-
12.8.2024
Seppänen, Jaakko: Riskin käsitteen ja oikeudellisen sääntelyn suhde oikeusteoreettisena kysymyksenä
Riskin ja riskienhallinnan käsitteet esiintyvät nykyisin monissa oikeudellisissa asiayhteyksissä. Toistaiseksi yritykset analysoida ja selkiyttää kokonaisvaltaisemmin käsitteiden oikeudellisia merkityksiä ja suhteita ovat kuitenkin jääneet suhteellisen niukoiksi suomalaisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa. Tässä artikkelissa pyritäänkin tarkastelemaan aiempaa tutkimusta kattavammin oikeusteoreettista kysymystä siitä, miten riskin käsitteen ja oikeudellisen sääntelyn suhdetta tulisi lähestyä kotimaisessa oikeustieteellisessä kontekstissa. Tutkimuksessa lähestytään edellä mainittua suhdetta kahden teoreettisen näkökulman ja niitä vastaavien tarkempien tutkimuskysymysten avulla: ensinnäkin artikkelissa tarkastellaan käsiteanalyysin avulla kysymyksiä siitä, mitä riskin käsitteellä voidaan tarkoittaa, millaisia erilaisia teoreettisia taustasitoumuksia käsitteen käyttöön oikeudellisessa kontekstissa voi liittyä, ja miten käsitteeseen liittyvää sääntelyä voitaisiin tarkemmin määritellä ja luokitella. Toiseksi riskin käsitteen ja oikeudellisen sääntelyn suhdetta lähestytään historiallisesti tarkastelemalla, missä vaiheessa ja minkälaisen kehityksen seurauksena riskien ja riskienhallinnan käsitteet on omaksuttu lainsäädännössäkin käytetyiksi käsitteiksi. Artikkelissa pyritään muotoilemaan aiemman tutkimuksen ja oikeuslähteiden perusteella myöhempää tutkimusta suuntaavaa oikeusteoreettista viitekehystä, jonka perusteella riskin käsitteeseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja sääntelyä olisi jatkossa helpompaa lähestyä myös Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Avainsanat: riski, riskienhallinta, riskiperusteinen sääntely, oikeusteoria, oikeusfilosofia, riskiyhteiskunta, tietosuoja Lue lisää
-
30.7.2024
Kotiranta, Kai: Sisäpiirintiedon syntyminen – täsmällinen ja olennainen tieto
Korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun KKO 2024:25 (ään.) sisäpiirintiedon syntymisen kannalta keskeisten tiedon täsmällisyyttä ja olennaisuutta koskevien kriteereiden sisällöstä ja tulkinnasta. Ennakkoratkaisu sisältää myös eräitä huomionarvoisia näkökulmia tahallisuudesta, teon törkeysarvostelusta ja rikoshyödyn menettämisestä arvopaperimarkkinarikosasiassa, joita ei kuitenkaan käsitellä tässä kirjoituksessa laajemmin. Ennakkoratkaisu on herättänyt jossain määrin myös julkista keskustelua erityisesti liikkeeseenlaskijoiden piirissä siitä, voiko pörssiyhtiön ylin johto käydä juurikaan kauppaa edustamansa yhtiön arvopapereilla sisäpiirisyytteiden pelossa. Kysymys on tämän kirjoituksen kohteena olevan ennakkoratkaisun näkökulmasta aiheellinen. Ennakkoratkaisu ei varsinaisesti poistanut sisäpiirintiedon syntymiseen liittyviä tulkintaongelmia, vaan jännite sallitun ja kielletyn menettelyn välillä arvopaperimarkkinoilla sähköistyi entisestään. Tämä kirjoitus muodostuu ennakkoratkaisun KKO 2024:25 taustatietojen esittelystä sekä erityisesti ennakkoratkaisun kannanotoista sisäpiirintiedon syntymisen kannalta keskeisten täsmällisyys- ja