Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2020
- Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaan
Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö.Avoin uutinen - Uutiset
20.11.2020 11.45
Vierashuoneessa vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel: Hallintoprosessilain tarjoamat mahdollisuudet toimeentuloturvan muutoksenhaun kehittämiselle punnitaan nyt käytännössä
Oikeusasiamies on tuoreessa ratkaisussaan EOAK/1904/2019 käsitellyt vakuutusoikeuden menettelyyn kohdistuvaa kantelua. Ratkaisussa vakuutusoikeus oli perustellut päätöstään seikoilla, jotka kantelija oli tuonut esille aiemmin täysin toiseen etuusasiaan liittyvän valituksen yhteydessä. Ratkaisussaan oikeusasiamies kiinnitti huomionsa muutoksenhakulautakunnan ja Kansaneläkelaitoksen sopimaan toimintatapaan valittajan kuulemisesta todeten tämän menettelyn puutteelliseksi ja katsoen sen voivan vakavasti vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Toimintatavasta oli sovittu vuonna 1997 hallintolainkäyttölain voimaantulon yhteydessä ja kyse oli valittajan kuulemisesta muutoksenhakulautakunnassa hallintolainkäyttölain mukaisessa prosessissa. Hallintoprosessilaki on nyt uudistettu. Näkyyhän tämä myös muutoksenhakuelinten käytännöissä?Avoin uutinen - Uutiset
4.11.2020 11.40
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Koeostomahdollisuus, verkkosivustoihin kohdistuvat toimet ja seuraamusmaksu vahvistavat kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia kuluttaja-asioissa
Suomessa astui 15.7.2020 voimaan laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista (566/2020). Lailla saatettiin voimaan kansallisesti Euroopan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n yhteistyöasetus (EU 2017/2394). Kuluttaja-asiamiehen laaja yleistoimivalta kattaa lähes kaikkien laissa mainittujen säädösten noudattamisen valvonnan. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat tietosuojavaltuutettu, Finanssivalvonta, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, aluehallintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pääsääntöisesti kuluttaja-asiamiehellä on rinnakkainen toimivalta samanaikaisesti edellä mainittujen viranomaisten kanssa, eräitä laissa tarkemmin määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.Avoin uutinen - Uutiset
2.11.2020 11.39
Vierashuoneessa AVI:n lakimies Matti Nissinen: ”Te olette täällä vaan kuultavana” – valvontaviranomaisen roolista työrikosjutun pääkäsittelyssä
Kun tuomari epäsi työsuojeluviranomaisen – tuttavallisemmin: avin - lakimiehen puheenvuoropyynnön työrikosjutun pääkäsittelyssä otsikon toteamuksella, se herätti juridisfilosofisen kysymyksen: Miten voi tulla kuulluksi, jos ei saa puhua? Tämän suppean kirjoituksen tarkoituksena on esittää muutamia näkökohtia avin roolista työrikosjutun pääkäsittelyssä tuomioistuimessa. Milloin ja miten työsuojeluviranomaisen puheoikeutta olisi tarkoituksenmukaista käyttää?Avoin uutinen - Uutiset
30.10.2020 11.30
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti: Toimeentuloturvaa koskevilla päätöksillä on oma muutoksenhakujärjestelmänsä
Lähes jokainen meistä joutuu elämänsä aikana turvautumaan sosiaalietuuksiin esimerkiksi sairauden, opiskelun tai työttömyyden takia. Kun haemme vaikkapa sairauspäivärahaa, tulee Kelan antaa päätös sairauspäivärahasta ja sen määrästä ja kestosta tai siitä, ettei sairauspäivärahan myöntämiselle ole edellytyksiä. Miten tulee menetellä, jos on tyytymätön Kelan päätökseen?Avoin uutinen - Uutiset
28.10.2020 8.18
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Miten suomalainen poliisi käyttää voimakeinoja kohdatessaan väkivaltaa virkatehtävässä?
”Missä ei sana auta siellä tarvitaan Nokian kumipamppua” todettiin Suomen Gummitehtaan Poliisimies-lehdessä julkaistussa mainoksessa vuonna 1932. Tähän päivään tuotuna mainos, ainakin poliisimiehen näkökulmasta, herättää lähinnä hymistelyä, sillä valtion poliisi on jo aikoja sitten muotoutunut kansan poliisiksi asianmukaisine palvelurooleineen. Tämä ilmenee jo siitä, että Suomessa poliisin voimakeinojen kohteeksi päätyminen on varsin harvinainen ilmiö, jossa kohdehenkilön oma toiminta näyttelee merkittävää roolia.Avoin uutinen - Uutiset
27.10.2020 9.25
Vierashuoneessa professori Anssi Keinänen: Toteutuuko eduskunnan tiedonsaanti lainvalmistelussa?
