Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2026
- Uutiset
12.10.2026 11.55
Vierashuoneessa käräjätuomari, dosentti Timo Saranpää: Vaasalaista tuomarietiikkaa yli 60 vuoden takaa
Vaasan hovioikeuden perinnehuoneessa, johon on kerätty arvokkaimmat hovioikeuden historian ajalta kertyneet esineet, on esillä ajatus: ”Kunnioita mennyttä, kun se on arvokasta”. Ajatus tuntuu erityisen osuvalta tänä vuonna, kun vuonna 1776 toimintansa aloittanut Vaasan hovioikeus viettää 250-vuotisjuhlavuottaan. Menneisyyden kunnioittamisen ei juridiikassa tarvitse tarkoittaa esimerkiksi vanhojen ajatusten kritiikitöntä säilyttämistä. Kiinnostavampaa on kysyä, mikä niissä kestää aikaa ja mitä annettavaa niillä on nykyajassa ja kenties tulevaisuudessakin, kirjoittaa käräjätuomari, dosentti Timo Saranpää Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjastossa julkaistussa Riippumattomuus, omatunto ja oikeusvaltio – Tuomarin etiikkaa Paavo Alkion ajattelusta nykypäivään -artikkelissa. - Uutiset
7.10.2026 11.55
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija Markus Tervonen: KKO 2025:89 – periaatteen punnintaa vai säännön soveltamista?
Korkein oikeus antoi syksyllä 2025 toistaiseksi vähemmälle huomiolle jääneen otsikon ratkaisun asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamisesta. Ratkaisun perusteella voidaan tunnistaa kaksi periaatteen soveltamista koskevaa yleisluonteista ennakkopäätösnormia, joiden lähempi tarkastelu avaa näkökulman myös ennakkopäätösjärjestelmästä ja prejudikaattiopista käytävään keskusteluun. Ennakkopäätösjärjestelmän ja ennakkopäätösten perustuleiden jännitteiden tunnistaminen voi avata uusia kehitysväyliä. - Uutiset
6.10.2026 11.55
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Määräaikainen, mutta lomautettavissa? KKO 2006:4 merkitys 1.6.2026 voimaan tulleen ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsuhteen näkökulmasta
Uusi määräaikaisuutta koskeva sääntely synnyttää uuden tulkintakysymyksen. - Uutiset
5.10.2026 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kuinka autonomiseksi tekoäly voidaan oikeudellisesti päästää?
Tekoälyn kehityksessä ollaan siirtymässä vaiheeseen, jossa kysymys ei ole enää vain siitä, mitä tekoäly pystyy tekemään ihmisen antamien ohjeiden perusteella. Uudet tekoälyjärjestelmät kykenevät suunnittelemaan tehtävien suorittamista, tekemään itsenäisiä valintoja, käyttämään erilaisia välineitä ja toimimaan ilman ihmisen jatkuvaa ennakkohyväksyntää. Teknisen kyvykkyyden kasvaessa syntyy kuitenkin väistämättä oikeudellinen kysymys: merkitseekö kyky toimia itsenäisesti myös oikeutta toimia itsenäisesti? Jos ei, millä perusteilla tekoälylle sallittavan autonomian määrä pitäisi määrittää? - Uutiset
29.9.2026 11.53
Vierashuoneessa HTT, OTL Esa Kyllästinen ja OTT Olli Vilanka: Rikosasioiden avustajapäivystystä kokeillaan julkisessa oikeusavussa
Rikosasioissa oikeudellisen avustajan tarve ei aina noudata virka-aikoja. Oikeuspalveluvirasto on käynnistänyt pilotin, jossa julkiset oikeusavustajat päivystävät viikonloppuisin ja arkipyhinä kiireellisiä rikosasioita varten. Tavoitteena on parantaa oikeusavun saatavuutta sekä vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia ohjata avustajaa tarvitsevia henkilöitä oikea-aikaisesti oikeusavun piiriin. - Uutiset
28.9.2026 11.54
Vierashuoneessa emeritaprofessori Tuula Linna: Korkein oikeus – kehityssuuntia vuosikymmeniltä
Korkeimman oikeuden asemasta ja toiminnasta ennakkopäätöksiä antavana tuomioistuimena keskusteltiin 1980- ja 1990-luvuilla – keskustelua olisi nyt hyvä jatkaa. - Uutiset
23.9.2026 11.55
Vierashuoneessa OTT, kauppaoikeuden professori Jesse Collin: Finanssivalvonta ja Suomen kilpailukyvyn edistäminen
Kotimaisten finanssimarkkinoiden kilpailukykyä tulisi edistää kaikin mahdollisin keinoin. Suomen kaltaisen pienen reunamarkkinan tulee tehdä jatkossa enemmän töitä asemansa säilyttämiseksi ja etenkin sen vahvistamiseksi. Kun EU:n integraatiopyrkimykset ja esimerkiksi markkinoiden yhdentymispaketti madaltavat rajat ylittävän toiminnan esteitä, voivat niin pääomat, kauppapaikat kuin liikkeeseenlaskijatkin siirtyä kilpailukykyisempään jäsenvaltioon. - Uutiset
