Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2021
17 hakuosumaa
- Uutiset
25.2.2021 11.47
Vierashuoneessa OTM, väitöskirjatutkija Jenna Päläs ja OTK, kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen: Jakamistalouden moninaisuus on alustasääntelyn ja alustavastuun kehittymisen ydinhaaste
Kuluttajat ovat kohdanneet alustoilla uusia läpinäkyvyysongelmia ja suojantarpeita, joten alustavastuun ulottuvuudet ovat ajankohtaisia myös kuluttajansuojan osalta. Kuluttajien näkökulmasta epäselvää on ollut esimerkiksi oikean vastuutahon paikantaminen ja vastuun toteutuminen käytännössä alustalta hankitun tavaran tai palvelun virhe- tai turvallisuuspuutetilanteissa. Kuluttajilla on ollut lisäksi vaikeaa hahmottaa, mikä osapuolista (alusta vai toinen alustakäyttäjä) tosiasiallisesti on kuluttajan vastapuolena ja mikä on vastapuolen kuluttajansuojaoikeudellinen asema (onko tarjoaja suhteessa kuluttajaan elinkeinonharjoittaja vai yksityishenkilö). Heikomman suojalle rakentuva kuluttajansuojasääntely ei lähtökohtaisesti sovellu kahden kuluttajan (tai yksityishenkilön) välisiin sopimussuhteisiin. Avoin uutinen - Uutiset
23.2.2021 11.50
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti ja vakuutusoikeustuomari Anna Pitkänen: Suulliset käsittelyt vakuutusoikeudessa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöllä on ollut ohjaava vaikutus myös vakuutusoikeudessa järjestettäviin suullisiin käsittelyihin. Vakuutusoikeuden on silti puntaroitava suullisen käsittelyn merkitystä yksittäisessä muutoksenhakuasiassa aina tapauskohtaisesti. Lisäarvoa suullinen käsittely voisi tarjota esimerkiksi selvissä todisteluun liittyvissä ristiriitatilanteissa.Avoin uutinen - Uutiset
19.2.2021 11.47
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Emilia Lindroos: Rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikot tekstuaalisessa tarkastelussa
Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen liitettävällä otsikolla eli rubriikilla katsotaan olevan huomattava merkitys ennakkopäätöstä arvioitaessa. Ennakkopäätösten otsikoista ryhdyttiin käymään vilkasta keskustelua 1980-luvulla, ja ajan mittaan otsikoiden tarkoituksesta ja tehtävistä on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Otsikon sisällön on todettu olevan lähtökohtaisesti vaihteleva: sen on sanottu sisältävän tunnistetiedot, hakusanat ja sovelletut oikeusohjeet sekä tiivistelmän oikeuskysymyksestä ja mahdollisesti ratkaisun pääasialliset perusteet, joissakin tapauksissa yksinomaan oikeuskysymyksen ja joissakin taas myös oikeusohjeen. Sutelan ja Lindroosin tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2005–2019 annettujen rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikoiden funktioita, sisältöä ja kielellistä muotoilua.Avoin uutinen - Uutiset
10.2.2021 11.45
Vierashuoneessa KPMG:n oikeudellisten Compliance-palvelujen johtaja Antti Aalto: Case Vastaamo – Voiko whistleblower-järjestelmä olla kannattava investointi?
