Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2022
- Uutiset
2.8.2022 11.45
Vierashuoneessa OTM Hilla Haajanen ja OTT Anssi Kärki: Saneeraushakemus konkurssin viivyttämisen keinona – ehdotettujen puuttumiskeinojen kriittinen analyysi
Viime vuosina on konkreettisesti tartuttu huoleen siitä, että yrityssaneerausmenettelyä käytetään sen tarkoituksien vastaisesti konkurssiin asettamisen viivyttämiseksi tai jopa sen estämiseksi. Yrityssaneeraustyöryhmän mietinnössä (OM 2022:18) esitetään viivyttelyyn puuttumista neljällä yrityssaneerauslain muutoksella. Edilex-sarjan artikkelissamme analysoimme ehdotettuja puuttumiskeinoja laajan empiirisen aineiston avulla ja tarjoamme tutkimustietoa lainvalmistelun tueksi. Tarkastelu paljasti mietinnön kannanottojen olleen osin osuvia, mutta myös menneen paikoin ohi maalin.Avoin uutinen - Uutiset
5.7.2022 11.51
Vierashuoneessa psykologian tohtori Arja Konttila ja rikossovittelun ammattilainen Riikka Hiitelä: Vakavien rikosten jälkikäsittely – toiminnan tarpeet ja tulevaisuuden haasteet
Suomalainen rikossovittelu on perinteisesti keskittynyt lievien ja keskivakavien rikosten sovitteluun. Tyypillisesti sovittelussa käsiteltäviä rikoksia ovat muun muassa pahoinpitelyt, vahingonteot ja anastusrikokset. Vakavissa rikoksissa, kuten henkirikoksissa ja niiden yrityksissä sekä seksuaalirikoksissa, seuraukset uhreille ja heidän omaisilleen ovat tutkimusten mukaan huomattavasti laajempia, traumaattisempia ja pitkäkestoisempia kuin lievemmissä rikoksissa. Tarve uhrien ja heidän omaistensa kohtaamiseen ja tilannekartoitukseen on osoittautunut ilmeiseksi.Avoin uutinen - Uutiset
4.7.2022 11.50
Vierashuoneessa YTYn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Tuleeko seksuaalista ahdistelua koskevan säännöksen tiukennus huomioida työpaikoilla
Seksuaalinen ahdistelu tulee aikaisempaa laajemmin rangaistavaksi lailla, jonka Eduskunta hyväksyi 27.6.2022. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, mikä merkitys yleensäkin on rangaistavuudella arvioitaessa tekojen hyväksyttävyyttä. Laaja yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että rikoslaki ei määrittele sopivan käytöksen rajoja. Hyviä ratkaisuja ei kuitenkaan ole yleensä tarjolla siihen, miten sopimattomaan käytökseen sitten voisi puuttua.Avoin uutinen - Uutiset
1.7.2022 11.30
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Edullisemmuussäännön syrjäyttäminen ja yksilösopimuksen mitätöinti on laillista - KKO:2022:45
Korkein oikeus antoi pitkään odotetun tuomion ns. kiky-sopimuksen merkityksestä. Korkein oikeus ratkaisi asian toisin kuin kaikki asiaa sitä ennen käsitelleet yleiset tuomioistuimet ja omaksui työtuomioistuimen kannan asiassa. Järjestöt voivat siis hyvällä omalla tunnolla edelleen heikentää jäsentensä työsopimuksen ehtoja myös tilanteessa, jossa kyseisessä työehtosopimusta paremmassa työsopimusehdossa ei ole viittausta työehtosopimuksen noudattamiseen. Työntekijöiden perusoikeutta sopia työehtosopimusta paremmin heikennetään kyseisellä korkeimman oikeuden tuomiolla. Pidän tätä lopputulosta jopa oikeusvaltion periaatteiden kannalta vääränä. Avoin uutinen - Uutiset
30.6.2022 11.40
Vierashuoneessa OTM Konsta Kauppi: Rikoslaki suojaa yksityisyyttä hyvin rajallisesti kuvaamiselta ja äänittämiseltä – on aika uudelleenarvioida ja nykyaikaistaa vanhaa sääntelyä