22.9.2026 11.53
Vierashuoneessa oikeusneuvos Timo Ojala: Lapsenraiskauksen ankaroittamisperusteen ”rikoksen tekee useampi kuin yksi henkilö” tulkintaa ja arviointia
Ankaroittamisperusteen ”rikoksen tekee useampi kuin yksi henkilö” keskeistä on sen arviointi, onko kysymys rikoskumppanuudesta vai ei. Näin ollen tähän ankaroittamisperusteeseen on vedottava ja jo syytteessä olisi lähdettävä siitä, että kaksi tai useampi tekijä ovat tehneet lapsenraiskauksen yhdessä ja kuvattava se, miten kukin tekijä on tekoon osallistunut. Tämän jälkeen tuomioistuimen on arvioitava, onko käsillä rikoskumppanuus vai ei. Jos rikoskumppanuus on käsillä, myös mainittu ankaroittamisperuste täyttyy. Jos rikoskumppanuus ei täyty, myöskään ankaroittamisperustetta ei voida soveltaa, kirjoittaa oikeusneuvos Timo Ojala Edilexin Vierashuoneessa. Ojalalta on juuri ilmestynyt uusi painos kirjasta "Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset". - Uutiset
21.9.2026 11.55
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Työneuvoston lakkauttaminen johtaa työnantajien ja työntekijöiden oikeussuojan heikkenemiseen ilman asiallisia perusteita
OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja jatkaa Edilexin Vierashuoneessa syntynyttä keskustelua työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Paanetoja tarkastelee Vierashuone-kirjoituksessaan, millaisiin työnantajien ja työntekijöiden oikeussuojan heikennyksiin työneuvoston lakkauttaminen tulee johtamaan. - Uutiset
18.9.2026 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työnantaja tietää enemmän kuin ennen – mitä sitten?
George Orwellin Vuonna 1984 -romaanissa (julkaistu 1949) valvonta on vallankäytön näkyvä ja pelottava väline. Ihmistä tarkkaillaan, hänen toimintaansa seurataan ja hänen on syytä olettaa, että hänen tekemisensä voidaan nähdä. Työelämässä todellisuus ei tietenkään ole tällainen. Työntekijä ei työskentele työnantajan valvontakameroiden alla siksi, että työnantaja pyrkisi hallitsemaan hänen ajatuksiaan tai yksityistä elämäänsä. Silti Orwellin kuvaaman yhteiskunnan eräs perusajatus on tullut työelämässä yllättävän tutuksi: vallan kannalta merkityksellistä ei ole ainoastaan se, mitä tiedetään, vaan myös se, mitä voidaan tietää. - Uutiset
17.9.2026 11.55
Vierashuoneessa apulaisprofessori Jyri Paasonen: Lotta Haralan tapaus paljasti suomalaisen antidopingjärjestelmän sääntelyaukon
Apulaistietosuojavaltuutettu antoi 4.8.2026 merkittävän päätöksen Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry tavasta julkaista urheilijan dopingrikkomukseen liittyviä henkilötietoja. Kyse on julkisuudessa Lotta Haralan tapauksena tunnetusta asiakokonaisuudesta. - Uutiset
16.9.2026 11.55
Vierashuoneessa OTM, väitöskirjatutkija Samuli Hiilesniemi: Ensin puretaan ja sitten pannaan täytäntöön? Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ja jäsenvaltion pidättäytymisvelvollisuus uudistetun EWC-direktiivin täytäntöönpanoaikana
Edilexin Vierashuone-palstalla Helena Lamponen tarkasteli 3.9.2026 työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 132/2026 vp) perusteluja, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Esityksessä yhteistoiminta-asiamiehen valvontatehtävät siirrettäisiin Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluviranomaiselle. Jatkossa tämä viranomainen valvoisi myös niitä yhteistoimintasäännöksiä, joilla eurooppalaisia yritysneuvostoja (European Works Councils, EWC) koskeva direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön. Muutos toteutettaisiin juuri uudistetun EWC-direktiivin täytäntöönpanoaikana. Hallituksen esityksen omien vaikutusarvioiden perusteella keskitetystä, ennakollisesta ja julkisesti ohjaavasta EWC-valvonnasta siirryttäisiin malliin, jossa erityisosaamisen ja siihen kohdennettujen resurssien jatkuvuus jää osin avoimeksi. Muutoksessa on siten oikeuksien oikea-aikaista ja tehokasta täytäntöönpanoa heikentäviä piirteitä samaan aikaan, kun uudistetulla direktiivillä pyritään vahvistamaan täytäntöönpanoa ja oikeussuojaa. Tätä jännitettä ei hallituksen esityksessä arvioida. - Uutiset
