Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2020
- Uutiset
29.5.2020 8.27
Vierashuoneessa asianajaja Jouni Alanen: Jätelakiin ehdotetaan huomattavia tarkennuksia jätekuljetusten kilpailutussääntöihin – mikä muuttuu käytännössä?
Vastapainona siirtymiselle kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen koko Suomessa jätelakiin ehdotetaan huomattavia täsmennyksiä jätekuljetusurakoiden kilpailutussäännöksiin. Ehdotusten tarkoituksena on turvata pk-yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailutuksissa. Kuntien ja niiden jätelaitosten tulisi muun muassa käydä markkinavuoropuhelua ennen varsinaista kilpailutusta, jakaa kuljetusurakat osiin sekä turvata muutoinkin pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia. Juridisesti ehdotuksilla ei ole suurta merkitystä, sillä vain hankintalain säännöksiä sovelletaan kilpailutuksiin. Käytännössä uudet säännökset kannustaisivat kuitenkin kuntia ja niiden jätelaitoksia hankintalain säännösten ja hengen mukaisiin, kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia edistäviin hankintakäytäntöihin.Avoin uutinen - Uutiset
25.5.2020 11.23
Vierashuoneessa Senior Privacy Consultant Hannes Saarinen: Tietosuojaa myös verkkoon? – e-privacy tulee
Paljon hyörinää yrityksissä ja organisaatioissa aikaansaanut EU:n tietosuoja-asetus – tuttavallisemmin GDPR – täyttää tämän kirjoituksen julkaisupäivänä kaksi vuotta. Euroopan unioni ei kuitenkaan ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Komissio julkaisi 10.1.2017 asetusehdotuksen yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus). Tämä tunnetaan myös e-Privacy-asetuksena.Avoin uutinen - Uutiset
19.5.2020 11.30
Vierashuoneessa apulaisprofessori Stefan Kirchner: Biosidioikeus ja COVID-19 – Saksan ja EU:n näkymät
COVID-19-pandemia johtaa vakaviin ihmisoikeusrajoituksiin kansanterveyden suojelemiseksi. Samanaikaisesti joitain oikeudellisia normeja heikennetään tehokkaan taudin torjunnan mahdollistamiseksi. Useissa maissa, myös Saksassa, desinfiointiaineiden tuotantoa koskevia säännöksiä on madallettu, jotta voidaan helpottaa SARS-CoV-2-viruksen tuhoamiseen tarvittavien desinfiointiaineiden tuotannon lisäämistä sekä yksityisissä ympäristöissä että terveydenhuollon laitoksissa. Jotkut säännöt ovat tarpeen sellaisten desinfiointiaineiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi, joita nyt valmistavat myös yritykset, jotka saapuivat desinfiointiaineiden markkinoille vasta äskettäin. Korona-asiasta kirjoittaa apulaisprofessori Stefan Kirchner Edilexin Vierashuoneessa. Avoin uutinen - Uutiset
11.5.2020 11.53
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander: Viranomaisten kohtaamaa väkivaltaa ei ole mahdollista ennustaa yhteiskunnallisissa olosuhteissa tapahtuvilla muutoksilla
Suomea pidetään turvallisena valtiona, jossa rikollisuus on monen muun maan tavoin vähentynyt viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti hyvinvointiyhteiskunnassamme vahvaa luottamusta nauttivien virallistahojen eli esimerkiksi poliisi- ja pelastusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoiden kohtaama väkivalta, sillä uhkailu ja maalittaminen on kuitenkin 2000-luvulla lisääntynyt. Yleensä väkivallan motiivina on välttää poliisin kiinniotto. On kuitenkin viitteitä siitä, että poliisia ei enää välttämättä haluta vain lyödä tai potkia, vaan jopa vahingoittaa muilla väkivaltaisilla keinoilla. Poliisi kohtaa entistä useammin esimerkiksi teräaseella varustautuneita asiakkaita. Asiasta kirjoittavat OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa ja artikkelissaan Lakikirjastossa.Avoin uutinen - Uutiset
11.5.2020 9.32
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelut 2
Vierashuonekirjoituksessa (4.5.2020) esiintyvä virhe perustuu siihen, että en tarkastellut vuoden 2011 valmiuslain 92 §:n (Palkkasäännöstely) osalta tässä säännöksessä lain 3 §:n 1 ja 2 kohtiin olevan viittauksen merkitystä.Avoin uutinen - Uutiset
8.5.2020 11.55
