Pikahaku
Hakusana puuttuu
Uusimmat dokumentit
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Sisäinen pako29.6.2020Sisäisen paon mahdollisuuden arviointi on saanut entistä suuremman painoarvon turvapaikkaprosessissa. Arvioidessaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta päätöksentekijät voivat katsoa, että hakija ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, jos hakijalla alkuperämaan jossakin osassa ei ole perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa tai hakijalla on mahdollisuus saada suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan. Eri...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2019:168 - Poikkeaminen - Ranta-asemakaava - Tien rakentaminen.24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisua KHO 2019:168, jossa oli arvioitavana ranta-asemakaavasta poikkeaminen tien rakentamiseksi lomarakennukselle olemassa olevaa metsäkoneuraa pitkin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi poikkeamista koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos ei muuttunut KHO:ssa. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aiemmin Rakennettu ympäristö -lehdessä 1/2020.
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 5.11.2019 T 5190 - Hallintopakko - Päävelvoitteen noudattaminen - Uhkasakon tuomitseminen24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 5.11.2019 taltio 5190. Tapauksessa arvioitiin puidenistuttamisvelvoitteen täyttämistä ja sen tehostamista uhkasakolla. KHO totesi, että koska A ja B olivat määräaikaan mennessä olennaisilta osin noudattaneet päävelvoitetta, lautakunnalla ei ollut perustetta tuomita heille päävelvoitteen tehosteeksi asetettuja uhkasakon kiinteitä peruseriä kokonaan maksettaviksi. Lautakunnan päätös oli siten lainvastainen....
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri : KHO 22.11.2019 T 5523 - Hallintopakko - Tuulivoimalan meluvaikutuksen selvittäminen - Ympäristönsuojelulaki24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 22.11.2019 taltio 5523, jossa arvioitavana oli tuulivoimayhtiön velvollisuus selvittää ja mitata toimintansa ympäristövaikutukset melun osalta. Vaasan hallinto-oikeus arvioi, ettei asiassa ollut ilmennyt perusteita pitää asetettua mittausvelvoitetta kohtuuttomana. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulosta. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aiemmin Rakennettu ympäristö -lehdessä 1/2020.
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri : KHO 2020:1 - Rakennusjärjestys - Sivuasuntojen rakentamisen salliva määräys - Selvitysten riittävyys24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2020:1, jossa käsiteltiin rakennusjärjestyksen määräyksen muutosta ja siihen liittyvää selvitysten riittävyyttä. Valittajan mielestä uudessa rakennusjärjestyksessä ei ollut riittävästi selvitetty sivuasuntojen ohjaamattoman rakentamisen vaikutuksia. Myös KHO katsoi, ettei rakennusjärjestystä hyväksyttäessä oltu riittävästi selvitetty sitä, oliko määräys tarpeen kunnan paikallisista oloista johtuvan suunnitelmallisen ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 8.4.2020 T 1605 - Rakennuslupa - Vesitalouslupa - Yleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden lyhyttä ratkaisuselostetta KHO 8.4.2020 taltionumero 1605. Tapauksessa vesivoimalaitokselle oli myönnetty lainvoimainen vesilain mukainen vesitalouslupa ja myöhemmin MRL:n mukainen rakennuslupa. Alueelle ei ollut kaavamääräyksin osoitettu rakentamista, joten MRL 72 §:n mukainen suunnittelutarve ei ollut poistunut mainituilta alueilta ja hallinto-oikeuden oli tullut kumota rakennuslupapäätös. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2020:26 - Yleiskaavan ohjausvaikutus - Asemakaavan muutos - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) - Betonisiilot24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2020:26, jossa tarkasteltiin betonisiiloston säilyttämistä kulttuurisesti arvokkaana rakennettuna ympäristönä. Hallinto-oikeus arvioi, ettei siilostolla itsellään ole erityisiä rakennustaiteellisia tai maisemallisia arvoja. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutettu. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aiemmin Rakennettu ympäristö -lehden numerossa 2/2020.