olennaisuuskriteerien kannalta. Kriteereitä peilataan rikoslainopillisesti tarkoituksin selvittää voimassa olevan oikeuden kanta niiden keskeisestä oikeudellisesta sisällöstä. Kirjoituksen kohteena olevan ennakkoratkaisun antamisen jälkeen arvopaperimarkkinoilla toimivien tiedossa pitäisi nyt siis olla, milloin liikkeeseenlaskijaa koskeva tieto on sisäpiirintiedon syntymiseltä edellytettävällä tavalla riittävän täsmällistä ja riittävän olennaista muodostuakseen sisäpiirintiedoksi. Tämä tietoisuus on arvopaperimarkkinoille, niillä toimivien markkinaosapuolten sekä erityisesti liikkeeseenlaskijoiden ja niiden johtohenkilöiden näkökulmasta kriittistä, koska voimassa olevassa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisessa sääntely-ympäristössä sisäpiirintiedon syntyminen johtaa samanaikaisesti sisäpiirintiedon käyttökieltoon ja sen julkistamisvelvollisuuteen liikkeeseenlaskijan jatkuvan tiedonantovelvoitteen perusteella, ellei sisäpiirintiedon julkistamista ole päätetty lykätä erikseen säännellyllä tavalla. Nyt annetulla ennakkoratkaisulla on siten merkitystä sekä liikkeeseenlaskijan tiedottamisen että arvopapereiden kaupankäynnin näkökulmasta.
-
20.5.2024
Keinänen, Anssi – Keskinen, Lisa-Maaria: Lainsäädäntöhankkeiden keskinäisriippuvuus – energiaan liittyvä säädösvalmistelu eri hallinnonaloilla
Tässä tutkimuksessa tunnistetaan ja analysoidaan säädöshankkeiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia ilmiöitä ja sääntelyteemoja on tunnistavissa energiaan liittyvissä säädöshankkeissa ja millä hallinnonaloilla energiaan liittyvää sääntelyä valmistellaan. Tarkastelu kohdistuu energiaan liittyviin, pääministeri Marinin hallituksen aikana valmistuneisiin hallituksen esityksiin. (Edilex-toimitus)
-
14.5.2024
Muukkonen, Matti – Videnoja, Kalle: Tutkimusetiikan sääntely valinkauhassa – miten tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta ja hyvää tieteellistä käytäntöä koskevasta ohjeesta tulisi säätää?
Suomessa tutkimusetiikan kansallisena koordinaattorina toimii Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). TENK:n keskeiseksi tehtäväksi on muodostunut hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK) koskevan ohjeen antaminen sekä HTK-loukkausepäilyjen kansallinen koordinaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriössä vireillä olevassa hankkeessa valmistellaan uutta lainsäädäntöä koskien Tieteellisten seurain valtuuskuntaa (TSV). Tuossa yhteydessä on harkittu TENK:n ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydestä uuteen TSV:an. Tässä artikkelissa tarkastellaan ennen kaikkea TENK:n näkökulmasta sitä, millaisia asioita uuteen lainsäädäntöön tulee sisällyttää sekä sitä, millaisia vaihtoehtoja on järjestää tutkimusetiikan kansallinen ohjaus. Menetelmältään artikkelissa yhdistellään kirjallisuuskatsausta sekä oikeuspoliittista menetelmää. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että tutkimusetiikan kansallisista ja paikallisista julkisista hallintotehtävistä tulisi säätää, sillä esimerkiksi HTK-loukkausepäilyjen käsittely muistuttaa hyvin paljon julkisen vallan käyttöä, josta tulisi säätää lailla.
