-
13.5.2026
Markkula, Markku: Sopimustiet sekä tieoikeuden perustaminen sopimus oikeusperustana yksityistielain menettelyn mukaan
Tässä artikkelissa selvitetään tieoikeuksien perustamista, poistamista ja muuttamista sekä kiinteistönmuodostamislain mukaisiin rasiteoikeuksiin liittyviä toimenpiteitä kun näiden perustana on osapuolten välinen sopimus. Lisäksi artikkelissa selvitetään niin kutsuttujen sopimusteiden erityisiä oikeudellisia ominaisuuksia. Artikkelin näkökulma painottuu erityisesti yksityistielain (560/2018) sekä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) sääntelyn varaan. Yhteenvedossa todetaan, että sopimuksesta riippumatta tieoikeuksia koskevia toimenpiteitä on arvioitava YksTL ja KML sisältyvää sääntelyä noudattaen. Sopimusteiden oikeudellisista ominaisuuksista todetaan, että YksTL soveltuu ainoastaan niiden lakkauttamista koskeviin tilanteisiin. Lisäksi yhteenvedossa korostetaan sopimusteistä aiheutuvia epäselvyyksiä ja haasteita. Päätelmänä esitetään, että viranomaisten ei tulisi suositella uusien sopimusteiden perustamista. (Edilex-toimitus)
-
12.5.2026
Hoffrén, Mia: Vastuu tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä laissa sääntelemättömissä tilanteissa
Sopimuksia tehtäessä vastapuolen tunnistamiseen voidaan käyttää erilaisia sähköisen tunnistamisen menetelmiä. Sähköiseen tunnistamiseen liittyy riski siitä, että tunnistusväline voi päätyä muun henkilön kuin sen oikean haltijan käsiin siten, että tämä henkilö voi esiintyä tunnistusvälineen haltijana ja tehdä oikeustoimia hänen nimissään. Tunnistusvälineiden oikeudettomasta käytöstä on jonkin verran erityissääntelyä, jossa säädetään muun muassa niistä edellytyksistä, joilla tunnistusvälineen haltija vastaa väärinkäytöstä. Monet väärinkäyttötilanteet jäävät kuitenkin erityissääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle, ja niiden osalta tunnistusvälineen haltijan vastuu määräytyy yleisten sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisten normien mukaisesti. Artikkelissa tarkastellaan tunnistusvälineen haltijan vastuuta oikeudettomasta käytöstä laissa sääntelemättömissä tilanteissa. Tarkasteltavana ovat sellaiset tilanteet, joissa henkilökohtaiseksi tarkoitettua tunnistusvälinettä käyttää oikeustointa tehtäessä joku muu henkilö kuin sen oikea haltija (oikeudeton käyttäjä) eikä hänen vastapuolensa (luottava osapuoli) ole tästä tietoinen. Artikkelissa selvitetään, 1) millä edellytyksillä tunnistusvälineen haltija tulee sopimusoikeudellisesti sidotuksi oikeudettoman käyttäjän tekemään oikeustoimeen ja 2) millä edellytyksillä tunnistusvälineen haltija on velvollinen korvaamaan luottavalle osapuolelle aiheutuneen vahingon. Ensimmäistä kysymystä arvioidaan sopimuksen syntymistä ja valtuutusta koskevien oppien valossa ja jälkimmäistä sekä sopimusperusteista että sopimuksenulkoista vastuuta koskevien normien perusteella. Tunnistusvälineen haltija voi tulla valtuutusta koskevien sääntöjen nojalla sidotuksi oikeudettoman käyttäjän tekemiin oikeustoimiin siltä osin kuin ne