-
Kimpimäki, Minna: Lahjonta liike-elämässä: Onko sitä?
28.6.2017
Suomella on maine alhaisen korruption maana. Transparency International -järjestön tekemässä julkisen sektorin korruptoituneisuutta koskevia käsityksiä mittaavassa kyselytutkimuksessa Suomi on toistuvasti sijoittunut vähiten korruptoituneiksi arvioitujen maiden joukkoon. Viimeisimmässä vuoden 2016 tutkimuksessa Suomi sijoittui kolmanneksi Tanskan ja Uuden Seelannin jälkeen, ennen Ruotsia, Sveitsiä ja Norjaa. Artikkelissa pohditaan syitä siihen, miksi lahjonta, ja etenkin elinkeinoelämässä tapahtuva lahjonta, vaikuttaisi olevan Suomessa harvinainen ilmiö. Onko kyse siitä, että lahjonta ylipäätään on Suomessa näin vähäistä, vai onko olemassa tekijöitä, joiden vuoksi lahjonta näyttäytyy tutkimuksissa ja tilastoissa todellista pienimuotoisempana ilmiönä? Viime vuosina kohua herättäneet kunnalliseen päätöksentekoon ja kansainväliseen kauppaan liittyvät korruptioepäilyt antavat aiheen epäillä, ettei Suomi ehkä ole aivan niin korruptoitumaton maa kuin erilaisten kyselyjen ja tilastojen pohjalta voitaisiin ja haluttaisiin uskoa. (Edilex-toimitus)
Lue lisää
-
Saarinen, Mauri: Työnantajan oikeus irtisanoa työntekijä tämän loukkaavan kielenkäytön perusteella – EIT:n tuomio Langner/Saksa 17.9.2015
21.6.2017
Artikkelissa on kysymys ihmisoikeussopimuksen 34 artiklan tarkoittamasta yksilövalituksesta. Tämä säännös sisältää menettelyn, jonka nojalla väitetyn konkreettisen sopimusrikkomuksen kohteeksi joutunut yksityishenkilö tai kansalaisjärjestö voi tehdä valituksen EIT:lle. Ihmisoikeussopimuksen 35 artiklan mukaan tuomioistuin ei kuitenkaan ota tutkittavakseen yksilövalitusta silloin, kun se katsoo valituksen olevan ilmeisen perusteeton tai merkitsevän valitusoikeuden väärinkäyttöä. EIT voi ottaa asian käsiteltäväksi vasta, kun asiassa on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin. (Edilex-toimitus)
-
Sarja, Mikko: Edunvalvonta ja läheiset
19.6.2017
Artikkelissa tarkastellaan sitä, mikä merkitys päämiehen läheisillä on holhoustoimilain mukaisessa edunvalvonnassa. Aluksi hahmotellaan viitekehystä tuomalla esiin läheispiirin määrittelyyn vaikuttavia tekijöitä ja holhoustoimilain keskeisimmän relaation eli edunvalvojan ja päämiehen välisen suhteen. Kirjoittaja käy läpi läheisten roolia edunvalvonnassa eräänlaisen edunvalvonnan ”elinkaarimallin” kautta, eli tarkastellen sitä, miten läheiset näkyvät ja mikä heidän roolinsa on ensinnäkin edunvalvonta-asian vireille saattamisessa ja asian tultua vireille tuomioistuimessa ja maistraatissa. Toinen keskeinen tarkastelun kohde on edunvalvojan läheisten rooli edunvalvonnan aikana edunvalvojan toiminnan näkökulmasta. Tällöin tarkasteluun tulee muun muassa se, miten edunvalvojan tulisi selvittää päämiehen läheisiä ja millä normistolla edunvalvojan ja läheisten suhdetta voidaan lähestyä ja tarkastella. ”Elinkaariajattelun” päätösvaiheessa tulee vielä tarkasteluun se, keitä ovat päämiehen läheiset päämiehen kuoltua. (Edilex-toimitus)
-
Streng, Alfred: Åldersvillkor i arbetsplatsannons
15.6.2017
Förbudet mot åldersdiskriminering förekommer i olika internationella rättsakter men har genom direktiv 2000/78/EU och EU-domstolens dynamiska rättstillämpning utvecklats vidare i unionsrätten. Enligt direktivet kan särbehandling på grund av ålder vara tillåtet ifall särbehandlingen anses vara lämplig och nödvändig för att uppnå ett mål för sysselsättningspolitiken eller arbetsmarknaden. EU-medlemsländerna har ett stort utrymme för skönsmässiga bedömningar vad gäller att fastställa dessa mål, liksom de medel som används. EU-domstolen har varit rätt generös i sina bedömningar kring tillåtligheten av syftet med olika bestämmelser, men man har intagit ett strängare förhållningssätt vid bedömningen av de medel som använts. Särbehandling på grund av ålder bör ske i nationens intresse och får inte endast ha kommit till för att gynna den enskilda arbetsgivaren. Förbudet mot åldersdiskriminering förekommer i den finländska lagstiftningen i 6 § grundlagen (731/1999) och i 8 § diskrimineringslagen (1325/2014).