Voiko lainvalmistelija jättää kertomatta asioita eduskunnan valiokunnalle, jotta lainvalmisteluhanke etenisi jouhevammin eduskunnassa? Tätä kysymystä on sivuttu arvioitaessa, jättikö valtiovarainministeriö kertomatta maakunta- ja sote-uudistusta tehtäessä eduskunnalle sellaista tietoa, joka olisi vaikuttanut hankkeen etenemiseen eduskunnassa.Avoin uutinen - Uutiset
16.10.2020 11.45
Vierashuoneessa LT, ylilääkäri Petteri Joelsson ja LT, ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen: Oikeuspsykiatrilta ei pitäisi kysyä syytetyn vaarallisuudesta
Oikeus saattaa tuomita rikoksenuusijan kärsimään tuomionsa kokonaan vankilassa. Tämän edellytyksenä muun muassa on, että asianosainen on todettu ”erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle” (RL 2c:11). Vastuu tämän asian arvioimisesta on langetettu oikeuspsykiatreille. Työnjako ei ole ihanteellinen.Avoin uutinen - Uutiset
12.10.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Ikääntyvät työntekijät ja työlainsäädäntö
Ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden asema työelämässä on ollut viime aikoina esillä useassa eri yhteydessä. Osasyynä lisääntyneeseen uutisointiin ja keskusteluun on pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitys, jonka avulla tavoitellaan erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamista. OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja valottaa teemaa Vierashuoneessa työlainsäädännön kehittämisen näkökulmasta.Avoin uutinen - Uutiset
9.10.2020 11.34
Vierashuoneessa OTK Visa Hiltunen ja tohtorikoulutettava Meri Sariola: Digipalvelulaki asettaa vaatimuksia erityisesti julkisen sektorin tuottamille digitaalisille palveluille
EU:n saavutettavuusdirektiivin (julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102) kansallisesti täytäntöön pannut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019, jälj. digipalvelulaki) on alkusyksystä ollut monen julkisen sektorin toimijan tarkastelussa. Laki itsessään tuli voimaan jo 1. huhtikuuta 2019, mutta sen merkittävin siirtymäaika päättyi vasta 23. syyskuuta 2020. Kaikki verkkosivustot, jotka ovat digipalvelulain tarkoittamia digitaalisia palveluja, ovat tulleet saavutettavuusvaatimusten alaisiksi viimeistään 23.9.2020. Käytännössä määräajan päättyminen tarkoittaa myös, että lain soveltamisalan piirissä olevien toimijoiden on pitänyt tunnistaa digitaaliset palvelunsa, testata niiden saavutettavuus ja laatia kustakin digitaalisesta palvelustaan saavutettavuusseloste. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen yleisölle tarjottaviin mobiilisovelluksiin alkaa 23. kesäkuuta 2021.Avoin uutinen - Uutiset
7.10.2020 12.29
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Tuomas Ikonen: Tasapainoilua rikoksesta epäillyn ja rikoksen uhrin oikeuksien välillä
Yksi syksyn eniten puhuttaneista aiheista on ollut Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ja rikollisryhmä United Brotherhoodin ex-johtajaa Keijo Vilhusta koskeva murhaoikeudenkäynti. Ennen pääkäsittelyä Helsingin käräjäoikeuden oli tehtävä ratkaisu salaisella pakkokeinolla saadun ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä asiassa. Ratkaisu saattaa osoittautua merkittäväksi rikosvastuun toteutumisen kannalta.Avoin uutinen - Uutiset
6.10.2020 11.31
Vierashuoneessa apulaisprofessori Stefan Kirchner: Ensuring Human Safety as a Universal Duty of the State after Kotilainen and others v. Finland
In its judgment of 17 September 2020 in the case of Kotilainen and others v. Finland, the European Court of Human Rights (ECtHR) found that Finland had violated the right to life under Article 2 of the European Convention on Human Rights (ECHR) by failing to take more action to prevent a mass murder. The judgment in hardly brings new obligations but serves as a reminder that human rights are to be realized first and foremost on the local level, something requiring an active state. Taking positive measures to protect human life against threats of a specific or general nature is the duty of the state and all its organs on the national, regional and local levels. None of these findings should be surprising as they are entirely consistent with the earlier case law of the European Court of Human Rights.Avoin uutinen - Uutiset
5.10.2020 8.33
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Poliisin voimakeinot Elokapina-mielenosoituksen yhteydessä
Helsingin poliisi käytti voimakeinoja Elokapina-mielenosoituksen yhteydessä sumuttamalla mielenosoittajia oc-kaasulla. Tapahtumat herättivät runsaasti mediahuomiota ja arvostelu kohdistui poliisin päätöksen puuttua mielenilmaisun kulkuun ja käytettyihin voimakeinoihin.Avoin uutinen - Uutiset
2.10.2020 11.55
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: EU:n suunnittelema vähimmäispalkkasääntely vai alipalkkauksen kriminalisointi?
