-
Pesu, Jarkko: Innovaation käsite hankintalainsäädännössä ja valtiontukisäännöksissä
18.4.2018
Artikkeli käsittelee Euroopan unionin hankintadirektiivin 2014/24/EU ja tämän kansallisesti voimaansaattavan lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki, 1397/2016) sekä komission tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa koskevan tiedonannon innovaatiokäsitteitä ja vastaa kysymykseen siitä, mitä innovaatio tarkoittaa hankintalainsäädännön mukaisena hankintakohteena ja toisaalta valtiontuen kohteena. Artikkelin tavoitteena on saada selville innovaation oikeudellinen sisältö. (Edilex-toimitus)
Lue lisää
-
Ryynänen, Juha: Konsultin törkeästä tuottamuksesta hovioikeusratkaisun valossa (Helsingin hovioikeus, 11.10.2016 nro 1497)
11.4.2018
Oikeustapauskommentissa käsitellään Helsingin hovioikeuden ratkaisua 11.10.2016 nro 1497. Tapauksessa oli keskeisiltä osin kysymys siitä, oliko Insinööritoimisto D urakan valvojana konsulttisopimuksen perusteella korvausvastuussa Asunto Oy A:lle rakennushankkeen viivästymisestä ja kustannusylityksistä. Hovioikeuden tuomio on saanut varsin laajaa julkisuutta, minkä vuoksi tuomion oikeustieteelliselle analyysille on tarvetta. Kommentissa osoitetaan puutteita käräjäoikeuden ja hovioikeuden perusteluissa, jotka vähentävät ratkaisun merkitystä oikeuslähteenä. Perusteluja arvioidaan sopimusoikeudellisen tulkintaopin ja sopimusvastuun näkökulmista. (Edilex-toimitus)
-
Konttila, Arja – Aaltonen, Mikko – Tyni, Sasu: Väkivaltarikollisten OMA-ohjelman tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi uusintarikollisuuden näkökulmasta: Analyysi OMA-ohjelman suorittaneiden ja keskeyttäneiden väkivaltarikollisten uusintarikollisuudesta
5.4.2018
Tutkimuksessa selvitetään vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden kuntouttamisessa käytettävän Omaehtoisen muutoksen ohjelman (OMA) yhteyttä uusintarikollisuuteen verrokkiryhmään verrattuna sekä perehdytään sen teoreettiseen taustaan myös uusimpien teoreettisten viitekehysten pohjalta. Suomalainen OMA-ohjelma on ollut käytössä vankeinhoidossa vuodesta 2001 lähtien, ja se pohjautuu alun perin Yhdysvalloissa kehitettyyn ohjelmaan Cognitive Self Change. Tämä ohjelma on käytössä monilla alueilla Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa. Ohjelman tavoitteena on vähentää väkivaltarikoksista tuomittujen vankien taipumusta väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaikuttamalla niihin yhteiskunnanvastaisiin ajattelutapoihin, jotka saavat rikoksentekijät käyttäytymään väkivaltaisesti sekä ottamalla kohteeksi kunkin yksilön dynaamiset väkivallan riskitekijät. (Edilex-toimitus)
-
Kaave, Piia: KKO 2016:10 – Sopimusoikeudellisia näkökulmia
16.3.2018
Artikkelissa käsitellään korkeimman oikeuden ratkaisua 2016:10 sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Tapausta lähestytään muun muassa sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden ja yleisten oikeusperiaatteiden kautta. Ratkaisussa KKO 2016:10 oli kysymys siitä, oliko pankilla oikeus korottaa laina-asiakkaansa luottojen korkomarginaaleja yritysluottoja koskevien velkakirjaehtojen vakioehtojen nojalla. Korotus olisi perustunut siihen, että pankin varainhankinnan kustannukset olivat vuonna 2007 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena kasvaneet ennalta arvaamattomalla tavalla. (Edilex-toimitus)
-
Paanetoja, Jaana: Joukko-osa-aikaistamisesta
9.3.2018
Kesällä ja alkusyksystä 2017 uutisoitiin tapahtumista, joissa kokoaikaisia saman oppiaineen lukion opettajien eli lehtoreiden virkoja oli muutettu päätoimiseksi tuntiopettajuudeksi. Muutoksen myötä opettajilla oli yhtä ”täydet tunnit”, mutta heidän statuksensa oli vaihtunut lehtorista osa-aikaiseksi tuntiopettajaksi. Asianomainen kuntayhtymä peruutti sittemmin päätöksensä. Tapahtuman kuvaus herättää kuitenkin usean mielenkiintoisen juridisen kysymyksen. Mistä oikeudellisesti on kysymys, jos useammasta saman oppiaineen lehtorista tuleekin työnantajan yksipuolisella päätöksellä päätoimisia tuntiopettajia? Millä perusteella tällainen muutos voisi olla mahdollinen työsuhteessa, entä miten sitä olisi arvioitava virkasuhteessa? (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > Artikkelit Pesu, Jarkko: Innovaation käsite hankintalainsäädännössä ja valtiontukisäännöksissä18.04.2018