-
6.5.2024
Keskitalo, Kristian: Osakesaannon merkitseminen osakasluetteloon – varainsiirtoveron suorituksen valvonta
Osakeyhtiön (ml. asunto-osakeyhtiön) toimielimille on säädetty varainsiirtoveron suoritusta koskeva valvontavelvollisuus osakesaannon osakasluetteloon merkinnän yhteydessä. Mikäli osakesaanto merkitään osakasluetteloon ennen kuin varainsiirtoveron suorittamisesta on saatu selvitys, on yhtiön vastuussa kyseisestä varainsiirtoverosta. Valvontavelvollisuus perustuu yhtiöoikeudelliseen sääntelyyn ja yhtiöoikeudellinen sääntely perustuu nykyään varainsiirtoverolain (931/1996, muutoksineen) 24 §:ään. Lainsäädäntö ja sen esityöt kuitenkin vaikenevat siitä, mitä kyseisellä selvityksellä tarkoitetaan. Yhtäältä myöskään lainsäädännöstä ei suoranaisesti ilmene, miten pitkälle hallitus voi mennä pyytäessään selvitystä varainsiirtoveron suorituksesta. Artikkeli käsittelee nimenomaisesti edellä olevaa, mitä varainsiirtoveroa koskevalla selvityksellä tarkoitetaan. Yhtäältä artikkelissa käsitellään sitä, voiko hallituksen jäsenille syntyä henkilökohtainen vastuu osakesaantoa koskevan varainsiirtoveron osalta. Lisäksi kirjoituksessa käsitellään myös asian kannalta muuta relevanttia rikosoikeudellista ja muuta yhtiöoikeudellista sääntelyä. Artikkeli on näin ollen de lege lata -tutkimus. Artikkelissa esitetään, että varainsiirtoveron osalta riittävänä selvityksenä voidaan pitää Verohallinnon tai asianhoitajan antamaa todistusta. Asianhoitajana artikkelissa kuvatulla tavalla voidaan pitää asianajajaa, luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa, kiinteistönvälittäjää tai muuta vastaavaa tahoa. Lisäksi osakkeet hankkinut taho voi antaa henkilökohtaisen vakuutuksen tai muuta selvitystä, mikä tulee ottaa huomioon selvityksen riittävyyden kokonaisarvioinnissa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSeppänen, Jaakko: Riskin käsitteen ja oikeudellisen sääntelyn suhde oikeusteoreettisena kysymyksenä12.8.2024, Asiantuntija-artikkeliAvoin Vertaisarvioitu Edilex-sarja 2024/3Riskin ja riskienhallinnan käsitteet esiintyvät nykyisin monissa oikeudellisissa asiayhteyksissä. Toistaiseksi yritykset analysoida ja selkiyttää kokonaisvaltaisemmin käsitteiden oikeudellisia merkityksiä ja suhteita ovat kuitenkin jääneet suhteellisen niukoiksi suomalaisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa. Tässä artikkelissa pyritäänkin tarkastelemaan aiempaa tutkimusta kattavammin oikeusteoreettista kysymystä siitä, miten riskin käsitteen ja oikeudellisen sääntelyn suhdetta tulisi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKotiranta, Kai: Sisäpiirintiedon syntyminen – täsmällinen ja olennainen tieto30.7.2024, Asiantuntija-artikkeliKorkein oikeus antoi ennakkoratkaisun KKO 2024:25 (ään.) sisäpiirintiedon syntymisen kannalta keskeisten tiedon täsmällisyyttä ja olennaisuutta koskevien kriteereiden sisällöstä ja tulkinnasta. Ennakkoratkaisu sisältää myös eräitä huomionarvoisia näkökulmia tahallisuudesta, teon törkeysarvostelusta ja rikoshyödyn menettämisestä arvopaperimarkkinarikosasiassa, joita ei kuitenkaan käsitellä tässä kirjoituksessa laajemmin. Ennakkoratkaisu on herättänyt jossain määrin myös julkista...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Keskinen, Lisa-Maaria: Lainsäädäntöhankkeiden keskinäisriippuvuus – energiaan liittyvä säädösvalmistelu eri hallinnonaloilla20.5.2024, Asiantuntija-artikkeliAvoinTässä tutkimuksessa tunnistetaan ja analysoidaan säädöshankkeiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia ilmiöitä ja sääntelyteemoja on tunnistavissa energiaan liittyvissä säädöshankkeissa ja millä hallinnonaloilla energiaan liittyvää sääntelyä valmistellaan. Tarkastelu kohdistuu energiaan liittyviin, pääministeri Marinin hallituksen aikana valmistuneisiin hallituksen esityksiin. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti – Videnoja, Kalle: Tutkimusetiikan sääntely valinkauhassa – miten tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta ja hyvää tieteellistä käytäntöä koskevasta ohjeesta tulisi säätää?14.5.2024, Asiantuntija-artikkeliAvoin Vertaisarvioitu Edilex-sarja 2024/2Suomessa tutkimusetiikan kansallisena koordinaattorina toimii Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). TENK:n keskeiseksi tehtäväksi on muodostunut hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK) koskevan ohjeen antaminen sekä HTK-loukkausepäilyjen kansallinen koordinaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriössä vireillä olevassa hankkeessa valmistellaan uutta lainsäädäntöä koskien Tieteellisten seurain valtuuskuntaa (TSV). Tuossa yhteydessä on harkittu TENK:n ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeskitalo, Kristian: Osakesaannon merkitseminen osakasluetteloon – varainsiirtoveron suorituksen valvonta6.5.2024, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2024/1Osakeyhtiön (ml. asunto-osakeyhtiön) toimielimille on säädetty varainsiirtoveron suoritusta koskeva valvontavelvollisuus osakesaannon osakasluetteloon merkinnän yhteydessä. Mikäli osakesaanto merkitään osakasluetteloon ennen kuin varainsiirtoveron suorittamisesta on saatu selvitys, on yhtiön vastuussa kyseisestä varainsiirtoverosta. Valvontavelvollisuus perustuu yhtiöoikeudelliseen sääntelyyn ja yhtiöoikeudellinen sääntely perustuu nykyään varainsiirtoverolain (931/1996, muutoksineen) 24...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Perusteettoman lähdeveroedun saamiseksi toteutetusta osakelainauksesta ja siihen liittyvän verovastuun jakautumisesta3.5.2024, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään sitä, millaisissa tilanteissa osakelainausta voidaan käyttää perusteettoman lähdeveroedun saamiseksi. Lisäksi selvitetään sellaisia osakelainaukseen liittyviä tyypillisiä tunnusmerkistöjä, joiden vallitessa lähdeveroetu voidaan evätä. Artikkelissa arvioidaan, milloin epääminen voi tapahtua joko veron kiertämistä koskevien säännösten perusteella tai ilman niitä. Artikkelissa käsitellään myös osingon maksajan huolellisuusvelvollisuutta selvittää osingon...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKotiranta, Kai: On syytä epäillä – KKO:2024:27 ja vakuustakavarikon yleiset edellytykset28.4.2024, OikeustapauskommenttiAvoinPakkokeinolain 6 luvun 1 §:n (806/2011) mukaisesti rikoksesta epäillyn omaisuutta saadaan määrätä vakuustakavarikkoon sakon, rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen tai hyvityksen tai valtiolle menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen turvaamiseksi. Oikeustapauskommentissa käsitellään tällaisen vakuustakavarikon yleisiä edellytyksiä. Artikkeli liittyy erityisesti ennakkoratkaisun KKO:2024:27 ydinsisällön arviointiin. Ratkaisulla otettiin kantaa vakuustakavarikon yleisten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Vero verosta, kaksi parhaasta – Mietteitä verojen välisestä vuorovaikutussuhteesta4.4.2024, Asiantuntija-artikkeliVerot ja verolait eivät suinkaan muodosta toinen toisistaan erillisiä ja itsenäisiä suorituksia ja säädöksiä, vaan ne ovat vääjäämättä muodossa tai toisessa vuorovaikutussuhteessa toinen toistensa kanssa. Ensinnäkin eräät verot ovat vähennyskelpoisia esimerkiksi elinkeinotuloverotuksessa tai maatilatalouden tuloverotuksessa. Tulkinnanvaraisuuksia aiheutuu tällöin muun muassa siitä, missä laajuudessa verot voivat olla vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Toinen ongelmakokonaisuus palautuu...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Ylikuormamaksusta22.3.2024, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli on kokonaisvaltainen esitys ylikuormamaksusta annetusta laista (51/1982). Yliluormamaksulaki on ollut voimaantulonsa jälkeen pysyvä osa lainsäädäntöämme, joskin siihen on kuluneiden hieman yli 40 vuoden kuluessa tehty muutoksia. Lähtökohtana voimassa olevan lain mukaan on se, että valtiolle maksettava ylikuormamaksu määrätään ylikuorman kuljettamisesta tavaran kuljetukseen tarkoitetussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai sen perävaunussa tieliikennelaissa tarkoitetulla...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSillanpää, Jarkko: Indemnity-ehdot liikesopimuksissa14.3.2024, Asiantuntija-artikkeliTässä kirjoituksessa tarkastellaan indemnity-ehtoja pääosin liikesopimusten laatijan ja indemnity-vastuuseen sitoutuvan näkökulmasta ja esitetään käytännöllisiä näkökohtia siitä, millaisia asioita näitä ehtoja laatiessa tulisi ottaa huomioon erityisesti englanninkielisissä sopimuksissa. Liikesopimuksilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi rakennusurakka-, kauppa-, valmistus-, lisenssi-, konsultti-, yrityskauppa-, rahoitus-, yhteistyö- ja kehityssopimuksia tai tutkimussopimuksia. Käytännössä...