15.9.2026 11.55
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija Hanna Pohjola: Markkinointijuridiikkaa digitaalisessa toimintaympäristössä – vanhat tavoitteet, uusia keinoja
Teknologinen kehitys on viime vuosina ollut huimaa, ja yritysten markkinapaikat ovat enenevissä määrin siirtyneet verkkoympäristöön. Samalla verkkoalustat mahdollistavat myös kuluttajien välisen kaupankäynnin etäyhteyksin. Edelleen kehittyvä tekoäly on mainostajien käytössä ja luo rajattomilta vaikuttavia mahdollisuuksia markkinointiaineiston työstämiselle. Markkinointi ja viestintä elävät ajassa, ja teknologisten innovaatioiden ja alustojen myötä mainonnan toteuttaminen on laajentunut uusiin kanaviin ja hyödyntämään uusia menetelmiä. Viimeaikaisina esimerkkeinä voidaan mainita vaikuttajamarkkinoinnin kasvu ja sen uudet muodot, verkossa toimivat myyntialustat, jo mainittu tekoäly ja datan hyödyntäminen markkinoinnin kohdentamisessa. Miten tämä digitaalinen kehitys näkyy lainsäädännön tasolla? - Uutiset
10.9.2026 11.46
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja YTT Miisa Törölä: Tapon yritykset ovat lisääntyneet – muuttuuko vakava väkivalta vai väheneekö sen kuolettavuus?
Tapon yritysten määrä on kasvanut Suomessa, vaikka täytettyjen henkirikosten määrässä ei ole havaittavissa vastaavaa muutosta. Kehitys herättää kysymyksen siitä, ovatko hengenvaaralliset väkivaltatilanteet lisääntyneet vai selvitäänkö niistä hengissä aiempaa useammin. - Uutiset
4.9.2026 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Älylasit haastavat työoikeuden perinteiset rajatÄlylasien käyttö työpaikalla nostaa esiin kysymyksen siitä, milloin työntekijän käytössä oleva työväline muuttuu työnantajan teknisen valvonnan välineeksi. Älylasit voivat kerätä kuvaa, ääntä, sijaintitietoa ja muuta työntekijää tai hänen ympäristöään koskevaa tietoa sekä käyttää sitä tekoälyn avulla. Nykyinen työelämän tietosuojalaki tarjoaa arvioinnille perustan, mutta sen kameravalvontaan ja muuhun tekniseen valvontaan rakentuva sääntely ei täysin vastaa monitoimisen teknologian luonnetta. - Uutiset
3.9.2026 11.55
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti, VT, LL.M. Helena Lamponen: Työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisesta ja tehtävien siirroista – pohdintaa perusteluista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista
Hallituksen esityksen HE 132/2026 vp mukaan työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto lakkautettaisiin 31.12.2026. Työneuvoston lausuntotoiminta päättyisi siirtymäaikaa noudattaen. Työsuojelun poikkeuslupa-asioiden muutoksenhaku siirtyisi työtuomioistuimeen 1.1.2027. Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston tehtävät siirrettäisiin 1.1.2027 Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle, lukuun ottamatta Patentti- ja rekisterihallitukselle siirtyviä henkilöstörahastojen valvonta- ja muita tehtäviä. Esityksellä tavoitellaan työelämälainsäädännön valvontatehtävien organisoinnin tehostamista ja pyritään säästämään valtionhallinnon toimintamenoja. Lopputuloksena olisi säästöjen ulkoistamista kuluiksi muualle valtionhallintoon ja asianosaisille. Henkilöstörahastojen toiminnan valvonnasta aiheutuvia henkilöstökuluja katettaisiin uudella valvontamaksulla. Esityksen toteuttaminen johtaisi oikeussuojan saatavuuden sekä hajautetussa valvonnassa sen laadun heikentymiseen. - Uutiset
2.9.2026 11.51
Vierashuoneessa oikeustieteen väitöskirjatutkija, YTM, HTM Lisa-Maaria Keskinen: Tuottaako lainvalmistelussa tehtävä kansainvälinen vertailu lisäarvoa päätöksentekoprosessiin?