on tehty hänen toimeksiannostaan, joka voi olla nimenomaisen tai ilmetä olosuhteista. Valtuutusta koskevilla säännöillä ei kuitenkaan yleensä voida perustella vastuuta sellaisissa tilanteissa, joissa tunnistusvälineen oikeudeton käyttäjä esiintyy tunnistusvälineen haltijana ilman tämän lupaa.Tällaisissa tilanteissa tunnistusvälineen haltija voi tulla sidotuksi oikeudettoman käyttäjän tekemään sopimukseen lähinnä silloin, jos hän on tietoisesti toiminut tunnistusvälineensä suhteen tavalla, joka voi kyseisessä toimintaympäristössä saada luottavassa osapuolessa aikaan perustellun luottamuksen sopimuksen syntymiseen. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi oikeustoimien tekemiseen tarkoitetun tunnistusvälineen luovuttaminen toiselle. Vaikka sopimussitovuuden edellytykset eivät täyttyisi, tunnistusvälineen haltija voi olla vahingonkorvausvastuussa siitä vahingosta, joka luottavalle osapuolelle on aiheutunut luottamisesta sopimuksen syntymiseen. Pääsäännön mukaan oikeus sopimusoikeudelliseen vahingonkorvaukseen on kuitenkin vain sopimuksen osapuolilla. Myös tunnistusvälineen oikeudettoman käytön yhteydessä on perusteltua yleensä asettaa sopimussuhteen rajat ylittävän korvausvastuun edellytykseksi siitä sopiminen. Vahingonkorvauslain mukaiset korvausvastuun edellytykset täyttyvät yleensä ainakin silloin, kun tunnistusvälineen haltija syyllistyy petosrikokseen tekijänä, yllyttäjänä tai avunantajana. Muissa tilanteissa on arvioitava tapauskohtaisemmin sekä sitä, millainen tunnistusvälineen haltijan menettely on tuottamuksellista, että sitä, onko käsillä erittäin painavia syitä varallisuusvahingon korvaamiselle. Artikkelissa puolletaan tunnistusvälineen haltijan velvollisuuksien ja vastuun ymmärtämistä harkinnanvaraisissa tapauksissa pikemminkin suppeiksi kuin laajoiksi.
-
6.5.2026
Jartti, Petteri: Rikostuomioiden julkisuuden rajoittaminen eräissä oikeushallinnon rekistereissä
Rikosoikeudellisia seuraamustietoja, kuten luonnollisia henkilöitä koskevia rikostietoja, tallennetaan useisiin eri rekistereihin, tietojärjestelmiin ja tietovarantoihin. Yksi keskeisimmistä on oikeushallinnon valtakunnallinen tietovaranto, johon yleisen tuomioistuimen on lain nojalla tallennettava rikosasiaa koskeva ratkaisu tai tiedot sen lopputuloksesta. Tietovarannon koko tietosisältö on säädetty ilman vahinkoedellytyslauseketta ehdottoman salassapidon alaan. Samanaikaisesti rikosasioita koskevat ratkaisut tallennetaan myös yleisten tuomioistuinten omiin rekistereihin, joissa ne ovat lähtökohtaisesti julkisia. Artikkelissa analysoidaan, onko rikostuomioiden julkisuutta rajoittava sääntely yhteensovitettu koherentisti oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ja yleisten tuomioistuinten omien rekisterien välillä. Artikkelissa tarkasteltavana oleva sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan, 12.2 §:ssä turvatun viranomaisten asiakirjajulkisuuden sekä 21.2 §:ssä turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, erityisesti oikeudenkäynnin julkisuuden, kannalta.