Kesäkuussa 2022 on keskusteltu julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa verrattain paljon yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden suhteesta kuvaamiseen ja kuvatietojen julkaisemiseen. Uutiskohuja ja -otsikoita on syntynyt niin pääministerin valkoisista urheiluhousuista ja eduskunnan kahvilassa kansanedustajasta otetusta paljastavasta kuvasta aina porttikieltoihin, tasavallan presidentin 4-vuotiaasta pojasta otettuun kuvaan sekä lapsista otettujen kuvien käyttämisen kieltämiseen.Avoin uutinen - Uutiset
28.6.2022 11.50
Vierashuoneessa Ville A. Saarinen: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuus
Hätävarjelu on niin suurta mielenkiintoa herättävä aihe, että verkossa näkee siihen liittyviä kommentteja sellaisissakin uutisissa, joissa ei ole kysymys hätävarjelusta. Mistä tahansa väkivaltarikostuomiosta kertoviin uutisiin on monesti jollakulla lukijalla tullut mieleen kommentoida, että tuomittu rangaistus on liian lievä mutta että sivumennen sanottuna uhri olisi tuomittu ankaraan rangaistukseen sekä korvaukseen, jos tämä olisi yrittänyt puolustaa itseään. En olisi aina noin varma asiasta, mutta hätävarjeluoikeuden laajuutta on joka tapauksessa hyvä aika ajoin tarkastella.Avoin uutinen - Uutiset
27.6.2022 11.50
Vierashuoneessa oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori (emeritus) Jukka Kekkonen: Yliopistolaki kaipaa muutoksia
Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki on monumentti huonosta, yksipuolisesta lainvalmistelusta. Sen aiheuttamat ongelmat ovat pahentuneet vuosi vuodelta: yliopistojen tulokset ovat ja niiden toimintakulttuuri on rapautunut selvästi 2010 jälkeen.Avoin uutinen - Uutiset
16.6.2022 11.48
Vierashuoneessa OTT Heidi Härkönen ja YTT Jenni Hokka: Puettava teknologia lupaa hyvää työterveydelle ja -turvallisuudelle, mutta uhkaa yksityisyyden suojaa
Puettavan teknologian hyödyntäminen työelämässä "turvallisin mielin" on vaikeaa, mikäli käytön laillisuuden rajoista ei ole työpaikalla täyttä selvyyttä, kirjoittavat Heidi Härkönen ja Jenni Hokka Edilexin Vierashuoneessa ja Defensor Legisissä julkaistussa artikkelissa.Avoin uutinen - Uutiset
14.6.2022 11.49
Vierashuoneessa OTM, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Jussi Karkkulainen: Tahallisuuden alaraja vainoamisrikoksessa
Vainoamisrikosta koskeva tahallisuusarviointi on haastavaa, koska tunnusmerkistö sisältää useita erilaisia tunnusmerkkejä. Vainoamiskriminalisoinnin esitöissä ei tuoda esille, mitä seikkoja tekijän tahallisuuden tulisi kattaa. Oikeuskirjallisuudessa on myös esitetty erilaisia tulkintoja siitä, tuleeko tahallisuuden ylipäätään kohdistua abstraktia vaaraa ilmentävään on omiaan -edellytykseen. Myöskään korkeimman oikeuden vainoamista koskevissa ennakkopäätöksissä ei ole arvioitu tahallisuutta. Asiasta kirjoittaa Jussi Karkkulainen Edilexin Vierashuoneessa sekä Lakikirjaston referee-artikkelissa.Avoin uutinen - Uutiset
13.6.2022 11.48
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Työnantajan muun työn tarjoamisvelvoite – erityisesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2022:33 herättämiä kysymyksiä
Jokaisella työnantajalla on kollektiiviperusteisessa irtisanomisessa velvollisuus selvittää, voidaanko irtisanominen välttää niin, että työntekijä ryhtyy tekemään jotain muuta tarjolla olevaa tehtävää. Selvittelyä on jatkettava koko irtisanomisajan. Tätä velvoitetta kutsutaan työnantajan muun työn tarjoamisvelvoitteeksi ja joskus myös uudelleensijoittamisvelvoitteeksi. Sen ohella työnantajalla on koulutusvelvollisuus.
Työsopimuslaissa ei kuitenkaan säädetä siitä, miten työtä tulee tarjota ja millaisilla toimenpiteillä työnantaja käytännössä voi edellä tarkoitetun tarjoamisvelvoitteen täyttää.
