Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2018
- Uutiset
15.11.2018 9.00
Vierashuoneessa Prof. Seppo Koskinen: Henkilökohtaisen irtisanomisperusteen uudistus – irtisanomiskynnyksen ylittymisen helpottamista vai irtisanomiskynnyksen madaltamista
Työntekijöiden lukumäärän merkitys henkilökohtaisen irtisanomisperusteen harkinnassa on ollut viime viikkoina vilkkaan keskustelun kohteena. Seppo Koskinen käsittelee asiasta annettua hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 7 luvun 2 §:n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 227/2018) siitä näkökulmasta, miten esitys vaikuttaa työsuhdeturvaan pienissä yrityksissä. Arviointi on tärkeää lisäksi erityisesti siitä syystä, että esityksessä on esimerkkitilanteina käsitelty työyhteisön toimivuutta, taloudellisia menetyksiä ja luottamuspulaa. Kirjoituksessa arvioidaan myös sitä, onko perustelujen kirjoittamisessa ollut jotakin epätavallista (esimerkiksi yksipuolisuutta) tai ovatko perustelut sopusoinnussa lain tekstin kanssa.Avoin uutinen - Uutiset
6.11.2018 11.30
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Näkökohtia työehtosopimuksessa sovitun palkan alittamisesta
Julkisuudessa on taas viime päivinä tuotu esiin mahdollisuus alittaa työehtosopimuksissa sovittujen palkkausmääräysten vähimmäistaso – erityisesti silloin, kun työnantaja palkkaa maahanmuuttajan. Aiemmin vastaavaa keskustelua on käyty ainakin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vammaisten kohdalla.Avoin uutinen - Uutiset
5.11.2018 11.42
Vierashuoneessa VT Esko Nurminen: Onko tilaajan YSE 82 §:ään perustuvassa haltuunotto-oikeudessa kyse vakuusoikeudesta?
YSE 82 §:n tarkoittama tilaajan hyväksi sovittu vakuusjärjestely ei täytä vakuudelle yleisesti asetettavia vaatimuksia yksilöinnistä ja julkivarmistuksesta. Se ei ole vakuutena pätevä. Kaiken lisäksi yrityskiinnityksen haltija on suojattu yrityskiinnityksen panttauksen jälkeen perustettavia panttioikeuksia vastaan. Käytännön lakimiehen näkökulmana voinee lisätä, että tavallisessa pienehkössä konkurssissa voi olla edellä olevasta huolimatta ”prosessiekonomisesti” tarkoituksenmukaista, että YSE 82 §:stä ei riidellä, vaan asiasta pyritään sopimaan. Asiasta kirjoittaa VT, perintälakimies Esko Nurminen Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
17.10.2018 11.30
Vierashuoneessa Assoc. Prof. Stefan Kirchner: Climate Change Litigation has a future in public law
A recent court case in the Netherlands shows that climate change litigation has a significant potential to force states to reduce greenhouse gas emissions. While the current international climate law framework, formed mainly by the 2015 Paris Agreement, is dependent on the political will of governments, strategic climate change litigation based on international human rights treaties such as the European Convention on Human Rights is emerging as a powerful legal tool.Avoin uutinen - Uutiset
16.10.2018 11.30
Vierashuoneessa OTT Riitta Ollila: Voiko toimittaja rikkoa lakia
Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi 22.8.2018 lausuman 6736/L/17 sananvapauden merkityksestä sekä journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta. Kannanoton taustalla on kysymys journalistin oikeudesta rikkoa lakia sananvapauden nimissä ja salaisista asiakirjoista peräisin olevien tietojen julkaisemisesta.Avoin uutinen - Uutiset
15.10.2018 8.30
Vierashuoneessa prof. Seppo Koskinen: Poliittiset työtaistelut ovat toteutukseltaan ja juridisesti erilaisia
Työtaistelu on poliittinen silloin, kun sillä pyritään vaihtamaan hallituksen ministeri tai pääministeri. Se on puhtaasti poliittinen myös silloin, kun sillä tuetaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää tai osoitetaan mieltä Trumpin päätöksiä vastaan. Tällaisia työtaisteluja Suomessa ei nykyisin ole, toisin kuin esimerkiksi 1970-luvulla. Näiden työtaistelujen poistuminen työmarkkinakäytännöstä puoltaa sitä näkemystä, että niitä ei enää pidetä sallittuina, koska ne eivät koske työntekijän etuja.Avoin uutinen - Uutiset
1.10.2018 11.45
Vierashuoneessa OTT Kirsi-Maria Halonen: KHO 2018:126 ja vapaaehtoisen suorahankintailmoituksen oikeusvaikutukset – KHO eri linjoilla EU-oikeuskäytännön kanssa?
