-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeuspaikka
- Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin
Asiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 15.02
Hovioikeus arvioi pätevän oikeuspaikkasopimuksen syntymistä Bryssel I -asetuksen valossa, työntekijän edustuskelpoisuutta (asemavaltuus) oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Asiassa oli kantaja Oy:n valituksen johdosta ratkaistavana, oliko sen ja H:n välille syntynyt pätevä sopimus oikeuspaikasta itävaltalaisessa tuomioistuimessa ja oliko H:lla ollut perusteltu syy luottaa kantajan työntekijän kelpoisuuteen edustaa kantajaa oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa. Lisäksi asiassa oli kysymys kantajan valituksen ja H:n vastavalituksen johdosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO alensi kantaja Oy:n H, F GmbH:lle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta 31.932 eurosta 14.542,19 euroon KO:n määräämine korkoineen. H, F GmbH:n vastavalitus hylättiin. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Kantaja Oy velvoitettiin korvaamaan H, F GmbH:lle oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 30.814,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n päätöksen antamisesta lukien. Oikeudenkäyntikuluvaatimus enemmälti hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
8.9.2020 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 29.5.-10.7.2020 oli kysymys muun muassa asiakirjan julkaisemisesta, hovioikeusmenettelystä ilman pääkäsittelyä, omaisuudenjakosopimuksen sovittelusta, asemakaavan kulttuuriympäristöön liittyvästä valitusoikeudesta, törkeästä aserikoksesta, lainhuudon kirjaamisesta, patenttiriidan oikeuspaikasta, opettajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja rakennusluvan myöntämiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseen
Asiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
20.7.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toimivallasta tutkia jäsenvaltion viranomaisten toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita yhtiöitä vastaan nostamat kanteet
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (Bryssel I) 1 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitetun siviili- ja kauppaoikeudellisen asian käsitteen alaan kuuluu jäsenvaltion viranomaisten toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia vastaan nostama kanne, jossa kyseiset viranomaiset vaativat ensisijaisesti toteamaan rikkomiset, jotka muodostuvat väitetysti lakia rikkovista sopimattomista kaupallisista menettelyistä, ja määräämään, että ne on lopetettava, ja liitännäisesti määräämään julkaisutoimenpiteistä ja uhkasakosta. - Uutiset
7.5.2020 12.15
Unionin tuomioistuin: Panaman lippua käyttäneen aluksen haaksirikon uhrit voivat nostaa Italian tuomioistuimissa vahingonkorvauskanteen niitä italialaisia laitoksia vastaan, jotka olivat luokitelleet kyseisen aluksen ja antaneet sille todistuskirjatNämä laitokset voivat vedota lainkäytölliseen koskemattomuuteen vain, jos niiden toiminta ilmentää Panaman valtion julkisen vallan käyttämistä. Panaman tasavallan lippua käyttäneen Al Salam Boccaccio ’98 -aluksen haaksirikossa vuonna 2006 Punaisellamerellä kuoli yli 1 000 ihmistä. - Uutiset
27.3.2020 16.00
Unionin tuomioistuin: Matkatoimiston kautta lennon varannut matkustaja voi nostaa kanteen lennon viivästymistapauksessa lentoliikenteen harjoittajaa vastaan lennon lähtöpaikan tuomioistuimissa
Siitä huolimatta, että kyseisen matkustajan ja rahdinkuljettajan välillä ei ole sopimusta, tällainen kanne kuuluu toimivaltaa koskevassa asetuksessa tarkoitettuihin sopimusta koskeviin asioihin, minkä seurauksena kanne voidaan nostaa lennon lähtöpaikan tuomioistuimissa. - Uutiset
28.2.2020 13.30
Unionin tuomiostuimen ennakkoratkaisu vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välisestä oikeuspaikkasopimuksesta