-
4.5.2026
Forss, Marko: Lapsi matkustuskiellon tai tehostetun matkustuskiellon rikkojana esitutkinnassa
Matkustuskielto ja tehostettu matkustuskielto ovat kiinniottamisen, pidättämisen ja vangitsemisen solmukohtiin liittyviä vaihtoehtoisia pakkokeinoja. Tutkimuksessa tarkastellaan matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon rikkomiseen liittyvää problematiikkaa 15–17-vuotiaan lapsen oikeudellisen erityisaseman näkökulmasta esitutkinnassa. Artikkelissa määritellään rikkomista koskeva näyttökynnys, arvioidaan rikkomisen selvittämisen normatiivinen luonne sekä systematisoidaan rikkomistavat kolmeen eri pääluokkaan. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan eri velvoitteiden valvontaan ja selvittämiseen liittyviä haasteita. Koska pakkokeinon kohteena on lapsi, on kyse rikosprosessin tehokkuusvaatimuksien ja epäillyn oikeusturvan välisen jännitteen lisäksi myös oikeusmallin ja huoltomallin välisestä jännitteestä. Tähän liittyy kysymys poliisin, huoltajien, sosiaaliviranomaisten ja sijaishuoltopaikan välisestä tiedonkulusta, josta ei ole säädetty tarkemmin rikkomistilanteisiin liittyen. Lopuksi tutkimuksessa käsitellään rikkomista koskevan näyttökynnyksen arviointiin liittyvää päätöksentekotoimivaltaa, rikkomisen seuraamuksia sekä sääntelyyn liittyviä kehittämistarpeita. Avainsanat: Tehostettu matkustuskielto
-
24.4.2026
Rajaniemi, Erkki: Lainsäädännön koherenttisuus työeläkejärjestelmän toimeenpanolle asetettuihin tavoitteisiin nähden
Kirjoituksessa tarkastellaan työeläkevakuutusyhtiölainsäädännön eri osa-alueiden sääntelytavoitteiden yhdenmukaisuutta. Tarkasteltavina osa-alueina ovat vakavaraisuusmekanismi, pääomarakenne, yhteisvastuu, selvitystila, konkurssi sekä työeläkekilpailu. Lähtökohtaisena sääntelytavoitteena pidetään työeläkevakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksesta säädettyä, koska toiminnan tarkoitus perustelee syyn yhtiön olemassaololle. Kirjoituksessa tarkastellaan lainsäädäntökehitystä kriittisesti sekä esitellään muutamia ajatuksia havaittujen ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Kirjoituksen tutkimusasetelma sisältää kysymyksen siitä, ovatko kirjoituksessa tarkastellut työeläkevakuutusyhtiölainsäädännön osa-alueet ja työeläkevakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksen tavoite vakuutusten käsittämien etujen turvaamisesta yhteneviä. Tarkastellut työeläkevakuutusyhtiölainsäädännön osa-alueet eivät kuitenkaan täysin yhtenevästi vaikuta heijastavan vakuutusten käsittämien etujen turvaamista koskevaa tavoitetta. Sääntelyn eri osa-alueiden välinen keskinäinen yhteys sekä yhteys muuhun yhtiöoikeuteen on lisäksi heikentynyt ja sääntely on paikoin vanhentunutta sekä puutteellista. Avainsanat: Työeläkekilpailu, Vakavaraisuus
- Lakikirjasto > ArtikkelitMarkkula, Markku: Sopimustiet sekä tieoikeuden perustaminen sopimus oikeusperustana yksityistielain menettelyn mukaan13.5.2026, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa selvitetään tieoikeuksien perustamista, poistamista ja muuttamista sekä kiinteistönmuodostamislain mukaisiin rasiteoikeuksiin liittyviä toimenpiteitä kun näiden perustana on osapuolten välinen sopimus. Lisäksi artikkelissa selvitetään niin kutsuttujen sopimusteiden erityisiä oikeudellisia ominaisuuksia. Artikkelin näkökulma painottuu erityisesti yksityistielain (560/2018) sekä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) sääntelyn varaan. Yhteenvedossa todetaan, että...