Ottamatta kantaa siihen, menettelikö hankintayksikkö riittävän huolellisesti ja oliko KHO:n ratkaisun lopputulos oikea, voidaan KHO 2018:126 perusteluja pitää harhaanjohtavina. Kun jo tapausselosteessa todetaan, ettei Fastweb–ratkaisulla ole määräajan päättymisen jälkeen saapuneen valituksen käsittelyn kannalta merkitystä, syntyy helposti käsitys, ettei hankintayksikön huolellisuusedellytyksellä ole vaikutusta vapaaehtoisen suorahankintailmoituksen oikeusvaikutusten ja määräajan kulumisen arvioinnissa. KHO 2018:126 ratkaisu saanee kansallisella tasolla laajaa arvostusta hankintatoimen edustajien taholta siitä, että se lisää luottamusta vapaaehtoisiin suorahankintailmoituksiin ja niiden tehokkuuteen. Tästä huolimatta ratkaisua voi perustellusti kritisoida siitä, miten se sivuuttaa EU-oikeuskäytännössä asetetun, sitovan oikeusohjeen hankintayksikön huolellisuuden merkityksestä ja sen arvioinnista, kirjoittaa dosentti, OTT Kirsi-Maria Halonen Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
18.9.2018 11.30
Vierashuoneessa prof. Seppo Koskinen: Koeajan pidentäminen voisi olla hyväksyttävä kompromissi irtisanomisperusteiden keventämiskiistassaUseiden työntekijäjärjestöjen ja hallituksen välinen kiista irtisanomisperusteiden keventämisestä pienissä yrityksissä on jo synnyttänyt poliittisia mielenilmaisuja ja varmasti tulee niitä lisäämään, kun hallituksen esitys valmistuu.Avoin uutinen - Uutiset
14.9.2018 11.30
Vierashuoneessa asianajaja Jouni Weckström: Siirtohinta oikeudenkäynnin kohteena – toteutuuko oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus?
Käräjät 2018 tapahtuman (5.10.2018) vero-oikeuslinjalla tarkastellaan siirtohinnoittelua erityisesti siitä näkökulmasta, onko sillä oikeudenkäynnin kohteena sellaisia erityispiirteitä, jotka poikkeavat niin sanotun tavanomaisen veroriidan ominaispiirteistä ja vaikuttavat siten siirtohintaa koskevan prosessin kulkuun ja sen ajamiseen. Tätä kysymystä tarkastellaan seuraavassa myös perus- ja ihmisoikeussääntelystä johdettavan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin valossa.Avoin uutinen - Uutiset
10.9.2018 11.43
Vierashuoneessa asianajaja Saara Paronen: Kolmiulotteisia kiinteistöjä koskeva lakiuudistus tuli voimaan – Mikä muuttuu hanketoteutusten juridiikassa?
Uudistus ei pakota maanomistajia muodostamaan kolmiulotteisia kiinteistöjä tai suunnittelemaan kehityshankkeitaan sen pohjalta, mutta uusissa hybridihankkeissa kolmiulotteinen omistus saattaa tarjota varteenotettavan toimintamallin. Kolmiulotteinen omistus tuottaa yleensä kuitenkin tarpeen tehdä tarkat sopimukset päällekkäin sijoitettavien tilojen ja toimintojen rajapinnoista. Todennäköisesti rasitesopimusten ja yhteisjärjestelysopimusten tarve ja yksityiskohtaisuuden taso tulee kolmiulotteiseen kiinteistöjaotukseen perustuvissa hankkeissa korostumaan ja laajenemaan, kirjoittaa asianajaja, partner Saara Paronen Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
5.9.2018 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Timo Jarmas: Työlainsäädännön monitulkintaiset käsitteet
Käsitteet ovat olennainen osa lainsäädäntöä ja oikeustiedettä. Niiden tehtävänä on viestin välittäminen ytimekkäästi ja selkeästi toiselle osapuolelle. Samat käsitteet voivat tosin esiintyä useissa eri yhteyksissä ja saada eri tarkoituksen riippuen kontekstista, jossa niihin viitataan. Tällainen käyttöyhteydestä riippuva tarkoitus voi aiheuttaa hämmennystä ja tuottaa vääriä tulkintoja. Näin ollen on syytä tarkentaa tiettyjen työlainsäädäntöön liittyvien käsitteiden sisältöä, kirjoittaa asianajaja Timo Jarmas Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
3.9.2018 11.30
Vierashuoneessa Itä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtaja Esa Kyllästinen: Millaisia lakimiehiä haluan palkata?
