-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeuspaikka
- Uutiset
11.10.2019 16.00
Hovioikeus korotti toiselta paikkakunnalta autolla edellisenä päivänä istuntopaikalle tulleen avustajan palkkiota
Vantaalta Joensuuhun autolla edeltävänä päivänä tulleelle varatuomarille valtion varoista KO:ssa maksettavaksi määrättyä palkkiota korotettiin valmistautumisen ja matka-ajan osalta. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 13.00
Espanjassa toimineet kiinteistönvälittäjät voitiin tuomita Suomessa - syyllistyivät törkeän petoksen asemasta törkeään kavallukseen jättäessään palauttamatta ostajien suoritukset varainsiirtoverosta ja muista kuluista
Asianomistajat olivat maksaneet vastaajien yrityksen tilille 20.000 euroa asuntokaupasta aiheutuvina varainsiirtoveroina ja muina kuluina. Kauppoja asunnosta ei lopulta ollut tehty eivätkä vastaajat olleet pyynnöistä huolimatta palauttaneet asianomistajille em. varoja. Törkeän petoksen osalta HO totesi, että koska taloudellinen vahinko oli ilmennyt Suomessa, rikoksen tekopaikka oli Suomessa ja asiaan sovellettiin Suomen lakia. HO katsoi, ettei asiassa ollut vastoin ensimmäisen vastaajan kertomusta esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaajien oli ollut tarkoitus erehdyttää asianomistajia maksamaan varainsiirtovero ja muut kulut etukäteen hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Näin ollen syyte törkeästä petoksesta hylättiin. Törkeän kavalluksen osalta HO totesi mm, että teko oli Espanjan rikoslain mukaan rangaistava ja siitä olisi voitu tuomita rangaistus myös Espanjan tuomioistuimessa. Näin ollen kaksoisrangaistavuuden edellytys täyttyi ja syyte voitiin tutkia soveltaen tekoon Suomen lakia. HO katsoi, että vastaajat olivat yhdessä syyllistyneet syytteen teonkuvauksen mukaisesti törkeään kavallukseen syyttäjän HO:ssa tarkentaman teonkuvauksen mukaisesti. Tekoaika oli ollut kevät 2013 eli 1.3.-30.5.2013. Vastaajat tuomittiin 5 kk ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
Koska äiti oli toukokuussa 2019 luvattomasti vienyt osapuolten yhteisen alaikäisen lapsen (s. 2013) Virosta Suomeen ilman isän suostumusta ja lapsen poisvieminen oli loukannut isän olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. Äiti velvoitettiin suorittamaan isälle korvauksena lapsen palauttamisesta aiheutuvista kuluista 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
5.8.2019 14.00
Summaaristen riita-asioiden käsittely päättyy monessa käräjäoikeudessa 1. syyskuuta 2019
Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Jatkossa käsittely keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen ja sähköinen asiointi tulee pakolliseksi. Yksityishenkilö saa kuitenkin jatkossakin omassa asiassaan aina toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona. Summaarisia riita-asioita ei enää jatkossa käsitellä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan käräjäoikeuksissa. Nämä käräjäoikeudet kuitenkin käsittelevät lainmuutoksen voimaantullessa vireillä olevat asiat loppuun. - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
11.4.2019 15.39
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lennon viivästymisen johdosta nostettavan korvauskanteen oikeuspaikasta
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 7 artiklan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista riita-asiaa, joka koskee matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta annetun Euroopan asetuksen (EY) N:o 261/2004 7 artiklan nojalla sellaista lentoyhtiötä vastaan nostettua korvauskannetta, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, sillä perusteella, että kyseisellä yhtiöllä on tuomioistuimen, jossa kanne on nostettu, tuomiopiirissä sivuliike, joka ei ole osallisena yhtiön ja asianomaisen matkustajan välisessä oikeussuhteessa. Asetuksen N:o 1215/2012 26 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sitä ei sovelleta pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa vastaaja ei ole esittänyt huomautuksia tai vastannut asiassa. - Uutiset
25.10.2018 10.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeuspaikkalausekkeen soveltamisesta vahingonkorvauskanteeseen
Bryssel I -asetuksen 44/2001 23 artiklaa on tulkittava siten, että asianosaisten väliseen sopimukseen sisältyvän oikeuspaikkalausekkeen soveltaminen vahingonkorvauskanteeseen, jonka jälleenmyyjä on nostanut tavarantoimittajaansa vastaan SEUT 102 artiklan perusteella, ei ole poissuljettua vain sen perusteella, että kyseisessä lausekkeessa ei viitata nimenomaisesti kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvaa vahingonkorvausvastuuta koskeviin riitoihin. Asetuksen 23 artiklaa on tulkittava siten, että oikeuspaikkalausekkeen soveltaminen vahingonkorvauskanteeseen, jonka jälleenmyyjä on nostanut tavarantoimittajaansa vastaan SEUT 102 artiklan perusteella, ei edellytä, että jäsenvaltion tai unionin viranomainen on jo todennut kilpailuoikeuden rikkomisen. - Uutiset