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2019:160 - Yleiskaava - Tuulivoima - Selvitysten riittävyys - Susi24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2019:160. Tapauksessa Kajaanin kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimaosayleiskaavan, joka mahdollisti yhteensä yhdeksän tuulivoimalan rakentamisen. Kaava-alue oli laadittujen selvitysten perusteella kokonaisuudessaan susien reviirin ydinaluetta tai susien keskimääräistä enemmän käyttämää aluetta. KHO:ssa ratkaistavana oli, onko osayleiskaava perustunut susien elin- ja lisääntymisalueelle kohdistu-vien vaikutusten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2020:17 - Asemakaava - Täydennysrakentaminen - Rakennettu kulttuuriympäristö24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2020:17. Tapauksessa Jyväskyän kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan muutoksen, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa täydennysrakentamista yleiskaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi osoitetun alueen viereen. Asiassa oli kysymys erityisesti siitä, oliko suojeltujen rakennusten piha-alueen merkitys osana erityisiä arvoja omaavan rakennetun ympäristön kokonaisuutta otettu...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 17.1.2020 taltio 119 - Yleiskaava - Strateginen yleiskaava - Kehittämisperiaatemerkinnät - Pohjavesi24.6.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 17.1.2020 taltio 119. Tapauksessa oli kyseessä yleiskaavaa koskeva valitus. Hallinto-oikeus oli päätöksellään kumonnut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon valituksesta Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040:ää koskevan päätöksen osittain. Korkein hallinto-oikeus myönsi Tampereen kaupungille valitusluvan ja arvioi ratkaisussaan erityisesti pohjavesivaikutusten selvittämisen ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHelesvirta, Jussi: Esitutkinnan aloittaminen – syytä epäillä -kynnys ja siihen liittyvä harkintaEdilex-sarja 2020/24Esitutkintaviranomaiset käyttävät huomattavaa julkista valtaa ja tästä johtuen heidän päätöksensä ovat usein tarkasteluiden kohteena. Esitutkinnan aloittamiseen liittyvässä harkinnassa tutkinnanjohtajan tulee harkita tarkasti ylittääkö asia syytä epäillä -kynnyksen. Erityisesti rajatapauksissa syytä epäillä -kynnyksen ylittyminen voi tuottaa vaikeuksia. Tällöin asian harkinta on kuitenkin jätetty yksittäiselle virkamiehelle, koska yksityiskohtaisilla ohjeilla, yleisillä säännöksillä tai...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLaurikkala, Jenna: Yleisen tiedonsaantioikeuden turvaamisesta rikoslain avullaEdilex-sarja 2020/23Artikkelissa tarkastellaan yleisen tiedonsaantioikeuden nojalla pyydettyjen, ehdottoman julkisuuden alaisten asiakirjojen ja tietojen saamisen turvaamista rikosoikeudellisten keinojen avulla. Tavoitteena on tulkita ja systematisoida yleisöjulkisuuden toteuttamiseen liittyvien rikosoikeudellisten keinojen erityispiirteitä. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitFlygare, Petri - Paukku, Eelis: Asunto-osakeyhtiöiden keinot yhtiölainoihin liittyvien riskien vähentämiseksiEdilex-sarja 2020/22Asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainojen summat ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat nähneet kasvavat yhtiölainat riskeinä kansantaloudelle, koska ne lisäävät kotitalouksien velkaantumista. Asunto-osakeyhtiöiden velkaantumista ei ole aiemmin juuri tutkittu Suomessa. Paukku ja Flygare käsittelivät aiemmin julkaistussa artikkelissaan velkaantumisen syitä eri sidosryhmien näkökulmasta päätyen siihen johtopäätökseen, että velkaantuminen on kaikkien velan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Kallio, Heikki : KKO 2020:13 – Korkein oikeus lievintä voimakeinoa etsimässäEdilex-sarja 2020/21Ratkaisussa KKO 2020:13 korkein oikeus katsoi, ettei etälamauttimen käyttö ilman suusanallista varoitusta ollut tarpeellista ja puolustettavaa tilanteessa, jossa poliisimies oli ollut yksin häntä kookkaamman, juuri väkivaltarikoksen tehneen henkilön kiinniottotilanteessa, joka oli ollut luonteeltaan tärkeä ja kiireellinen. Tässä analyysissa kirjoittajat esittävät, ettei KKO kuitenkaan riittävästi eritellyt tilanteeseen sopivaa lievintä tehokasta voimakeinoa, jota tekstissä analysoidaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo – Ullakonoja, Vesa: Uusi työaikalaki ja varallaolo – erityisesti esimiestyön näkökulmastaEdilex-sarja 2020/20Esimies työnantajan edustajana johtaa ja valvoo työtä. Tämä on esimiehen sekä oikeus että velvollisuus. Kyseisen direktiovallan käyttäminen ei esimiesten kohdalla välttämättä rajoitu esimiehen työaikaan, vaan johtoa ja valvontaa joudutaan toteuttamaan myös työajan ulkopuolella ilman että kyse olisi esimiehen kohdalla nimenomaisesta varallaolosta. Esimiehen laaja-alainen velvollisuus johtaa ja valvoa työtä aiheuttaa monia ongelmia esimiesaseman asettamien velvollisuuksien toteuttamisen ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRautsi, Olli: Lainvoimaisuus ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö kansainvälistä suojelua koskevissa asioissaEdilex-sarja 2020/19Artikkelissa tarkastella lainvoimaisuuden, eli päätöksen pysyvyyden käsitettä. Tarkastelun keskiössä ovat ulkomaalaislain mukaista kansainvälistä suojelua koskevat asiat. Kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa päätöksen lainvoimaisuus ja pysyvyys eroavat siitä, mitä termeillä muutoin vakiintuneesti tarkoitetaan. Tämä johtuu sekä asioiden luonteesta, että kansainvälisistä ihmisoikeuksia koskevista velvoitteista. Aihetta avataan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön kautta....