Korkein oikeus käsitteli asiaa ennakkopäätöksessään KKO:2022:33. Ratkaisu on tervetullut lisä suhteellisen vähäiseen asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön. Lopputulos ja sen argumentointi herättävät kuitenkin useita kysymyksiä.Avoin uutinen - Uutiset
10.6.2022 11.39
Vierashuoneessa käräjätuomarit Camilla Rauma-Sehm ja Mari Vanhanen: Sovittelija – sovittelumenettelyn, oikeudenalan vai molempien asiantuntija?
OTL, Helsingin käräjäoikeuden siviiliosaston tuomari Camilla Rauma-Sehm ja OTM, LL.M., käräjäoikeuden riita-asioiden sovittelun vastuutuomari ja siviiliosaston tuomari Mari Vanhanen pohtivat Edilexin Vierashuoneessa sovittelijan, erityisesti tuomioistuinsovittelijan erikoistumista eri oikeudenaloihin. He pohtivat erikoistumiseen liittyen myös sovittelijan evaluatiivista, eli arvioivaa otetta.Avoin uutinen - Uutiset
30.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioero ja tuomioistuimen toimivalta Bryssel II -asetuksen nojalla
Kokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa.Avoin uutinen - Uutiset
18.5.2022 11.50
Vierashuoneessa OTM, väitöskirjatutkija Satu Pentikäinen ja KTT, OTT Kaisa Sorsa: Innovatiiviset sääntelyratkaisut avuksi yrityksille kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen
Suomi on yksi kestävän kehityksen edelläkävijöistä. Olemme sitoutuneet Agenda 2030:n toimeenpanoon, jonka myötä tulee varmistaa, että Suomen innovaatioympäristö on myös kansainvälisesti houkutteleva. Kestävän kehityksen tavoitteiden saattaminen osaksi yhteiskunnan ja yritysten ohjausjärjestelmiä edellyttää, että tavoitteet saadaan integroitua osaksi suomalaista sääntelymallia. Perinteisen normatiivisen käske ja kontrolloi -sääntelyn ohelle on luotava uusia innovaatiomyönteisiä sääntelyratkaisuja, kirjoittavat Satu Pentikäinen ja Kaisa Sorsa Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan.Avoin uutinen - Uutiset
17.5.2022 11.49
Vierashuoneessa sovittelijat Julia Saarholm, Heikki Turkka ja Anne Toivonen: Nuorten väkivaltarikokset – ratkaisuksi rikosvastuuiän lasku ja kriminalisoinnit?
Rikosvastuuiän laskeminen tai kouluväkivallan kriminalisointi laissa ei ehkäise väkivallan tekoja niin hyvin kuin sovittelun sovellusten, kohtaamiseen ja ymmärryksen lisääntymiseen tähtäävät, ennalta- ja riskiehkäisevät, jatkuvasti kehittyvät eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvat toimintatavat, kirjoittavat Aseman Lapset ry:n sovittelijat Julia Saarholm, Heikki Turkka ja Anne Toivonen Edilexin Vierashuoneessa. Avoin uutinen - Uutiset
16.5.2022 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: KKO 2022:32: pykälät työelämän sähköpostista ovat liukkaat kuin saippua – niistä on hankala saada pitävää otetta
Korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisesta viestintäsalaisuuden loukkauksesta tapauksessa, jossa työnantajan edustaja oli luetuttanut entisen työntekijän sähköposteja. Vastaajan katsottiin syyllistyneen rikokseen varsinaisena eikä välillisenä tekijänä, toisin kuin alemmat oikeusasteet olivat tulkinneet. Tapaus on samalla ensimmäinen KKO:n ennakkoratkaisu siitä, miten työelämän tietosuojalain säännöksiä sähköpostin suojasta on tulkittava. Tuomion lopputulos on perusteltu, mutta huomio kiinnittyy myös siihen, että ratkaisussa on jäsennetty työelämän tietosuojalain säännökset osittain toisin kuin ne on tarkoitettu sovellettavaksi. Vuonna 2004 voimaan tullut sääntely on poikkeuksellisen vaikeaselkoista. KKO:n ratkaisu selventää joitakin yksityiskohtia, mutta jättää myös paljon avoimeksi. Säännösten uudistaminen yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi olisi tarpeen.Avoin uutinen - Uutiset
9.5.2022 11.42