-
Julkaistu: 10.6.2024
-
Julkaistu: 2.7.2024
-
Julkaistu: 13.6.2024
-
Julkaistu: 29.8.2024
-
Julkaistu: 19.2.2024
-
Julkaistu: 28.8.2024
-
Julkaistu: 15.8.2024
Hakusana puuttuu
-
Punto, Ville: Ukrainalaisten tilapäisen suojelun päättyminen?
Defensor Legis 4,5/2023 s. 746 – 749, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Rainne, Juha: Towards more effective sanctions against Russia – opportunities and limitations of sanctions legislation
Defensor Legis 4,5/2023 s. 662 – 675, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Kurkela, Matti: Everything can change overnight – neighbourly relations, betrayal and trust
Defensor Legis 4,5/2023 s. 770 – 784, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Nuotio, Kimmo: Russia’s invasion of Ukraine – diverging paths of rule-of-law development in Russia and Ukraine
Defensor Legis 4,5/2023 s. 638 – 647, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Lundstedt, Tero: Ukrainan sota on looginen jatkumo Venäjän politiikalle sen rajamaissa
Defensor Legis 4,5/2023 s. 676 – 683, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
- JFT 3/2024
- Wetterstein, Peter: Passageraregenskapen vid småbåtsdrift – några betraktelser JFT 3/2024 s. 105 – 112, Lyhyempi kirjoitus
-
Niemi, Johanna: Sexuell självbestämmanderätt, samtycke och frivillighet som grundläggande begrepp i sexualbrott
JFT 1–2/2024 s. 24 – 47, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Tokola, Antti: The genesis of exemptions from the scope of Finnish CFC rules
JFT 3/2024 s. 26 – 104, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Morris, P. Sean: Jason Scott Palmer: Reparations in Domestic and International Mass Claims Processes: Justice and Money. Edward Elgar, 2023. 200 pp. JFT 3/2024 s. 113 – 116, Kirja-arvostelu
- Helin, Markku: Hans Kelsenin pitkä tie Lakimies 3–4/2024 s. 551 – 562, Kirja-arvostelu
-
Toivonen, Virve – Aine, Antti: Alaikäisten urheilijoiden väkivaltakokemukset ja niihin puuttuminen
Lakimies 3–4/2024 s. 437 – 460, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Niemi, Matti Ilmari: Vastaväittäjän lausunto Martti Häkkäsen väitöskirjasta ”Pakkolunastus ja eurooppalainen omaisuudensuoja – tutkimus Suomen pakkolunastusinstituutiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa” Lakimies 3–4/2024 s. 481 – 502, Muu kirjoitus
-
Dahlberg, Maija: Politiikan vaikutus perustuslain tulkintaan – esimerkkinä lakien ennakollinen perustuslainmukaisuuden valvonta perustuslakivaliokunnassa
Lakimies 3–4/2024 s. 364 – 387, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Korpiola, Mia: Kuka murhasi syrjäytyneen porvoolaisen aatelismiehen? Historioitsija 1600-luvun murhamysteerin jäljillä Lakimies 3–4/2024 s. 567 – 569, Kirja-arvostelu
-
Kärki, Anssi: Henki- tai eläkevakuutukseen perustuvan oikeuden ulosmittauksesta
Liikejuridiikka 2/2024 s. 39 – 56, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Hartzell, Anton – Vapaavuori, Tom: Törkeä huolimattomuus liikesopimussuhteissa ja vastuunrajoitukset