Vierashuoneessa VTT, OTL, dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkinen: Venäjän tullikäytännöt ja uudet tullilait
Edilexissä julkaistussa dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkisen artikkelissa "Customs law of the Russian Federation – notes on new legal regulation" käydään läpi erikoisia epäsymmetrioita Euraasian Talousunionin tullisääntelyssä. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan myös kyseisen sääntelyn historiaa. Teksti syntyi alun perin maisterivaiheen opintojen opetusaineistoksi johdattamaan lukijansa läpi tämän nopeasti muuttuvan ja monimutkaisen Venäjän oikeuden (miina?)kentän. Toisaalta se osaltaan avaa yhden näkökulman Venäjän oikeusvaltiokehityksen periaatteellisiin kysymyksiin, erityisesti perustuslakituomioistuimen toimintaan.Avoin uutinen - Uutiset
6.5.2020 11.55
Vierashuoneessa FT Harriet Lonka ja professori Anssi Keinänen: Säädösjohtaminen ja kansallisen turvallisuuden intressi
Kansallinen turvallisuus on keskeisesti valtion ja kansakunnan olemassaoloa määrittävä käsite. Sitä on kuitenkin vaikea tyhjentävästi ja yksiselitteisesti määrittää. Tämä kävi ilmi selvityksessämme ’Vaikutusten arviointi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta’ (VNTEAS 2020). Kansallinen turvallisuus on käsitteenä ensimmäisen kerran Suomen lainsäädännössä määritelty vasta tiedustelulakien esitöissä vuonna 2017. Tällöinkin käsitteen sisältö jäi tarkoituksellisesti hyvin joustavasti kuvatuksi. Kysyttäessä monet hankkeeseemme haastatellut kuvasivat kansallisen turvallisuuden käsitettä yhtäältä itsestään selväksi: ’Sehän tulee selkäytimestä’. Toisaalta käsitettä pidettiin mahdottomana määrittää.Avoin uutinen - Uutiset
4.5.2020 10.30
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelutKunta-alalla on käyty neuvotteluja uudesta sopimuksesta melkein neljä kuukautta. Tarvittaisiinko asiassa jotakin sovittelujärjestelmän ulkopuolista tahoa avuksi ratkaisemaan riitaa? Pakkosovintoa ei lainsäädäntömme tunne, mutta valmiuslaki antaa mahdollisuuden määrätä palkankorotusten enimmäismäärästä. Valmiuslain 92 §:n mukaan (Palkkasäännöstely) hintavakauden ja julkisen talouden turvaamiseksi 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa julkis- tai yksityisoikeudelliseen palvelussuhteeseen perustuvia palkkoja ei saa korottaa valtioneuvoston asetuksessa säädettävää määrää enempää. Valmiuslaki ei anna kuitenkaan oikeutta määrätä ns. pakkosovintoa.Avoin uutinen - Uutiset
17.4.2020 11.25
Vierashuoneessa professori Kai Kokko: Konkurssipesän julkisoikeudellinen ympäristövastuu tukee yritysten yhteiskuntavastuuta
Konkurssioikeuden ytimessä on Joseph A. Schumpeterin (1883-1950) teoria luovasta tuhosta myöhemmin havaituin heikkouksineen. Konkurssi on tässä teoriassa väline jakaa yhdenvertaisesti velkojille konkurssiin joutuneen velallisen varat, jotta tämän ns. luovan tuhon jälkeen varat saadaan nopeasti uudelleen markkinatalouden kiertoon. Tästä näkökulmasta mahdolliset velalliselta konkurssipesälle siirtyvät ympäristövastuut koetaan rajoitteena vapaalle markkinataloudelle, sillä ympäristövahinkoja korjaavien toimintavelvoitteiden täyttäminen konkurssipesän massavelasta vähentää ja jopa poistaa velkojille muutoin tulevan jako-osuuden.Avoin uutinen - Uutiset
9.4.2020 11.52
Vierashuoneessa Associatet Jasmina Heinonen ja Aleksi Nieminen: Koronavirus – uudet teknologiset ratkaisut ja tietosuoja
Taistelussa koronavirusta vastaan on pyrittävä hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja. Useimmissa tapauksissa digitaalisten palveluiden yhteydessä käsitellään myös henkilötietoja. Tällaisia palveluita ovat muun muassa tartuntaketjujen seurantaan liittyvät mobiilisovellukset, hotspot karttasovellukset, oirearviopalvelut sekä verkkoneuvontapalvelut (muun muassa chat- ja puhelinneuvonta). Digitaaliset palvelut ja uudet teknologiset ratkaisut ovat tervetulleita ja toivottuja, kun ne estävät tai hidastavat koronavirustartunnan leviämistä sekä tarjoavat terveytensä puolesta huolestuneille kansalaisille tietoa ja tukea. Tietosuojalainsäädäntö ei ole esteenä digitaalisten palveluiden kehittämiselle, mutta se asettaa vaatimukset, jotka on huomioitava palveluita kehittäessä. Avoin uutinen - Uutiset