Lukuisia lakimiehiä palkannut johtaja, hallintotieteiden tohtori Esa Kyllästinen pohtii kolumnissaan, millaisia lakimiehiä hän haluaa palkata. Hänen mielestään on tärkeää, että työelämän ja yliopistojen tarpeet kohtaavat. Kyllästinen on ilolla pannut merkille, että oikeustieteellisiin opinahjoihin on nimitetty Professor of Practice eli työelämäprofessoreita. Tämä on yksi käyttökelpoinen ja luonteva väylä, jolla opiskelijoille tulee entistä enemmän tietoa työelämän käytännöistä sekä siitä, millaisia valmiuksia työnantajat heiltä toivovat ja edellyttävät.Avoin uutinen - Uutiset
6.8.2018 11.40
Professori Seppo Koskinen: Henkilötietojen kysyminen työhaastattelussa ja työsyrjintä
Työhönotossa on laillista kysyä sellaisia seikkoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin tai johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Työhönotossa ei saa lähtökohtaisesti kysyä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia arkaluonteisia seikkoja, esimerkiksi perhesuhteita, lasten lukumäärää, armeijan käymistä. Jotta työnantaja voi oikeudellisesti riittävästi vakuuttua hakijan henkilökohtaisesta sopivuudesta, voidaan normaalisti edellyttää henkilön haastattelemista tai sellaisiin tahoihin laillista yhteyden ottamista, jotka hakijan tuntevat. Syrjinnän todistustaakkaa koskevat periaatteet johtavat muutoin siihen, että työnantajan mahdollisuudet näyttää, ettei mitään yhteyttä esimerkiksi iän ja haastattelun kutsumatta jäämisen välillä vallitse, kun haastatteluun kutsutaan vain selvästi nuorempia, ovat vähäiset.Avoin uutinen - Uutiset
27.7.2018 11.35
Oikeusnotaari, maisteriopiskelija Anton von Schrowe: Poliisin laiminlyönti estää tiedossaan oleva henkirikoshanke – rikosvastuun lähtökohdista
Heinäkuussa 2018 mediassa laajasti olleiden tietojen mukaan poliisi otti jälleen kiinni Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion, joka sittemmin pidätettiin. Ennen vangitsemisvaatimusvaihetta hänet kuitenkin vapautettiin, mutta asian esitutkinta on jutun syyttäjän mukaan edelleen käynnissä Aarnion säilyessä epäiltynä, toistaiseksi kuitenkin siis syyttömänä. Häntä kohtaan on jo lainvoimainen tuomio virkarikoksesta, ja törkeää huumausainerikosta koskeva asia on parhaillaan vireillä hovioikeudessa. Tällä kertaa kiinniotto koski kuitenkin tahallista henkirikosta: Aarnion epäiltiin liittyvän niin kutsuttuun Vuosaaren palkkamurhaan, jossa ruotsalaisessa todistajansuojelussa ollut henkilö joutui henkirikoksen uhriksi vuonna 2003. Tästä henkirikoksesta on tuomittu kolme henkilöä tekijöinä ja yksi henkilö yllyttäjänä elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Tässä asiassa kaikki muut rikokset paitsi tahalliset henkirikokset ovat jo vanhentuneet.Avoin uutinen - Uutiset
16.7.2018 11.36
Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: MRL muuttui joulukuussa 2017 – miten kerrosala nyt lasketaan?
Maankäyttö- ja rakennuslain kerrosalaa koskeva 115 § muuttui joulukuussa. Muutos vaikuttaa kerrosalan laskentaan, sillä se mahdollistaa tiettyjä ylityksiä rakennettavaksi sallittuun kerrosalaan. Muutos on aiheuttanut lukuisia kysymyksiä kerrosalan laskentaa koskien. Kerrosalan laskemista selvittää ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
5.7.2018 11.46
Asianajaja Sakari Salonen: Voiko toisen brändiä hyödyntää omassa markkinoinnissa ilman lupaa?