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 15 artiklan 5 alakohtaa ja 16 artiklan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että oikeuspaikkasopimukseen, joka sisältyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan tekemään viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitettuja ”suuria riskejä” kattavaan vakuutussopimukseen, ei voida vedota sellaista kyseisellä vakuutussopimuksella vakuutettua henkilöä vastaan, joka ei ole vakuutusalan ammattilainen, joka ei ole hyväksynyt kyseistä oikeuspaikkasopimusta ja jonka kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin vakuutuksenottajalla ja vakuutuksenantajalla. - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019
Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
20.12.2019 15.30
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuuKanneajat ovat oikeusvaltion yksi kulmakivi. Mutta kuten käytännön juristit tietävät, keskeistä niiden osalta on tietää, mihin tulee vedota ja missä tuomioistuimessa asia kannattaa ajaa, jotta päämiehen etu voitaisiin turvata. Ja tietenkin myös kääntäen; milloin tulee esittää ja millä perustein väite väärästä forumista. Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun Suomessa on päätetty korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, on syytä tässäkin asiassa tuoda tämä näkökulma esille. - Uutiset
11.10.2019 16.00
Hovioikeus korotti toiselta paikkakunnalta autolla edellisenä päivänä istuntopaikalle tulleen avustajan palkkiota
Vantaalta Joensuuhun autolla edeltävänä päivänä tulleelle varatuomarille valtion varoista KO:ssa maksettavaksi määrättyä palkkiota korotettiin valmistautumisen ja matka-ajan osalta. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 13.00
Espanjassa toimineet kiinteistönvälittäjät voitiin tuomita Suomessa - syyllistyivät törkeän petoksen asemasta törkeään kavallukseen jättäessään palauttamatta ostajien suoritukset varainsiirtoverosta ja muista kuluista
Asianomistajat olivat maksaneet vastaajien yrityksen tilille 20.000 euroa asuntokaupasta aiheutuvina varainsiirtoveroina ja muina kuluina. Kauppoja asunnosta ei lopulta ollut tehty eivätkä vastaajat olleet pyynnöistä huolimatta palauttaneet asianomistajille em. varoja. Törkeän petoksen osalta HO totesi, että koska taloudellinen vahinko oli ilmennyt Suomessa, rikoksen tekopaikka oli Suomessa ja asiaan sovellettiin Suomen lakia. HO katsoi, ettei asiassa ollut vastoin ensimmäisen vastaajan kertomusta esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaajien oli ollut tarkoitus erehdyttää asianomistajia maksamaan varainsiirtovero ja muut kulut etukäteen hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä. Näin ollen syyte törkeästä petoksesta hylättiin. Törkeän kavalluksen osalta HO totesi mm, että teko oli Espanjan rikoslain mukaan rangaistava ja siitä olisi voitu tuomita rangaistus myös Espanjan tuomioistuimessa. Näin ollen kaksoisrangaistavuuden edellytys täyttyi ja syyte voitiin tutkia soveltaen tekoon Suomen lakia. HO katsoi, että vastaajat olivat yhdessä syyllistyneet syytteen teonkuvauksen mukaisesti törkeään kavallukseen syyttäjän HO:ssa tarkentaman teonkuvauksen mukaisesti. Tekoaika oli ollut kevät 2013 eli 1.3.-30.5.2013. Vastaajat tuomittiin 5 kk ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
Koska äiti oli toukokuussa 2019 luvattomasti vienyt osapuolten yhteisen alaikäisen lapsen (s. 2013) Virosta Suomeen ilman isän suostumusta ja lapsen poisvieminen oli loukannut isän olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. Äiti velvoitettiin suorittamaan isälle korvauksena lapsen palauttamisesta aiheutuvista kuluista 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
5.8.2019 14.00
Summaaristen riita-asioiden käsittely päättyy monessa käräjäoikeudessa 1. syyskuuta 2019
Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Jatkossa käsittely keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen ja sähköinen asiointi tulee pakolliseksi. Yksityishenkilö saa kuitenkin jatkossakin omassa asiassaan aina toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona. Summaarisia riita-asioita ei enää jatkossa käsitellä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan käräjäoikeuksissa. Nämä käräjäoikeudet kuitenkin käsittelevät lainmuutoksen voimaantullessa vireillä olevat asiat loppuun. - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