Artikkeli käsittelee Euroopan unionin hankintadirektiivin 2014/24/EU ja tämän kansallisesti voimaansaattavan lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki, 1397/2016) sekä komission tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa koskevan tiedonannon innovaatiokäsitteitä ja vastaa kysymykseen siitä, mitä innovaatio tarkoittaa hankintalainsäädännön mukaisena hankintakohteena ja toisaalta valtiontuen kohteena. Artikkelin tavoitteena on saada selville innovaation oikeudellinen... - Lakikirjasto > Artikkelit Ryynänen, Juha: Konsultin törkeästä tuottamuksesta hovioikeusratkaisun valossa (Helsingin hovioikeus, 11.10.2016 nro 1497)11.4.2018, Edilex-sarja 2018/10
Oikeustapauskommentissa käsitellään Helsingin hovioikeuden ratkaisua 11.10.2016 nro 1497. Tapauksessa oli keskeisiltä osin kysymys siitä, oliko Insinööritoimisto D urakan valvojana konsulttisopimuksen perusteella korvausvastuussa Asunto Oy A:lle rakennushankkeen viivästymisestä ja kustannusylityksistä. Hovioikeuden tuomio on saanut varsin laajaa julkisuutta, minkä vuoksi tuomion oikeustieteelliselle analyysille on tarvetta. Kommentissa osoitetaan puutteita käräjäoikeuden ja hovioikeuden... - Lakikirjasto > Artikkelit Konttila, Arja – Aaltonen, Mikko – Tyni, Sasu: Väkivaltarikollisten OMA-ohjelman tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi uusintarikollisuuden näkökulmasta: Analyysi OMA-ohjelman suorittaneiden ja keskeyttäneiden väkivaltarikollisten uusintarikollisuudesta05.04.2018
Tutkimuksessa selvitetään vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden kuntouttamisessa käytettävän Omaehtoisen muutoksen ohjelman (OMA) yhteyttä uusintarikollisuuteen verrokkiryhmään verrattuna sekä perehdytään sen teoreettiseen taustaan myös uusimpien teoreettisten viitekehysten pohjalta. Suomalainen OMA-ohjelma on ollut käytössä vankeinhoidossa vuodesta 2001 lähtien, ja se pohjautuu alun perin Yhdysvalloissa kehitettyyn ohjelmaan Cognitive Self Change. Tämä ohjelma on käytössä monilla... - Lakikirjasto > Artikkelit Kaave, Piia: KKO 2016:10 – Sopimusoikeudellisia näkökulmia16.3.2018, Edilex-sarja 2018/9
Artikkelissa käsitellään korkeimman oikeuden ratkaisua 2016:10 sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Tapausta lähestytään muun muassa sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden ja yleisten oikeusperiaatteiden kautta. Ratkaisussa KKO 2016:10 oli kysymys siitä, oliko pankilla oikeus korottaa laina-asiakkaansa luottojen korkomarginaaleja yritysluottoja koskevien velkakirjaehtojen vakioehtojen nojalla. Korotus olisi perustunut siihen, että pankin varainhankinnan kustannukset olivat vuonna 2007... - Lakikirjasto > Artikkelit Paanetoja, Jaana: Joukko-osa-aikaistamisesta9.3.2018, Edilex-sarja 2018/8
Kesällä ja alkusyksystä 2017 uutisoitiin tapahtumista, joissa kokoaikaisia saman oppiaineen lukion opettajien eli lehtoreiden virkoja oli muutettu päätoimiseksi tuntiopettajuudeksi. Muutoksen myötä opettajilla oli yhtä ”täydet tunnit”, mutta heidän statuksensa oli vaihtunut lehtorista osa-aikaiseksi tuntiopettajaksi. Asianomainen kuntayhtymä peruutti sittemmin päätöksensä. Tapahtuman kuvaus herättää kuitenkin usean mielenkiintoisen juridisen kysymyksen. Mistä oikeudellisesti on kysymys, jos... - Lakikirjasto > Artikkelit Saarinen, Mauri: Unionin tuomioistuimelta viisi ennakkoratkaisua liikkeenluovutusdirektiivin tulkinnasta5.3.2018, Edilex-sarja 2018/7Ensimmäinen liikkeenluovutusdirektiivi (77/186/EY) säädettiin Euroopan yhteisössä vuonna 1977 ja nykyinen liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) on vuodelta 2001. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut liikkeenluovutusdirektiiveistä jonkin verran yli 60 ennakkoratkaisua. Viime vuonna ennakkoratkaisujen määrä oli poikkeuksellisen suuri, kun ratkaisuja oli kaiken kaikkiaan viisi. Tässä artikkelissa käsitellään kolmea liikkeen luovutuksen oikeusvaikutuksia koskevaa ennakkoratkaisua ja...