Pääministeri Sanna Marin on julkisuudessa esittänyt nykyistä tehokkaampia keinoja alipalkkauksen kitkemiseen suomalaisesta työelämästä. Hallitusohjelmassa asia todettiin siten, että hallinnollisia sanktioita kehitetään tässä tarkoituksessa ja valvontaa tehostetaan. Marin on esittänyt alipalkkauksen kriminalisointia, järjestön kanneoikeutta asiassa ja lisää resursseja valvontaan. Käsitykseni on, että hallituksen olisi nyt viisasta pitäytyä hallitusohjelmassa.Avoin uutinen - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019
Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus.Avoin uutinen - Uutiset
17.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava Hanne Hirvonen: Kysymys hallinnon automaattisen päätöksenteon sääntelystä ei ole helppo
Oikeusministeriössä on vireillä hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntöhanke (OM021:00/2020 Automaattista päätöksentekoa koskevan hallinnon yleislainsäädännön valmistelu). Tarkoituksena on ministeriön mukaan valmistella säännökset, joilla varmistetaan hallinnon lainalaisuuden, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusturvan, julkisuusperiaatteen ja virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa. Hankeen puitteissa on valmistunut esiselvitys sekä viimeksi 6.7.2020 hallinnon automaattiseen päätöksentekoon liittyvistä yleislainsäädännön sääntelytarpeista (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:14). Arviomuistiota koskeva lausuntoaika päättyi 4.9.2020 ja lausuntopalvelusta onkin nyt löydettävissä runsaasti aihetta koskevia lausuntoja monilta eri toimijoilta. Jo lausuntoja selaamalla voi todeta sääntelyhankkeen vaativuuden. Asian jatkokäsittely myöhemmin perustettavassa työryhmässä tuleekin epäilemättä olemaan kiinnostavaa ja haastavaa. Avoin uutinen - Uutiset
11.9.2020 13.06
Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Poliisiin kohdistuvan väkivallan vaarapotentiaalissa on tehtävän, alueen ja epäillyn sukupuolen mukaista vaihteluaSiinä missä poliisin voimankäyttö on jokapäiväistä ja kuuluu normaaliin elämänmenoon, valitettavasti myös poliisin kohtaaman väkivallan on havaittu huolestuttavasti kasvavan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Poliisi toimintaympäristössä kohdataan yhä enemmän väkivaltaisia turvallisuushaasteita. Poliisit kokevat, että asiakkaat ovat entistä aggressiivisempia. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys ei ennusta, että poliisin toimintaympäristö kohdatun väkivallan osalta olisi muuttumassa tulevaisuudessa yhtään helpommaksi. On hyvä muistaa, että väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa yhteiskuntaa kohtaan.Avoin uutinen - Uutiset
9.9.2020 11.50
Vierashuoneessa KPMG:n Antti Aalto ja Timo Piiroinen: Miten valmistautua EU:n Whistleblower-direktiivin voimaantuloon?
Whistleblower-järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä kanavia ja menettelyitä, joilla taloudellisia tai muita väärinkäytöksiä havaitsevat henkilöt voivat tehdä ilmoituksen havainnostaan pelkäämättä sitä, että ilmoitus johtaa heille itselleen epämiellyttäviin seurauksiin. EU:sta on puuttunut Whistleblower-kanavia koskeva yhtenäinen sääntely. Tilanne muuttuu 17.12.2021, jolloin viimeistään kaikkien EU-maiden on otettava käyttöön pakollinen sekä yksityissektoria että julkista sektoria koskeva ilmoitusmenettely.Avoin uutinen - Uutiset
8.9.2020 14.49
Vierashuoneessa OTT, yliopistonlehtori Aleksi Heinilä: Lumen varastointia koskeva ympäristöoikeudellinen ohjaus on kattavaa, hajanaista ja tapauskohtaisia tulkintoja edellyttävää – lumi ja sen varastointi tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman ympäristöoikeudelliseen sääntelyyn
Lumi, kiinteässä muodossa oleva vesi, ja talvisaikainen yleisiltä alueilta ja yksityisiltä kiinteistöiltä kerätyn lumen varastointi tarjoaa omanlaisensa näkökulman ympäristöoikeudelliseen sääntelyyn. Lumen vaihtaessa varastoinnin kuluessa olomuotoaan, sen kannalta merkitykselliseksi muodostuu niin itse varastointitoimintaan kohdistuva, useammalle lainsäädännön sektorille jakautuva normiohjaus kuin lumen sulamisvesiäkin koskeva sääntely. Tämä sääntelykokonaisuus osoittautuu tarkemmassa tarkastelussa varsin laajaksi, hieman hajanaiseksi ja monin paikoin tulkinnanvaraiseksi.Avoin uutinen - Uutiset
7.9.2020 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Jesse Viljanen: Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen
Useita vuosia valmisteltu yksi lainsäädännön sujuvoittamishankkeista on tänä syksynä saatettu maaliin. Tiistaina 1.9.2020 astui hankkeen seurauksena voimaan laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (764/2019). Laki mahdollistaa sen, että luvanhakija voi panna samanaikaisesti sähköisesti vireille useamman lupa-asian ns. yhden luukun periaatteen mukaisesti, jolloin lupaviranomaiset käsittelevät hakemukset yhtäaikaisesti. Lain tavoitteena on lupaprosessin nopeuttaminen ja helpottaminen.Avoin uutinen