Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2020
- Uutiset
17.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Hanne Hirvonen: Kysymys hallinnon automaattisen päätöksenteon sääntelystä ei ole helppo
Oikeusministeriössä on vireillä hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntöhanke (OM021:00/2020 Automaattista päätöksentekoa koskevan hallinnon yleislainsäädännön valmistelu). Tarkoituksena on ministeriön mukaan valmistella säännökset, joilla varmistetaan hallinnon lainalaisuuden, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusturvan, julkisuusperiaatteen ja virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa. Hankeen puitteissa on valmistunut esiselvitys sekä viimeksi 6.7.2020 hallinnon automaattiseen päätöksentekoon liittyvistä yleislainsäädännön sääntelytarpeista (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:14). Arviomuistiota koskeva lausuntoaika päättyi 4.9.2020 ja lausuntopalvelusta onkin nyt löydettävissä runsaasti aihetta koskevia lausuntoja monilta eri toimijoilta. Jo lausuntoja selaamalla voi todeta sääntelyhankkeen vaativuuden. Asian jatkokäsittely myöhemmin perustettavassa työryhmässä tuleekin epäilemättä olemaan kiinnostavaa ja haastavaa. Avoin uutinen - Uutiset
11.9.2020 13.06
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Poliisiin kohdistuvan väkivallan vaarapotentiaalissa on tehtävän, alueen ja epäillyn sukupuolen mukaista vaihtelua
Siinä missä poliisin voimankäyttö on jokapäiväistä ja kuuluu normaaliin elämänmenoon, valitettavasti myös poliisin kohtaaman väkivallan on havaittu huolestuttavasti kasvavan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Poliisi toimintaympäristössä kohdataan yhä enemmän väkivaltaisia turvallisuushaasteita. Poliisit kokevat, että asiakkaat ovat entistä aggressiivisempia. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys ei ennusta, että poliisin toimintaympäristö kohdatun väkivallan osalta olisi muuttumassa tulevaisuudessa yhtään helpommaksi. On hyvä muistaa, että väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa yhteiskuntaa kohtaan.Avoin uutinen - Uutiset
9.9.2020 11.50
Vierashuoneessa KPMG:n Antti Aalto ja Timo Piiroinen: Miten valmistautua EU:n Whistleblower-direktiivin voimaantuloon?
Whistleblower-järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä kanavia ja menettelyitä, joilla taloudellisia tai muita väärinkäytöksiä havaitsevat henkilöt voivat tehdä ilmoituksen havainnostaan pelkäämättä sitä, että ilmoitus johtaa heille itselleen epämiellyttäviin seurauksiin. EU:sta on puuttunut Whistleblower-kanavia koskeva yhtenäinen sääntely. Tilanne muuttuu 17.12.2021, jolloin viimeistään kaikkien EU-maiden on otettava käyttöön pakollinen sekä yksityissektoria että julkista sektoria koskeva ilmoitusmenettely.Avoin uutinen - Uutiset
8.9.2020 14.49
Vierashuoneessa OTT, yliopistonlehtori Aleksi Heinilä: Lumen varastointia koskeva ympäristöoikeudellinen ohjaus on kattavaa, hajanaista ja tapauskohtaisia tulkintoja edellyttävää – lumi ja sen varastointi tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman ympäristöoikeudelliseen sääntelyyn
Lumi, kiinteässä muodossa oleva vesi, ja talvisaikainen yleisiltä alueilta ja yksityisiltä kiinteistöiltä kerätyn lumen varastointi tarjoaa omanlaisensa näkökulman ympäristöoikeudelliseen sääntelyyn. Lumen vaihtaessa varastoinnin kuluessa olomuotoaan, sen kannalta merkitykselliseksi muodostuu niin itse varastointitoimintaan kohdistuva, useammalle lainsäädännön sektorille jakautuva normiohjaus kuin lumen sulamisvesiäkin koskeva sääntely. Tämä sääntelykokonaisuus osoittautuu tarkemmassa tarkastelussa varsin laajaksi, hieman hajanaiseksi ja monin paikoin tulkinnanvaraiseksi.Avoin uutinen - Uutiset
7.9.2020 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Jesse Viljanen: Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen
Useita vuosia valmisteltu yksi lainsäädännön sujuvoittamishankkeista on tänä syksynä saatettu maaliin. Tiistaina 1.9.2020 astui hankkeen seurauksena voimaan laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (764/2019). Laki mahdollistaa sen, että luvanhakija voi panna samanaikaisesti sähköisesti vireille useamman lupa-asian ns. yhden luukun periaatteen mukaisesti, jolloin lupaviranomaiset käsittelevät hakemukset yhtäaikaisesti. Lain tavoitteena on lupaprosessin nopeuttaminen ja helpottaminen.Avoin uutinen - Uutiset
2.9.2020 11.49
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Minni Leskinen: Itsemääräämisoikeuden suojaa lasten koskemattomuuden kustannuksella?