- Lakikirjasto > ArtikkelitHakkarainen, Jenni - Koulu, Riikka - Markkanen, Kalle: Läpinäkyvät algoritmit? Lähdekoodin julkisuus ja laillisuuskontrolli hallinnon digitalisaatiossaEdilex-sarja 2020/18AvoinYhteiskunnan digitalisaation myötä läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja julkisuutta tarjotaan yhä useammin ratkaisuksi hallintoautomaation ja algoritmisen päätöksenteon eettisoikeudellisiin ongelmiin. Sekä tutkimuksessa että oikeuspolitiikassa korostuu erityisesti tehokkaan valvonnan tarve itsenäisten tekoälysovellusten kohdalla, minkä mahdollistajana läpinäkyvyys nähdään. Mutta mitä algoritmin läpinäkyvyydellä varsinaisesti tarkoitetaan, mikä on avoimuuden ja julkisuuden merkitys läpinäkyvyyden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLonka, Harriet – Keinänen, Anssi – Ovaska, Eeva – Kiiski, Kimmo – Jääskinen, Väinö – Ylipaavalniemi, Jarkko – Miettinen, Pauli: Lainvalmistelu tiedonhallinnan haasteena – tekoäly ratkaisuna?Edilex-sarja 2020/17AvoinTässä artikkelissa tarkastellaan käytännön lainvalmisteluprosessin mallintamisen pohjalta tekoälytyövälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia lainvalmistelun laadun parantamisessa. Tutkimuksessa on käytetty tapausesimerkkinä liikenne- ja viestintäministeriön lainvalmistelun prosessia ja toteutettu kuuden viikon mittainen teknologiaharjoittelukokeilu eri tekoälytyövälineiden soveltuvuuden testaukseen tämän prosessin joihinkin osiin. Tutkimuksen tuloksia peilataan rationaalisen lainvalmistelun...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaasonen, Jyri: Turvasuojaustoiminta luvanvaraiseksi – askel eteen vai kaksi taakse?Edilex-sarja 2020/16Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (1085/2015) tuli voimaan 1.1.2017. Lakiuudistuksen myötä turvasuojaustoiminta tuli osittain elinkeinoluvan alaisuuteen, kuten vartioimisliiketoiminta on aiemmin ollut. Lainvalmistelun ja erityisesti vaikutusten arviointien laadusta on keskusteltu julkisuudessa. Lain vaikutusten niin etukäteinen arviointi kuin jälkikäteinen seurantakin on perinteisesti ollut hyvin vähäistä kotimaassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Ulkomaisen konserniyhtiön yli 10 vuotta vanhat tappiot ja konserniavustus – KHO 2020:3613.5.2020Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ulkomaisten konserniyhtiöiden lopullisten tappioiden tulee olla vähennyskelpoisia konserniverojärjestelmissä, jos kotimaisten konserniyhtiöiden tappiot ovat vähennyskelpoisia. Se, mitä lopulliset tappiot ovat ja missä laajuudessa ne tulee saada vähentää ei ole täysin selvää. Myös kan-sallisten tappiontasausta koskevien säännösten merkitys lopullisten tappioiden vähennysoikeuden kannalta on ollut epäselvä. Ratkaisussa KHO 2020:36 katsottiin, että...