Liikejuridiikka 2/2024 s. 8 – 38, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Liikejuridiikka 2/2024
- Schütte, Béatrice – van den Hoven van Genderen, Rob – Ballardini, Rosa – Vesala, Juha – Drake, Amanda: HIPE Project Policy Brief: Emotionally Intelligent AI in the Workplace – Risks, Benefits, Accountability Liikejuridiikka 2/2024 s. 108 – 114, Lyhyempi kirjoitus
-
Paukku, Eelis: Toimintakertomuksen oikea kuva ja kaksinkertainen olennaisuus osana suomalaista tilinpäätösoikeutta
Liikejuridiikka 2/2024 s. 85 – 107, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Risto, Tuominen: Viranomaismääräysten sääntelytarkkuus ja tyhjän delegoinnin ongelma
Oikeus 4/2023 s. 236 – 256, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Oikeus 4/2023
- Paukku, Eelis: Kestävyyden käsitteestä suomalaisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa Oikeus 3/2023 s. 214 – 223, Lyhyempi kirjoitus
- Kainulainen, Heini – Kaittila, Anniina – Nylén, Hanna – Helin, Eija-Liisa: Oikeudellisia näkökulmia parisuhteessa tapahtuvaan taloudelliseen väkivaltaan Oikeus 4/2023 s. 266 – 276, Lyhyempi kirjoitus
-
Tiura-Virta, Helinä: Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta
Oikeus 3/2023 s. 191 – 213, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Saarnilehto, Ari: Tuottokoron määrä ja alenevat viitekorot Oikeustieto 6/2016 s. 28 – 29, Muu kirjoitus
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 6/2016 s. 4 – 7, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 6/2016 s. 12 – 13, Oikeustapauskommentti
-
Keskitalo, Kristian: Työntekijän holdingyhtiö henkilöstöannissa: uhka vai mahdollisuus?
Verotus 4/2024 s. 436 – 449, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Koivuniemi, Laura – Lax, Piia: Nikotiinittomien sähkösavukenesteiden verotus – katsaus päätökseen KHO 2024:67 Verotus 4/2024 s. 423 – 435, Oikeustapauskommentti
- Lindholm, Matti – Stenius, Juuso: EUT:n arvonlisäveropäätökset Verotus 4/2024 s. 502 – 515, Muu kirjoitus
-
Karttunen, Netta: Kansalaisosallistuminen ilmastopolitiikan suunnittelussa – miten kansalaisten osallistumisoikeudet toteutuvat laissa ja käytännössä?
Ympäristöjuridiikka 2/2024 s. 42 – 75, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Penttilä, Outi: Lectio Praecursoria 15.3.2024 – Behind the greening virtues: A history of environmentalism in international law Ympäristöjuridiikka 2/2024 s. 109 – 113, Muu kirjoitus
- Ranganathan, Surabhi: Opponent's statement on Outi Penttilä's doctoral dissertation entitled "Behind the greening virtues: A history of environmentalism in international law" Ympäristöjuridiikka 2/2024 s. 114 – 122, Muu kirjoitus
-
Raikas, Terhi: Århusin yleissopimuksen voimaantulon vaikutus ympäristöjärjestöjen toimintaan – vertailussa Ruotsi ja Saksa
Ympäristöjuridiikka 2/2024 s. 76 – 108, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Hollo, Erkki J.: Ekologinen yhteiskuntajärjestys Ympäristöjuridiikka 2/2024 s. 3 – 5, Muu kirjoitus