8.4.2020 13.22
Vierashuoneessa tutkija Anssi Kärki: Koronapandemian vaikutus konkurssiedellytysten ja etenkin maksukyvyttömyyden tilapäisyyden arviointiin
Koronaviruspandemia ulottaa vaikutuksensa poikkeuksellisen laajasti koko yhteiskuntaan. Viime viikkoina on laajasti uutisoitu yritysten pandemian vuoksi kohtaamista ongelmista. Tilannetta voidaan jo kutsua kriisiksi ja kriisi johtaa lisääntyneisiin konkurssihakemuksiin. Tätä ennakoiden on suunniteltu konkurssiuhkaisen maksukehotuksen väliaikaista poistamista konkurssilaista (2004/120). Jos velkoja haluaa tänä aikana hakea velallisen konkurssiin, hänen on joko näytettävä velallisen olevan muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä tai käytettävä muita konkurssilain mukaisia maksukyvyttömyyden olettamia. Pandemian luoma poikkeuksellinen tilanne kuitenkin pakottaa pohtimaan, onko maksukyvyttömyys poikkeustilanteen jatkuessa vain tilapäistä. Asiasta kirjoittaa tutkija Anssi Kärki Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
31.3.2020 9.00
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Koronaviruksen vaikutuksista asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin
Koronaviruspandemian vaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnan kannalta. Erityisesti liikehuoneistojen vuokrasopimusten kannalta vaikutukset voivat olla huomattavia. Helsingin Sanomien mukaan tätä kirjoittaessa noin 260 000 työntekijää on lomautusuhan alla. On selvää, että merkittävällä tulotason tippumisella tulee olemaan vaikutuksia myös tavallisten ihmisten toimeentuloon ja vuokranmaksukykyyn. Vaikutukset ovat sitä suuremmat mitä pidempään pandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimet kestävät. Miten tilanteeseen tulisi suhtautua asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin liittyen?Avoin uutinen - Uutiset
30.3.2020 9.37
Vierashuoneessa Senior Associate Elisa Panula: Koronatilanteen vaikutukset urakkasuoritukseen sekä tilaajan ja urakoitsijan sopimussuhteeseen
Elämme tällä hetkellä koronaviruksen (COVID-19) seurauksena poikkeusoloissa. Koronaviruksella ja sen torjunnan edellyttämillä toimenpiteillä on pitkäaikaisia ja merkittäviä vaikutuksia monen yrityksen toimintaan. Yksi merkittävistä toimialoista, joihin poikkeusolot voivat vaikuttaa, on rakennusala. Monimutkaiset ja suuret rakentamishankkeet edellyttävät laajoja sopimuskokonaisuuksia, ja taloudelliset intressit ovat näissä merkittäviä. Koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa onkin syytä pohtia, voiko se muodostaa sellaisen ylivoimaisen esteen, jolla on vaikutusta urakkasuoritukseen ja urakkasopimuksen voimassaoloon. Asiasta kirjoittaa Senior Associate Elisa Panula Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
26.3.2020 7.59
Vierashuoneessa Senior Manager Tomi Immonen: Koronavirustilanteen vaikutus pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseen
Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Osana koronavirustilanteen hoitamista julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Julkisten kokoontumisten rajoittamista koskeva toimivalta perustuu tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:ään, joka koskee laajaan tartunnanvaaraan liittyviä toimenpiteitä. Oikeusministeriön ja aluehallintovirastojen tulkinnan mukaan myös yhtiökokoukset ovat pääsääntöisesti edellä mainittuja julkisia kokoontumisia. Koronavirustilanteen vaikutusta pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseen pohtii Senior Manager Tomi Immonen Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
25.3.2020 12.00
Vierashuoneessa Senior Associate Annika Luhtanen: Koronavirusepidemian vaikutus liikehuoneistojen vuokrasopimuksiin?