Vierashuoneessa OTT, dosentti Henri Rikander ja OTM, väitöskirjatutkija Mika Koponen: Korkeimman oikeuden ratkaisu saattaa nostaa poliisin vapaa-ajalla tapahtuvaa toimimiskynnystä – poliisin oikeutta ja velvollisuutta tehdä virkatoimintaa vapaa-ajalla on selkeytettävä
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että poliisi ja tuomioistuimet nauttivat kansalaisten keskuudessa korkeaa luottamusta. Suomen poliisin hyvä koulutus, moraali ja neutraali sekä asiallinen toimintatapa ovat varmasti eräitä seikkoja, joilla kansalaisten luottamusta saadaan ylläpidettyä. Väestölukuun suhteutettuna Suomessa on vähän poliiseja. Vähäinen määrä heijastunee siihen, että poliisimiehet ovat mieltäneet poliisiuden kuuluvan myös vapaa-aikaan ja silloin puuttuvat tarvittaessa tapahtumiin, joihin puuttuisivat myös työajalla. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2022:10 oli juurikin kyse poliisitehtävien hoitamisesta vapaa-ajalla.Avoin uutinen - Uutiset
6.5.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut – arvonlisäverovelvollista vai ei
Arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa on olemassa eräitä poikkeuksia arvonlisäverollisuudesta, joihin sovelletaan alempi verokanta tai verottomuus. Poikkeukset arvonlisäverovelvollisuudesta ovat poikkeamia yleisestä periaatteesta että arvonlisäveroa maksetaan jokaisesta liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Yksi poikkeuksista liittyy sosiaalisiin syihin. Tarkoitus poikkeuksiin sosiaalisten syiden takia on muun muassa alentaa hoitokustannuksia ja turvata jokaisen mahdollisuus hoidon saamiseen. Poikkeukset tulee kuitenkin tulkita ahtaasti ja neutraliteettiperiaatteen sekä poikkeusten tarkoituksen mukaisesti.Avoin uutinen - Uutiset
3.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Stefan Kirchner: The Arctic Council and the Council of Europe – Reactions to Russia’s War
Although it is part of a that has been ongoing since 2014, the invasion of Ukraine by Russia that began on 24 February 2022 provides a historical marker. The invasion and the war crimes and crimes against humanity that continue to be committed by Russian forces in Ukraine have already impacted international relations more dramatically than any other event since the end of the Cold War. 24 February 2022 marks the end of the post-Cold War era and will likely be seen as a historical date on par with the fall of the Berlin Wall on 9 November 1989. In this short text, it will be shown how reactions by other states to Russia’s illegal war against Ukraine is impacting international cooperation and human rights.Avoin uutinen - Uutiset
28.4.2022 11.48
Vierashuoneessa hankejohtaja, sovittelija Miriam Attias: Sovittelu, väestösuhteet ja sisäinen turvallisuus
Sovittelu on monikäyttöinen menetelmä ja se on Suomessa laajasti käytössä erilaisissa toimintaympäristöissä. Se on osaksi lakisääteistä ja vakiintunutta palvelua, mutta osaksi projektivetoista ja kokeilevaa toimintaa, jota tehdään yhteiskunnallisella rahoituksella tai yritystoimintana. Jotkut sovittelualat ovat vasta leviämisvaiheessa ja tekemässä itseään tunnetuksi valtakunnallisesti. Yksi uusi näkökulma sovitteluun on sen hyödyntäminen väestösuhteiden rakentamisessa.Avoin uutinen - Uutiset
27.4.2022 11.49
Vierashuoneessa OTM, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Jussi Karkkulainen: Mistä Päivi Räsäsen tapauksessa on kyse?Jussi Karkkulainen katsoo, että Räsäsen tapauksessa on kyse siitä, millä tavalla enemmän tai vähemmän uskontoon perustuvia mielipiteitä ja väitteitä voi ilmaista. Räsäsen tapaus tullee linjaamaan, kuinka kärjistäviä ja voimakkaita ilmaisuja yhteiskunnallisessa keskustelussa voi esittää ilman jälkikäteistä rikosoikeudellista puuttumista. Kyse on siis ennen kaikkea lausumien vakavuusasteesta.Avoin uutinen