23.10.2018 10.10
Hovioikeuden ratkaisu takaajan oikeudesta vedota välityslausekkeeseen – käräjäoikeuden tuomio kumottiin puuttuvan toimivallan vuoksi
Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että A oli voinut kannetta vastaan puolustautuessaan vedota takaisinsaantihakemuksessaan välityslausekkeeseen ja yleisen tuomioistuimen puuttuvaan toimivaltaan käsitellä asiaa. Välityslausekkeesta johtui, että käräjäoikeudella yleisenä tuomioistuimena ei ollut toimivaltaa tutkia A:ta vastaan ajettua kannetta. Sen vuoksi X Osakeyhtiön kanne oli jätettävä tutkimatta ja A vapautettava kaikesta asiassa tuomitusta maksuvelvollisuudesta X Osakeyhtiötä kohtaan. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
27.6.2018 10.34
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta tutkia työnantajan nostama vastakanne
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 20 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että siinä annetaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa työnantajalle oikeus nostaa tuomioistuimessa, jossa on vireillä työntekijän laillisesti nostama alkuperäinen kanne, vastakanne, joka perustuu saatavan siirtoa koskevaan sopimukseen, jonka työnantaja ja saatavan alkuperäinen haltija ovat tehneet alkuperäisen kanteen nostamisen jälkeen. - Uutiset
6.3.2018 13.30
Hovioikeuden päätös sopimuskokonaisuuteen liittyvän oikeuspaikkalausekkeen voimaantulosta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään asianosaisten välisen riita-asian. Osapuolten erimielisyys koski sitä, oliko sopimuskokonaisuuteen liittyvä oikeuspaikkalauseke tullut voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 1215/2012 säädetyn mukaisesti. HO katsoi, että asianosaisten välillä oli kirjallisesti sovittu osapuolten välisten riitojen oikeuspaikasta ja valittajayhtiö oli selkeästi hyväksynyt oikeuspaikkaa koskevan sopimusehdon. HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiaa toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 6.3.2018) - Uutiset
26.2.2018 15.42
Hovioikeus: Kirkkoherran valintaa koskevassa asiassa tasa-arvolain tarkoittamana työnantajana oli pidettävä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaa
Näin olleen kanne Mikkelin hiippakunnan tuomikapitulia vastaan ajettuna oli nostettu väärää vastaajaa vastaan ja KO:n toteamin tavoin väärässä tuomioistuimessa. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kanne asiassa olisi tullut nostaa vuoden kuluessa seurakuntaneuvoston 21.10.2014 tekemästä päätöksestä. Kun kanne oli nostettu vasta 7.12.2015, oli se liian myöhään nostettu. Tämän vuoksi kanne oli jätettävä tutkimatta. Oikeudenkäyntikulut jäivät asiaosaisten itsensä vastattaviksi. (Vailla lainvoimaa 26.2.2018) - Uutiset
20.2.2018 14.28
Työsuhdetta koskeva riidan oikeuspaikka määräytyi OK 10 luvun 6 §:n mukaan - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Vastaajayhtiön pyyntö työsuhdetta koskevan riita-asian siirtämisestä vastaajayhtiön kotipaikan tuomioistuimeen hylättiin. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2018) - Uutiset
22.11.2017 16.00
Hovioikeus: Kansainvälisen urheilun välimiesoikeuden CAS:n välitystuomion lopputulos koski myös oikeudenkäyntikuluja koskevan saatavan siirron saanutta asianajotoimistoa - kanne jätettin tutkimatta
Asianajotoimiston kannetta ei välimiesmenettelystä annetun lain 51 §:n 1 momentin mukaan voitu ottaa yleisessä tuomioistuimessa tutkittavaksi, koska asia oli ratkaistu Kansainvälisen urheilun välimiesoikeuden CAS:n välitystuomiolla. KO:n tuomio kanteen hylkäämisestä kumottiin. (Vailla lainvoimaa 22.11.2017) - Uutiset
15.9.2017 8.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lentohenkilökunnan työriitojen toimivaltaisesta tuomioistuimestaBryssel I-asetuksen 19 artiklan 2 alakohdan a alakohtaa on tulkittava niin, että siinä tapauksessa, että lentoyhtiön lentohenkilökunnan tai sen käyttöön annetun lentohenkilökunnan jäsen on nostanut kanteen, sen tuomioistuimen toimivallan määrittämiseksi, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, kyseisessä säännöksessä tarkoitettua käsitettä ”paikkakunta, missä työntekijä tavallisesti työskentelee” ei voida rinnastaa teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun asetuksen liitteessä olevaan ”kotiaseman” käsitteeseen. ”Kotiaseman” käsite on kuitenkin merkittävä seikka määritettäessä ”paikkakuntaa, missä työntekijä tavallisesti työskentelee”. - Uutiset
3.3.2017 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen lapsen tapaamisoikeusasiassa kun lapsen asuinpaikka oli ollut Espanja