Oikeusministeriön 11.4.2019 asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella seksuaalirikosoikeuden kokonaisuudistus, luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 7.7.2020. Työryhmän tuli erityisesti vahvistaa suostumuksen asemaa raiskauksen tunnusmerkistössä. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa raiskauksen tunnusmerkistö perustuisi ensisijaisesti toisen osapuolen vapaaehtoisuuden puuttumiselle. Lainsäädännön uudistamista suostumuksen puutteeseen perustuvaksi edellytti myös Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvova asiantuntijaryhmä GREVIO. Vaikuttaisikin siltä, että pitkään jatkunut poliittinen keskustelu siitä, siirrytäänkö Suomessa niin sanottuun suostumusperusteiseen malliin vai ei, olisi tulossa päätökseensä.Avoin uutinen - Uutiset
27.8.2020 8.00
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Työsuojelu ja etätyöt
Koronavirusepidemian vuoksi etätyön tekeminen on ollut kuluneen vuoden aikana yleistä. Hallitus suositteli jo 16.3.2020 siirtymistä etätyön tekemiseen, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat. Etätyösuositus päättyi 1.8.2020, mutta vain lyhyeksi aikaa.Avoin uutinen - Uutiset
24.8.2020 8.54
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Lahden poliisivankilan tapahtumien viestinnästä
Yksi viime viikon puheenaiheista on ollut Lahden poliisivankilan tapahtumia koskeva oikeudenkäynti. Asia on noussut kansalaiskeskusteluun kahdesta syystä; putkatilojen valvontakameratallenteiden salauksen ja kyseisen tallenteen tosiasiallisen sisällön johdosta.Avoin uutinen - Uutiset
19.8.2020 11.27
Vierashuoneessa professori Minna Kimpimäki: Tuottamuksellinen tekomuoto ei ratkaisisi raiskaustapausten näyttöongelmia
Seksuaalirikoslainsäädännön uudistusta valmistellut työryhmä, jonka jäsen kirjoittaja oli, antoi heinäkuussa mietintönsä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 9/2020). Mietinnössä esitetään raiskaussäännöksen muuttamista suostumusperusteiseksi niin, että raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi otettaisiin sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Esityksen taustalla ovat kotimaisten lainsäädäntöaloitteiden lisäksi ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö ja Istanbulin sopimus (SopS 53/2015), joissa seksuaalinen väkivalta määritellään ilman suostumusta tehdyiksi seksuaalisiksi teoiksi.Avoin uutinen - Uutiset
10.8.2020 11.00
Vierashuoneessa Kimmo J. Nieminen: Verotuksen oikaisulautakunta - uskottava muutoksenhakuelin vai turha välivaihe ennen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä
Verotuksen ensimmäinen muutoksenhakuaste on verotuksen oikaisulautakunta, joka ei kuitenkaan ole tuomioistuin. Tästä huolimatta verotuksen oikaisulautakunta halutaan nähdä uskottavana muutoksenhakuelimenä, vaikka sen menettely onkin hallinnon sisäistä asian jatkokäsittelyä, johon sovelletaan hallintolakia ja verotusmenettelylakeja, eikä tuomioistuimissa sovellettavia hallintoprosessilain säännöksiä. Tällöin esteellisyyssäännökset eivät estä samaa verovirkailijaa käsittelemästä asiaa ensivaiheessa ja oikaisuvaiheessa, mikä ei tuomioistuinprosessissa olisi mahdollista. Toisin kuin tuomioistuimet, verotuksen oikaisulautakunta toimii myös Verohallinnon organisaation alla, mikä osaltaan voi johtaa siihen, että verovelvollisten usko asian puolueettomaan käsittelyyn horjuu. Lisäksi on kritisoitu oikaisumenettelyn käsittelyaikojen pituutta sekä sitä, ettei verovelvollinen voi saada oikeudenkäyntikulujaan oikaisuvaatimusmenettelyssä korvatuksi. Onkin siten selvää, että jatkossa tulisi lisätä verovelvollisten kokemaa oikeudenmukaisuuden tunnetta oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ei ole samantekevää, kokevatko verovelvolliset oikaisuvaatimusmenettelyn oikeudenmukaiseksi. Edilexissä julkaistusssa artikkelitutkimuksessa tarkastellaan verotuksen oikaisuvaatimusmenettelylle asetettuja vaatimuksia, verotuksen oikaisulautakunnan asemaa sekä oikaisuvaatimusmenettelyn oikeudenmukaisuutta.Avoin uutinen - Uutiset
