettavampaa. Perustuslaillisen valvonnan ylimpänä auktoriteettina perustuslakituomioistuin tehostaisi merkittävästi perustuslain ja perusoikeuksien toteutumisen jälkivalvontaa.Avoin uutinen - Uutiset
15.6.2021 11.50
Vierashuoneessa OTM, VT, KTM Mikko Laapas ja OTM, ins. Kristian Keskitalo: E-urheilijan verotus kaipaa selkeyttämistä
Elektroninen urheilu eli e-urheilu (eng. esports) on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua. Tavallisimmat elektronisen urheilun pelit ovat tietokoneella tai konsolilla toimivia viihdepelejä, jotka jakautuvat useampaan alalajiin, eli genreen.Avoin uutinen - Uutiset
14.6.2021 15.15
Vierashuoneessa OTM, VT, Valtteri Laukkanen: Rakennuksessa oleva terveyshaitta ja kiinteistön laatuvirhe
Rakennuksessa oleva terveyshaitta on moniulotteinen ominaisuus. Terveyshaitan aiheutuminen voi olla seurausta useasta rakennuksen ominaisuudesta kuten esimerkiksi kosteusvaurioista ja vaurioiden yhteydestä sisäilmaan. Yhdelle rakennuksen ominaisuudet saattavat aiheuttaa erilaista poikkeavuutta terveydentilassa kuin toiselle. Terveyshaitan ja sitä aiheuttavien rakennusten ominaisuuksien selvittäminen edellyttää usein asiantuntijan apua ja rakenteiden avaamista. Muun muassa näistä syistä rakennuksessa olevaan terveyshaittaan liittyy useita kiinteistön myyjän laatuvirhevastuuseen ja vastuun laajuuteen vaikuttavia oikeudellisia ongelmia, joita Valtteri Laukkanen tarkastelee Defensor Legisin ja Edilexin Lakikirjaston artikkeleissaan.Avoin uutinen - Uutiset
7.6.2021 11.50
Vierashuoneessa HTT, yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ja rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen: Virkavastuusta ja sen olemassaolosta
Usein kuulee toteamuksen siitä, kuinka joku asia on valmisteltu virkavastuulla. Näkemyksen esittäjänä voi olla ministeriön virkamies tai vaikkapa kunnallinen viranhaltija. Näin sanoessaan väitteen esittäjä pyrkinee vakuuttamaan yleisönsä siitä, ettei valmisteltu asia voi olla virheellinen, koska muuten seurauksena olisi virkavastuun konkretisoituminen. Yleisesti ajatellaankin, että virkavastuun olemassaolo varmistaa sen, että julkinen hallinto tekee vain ja ainoastaan oikeita ratkaisuja. Kun tuomioiden määrä esimerkiksi laiminlyönneistä tai virheistä on pieni, voidaan helposti ajatella, että järjestelmä toimii.Avoin uutinen - Uutiset
4.6.2021 11.39
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeuden esittelijä Jussi Lehtinen: Miten toimeentuloturvaetuuksien takaisinperinnän kohtuuttomuutta arvioidaan?
Toimeentuloturvaetuuden takaisinperinnän kohteeksi joutunut voi kokea tilanteensa kohtuuttomaksi, sillä etuuden hakemiseen liittyy taloudellinen tarve ja maksettu etuus on jo voitu käyttää jokapäiväisiin menoihin. Kohtuuttomuuden tunne on ymmärrettävä erityisesti silloin, kun aiheeton maksaminen ei ole johtunut etuuden saajan omasta menettelystä. Kohtuuttomuus itsessään onkin tyypillisesti takaisinperinnästä luopumisen keskeisin edellytys toimeentuloturvaetuuksia koskevissa varsin yhtenevissä takaisinperintäsäännöksissä. Kyse on avoimesta ilmaisusta, mikä jättää soveltajalle laajan harkintavallan ja tekee etuutta aiheetta saaneen oman selvittämisvelvollisuuden täyttämisestä haasteellisen. Miten kohtuuttomuutta arvioidaan käytännössä ja mitä selvitystä kohtuuttomuuteen vetoavan tulisi esittää, jotta vaatimus takaisinperinnästä luopumisesta voisi menestyä?Avoin uutinen - Uutiset
3.6.2021 12.32
Vierashuoneessa OTK, oikeustieteen tohtorikoulutettava Janne Ripatti: Petoksen tunnusmerkistön soveltaminen kilpailumanipulaatiotapausten yhteydessä
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry (SUEK) julkaisi 27.5.2021 kilpailumanipulaation kansallisen tilannekuvan. Tilannekuvan tarkoituksena on tunnistaa suomalaista urheilua koskevat riskit ja haavoittuvuudet, jotka ovat keskeisessä osassa kilpailumanipulaation torjunnassa. Kilpailumanipulaation osalta tilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, mutta ongelmaksi nähdään rikoslainsäädännön vajavaisuus. Tämä vajavaisuus tulisi SUEK:n esittämän näkemyksen mukaan ratkaista urheilupetoksiin liittyvällä erityislainsäädännöllä ja sen voimaan saattamista olisi syytä kiirehtiä.Avoin uutinen - Uutiset
2.6.2021 11.45
Vierashuoneessa professori Lasse Lehtonen ja asianajaja Klaus Nyblin: Lasten ja nuorten rokottaminen voi olla välttämätöntä koronaepidemian tukahduttamiseksi
Suomessa selvitetään koronarokotusohjelman ulottamista 12–15-vuotiaisiin. Euroopan lääkevirasto on arvioinut BioNTech-Pfizerin rokotteen tehokkaaksi ja turvalliseksi myös tässä ikäryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ei ole tarpeen tehdä uutta yksilötason hyöty-riskisuhteen arviointia, vaan sen tulee punnita asiaa erityisesti tartuntatautilain yleisen tarkoituksen kannalta. Käytettävissä oleva tieto puoltaa myös 12–15-vuotiaiden rokottamista. Päinvastainen linjaus vaikeuttaisi merkittävästi epidemian tukahduttamista Suomessa. Myös lasten ja nuorten rokottaminen perustuu silti vapaaehtoisuuteen.Avoin uutinen - Uutiset