Viime vuoden lopun suurimpia uutisaiheita oli tieto psykoterapiapalveluita tarjoavaan yritykseen kohdistuneesta tietomurrosta ja siitä seuranneesta yrityksen ja asiakkaiden kiristämisestä. Asiasta on Poliisihallituksen mukaan tehty yli 25 000 rikosilmoitusta. Tapaukseen liittyvistä velvoitteista ja näiden täyttämisen kustannuksista sekä vaihtoehdoista on tutkintaprosessin jatkuessa vaikea keskustella, mutta compliance-näkökulmasta on suorastaan pakko yrittää.Avoin uutinen - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallasta
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011.Avoin uutinen - Uutiset
3.2.2021 11.22
Vierashuoneessa OTM, ma. käräjätuomari Samuli Kulmala: Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon – muutoksenhakua käräjäoikeudessa
Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon on muutoksenhakumenettely, johon riita-asioiden kanssa työskentelevät lakimiehet aina välillä törmäävät. Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään ylimääräisestä muutoksenhausta KKO 2021:2 ottanut kantaa takaisinsaantimenettelyyn ja sen suhteeseen ylimääräiseen muutoksenhakuun. Mikäli takaisinsaannin määräaika on vielä avoinna, sulkeutuu ylimääräinen muutoksenhaku pois. Yksipuolisen tuomion kohteeksi joutuneen tuleekin siten ensi sijassa pyrkiä selvittämään takaisinsaannin mahdollisuus, koska sitä kautta yksipuolisen tuomion kohteena ollut ratkaisu tulee käsiteltäväksi käräjäoikeudessa ja käräjäoikeuden antamaan asiaratkaisuun voidaan hakea muutosta normaalilla tavalla. Takaisinsaannin hakeminen on kuitenkin menettely, jota koskevaan sääntelyyn liittyy eräitä tulkintakysymyksiä.Avoin uutinen - Uutiset
2.2.2021 11.55
Vierashuoneessa rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela: Millä perusteella rikosta on pidettävä kokonaisuudessaan arvioiden törkeänä?
Millä edellytyksillä rikos on katsottava kokonaisuudessaan arvioiden törkeäksi? Rikoksen kokonaistörkeysarvioinnin perusteista ei ole säädetty tarkemmin. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että teko on laissa säädetty rangaistavaksi. Siten rangaistusta ei voi tuomita, jos teko ei täytä niitä edellytyksiä, jotka sisältyvät tapaukseen sovellettaviin rikossäännöksiin. Laillisuusperiaatteeseen sisältyy myös epätäsmällisyyskielto, joka kieltää säätämästä epäselviä kriminalisointeja. Kokonaistörkeyden arviointi on jätetty avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi, mikä on ongelmallista edellä mainitun laillisuusperiaatteen ja siihen liittyvän epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta. Asiaa pohtii rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori, post doc -tutkija Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa.Avoin uutinen - Uutiset
28.1.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Osa oikaisuvaatimuksista käsitellään Verohallinnossa liian hitaasti
Verotuksen oikaisuvaatimusmenettely täyttää Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimukset, jos oikaisuvaatimukset käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä tapahdu.Avoin uutinen - Uutiset
27.1.2021 11.29
Vierashuoneessa tutkija Piia Kaave: KKO 2016:10 – Ajatuksia ennakoivan sopimisen näkökulmasta
Ratkaisussaan 2016:10 korkein oikeus katsoi, ettei pankilla ollut oikeutta yksipuolisesti korottaa yritys- ja yhteisöasiakkaiden luottojen korkomarginaaleja yritysluottosopimusten vakioehdon perusteella. Kysymys oli siitä, miten ilmaisua ”pankin varainhankinnan kustannukset” oli tulkittava. Ratkaisun jälkeen pankit ovat pääsääntöisesti tarkentaneet kyseistä vakioehtoa määrittelemällä, mitä pankin varainhankinnan kustannuksilla tarkoitetaan. KKO:n ratkaisua tarkastelee tutkija Piia Kaave Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan.Avoin uutinen - Uutiset
26.1.2021 11.45
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Ville Savela: Juristin ja lääkärin roolit vakuutusoikeuden ratkaisutoiminnassa: juristin kokemuksia