17.6.2020 11.50
Vierashuoneessa Henri Rikander: KKO 2020:13 – Korkein oikeus lievintä voimakeinoa etsimässä
Poliisin voimankäyttö ja myös suoranainen poliisiväkivalta ovat olleet kansainvälisen uutisoinnin kohteena viime toukokuusta lähtien. Yhdysvalloissa Minneapolisissa George Floyd menehtyi poliisin raudoittamisen jälkeisten toimien jälkeen ja myöhemmin Atlantassa Rayshard Brooks menehtyi poliisin luoteihin sen jälkeen kun hän oli vastustanut poliisin kiinniottoa ja onnistunut saamaan toisen poliisin etälamauttimen. Näiden tapahtumien jälkeen vaatimukset Yhdysvaltojen poliisitoiminnan kokonaisvaltaisesta reformista ovat koventuneet päivittäinAvoin uutinen - Uutiset
16.6.2020 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen ja Vesa Ullakonoja: Varallaolojärjestelmä vaarantaa eettisesti kestävän työelämän - Esimiesten varallaolon rajanveto-ongelmia
Esimiesten työtehtäviksi on määritelty myös sellaisia tehtäviä, joita suoritetaan säännöllisen työvuoron lisäksi ajasta ja paikasta riippumatta. Esimiesten kohdalla voidaan työaikalain mukaan sopia lisä- ja ylityökorvausten sekä sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Osa esimiehen vapaa-aikana suorittamista työtehtävistä voi olla tällaisen kuukausikorvauksen kattamaa ylityötä eikä sen suorittamiseksi tarvita varallaolojärjestelyä. Näiden tehtävien suorittamiseen käytetty aika on työaikaa, jonka korvaaminen suoritetaan sovitulla kuukausikorvauksella. Esimiehenkään työaika ylityö mukaan lukien ei kuitenkaan saa ylittää työaikalain mukaan keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Varallaolojärjestelmillä ei saada kiertää työaikalain säännöksiä siitä, mikä on luettava työajaksi.Avoin uutinen - Uutiset
9.6.2020 11.48
Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Rakentamisen lupajärjestelmä ja rakennusvalvonnan järjestäminen muutoksen kourissa – kommentointimahdollisuus maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alustavista pykäläluonnoksista 7. heinäkuuta saakka
Koronaeristyksestä huolimatta ympäristöministeriössä on ahkeroitu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Rakentamisen jaostossa ja virkamiesvalmistelussa on rustattu rakentamisen lupajärjestelmää, lupamenettelyjä ja rakennusvalvonnan järjestämistä koskevia pykäliä. Nyt on mahdollisuus niiden kommentointiin!Avoin uutinen - Uutiset
29.5.2020 8.27
Vierashuoneessa asianajaja Jouni Alanen: Jätelakiin ehdotetaan huomattavia tarkennuksia jätekuljetusten kilpailutussääntöihin – mikä muuttuu käytännössä?
Vastapainona siirtymiselle kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen koko Suomessa jätelakiin ehdotetaan huomattavia täsmennyksiä jätekuljetusurakoiden kilpailutussäännöksiin. Ehdotusten tarkoituksena on turvata pk-yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailutuksissa. Kuntien ja niiden jätelaitosten tulisi muun muassa käydä markkinavuoropuhelua ennen varsinaista kilpailutusta, jakaa kuljetusurakat osiin sekä turvata muutoinkin pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia. Juridisesti ehdotuksilla ei ole suurta merkitystä, sillä vain hankintalain säännöksiä sovelletaan kilpailutuksiin. Käytännössä uudet säännökset kannustaisivat kuitenkin kuntia ja niiden jätelaitoksia hankintalain säännösten ja hengen mukaisiin, kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia edistäviin hankintakäytäntöihin.Avoin uutinen - Uutiset
25.5.2020 11.23
Vierashuoneessa Senior Privacy Consultant Hannes Saarinen: Tietosuojaa myös verkkoon? – e-privacy tulee
Paljon hyörinää yrityksissä ja organisaatioissa aikaansaanut EU:n tietosuoja-asetus – tuttavallisemmin GDPR – täyttää tämän kirjoituksen julkaisupäivänä kaksi vuotta. Euroopan unioni ei kuitenkaan ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Komissio julkaisi 10.1.2017 asetusehdotuksen yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus). Tämä tunnetaan myös e-Privacy-asetuksena.Avoin uutinen - Uutiset
19.5.2020 11.30