-
Ukkola, Markus: Hankintalainsäädännöstä ja sitoutumiskammosta
13.6.2017
Taloustieteen Nobel-voittaja Thomas Schelling nousi kuuluisuuteen peliteoriaa koskeneella teoksellaan ”The Strategy of Conflict”, jossa hän määrittelee sitoutumisen kahden osapuolen välisissä neuvotteluissa. Hän jakaa sitoutumisen yhtäältä sen tavanomaiseen muotoon sekä toisaalta sitoutumiseen uhkauksen muodossa. Taloustieteilijä Jack Hirschleifer on jatkojalostanut Schellingin jaottelua erilaisista sitoutumisen tavoista.
Artikkelissa tarkastellaan, mitä merkitystä tällä peliteoreettisella sitoutumisella on julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa ja näitä ohjaavassa lainsäädännössä. Artikkelissa selvitetään, missä määrin uusi hankintalainsäädäntö estää hankintayksiköiden sitoutumiskammoa ja missä määrin hankintayksiköt voivat jättää auki erilaisia vaihtoehtoja hankintamenettelyn aikana. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > Artikkelit Kimpimäki, Minna: Lahjonta liike-elämässä: Onko sitä?28.6.2017, Edilex 2017/30
Suomella on maine alhaisen korruption maana. Transparency International -järjestön tekemässä julkisen sektorin korruptoituneisuutta koskevia käsityksiä mittaavassa kyselytutkimuksessa Suomi on toistuvasti sijoittunut vähiten korruptoituneiksi arvioitujen maiden joukkoon. Viimeisimmässä vuoden 2016 tutkimuksessa Suomi sijoittui kolmanneksi Tanskan ja Uuden Seelannin jälkeen, ennen Ruotsia, Sveitsiä ja Norjaa. Artikkelissa pohditaan syitä siihen, miksi lahjonta, ja etenkin elinkeinoelämässä... - Lakikirjasto > Artikkelit Saarinen, Mauri: Työnantajan oikeus irtisanoa työntekijä tämän loukkaavan kielenkäytön perusteella – EIT:n tuomio Langner/Saksa 17.9.201521.6.2017, Edilex 2017/29
Artikkelissa on kysymys ihmisoikeussopimuksen 34 artiklan tarkoittamasta yksilövalituksesta. Tämä säännös sisältää menettelyn, jonka nojalla väitetyn konkreettisen sopimusrikkomuksen kohteeksi joutunut yksityishenkilö tai kansalaisjärjestö voi tehdä valituksen EIT:lle. Ihmisoikeussopimuksen 35 artiklan mukaan tuomioistuin ei kuitenkaan ota tutkittavakseen yksilövalitusta silloin, kun se katsoo valituksen olevan ilmeisen perusteeton tai merkitsevän valitusoikeuden väärinkäyttöä. EIT voi ottaa... - Lakikirjasto > Artikkelit Sarja, Mikko: Edunvalvonta ja läheiset19.6.2017, Edilex 2017/28
Artikkelissa tarkastellaan sitä, mikä merkitys päämiehen läheisillä on holhoustoimilain mukaisessa edunvalvonnassa. Aluksi hahmotellaan viitekehystä tuomalla esiin läheispiirin määrittelyyn vaikuttavia tekijöitä ja holhoustoimilain keskeisimmän relaation eli edunvalvojan ja päämiehen välisen suhteen. Kirjoittaja käy läpi läheisten roolia edunvalvonnassa eräänlaisen edunvalvonnan ”elinkaarimallin” kautta, eli tarkastellen sitä, miten läheiset näkyvät ja mikä heidän roolinsa on ensinnäkin... - Lakikirjasto > Artikkelit Streng, Alfred: Åldersvillkor i arbetsplatsannons15.6.2017, Edilex-sarja 2017/27
Förbudet mot åldersdiskriminering förekommer i olika internationella rättsakter men har genom direktiv 2000/78/EU och EU-domstolens dynamiska rättstillämpning utvecklats vidare i unionsrätten. Enligt direktivet kan särbehandling på grund av ålder vara tillåtet ifall särbehandlingen anses vara lämplig och nödvändig för att uppnå ett mål för sysselsättningspolitiken eller arbetsmarknaden. EU-medlemsländerna har ett stort utrymme för skönsmässiga bedömningar vad gäller att fastställa dessa mål,... - Lakikirjasto > Artikkelit Ukkola, Markus: Hankintalainsäädännöstä ja sitoutumiskammosta13.6.2017, Edilex-sarja 2017/26
Taloustieteen Nobel-voittaja Thomas Schelling nousi kuuluisuuteen peliteoriaa koskeneella teoksellaan ”The Strategy of Conflict”, jossa hän määrittelee sitoutumisen kahden osapuolen välisissä neuvotteluissa. Hän jakaa sitoutumisen yhtäältä sen tavanomaiseen muotoon sekä toisaalta sitoutumiseen uhkauksen muodossa. Taloustieteilijä Jack Hirschleifer on jatkojalostanut Schellingin jaottelua erilaisista sitoutumisen tavoista.