Vakuutusoikeudessa lääketieteellisten valitusasioiden ratkaisuun osallistuu lääkärijäsenen lisäksi yksi tai kaksi tuomarijäsentä, joilla on oikeustieteellinen tutkinto, ja ratkaisuesityksen laatii juristiesittelijä. Tavallisesti juristeilla ei ole lääketieteellistä koulutusta eikä lääkärijäsenillä oikeustieteellistä koulutusta. Omasta juridiikan (oletetun) asiantuntijan ja lääketieteen maallikon näkökulmasta olen kokenut kiinnostavaksi sen, miten omien osaamisalojen rajoja joudutaan ylittämään. Koetan vierashuonetekstissäni kuvata tiiviisti sitä, miten juristin ja lääkärin tehtävät käytännön ratkaisutoiminnassa jakautuvat.Avoin uutinen - Uutiset
25.1.2021 11.45
Vierashuoneessa asianajaja, työelämäprofessori, OTT Kai Kotiranta: Selvitysmiehen raportti oikeushenkilön rangaistusvastuusta – oikeustila rangaistusvastuun siirtymisestä oikeushenkilön lakatessa on edelleen epäselvä
Jakautumisen ja sulautumisen seurauksena lakanneen ja purkautuneen osakeyhtiön toiminnassa aiheutuneen rangaistusseuraamuksen siirtymistä vastaanottavalle yhtiölle on syytä tarkastella kriittisesti, eikä oikeuskirjallisuudessa esitetty kannanotto rangaistusvastuun siirtymisestä vastaanottavalle yhtiölle ole sellaisenaan hyväksyttävissä. Vallitseva oikeustila ei kategorisesti ole se, että rikosoikeudellinen rangaistusvastuu siirtyisi sulautuvan tai jakautuvan yhtiön purkauduttua vastaanottavalle yhtiölle. Kun asiaan ei ole voimassa olevassa laissa otettu nimenomaisesti kantaa, voi tästä myös päätellä, että lainsäätäjä on tietoisesti halunnut jättää tulkintatilanteen sääntelemättä. Tämä johtaa puolestaan siihen, että rangaistusvastuuta ei tule tulkinnallisesti laajentaa eikä siis rikosoikeudellista osallisuusoppia kehittää laventavasti. Oikeustieteellistä keskustelua tästä kysymyksestä on kuitenkin syytä jatkaa systemaattisesti, kirjoittaa asianajaja, työelämäprofessori, OTT Kai Kotiranta Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
22.1.2021 11.45
Vierashuoneessa johtava veroasiantuntija Kalle Isotalo: Verohallinnon uudet tietopyyntölomakkeet
Verohallinto on vuodenvaihteessa laajentanut tietoluovutuksiin liittyvää ohjeistusta ja ottanut käyttöön kolme uutta lomaketta. Selvitän tässä kirjoituksessa niiden taustaa.Avoin uutinen - Uutiset
20.1.2021 11.47
Vierashuoneessa liikenneneuvos Kimmo Kiiski: Tietojärjestelmästä ajoneuvon kuljettaja – Alustavia näkökohtia kansainvälisen tieliikennesopimuksen muutosten vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöön
Kirjoituksessa on pyritty de lege ferenda alustavasti hahmottelemaan niitä mahdollisia vaikutuksia, joita vuoden 1968 tieliikennesopimukseen ehdotetut muutokset voisivat aiheuttaa Suomen oikeusjärjestykseen. Muutosehdotuksen mukaan ajoneuvon automaattinen ajojärjestelmä olisi yhteensopiva tieliikennesopimuksen kuljettaja vaatimuksen kanssa. Jäsenvaltioiden tehtävä olisi kansallisen sääntelyn puitteissa luoda järjestelmälle oikeudellinen toimintaympäristö omalla alueellaan. Kirjoituksessa kuvattua muutostilannetta on pidetty merkittävänä oikeudellisena muutostilanteena ja johtopäätöksenä on todettu, että automaattisen ajojärjestelmällä varustetun ajoneuvon hyväksyminen tieliikennekäyttöön Suomessa voisi edellyttää tieliikennelain ja rikoslain 23 luvun vastuuopillista uudelleen arviointia.Avoin uutinen - Uutiset
19.1.2021 11.52
Vierashuoneessa professori Matti Tolvanen: Turvallinen liikenne perustuu ennakointiin ja luottamukseen
Tieliikenteen toimivuus perustuu ennakoitavuuteen, vastavuoroisiin odotuksiin ja luottamukseen. Turvallisuuden kannalta kaikille tienkäyttäjille on tärkeintä osata välttää vaaratilanteisiin joutuminen. Tämä edellyttää kykyä tunnistaa riskit ja mahdolliset vaaratilanteet ajoissa. Esimerkiksi kokenut ja turvalliseen suoritukseen pyrkivä auton ja polkupyörän kuljettaja noudattaa ennakoivaa ajotapaa. Ennakoiva ajotapa tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että kuljettaja pyrkii mahdollisimman suureen turvallisuusvaraan ja samalla välttämään mahdolliset riskitekijät.Avoin uutinen - Uutiset
8.1.2021 7.48
Vierashuoneessa HTT, yliopistonlehtori Matti Muukkonen: Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys – käännytäänkö loppusuoralle?