Vierashuoneessa apulaisprofessori Stefan Kirchner: Biosidioikeus ja COVID-19 – Saksan ja EU:n näkymät
COVID-19-pandemia johtaa vakaviin ihmisoikeusrajoituksiin kansanterveyden suojelemiseksi. Samanaikaisesti joitain oikeudellisia normeja heikennetään tehokkaan taudin torjunnan mahdollistamiseksi. Useissa maissa, myös Saksassa, desinfiointiaineiden tuotantoa koskevia säännöksiä on madallettu, jotta voidaan helpottaa SARS-CoV-2-viruksen tuhoamiseen tarvittavien desinfiointiaineiden tuotannon lisäämistä sekä yksityisissä ympäristöissä että terveydenhuollon laitoksissa. Jotkut säännöt ovat tarpeen sellaisten desinfiointiaineiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi, joita nyt valmistavat myös yritykset, jotka saapuivat desinfiointiaineiden markkinoille vasta äskettäin. Korona-asiasta kirjoittaa apulaisprofessori Stefan Kirchner Edilexin Vierashuoneessa. Avoin uutinen - Uutiset
11.5.2020 11.53
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander: Viranomaisten kohtaamaa väkivaltaa ei ole mahdollista ennustaa yhteiskunnallisissa olosuhteissa tapahtuvilla muutoksillaSuomea pidetään turvallisena valtiona, jossa rikollisuus on monen muun maan tavoin vähentynyt viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti hyvinvointiyhteiskunnassamme vahvaa luottamusta nauttivien virallistahojen eli esimerkiksi poliisi- ja pelastusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoiden kohtaama väkivalta, sillä uhkailu ja maalittaminen on kuitenkin 2000-luvulla lisääntynyt. Yleensä väkivallan motiivina on välttää poliisin kiinniotto. On kuitenkin viitteitä siitä, että poliisia ei enää välttämättä haluta vain lyödä tai potkia, vaan jopa vahingoittaa muilla väkivaltaisilla keinoilla. Poliisi kohtaa entistä useammin esimerkiksi teräaseella varustautuneita asiakkaita. Asiasta kirjoittavat OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa ja artikkelissaan Lakikirjastossa.Avoin uutinen - Uutiset
11.5.2020 9.32
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelut 2
Vierashuonekirjoituksessa (4.5.2020) esiintyvä virhe perustuu siihen, että en tarkastellut vuoden 2011 valmiuslain 92 §:n (Palkkasäännöstely) osalta tässä säännöksessä lain 3 §:n 1 ja 2 kohtiin olevan viittauksen merkitystä.Avoin uutinen - Uutiset
8.5.2020 11.55
Vierashuoneessa VTT, OTL, dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkinen: Venäjän tullikäytännöt ja uudet tullilait
Edilexissä julkaistussa dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkisen artikkelissa "Customs law of the Russian Federation – notes on new legal regulation" käydään läpi erikoisia epäsymmetrioita Euraasian Talousunionin tullisääntelyssä. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan myös kyseisen sääntelyn historiaa. Teksti syntyi alun perin maisterivaiheen opintojen opetusaineistoksi johdattamaan lukijansa läpi tämän nopeasti muuttuvan ja monimutkaisen Venäjän oikeuden (miina?)kentän. Toisaalta se osaltaan avaa yhden näkökulman Venäjän oikeusvaltiokehityksen periaatteellisiin kysymyksiin, erityisesti perustuslakituomioistuimen toimintaan.Avoin uutinen - Uutiset
6.5.2020 11.55
Vierashuoneessa FT Harriet Lonka ja professori Anssi Keinänen: Säädösjohtaminen ja kansallisen turvallisuuden intressi
Kansallinen turvallisuus on keskeisesti valtion ja kansakunnan olemassaoloa määrittävä käsite. Sitä on kuitenkin vaikea tyhjentävästi ja yksiselitteisesti määrittää. Tämä kävi ilmi selvityksessämme ’Vaikutusten arviointi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta’ (VNTEAS 2020). Kansallinen turvallisuus on käsitteenä ensimmäisen kerran Suomen lainsäädännössä määritelty vasta tiedustelulakien esitöissä vuonna 2017. Tällöinkin käsitteen sisältö jäi tarkoituksellisesti hyvin joustavasti kuvatuksi. Kysyttäessä monet hankkeeseemme haastatellut kuvasivat kansallisen turvallisuuden käsitettä yhtäältä itsestään selväksi: ’Sehän tulee selkäytimestä’. Toisaalta käsitettä pidettiin mahdottomana määrittää.Avoin uutinen
1 - 20 21 - 38