- Lakikirjasto > Artikkelit Kirchner, Stefan: Lis alibi pendens in International Human Rights Litigation02.03.2018International law provides a large number of ways to claim human rights in international institutions on the global as well as on the regional level. There is a general principle of law according to which one court (or similar body) will not hear a case which is currently pending before another such body (lis alibi pendens). International human rights bodies, though, employ different approaches to this principle, excluding in some cases even all issues, which have ever been dealt with by any...
- Lakikirjasto > Artikkelit Jukka, Leena: Tutkimuksen tieteellisyys, tutkijan oikeus tietoon ja rajoituksia tiedon julkaisemisessa1.3.2018, Edilex-sarja 2018/6
Tutkimuksen tarkoituksena on syventää oikeustieteellistä näkemystä niistä kohdista, joissa tieteellisiin tutkimusaineistoihin kohdistuva sääntely ja tiedepoliittiset avaamisvaatimukset kohtaavat. Tutkijan laajennetun tiedonsaantioikeuden välttämättömänä edellytyksenä on tutkimuksen tieteellisyys, joten tieteellinen tutkimus on eroteltava muista tutkimuksen lajeista esimerkiksi viranomaiselle saapuneen tietopyynnön käsittelyssä. Tutkimuskysymyksiä ovat mitä edellytyksiä tai ominaisuuksia... - Lakikirjasto > Artikkelit Isomaa-Myllymäki, Anita: Sijoitusyhtiöiden verotuksen ongelmakohtia28.2.2018, Edilex-sarja 2018/5
Artikkelissa selvitetään, milloin laajamittaista arvopaperisijoitustoimintaa harjoittavaa sijoitusyhtiötä pidetään yhtiönä, jonka toiminnan tulos lasketaan elinkeinoverolain mukaisesti ja jonka omistamat osakkeet voidaan katsoa sen elinkeinotoiminnan varoihin kuuluviksi. Artikkelissa tarkastellaan myös osakkeiden omaisuuslajia EVL-tulolähteen sisällä ja pohditaan sitä, miten suunnitteilla oleva tulolähdejaon poistaminen vaikuttaisi sijoitusyhtiöiden verotukseen. Artikkelissa ei käsitellä... - Lakikirjasto > Artikkelit Andersson, Jenna: Organisaation tietoturva- ja tietosuojariskienhallinta sekä lainsäädännön vaatimukset21.2.2018, Edilex-sarja 2018/4
Lainsäädäntö ei ole ennen merkittävissä määrin asettanut organisaatioille velvollisuuksia riskienhallintaan ja tietoturvaan liittyen. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekä EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin eli NIS-direktiivin myötä tähän kuitenkin tulee muutoksia, sillä molemmat asettavat vaatimuksia niin tietosuoja- kuin tietoturvariskien hallinnalle organisaatioissa. Tämän artikkelin keskeiseksi kysymykseksi nousee, mitä vaatimuksia uusi EU-lainsäädäntö luo riskienhallinnalle...
-
Defensor Legis 2018/2
Julkaistu: 19.4.2018
-
JFT 2018/1
Julkaistu: 13.4.2018
-
Lakimies 2/2018
Julkaistu: 13.4.2018
-
Liikejuridiikka 2018/1
Julkaistu: 26.3.2018
-
Oikeus 1/2018
Julkaistu: 16.4.2018
-
Oikeustieto 2016/5
Julkaistu: 30.11.2016
-
Verotus 1/2017
Julkaistu: 8.2.2017
-
Ympäristöjuridiikka 4/2017
Julkaistu: 16.1.2018
-
Oikeustiede–Jurisprudentia XLIX:2016
Julkaistu: 29.11.2017
-
Helsinki Law Review 2018/1
Julkaistu: 5.4.2018