Yliopistolain mukaan jokaisella yliopiston opiskelijalla (pl. tietyt erityisryhmät) on edelleen velvollisuus kuulua ylioppilaskuntaan, eikä ylioppilaskunnalla ole mahdollisuutta myöntää tästä eroa. Tuoreen Turun hallinto-oikeuden tekemän päätöksen myötä näyttäisi myös epäselvältä mitä tuomioistuin voi asiassa tehdä. Asiassa on viivästelty ministeriön taholta, eikä oikeusprosesseista johtuen ylimmät laillisuusvalvojatkaan ole voineet tilanteeseen reagoida. Aikaan on saatu soppa, joka ei ole kovin helposti ratkaistavissa ilman eduskunnan myötävaikutusta. Ainoa perusteltu malli olisi lisäämällä yliopistolain nykyisen 46.3 §:n ensimmäisen virkkeen viimeiseen lauseeseen sanapari ”voivat kulua” aiemman ”kuuluvat” muotoilun sijaan:
”Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, voivat kuulua ylioppilaskuntaan.”Avoin uutinen - Uutiset
7.1.2021 11.55
Vierashuoneessa KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Julkiset hankinnat ja innovaatiot
Julkiset hankinnat voivat toimia tehokkaana keinona innovaatioiden suosimisessa. Lisääntynyt kiinnostus käyttää julkisia hankintoja tälläisena keinona on olemassa sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. Voimassa olevassa hankintadirektiivissä 2014/24/EU painotukset tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseen ovat yksi keskeisimmistä tavoitteista.Avoin uutinen - Uutiset
5.1.2021 11.45
Vierashuoneessa ylilääkäri Lars Sörensen: Vakuutuslääkärit ovat oman alansa erityisasiantuntijoita
Vakuutuslääketieteessä liikutaan oikeustieteen ja lääketieteen yhtymäkohdassa. Molemmat tieteenalat ovat lähtökohtaisesti varsin epäeksakteja. Voimassa olevat lait ovat pitkän ja huolellisen valmistelun tulosta, mutta siitä huolimatta niitä joudutaan jatkuvasti päivittämään ja lakien tulkintaan Suomessa tarvitaan yli kymmenentuhatta juristia. Samoin lääketieteessä kaikki on enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraista. Lääkärit pystyvät lähes aina erottamaan elävät kuolleista, mutta kaikki muu on jatkuvasti muutoksessa. Uusi tieto syrjäyttää päivittäin vanhaa ja lääketieteellisen tiedon puoliintumisajaksi on arvioitu viisi vuotta. Lääketieteellisen tiedon lisäksi sairauskäsitys vaihtelee ajan ja vallitsevan kulttuurin mukaan. Lääketieteeseen liittyvät valtavat taloudelliset intressit ovat tahallaan tai tahattomasti osaltaan muovaamassa liukuvaa rajapintaa terveyden ja sairauden välimaastossa.Avoin uutinen