Lainvalmisteluprosessi on usein monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, jonka tueksi on haettava tietoa useasta eri lähteestä. Yksi lainvalmistelun tietopohjaa lisäävä työkalu on kansainvälinen vertailu. Kansainvälisellä vertailulla tutkimuksessa tarkoitetaan lainvalmisteluprosessin osaa missä tietopohjaa lisätään kartoittamalla muiden maiden oikeuskäytäntöjä. Asiasta kirjoittaa väitöskirjatutkija Lisa-Maaria Keskinen Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston vertaisarvioidussa artikkelissa. - Uutiset
1.9.2026 11.55
Vierashuoneessa OTT, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander: Poliisi ei kykene luotettavasti kertomaan käytettyjen voimakeinojen määrästä, saati laadusta
Viimeisten viikkojen puheenaihe on ollut poliisin voimankäyttö. Taustalla ovat olleet tapaukset moponuoren kiilaaminen Tuusulassa, poliisiauton oven avanneen sivullisen uhkaaminen ampuma-aseella Tampereella ja kehitysvammayksikön asukkaan loukkaantuminen ja menehtyminen etälamauttimen käytön jälkeen Espoossa. Näiden uutisoinnin yhteydessä A-studiossa lausuttiin, että poliisilla on vuosittain noin 19.000 voimankäyttötilannetta. Poliisihallituksen 28.8.2026 julkaisemassa tiedotteessa todetaan voimankäyttötilanteita olleen kuluvana vuonna hieman yli 10.000. On valitettavaa, että poliisiviranomaisen esittämät luvut ovat täysin virheelliset. - Uutiset
31.8.2026 11.55
Vierashuoneessa PsM Jasmin Kaunisto, PsT Hanna Lahtinen ja OTT Matti Tolvanen: Lapset ja perheet oikeusprosesseissa – tieteeseen pohjaavia ammattikäytäntöjä tukemassa
Alaikäisten tekemät rikokset ovat viime vuosina saaneet laajaa mediahuomiota. Huomio on ymmärrettävää, vaikka useimmat nuoret eivät koskaan syyllisty vähäistä vakavampiin rikoksiin. Rikokset ovat kuitenkin vain yksi osa lapsiin liittyvistä oikeusprosesseista. Lapsia ja heidän perheitään koskevat oikeusprosessit työllistävät lukuisan joukon ammattilaisia ja asiantuntijoita eri sektoreilla: sosiaali- ja terveydenhuollossa, poliisissa, syyttäjälaitoksessa, tuomioistuimissa, asianajotoimistoissa ja järjestöissä. Monialainen osaaminen on välttämätöntä, jotta oikeusprosessin vaatimukset sekä lasta koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmat tulisivat yhtä aikaa otetuiksi huomioon niin prosessin aikana kuin sen jälkeisissä toimissa. - Uutiset
28.8.2026 11.55
Vierashuoneessa HTT, OTL Esa Kyllästinen ja OTT Olli Vilanka: Julkinen oikeusapu Suomessa 140 vuotta: eilen, tänään ja huomennaJulkinen oikeusapu on muuttunut kunnallisesta palvelusta valtakunnalliseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Merkkivuoden kunniaksi on aiheellista tarkastella, miten oikeusapu on kehittynyt, millaisia haasteita se kohtaa ja miksi sen merkitys oikeusvaltion rakenteissa säilyy vahvana myös tulevaisuudessa.