Artikkelissa tarkastellaan, mitä merkitystä tällä peliteoreettisella... - Lakikirjasto > Artikkelit Ryynänen, Juha: Urakkasopimus – kanteen ennenaikaisuus – sopimuksen tulkinta – sopimuksen täydentäminen – rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Oikeustapauskommentti (KKO 2017:14)9.6.2017, Edilex-sarja 2017/25
Oikeustapauskommentissa käsitellään korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 2017:14, 28.3.2017, Dnro S2015/460, taltio 639. Aliurakoitsija oli nostanut tilaajana ollutta urakoitsijaa vastaan velkomuskanteen erääntyneiden urakkasaataviensa perimiseksi. Aliurakkasopimukseen oli sovellettava rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Tilaajana ollut urakoitsija oli vaatinut kanteen hylkäämistä muun ohella sillä perusteella, että kanne oli ollut ennenaikainen sen vuoksi, että aliurakoitsija oli... - Lakikirjasto > Artikkelit Koskinen, Seppo: Työterveyshuoltolain mukaisen työkyvyn arvioinnin aloittamisen merkityksestä6.6.2017, Edilex-sarja 2017/24
Kirjoituksessa tarkastellaan kahta työkyvyn arvioinnin aloittamisen erityiskysymystä. Ensimmäiseksi käsitellään työnantajan yleistä sidonnaisuutta aloitettuun arviointiin ja erityisesti oikeutta keskeyttää arviointi. Toiseksi selvitetään sitä, miten käynnissä oleva työkykyarviointi vaikuttaa työnantajan oikeuteen päättää arvioinnin kohteena olevan työntekijän työsopimus. Aihetta ei ole käsitelty oikeuskirjallisuudessa, ja siitä on olemassa vain vähän oikeuskäytäntöä. Kirjoituksen mukaan... - Lakikirjasto > Artikkelit Mutanen, Anu: Itsehallinto valtiosääntöoikeudellisena käsitteenä julkishallinnon uudistuksissa – yhteistarkastelussa kuntien ja niitä suurempien alueiden itsehallinto22.5.2017, Edilex-sarja 2017/23
Artikkelissa tutkitaan, minkä valtiosääntöoikeudellisen itsehallintokehityksen tuloksena perustuslain 121 §:n 4 momentin mukaisen maakunnallisen itsehallinnon rakentamiseen on tultu. Tässä tarkoituksessa käydään läpi aluekytkentäisen itsehallinnon käsitteen sisältöä, käyttötapaa ja kehitystä Suomen Hallitusmuodon (94/1919) ja Suomen perustuslain (731/1999) aikakaudella. Huomioon otetaan perustuslakien säännökset ja niihin liittyvä perustuslainsäätäjän tahto sekä perustuslakivaliokunnan... - Lakikirjasto > Artikkelit Koskinen, Seppo: Lääkärintodistus, työkyky ja työnantajan työnjohtovalta22.5.2017, Edilex-sarja 2017/22
Minne asti työnantajan työnjohtovalta ulottuu lääkärintodistusten arvioinnin yhteydessä? Onko työsyrjintärikoksen kannalta hyväksyttävää ja työsyrjintärikoksen estävää se, että työnantaja ei työnjohtovaltaan vedoten hyväksy työntekijän/virkamiehen esittämää lääkärintodistusta perustellen asiaa sillä, että esitetystä lääkärintodistuksesta huolimatta hän on sopiva työhönsä eli todettu sairaus ei estä työntekoa? Kirjoitus liittyy tilanteeseen, jossa henkilön terveydentilaa koskee useampi... - Lakikirjasto > Artikkelit Päläs, Jenna: Vertaisluotot ja sääntelysokeus12.5.2017, Edilex-sarja 2017/21
Kirjoituksessa tarkastellaan yksityishenkilöille tarjottavia, toisten yksityishenkilöiden rahoittamia luottoja. Tavoitteena on selvittää, miksi vertaisluottoja ei voida pitää perusominaisuuksiltaan kuluttajaluottoihin verrattavina sopimuksina, ja arvioidaan sitä, onko KSL 7 luvun uudistuksessa riittävästi ja johdonmukaisella tavalla huomioitu vertaisluottojen ominaispiirteitä ja alustateknologian luoman uuden sopimusekosysteemin merkitystä. Aluksi käsitellään vertaisluottojen käsitettä ja...
-
Defensor Legis 2017/3
Julkaistu: 7.6.2017
-
JFT 2017/1
Julkaistu: 21.4.2017
-
Lakimies 2017/2
Julkaistu: 19.4.2017
-
Liikejuridiikka 2017/1
Julkaistu: 1.3.2017
-
Oikeus 2/2017
Julkaistu: 9.6.2017
-
Oikeustieto 2016/3
Julkaistu: 1.7.2016
-
Verotus 2/2016
Julkaistu: 5.4.2016
-
Ympäristöjuridiikka 1/2017
Julkaistu: 19.5.2017
-
Oikeustiede–Jurisprudentia XLVIII:2015
Julkaistu: 23.8.2016
-
Helsinki Law Review 2017/1
Julkaistu: 7.2.2017