11.4.2019 15.39
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lennon viivästymisen johdosta nostettavan korvauskanteen oikeuspaikasta
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 7 artiklan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista riita-asiaa, joka koskee matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta annetun Euroopan asetuksen (EY) N:o 261/2004 7 artiklan nojalla sellaista lentoyhtiötä vastaan nostettua korvauskannetta, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, sillä perusteella, että kyseisellä yhtiöllä on tuomioistuimen, jossa kanne on nostettu, tuomiopiirissä sivuliike, joka ei ole osallisena yhtiön ja asianomaisen matkustajan välisessä oikeussuhteessa. Asetuksen N:o 1215/2012 26 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sitä ei sovelleta pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa vastaaja ei ole esittänyt huomautuksia tai vastannut asiassa. - Uutiset
25.10.2018 10.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeuspaikkalausekkeen soveltamisesta vahingonkorvauskanteeseen
Bryssel I -asetuksen 44/2001 23 artiklaa on tulkittava siten, että asianosaisten väliseen sopimukseen sisältyvän oikeuspaikkalausekkeen soveltaminen vahingonkorvauskanteeseen, jonka jälleenmyyjä on nostanut tavarantoimittajaansa vastaan SEUT 102 artiklan perusteella, ei ole poissuljettua vain sen perusteella, että kyseisessä lausekkeessa ei viitata nimenomaisesti kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvaa vahingonkorvausvastuuta koskeviin riitoihin. Asetuksen 23 artiklaa on tulkittava siten, että oikeuspaikkalausekkeen soveltaminen vahingonkorvauskanteeseen, jonka jälleenmyyjä on nostanut tavarantoimittajaansa vastaan SEUT 102 artiklan perusteella, ei edellytä, että jäsenvaltion tai unionin viranomainen on jo todennut kilpailuoikeuden rikkomisen. - Uutiset
23.10.2018 10.10
Hovioikeuden ratkaisu takaajan oikeudesta vedota välityslausekkeeseen – käräjäoikeuden tuomio kumottiin puuttuvan toimivallan vuoksi
Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että A oli voinut kannetta vastaan puolustautuessaan vedota takaisinsaantihakemuksessaan välityslausekkeeseen ja yleisen tuomioistuimen puuttuvaan toimivaltaan käsitellä asiaa. Välityslausekkeesta johtui, että käräjäoikeudella yleisenä tuomioistuimena ei ollut toimivaltaa tutkia A:ta vastaan ajettua kannetta. Sen vuoksi X Osakeyhtiön kanne oli jätettävä tutkimatta ja A vapautettava kaikesta asiassa tuomitusta maksuvelvollisuudesta X Osakeyhtiötä kohtaan. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
27.6.2018 10.34
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta tutkia työnantajan nostama vastakanne
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 20 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että siinä annetaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa työnantajalle oikeus nostaa tuomioistuimessa, jossa on vireillä työntekijän laillisesti nostama alkuperäinen kanne, vastakanne, joka perustuu saatavan siirtoa koskevaan sopimukseen, jonka työnantaja ja saatavan alkuperäinen haltija ovat tehneet alkuperäisen kanteen nostamisen jälkeen. - Uutiset
6.3.2018 13.30
Hovioikeuden päätös sopimuskokonaisuuteen liittyvän oikeuspaikkalausekkeen voimaantulosta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään asianosaisten välisen riita-asian. Osapuolten erimielisyys koski sitä, oliko sopimuskokonaisuuteen liittyvä oikeuspaikkalauseke tullut voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 1215/2012 säädetyn mukaisesti. HO katsoi, että asianosaisten välillä oli kirjallisesti sovittu osapuolten välisten riitojen oikeuspaikasta ja valittajayhtiö oli selkeästi hyväksynyt oikeuspaikkaa koskevan sopimusehdon. HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiaa toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 6.3.2018)