Mediassa nousi viikko sitten kohu, kun Stadin ammattiopisto julkaisi Tuska Festivaalin alla mainoksen, jossa oli black metal –yhtyeidenkin käyttämä mustavalkoinen naisen kasvomaalaus ja teksti ’Vähennä tuskaa.’. Sosiaalisessa mediassa monelle syntyi mielikuva siitä, että ammattiopistolla on jokin liityntä Tuska Festivaaliin tai että metallimusiikin kuuntelijat tarvitsevat jonkinlaista lisäkoulutusta. Kysymys kuuluu, että mitä sääntöjä yritysten tulee noudattaa tällaisessa markkinoinnissa?Avoin uutinen - Uutiset
6.6.2018 11.40
OTM Tuomo Laukkanen: Erityinen etsintä, tuo esitutkinnan käymättömistä korpimaista viimeinen
Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen uuden pakkokeinolain mukana syntyi uutena etsintämenettelynä erityinen kotietsintä, jonka toimittamisesta määrää lähtökohtaisesti tuomioistuin. Lisäksi etsinnälle on määrättävä etsintävaltuutettu valvomaan salassapidettävää aineistoa, johon etsintä voi kohdistua. Tyypillisiä erityisen kotietsinnän kohteita ovat esimerkiksi lakimiehen, toimittajan tai lääkärin tehtävissä toimivien työtilat, tietokoneet ja matkapuhelimet. Oikeusvarmuuden edellyttämä yhdenvertaisuus velvoittaa, että etsintävaltuutetun rooli ja menettely erityisiin kotietsintöihin liittyen on paikkakunnasta ja toimijoista riippumatonta sekä valtakunnallisesti yhdenmukaista. Tämä taas edellyttäisi käräjäoikeuksien toteutettavaksi ylempien oikeusasteiden tekemiä yhtenäisiä linjauksia tai tarkempaa sääntelyä, kirjoittaa OTM Tuomo Laukkanen Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
21.5.2018 11.45
Professori Seppo Koskinen: Huono asiakaspalvelu ja työsopimuksen päättäminen
Työntekijän epäasiallista käyttäytymistä asiakkaita kohtaan arvioidaan sekä työnantajan itsensä kannalta että myös asiakkailta saadun palautteen avulla. Palveluammatissa toimivilta on oikeuskäytännössä edellytetty palvelualttiutta ja käytöstä, josta ei aiheudu työnantajalle asiakassuhteen menetyksiä.Avoin uutinen - Uutiset
16.5.2018 11.50
Asianajaja Esa Kärnä: Oikeus voitti, mutta tuomiosta tuli paperia
Myyjän maksukyvyttömyys on yksi suurimpia riskejä asuinkiinteistöjen kaupassa, kirjoittaa asianajaja Esa Kärnä Edilexin Vierashuoneessa. Asuinkiinteistöjen kauppoja koskevissa riidoissa toistuu usein kysymys myyjän maksukyvystä niissä tilanteissa, joissa tuomioistuin voisi saattaa myyjän korvausvastuuseen hometaloriidassa. Valitettavasti tämä kysymys nousee yleensä esille vasta unelmakodiksi ostetun asunnon paljastuttua painajaismaiseksi hometaloksi.Avoin uutinen - Uutiset
25.4.2018 11.44
VT Olli Rautsi: Asiakohtainen palkkio kansainvälistä suojelua koskevissa oikeusapuasioissa kaipaa uudelleenarviointia
Asiakohtaisen palkkion säätämiselle kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa ei ole olemassa todellisia perusteita eikä asiakohtaisen palkkion säätämisen ole katsottava tuoneen merkittäviä hyötyjä aikaisempaan verrattuna. Sen sijaan muutoksen on katsottava jopa nostavan kustannuksia sekä vaikuttavan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan heikentävästi, minkä vuoksi asiakohtaisesta palkkiosta luopumista tulisi harkita. Mikäli asiakohtaisesta palkkiosta ei luovuttaisi, tulisi palkkioasetuksen säännöksiä joka tapauksessa arvioida uudelleen, kirjoittaa VT Olli Rautsi Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen
1 - 20 21 - 32