Koronavirusepidemia aiheuttaa parhaillaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä, kun yritykset joutuvat sulkemaan ovensa asiakaskadon vuoksi. On selvää, että vuokrasopimusten sitovuus tai pikemminkin sopimuksista irti pääseminen on monen yrittäjän mielessä. Senior associate Annika Luhtanen arvioi vuokrasopimuksen sitovuutta Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
24.3.2020 11.40
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija, OTM Juho Saloranta: Ylikansalliset tuotantoketjut ja vastuullisuus: mihin matka koronaviruspandemian jälkeen?
Kun vuorovesi laskee, silloin näkee, kuka on ollut uimassa alasti. -Warren Buffett
Koronaviruksen aiheuttamista vaikutuksista maailmantaloudelle koituu mittavia seurauksia, jotka ovat osittain pitkien globaalien tuotantoketjujen seurausta taloudellisen keskinäisriippuvuuden ollessa nykyisin suurta. Yritysten haavoittuvuus pitkistä tuotantoketjuista ei ole vain taloudellisesti ja sopimusoikeudellisesti hankalaa, vaan kehitysmaissa tuotantoketjuihin liittyy lukuisia ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä, jotka tekevät ketjuista entistä haavoittuvampia. Niinpä Buffettia vapaasti lainaten tulee arvioitavaksi, onko yrityksen liiketoimintamalli aidosti kestävä pitkällä aikavälillä, kun COVID-19-pandemia luo mahdollisuuden kaiken uudelleentarkastelulle. Vastuullisuusraportointi on yritykselle instrumentti identifioida tuotantoketjujensa heikkoja kohtia ja reflektoida tätä toimintaansa. Vastuullisuuden huomiotta jättämisellä olisi monia pitkän aikavälin haitallisia seurauksia liiketoiminnalle.Avoin uutinen - Uutiset
23.3.2020 7.58
Vierashuoneessa asianajaja Kirsi-Marja Salokangas: Voiko tilaaja muuttaa julkista hankintasopimusta yksipuolisella ilmoituksella koronapandemiaan vedoten?
Julkisena hankintana kilpailutettu hankintasopimus on yksityisoikeudellinen sopimus kahden oikeushenkilön välillä. Kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti muuttaa sitovan hankintasopimuksen ehtoja sopimuskauden aikana, ellei muutosoikeudesta ole hankintasopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Yksipuolinen sopimusvelvoitteista vetäytyminen on lähtökohtaisesti sopimusrikkomus ja sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle aiheuttamansa vahingon, kirjoittaa asianajaja, VT Kirsi-Marja Salokangas Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
11.3.2020 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Outi Jousi ja associate Eeva Tiainen: Tarjousten määrän lisäämisen keinoja julkisissa hankinnoissa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston vuonna 2019 julkaiseman julkisia hankintoja Suomessa koskevan tutkimuksen mukaan yli puolessa tarjouskilpailuista hankintayksiköt saivat vain yhdestä kahteen tarjousta tai jäivät jopa kokonaan ilman tarjouksia. Tutkimus perustui laajaan aineistoon, käsittäen kokonaisuudessaan 18.000 viime vuosina toteutettua tarjouskilpailua. Vaikka tutkimus toteutettiin Suomessa, myös esimerkiksi Ruotsissa luvut ovat paikallisen kilpailuviranomaisen (Konkurrensverket) mukaan vastaavia.Avoin uutinen - Uutiset
3.3.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Sairauspoissaoloihin liittyvää juridiikkaa
Millä edellytyksillä työntekijälle voi syntyä oikeus sairausajan palkkaan? Entä, milloin työkyvyttömyys oikeuttaa työntekijän olemaan poissa työstä? OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
17.2.2020 9.30
Vierashuoneessa KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Arvonlisävero ja kestävä kehitys
Viimeisten vuosien aikana on aloitettu keskustelemaan mahdollisuuksista ottaa huomioon kestävyysnäkökohtia arvonlisäverotuksessa. Huoli ympäristöstä lisääntyy, kun sellaiset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, kemialliset päästöt sekä maiden, metsien, järvien ja vesistöjen happamoituminen ovat vaikuttamassa maailmanlaajuiseen ekosysteemiin yhä enemmän. Tarvetta on erityisesti sellaisesta politiikasta ja säännöistä, jotka voisivat vaikuttaa kaikkiin käynnissä oleviin ympäristönmuutoksiin samanaikaisesti. Saastuttaja maksaa -periaate on jo kauan ollut olemassa EU-oikeudessa muttei sitä ole implementoitu lainsäädännössä yhtenäisesti laillisten, ympäristöllisten ja sosioekonomisten syiden vuoksi.Avoin uutinen
1 - 20 21 - 25