1.6.2021 11.42
Vierashuoneessa HTT, julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen ja HTT, yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puolitiessään – tiedonhallinnan sääntely solmussa
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistaminen on kriittisessä vaiheessa, kun perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa 17/2021 vp koskien pääministeri Sanna Marinin hallituksen sote-uudistusta (HE 241/2020 vp). Uudistuksessa, kuten niin monessa aiemmassakin yrityksessä, pääpaino on ollut hallinnon tai pikemminkin järjestämis- ja tuottamisratkaisujen säätämisehdotuksissa. Vähemmälle huomiolle sen sijaan on jäänyt se, kuinka sekava lainsäädännöllinen kokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyy ja jonka perusteella palveluja konkreettisesti tuotetaan asiakkaille ja potilaille.Avoin uutinen - Uutiset
25.5.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Unionin tuomioistuin vahvisti oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissa
Unionin tuomioistuimen (EUT) suuri jaosto vahvisti ensimmäisen kerran 2.2.2021 annetussa tuomiossa asiaan C-481/19 DB v. Consob luonnolliselle henkilölle oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissa. Henkilöltä vaadittiin tietoja hallinnollisen sanktion uhalla. Asiassa oli myös mahdollisuus, että näin saatuja tietoja olisi myöhemmin käytetty henkilöä vastaan rikosprosessissa. Vaikka kyseessä eivät olleet samanaikaiset prosessit, EUT katsoi, ettei EU:n perusoikeuskirja salli vaikenemisoikeuden murtamista sanktiolla uhaten, vaan henkilön itsekriminointisuojaa tuli kunnioittaa.Avoin uutinen - Uutiset
20.5.2021 11.47
Vierashuoneessa emeritusprofessori Erkki J. Hollo: Dynaaminen vesilainsäädäntö
Vesilupajärjestelmä ei ole tarkoitettu ainoastaan huolehtimaan vesiluonnonvaran tilasta ja hoidosta, vaan hankkeiden lupiin liittyy usein merkittäviä varallisuusarvoja, joiden vuoksi puhutaan rakentamislupien pysyvyyssuojasta. Ajan saatossa tätäkin on ehdollistettu siten, että suurten yleisten etujen joutuessa konfliktiin luvalla suojatun hankkeen kanssa, luvan sisältöä saatetaan tietyin edellytyksin muuttaa. Tämä piirre samoin kuin hankkeiden toteuttamiseen liittyvä käyttöoikeusjärjestelmä merkitsee, että vesilupajärjestelmä on erityisesti sisältämiensä oikeudellisten suojaelementtien vuoksi edelleenkin olennaisesti ympäristönsuojelulain lupasääntelystä poikkeava, kirjoittaa emeritusprofessori Erkki J. Hollo Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
19.5.2021 11.48
Vierashuoneessa KTT, VTT, väitöskirjatutkija Alfred Streng: Att kombinera offentlig upphandling och innovation
Det kan förekomma utmaningar i att förena systemen för offentlig upphandling och innovation mot gemensamma målsättningar. Trots att det kan finnas utrymme för den så kallade innovationsagendan att påverka och förändra systemet och processen för offentlig upphandling, medför regleringen på nationell och EU-nivå vissa begränsningar för den innovativa offentliga upphandlingen.Avoin uutinen - Uutiset
18.5.2021 11.51
Vierashuoneessa HTT, yliopistonlehtori Matti Muukkonen: Kuntavaalit siirtyivät – syntyykö ongelmia vaalirahoituksen näkökulmasta
Jos koronaviruspandemiaa ei olisi, tietäisimme jo nyt, ketkä olisivat vuoden 2021 kuntavaalien voittajat ja häviäjät sekä sen ketkä olisivat valmistautumassa aloittamaan nelivuotisen kautensa kuntien valtuutettuina ja varavaltuutettuina. Sen myötä tiedossamme olisi myös se keillä henkilöillä olisi velvollisuus tehdä vaalirahoituslain (laki ehdokkaan vaalirahoituksesta, 273/2009) 5 ja 6 §:ien tarkoittama vaalirahoitusilmoitus kampanja-aikaisista kustannuksistaan. Kyseisen säännöksen mukaan tämä velvollisuus on nimittäin kuntavaaleissa nimenomaan vain niillä, jotka ovat tulleet vaaleissa valituksi jompaankumpaan tehtävään.Avoin uutinen - Uutiset
12.5.2021 11.50
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Ville A. Saarinen: Rikosten keskinäisen yhteyden vaikutus yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamiseen
Yhteisen rangaistuksen mittaaminen merkitsee oikeudenmukaisen rangaistuksen määrittelyä saman henkilön useasta rikoksesta. Rangaistuksen mittaamisessa on aina otettava huomioon etenkin rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyys. Yhteiseen rangaistukseen vaikuttavat noiden asioiden lisäksi rikosten lukumäärä, vakavuus ja keskinäinen yhteys.Avoin uutinen