Asiassa oli jo B:n käräjäoikeudelle jättämästä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta ilmennyt, että lapsi C oli asian vireilletuloajankohtana 2.10.2014 asunut äitinsä A:n kanssa Espanjassa. Sanottu seikka ilmeni myös C:tä koskevasta väestötietojärjestelmäotteesta. Asiassa oli siten ollut kysymys oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:ssä tarkoitetusta kansainvälisluonteisesta asiasta, jonka osalta käräjäoikeuden oli tullut oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan omasta aloitteestaan tutkia, oliko se ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa. Lapsen asuinpaikasta lausuttu huomioon ottaen Pirkanmaan käräjäoikeus ei ollut Bryssel II a asetuksen 8 artiklan 1. kohta huomioon ottaen asiassa toimivaltainen tuomioistuin, koska lapsen asuinpaikka oli tuolloin Espanjassa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
15.12.2016 9.10
Hovioikeuden ratkaisu oikeuspaikasta aviovarallisuussuhteessa
Avioliittolain 129 §:n mukaan, jollei 130 §:ssä säädetyin tavoin ole toisin sovittu, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Avioliittolain 131 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana. Hovioikeus katsoi, että B:n kanteessa on kyse aviovarallisuussuhteita koskevasta asiasta. B:llä on kotipaikka Suomessa. A:n ja B:n kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen ja viimeinen yhteinen kotipaikka ovat olleet Suomessa. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että kanne voidaan tutkia Suomen tuomioistuimissa. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 11 §:n perusteella Pohjois-Savon käräjäoikeus on toimivaltainen tutkimaan asian. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
29.2.2016 11.50
Professori Ari Ekroos: Maankäyttösopimuksia koskevien riitojen oikeuspaikka on pääsääntöisesti käräjäoikeus – KKO 2016:8
Maankäyttösopimuksia koskevien riitojen oikeuspaikasta on ollut eriäviä näkemyksiä pitkään. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan KKO 2016:8, että ennen maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun säätämistä oli oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu, että maankäyttösopimuksia koskevat osapuolten väliset riidat kuuluivat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Sen vuoksi se katsoi, ettei esityölausumien perusteella voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että maankäyttösopimuksia koskevat riitaisuudet olisi maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä tarkoitettu siirrettäviksi hallintotuomioistuimiin. Asiasta kirjoittaa talousoikeuden professori Ari Ekroos Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
18.2.2016 15.15
KKO: Maankäyttösopimuksen pätemättömäksi julistamista koskevat kannevaatimukset kuuluivat yleisen tuomioistuimen tutkittavaksiKunta ja kiinteistönomistaja olivat tehneet maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun asemakaavoitusta ja sen toteuttamista koskevan maankäyttösopimuksen, jossa oli sovittu muun muassa maanomistajan suoritettavasta maankäyttömaksusta. Kiinteistönomistajan kannevaatimukset, jotka koskivat sopimuksen mitättömäksi ja pätemättömäksi julistamista sekä sovittelua, kuuluivat yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi. - Uutiset
18.2.2016 12.11
Hovioikeus katsoi ettei Bryssel I -asetus tullut asiassa sovellettavaksi ja takaisinsaantikanne voitiin maksukyvyttömyysasetuksen nojalla tutkia suomalaisessa tuomioistuimessaEY:n tuomioistuin on asiassa C-339/07 katsonut, että maksukyvyttömyysasetusta tulkittava siten, että sen jäsenvaltion, jonka alueella maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimilla on toimivalta tutkia maksukyvyttömyyteen perustuva takaisinsaantikanne, joka on nostettu sellaista vastaajaa vastaan, jonka sääntömääräinen kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa. Hovioikeus katsoi, että Bryssel 1 -asetus ei tullut asiassa sovellettavaksi. Pirkanmaan käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään valmistelun aikana esitetyn takaisinsaantivaatimuksen, ja koska muut siviilioikeudelliset vaatimukset oli saatettu tuomioistuimen tutkittavaksi samalla kertaa ja niillä oli läheinen liityntä G Oy:n konkurssimenettelyyn, käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään kanteen kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
3.7.2015 15.15
Hovioikeus tulkitsi Bryssel I -asetusta toisin kuin käräjäoikeus: Suomalainen tuomioistuin ei ollut toimivaltainen irtaimen kauppahinnan alentamista koskevassa asiassa
Se paikkakunta, missä tavarat sopimuksen mukaan toimitettiin, määriteltiin tässä tapauksessa kauppasopimuksen sopimusmääräysten perusteella. Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen toimituspaikkakunta oli ollut sopimuksen mukaisesti Kopparberg. Hovioikeus katsoi, että suomalainen tuomioistuin ei ollut asiassa toimivaltainen. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kanne jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 3.7.2015)