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHoffrén, Mia: Vastuu tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä laissa sääntelemättömissä tilanteissa12.5.2026, Asiantuntija-artikkeliAvoin Vertaisarvioitu Edilex-sarja 2026/14Sopimuksia tehtäessä vastapuolen tunnistamiseen voidaan käyttää erilaisia sähköisen tunnistamisen menetelmiä. Sähköiseen tunnistamiseen liittyy riski siitä, että tunnistusväline voi päätyä muun henkilön kuin sen oikean haltijan käsiin siten, että tämä henkilö voi esiintyä tunnistusvälineen haltijana ja tehdä oikeustoimia hänen nimissään. Tunnistusvälineiden oikeudettomasta käytöstä on jonkin verran erityissääntelyä, jossa säädetään muun muassa niistä edellytyksistä, joilla...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKotiranta, Kai: EUT systematisoi sisäpiirintiedon täsmällisyysedellytystä8.5.2026, Lyhyempi kirjoitusArtikkelissa tarkastellaan sisäpiiritiedon täsmällisyysedellytyksen määritelmää EUT:n tuoreimman oikeuskäytännön valossa. Sisäpiiritieto määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (MAR) 7 artiklassa, mutta sisäpiiritiedon syntymisen kannalta keskeinen ”täsmällisen tiedon” käsite on jäänyt tulkinnaltaan avoimeksi. Tarkastelun keskiössä on Ruotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyyntö asiassa C‑363/24 (Finansinspektionen v. Carnegie Investment Bank AB),...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJartti, Petteri: Rikostuomioiden julkisuuden rajoittaminen eräissä oikeushallinnon rekistereissä6.5.2026, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2026/13Rikosoikeudellisia seuraamustietoja, kuten luonnollisia henkilöitä koskevia rikostietoja, tallennetaan useisiin eri rekistereihin, tietojärjestelmiin ja tietovarantoihin. Yksi keskeisimmistä on oikeushallinnon valtakunnallinen tietovaranto, johon yleisen tuomioistuimen on lain nojalla tallennettava rikosasiaa koskeva ratkaisu tai tiedot sen lopputuloksesta. Tietovarannon koko tietosisältö on säädetty ilman vahinkoedellytyslauseketta ehdottoman salassapidon alaan. Samanaikaisesti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKotiranta, Kai: Onko julkinen tieto julkistamatonta sisäpiirintietoa?5.5.2026, Lyhyempi kirjoitusKirjoituksessa tarkastellaan Euroopan unionin tuomioistuimen 16.4.2026 antamaa tuomiota Ruotsin korkeimman oikeuden esittämän ennakkoratkaisupyynnön johdosta asiassa C-229/24. Ennakkoratkaisupyyntö koski markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (N:o 596/2014) (MAR) 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 17 artiklan tulkintaa. Ruotsin kansallisessa tuomioistuimessa kysymys oli sisäpiirinkauppoja koskevasta rikosasiasta. Ennakkoratkaisupyyntö liittyi tiedon julkistamiseen ja arvioitavana oli,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitForss, Marko: Lapsi matkustuskiellon tai tehostetun matkustuskiellon rikkojana esitutkinnassa4.5.2026, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2026/12Matkustuskielto ja tehostettu matkustuskielto ovat kiinniottamisen, pidättämisen ja vangitsemisen solmukohtiin liittyviä vaihtoehtoisia pakkokeinoja. Tutkimuksessa tarkastellaan matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon rikkomiseen liittyvää problematiikkaa 15–17-vuotiaan lapsen oikeudellisen erityisaseman näkökulmasta esitutkinnassa. Artikkelissa määritellään rikkomista koskeva näyttökynnys, arvioidaan rikkomisen selvittämisen normatiivinen luonne sekä systematisoidaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRyynänen, Juha: FIDIC-sopimukset ja rakennuttajakonsultin vastuu28.4.2026, Asiantuntija-artikkeliAvoinTässä artikkelissa käsitellään FIDIC-sopimuksia ja rakennuttajakonsultin vastuuta. Artikkelissa muodostetaan yleiskuva FIDIC-ehtojen järjestelmästä sekä esitellään FIDIC-ehtojen mukaisen rakennuttajakonsultin oikeudellisen aseman pääpiirteet ja rakennuttajakonsultin keskeiset tehtävät. Lisäksi artikkelissa tutkitaan rakennuttajakonsultin vahingonkorvausoikeudellista asemaa suhteessa tilaajaan ja urakoitsijaan lainopillisen tutkimuksen keinoin. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitRajaniemi, Erkki: Lainsäädännön koherenttisuus työeläkejärjestelmän toimeenpanolle asetettuihin tavoitteisiin nähden24.4.2026, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2026/11Kirjoituksessa tarkastellaan työeläkevakuutusyhtiölainsäädännön eri osa-alueiden sääntelytavoitteiden yhdenmukaisuutta. Tarkasteltavina osa-alueina ovat vakavaraisuusmekanismi, pääomarakenne, yhteisvastuu, selvitystila, konkurssi sekä työeläkekilpailu. Lähtökohtaisena sääntelytavoitteena pidetään työeläkevakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksesta säädettyä, koska toiminnan tarkoitus perustelee syyn yhtiön olemassaololle. Kirjoituksessa tarkastellaan lainsäädäntökehitystä kriittisesti sekä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLamponen, Helena: Työaika-autonomia ja työaikalain soveltaminen alustavälitteisessä työssä sekä yhdenvertaisuutta koskevia näkökulmia, esimerkkinä ruokalähettien työ31.3.2026, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa käsitellään työaika-autonomiaa sekä työaikalain (872/2019) soveltamista alustavälitteisessä työssä. Artikkelissa tarkastellaan edellä todettuja näkökulmia ruokalähettien työtä koskevan korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO:2025:411 pohjalta, edeten työaikalain tarkastelun kautta Euroopan unionin oikeuteen. Artikkelissa käsitellään ruokalähettien työmarkkina-asemaa ja siihen liittyviä oikeudellisia näkökulmia myös muutoin Euroopan unionin sääntelyn ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSeppänen, Jaakko: Oikeudellinen vastuu julkisen hallinnon tietojärjestelmäprojektin epäonnistumisesta: laillisuuden ja tuloksellisuuden näkökulmat30.3.2026, Väitöskirja-artikkeliAvoin Vertaisarvioitu Edilex-sarja 2026/10Julkisen hallinnon toteuttamat tietojärjestelmäprojektit ovat tunnettuja siitä, että niihin etukäteen kohdistuneita odotuksia ei ole useinkaan kyetty käytännössä lunastamaan. Tässä artikkelissa pyritään jäsentämään lainopillisesti kyseiseen epäonnistumisen ongelmaan liittyviä vastuukysymyksiä. Artikkelissa tutkitaan kysymystä siitä, millä edellytyksin julkisyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö voi joutua oikeudelliseen vastuuseen julkisyhteisön toteuttaman...
-
Defensor Legis 1/2026
Julkaistu: 4.3.2026
-
JFT 5–6/2025
Julkaistu: 17.2.2026
-
Lakimies 2/2026
Julkaistu: 16.4.2026
-
Liikejuridiikka 1/2026
Julkaistu: 22.4.2026
-
Oikeus 1/2026
Julkaistu: 13.4.2026
-
Verotus 2/2026
Julkaistu: 8.4.2026
-
Ympäristöjuridiikka 1/2026
Julkaistu: 12.3.2026
Hakusana puuttuu
-
Punto, Ville: Ukrainalaisten tilapäisen suojelun päättyminen?
Defensor Legis 4,5/2023 s. 746 – 749, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Kekkonen, Jukka: Tie rauhaan? Miten ja miksi sodat loppuvat?
Defensor Legis 4,5/2023 s. 616 – 621, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Kurkela, Matti: Everything can change overnight – neighbourly relations, betrayal and trust
Defensor Legis 4,5/2023 s. 770 – 784, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Kurkela, Matti: Kaikki voi muuttua yhdessä yössä – naapurisuhteet, petos ja luottamus
Defensor Legis 4,5/2023 s. 755 – 769, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Lundstedt, Tero: Ukrainan sota on looginen jatkumo Venäjän politiikalle sen rajamaissa
Defensor Legis 4,5/2023 s. 676 – 683, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
- Frände, Dan: Peter Garde: Nødværge i fortid och nutid. En retshistorisk, retsdogmatisk og retskomparativ undersøgelse. Djöf Forlag 2024, 562 ss. JFT 5–6/2025 s. 445 – 446, Kirja-arvostelu
- Bärlund, Johan: Nordic Commercial Law Review (NCLR) har börjat utkomma JFT 5–6/2025 s. 440 – 444, Muu kirjoitus
- Wetterstein, Peter: Några kommentarer i anledning av Eagle S-domen (Helsingfors tingsrätt 3.10.2025) JFT 5–6/2025 s. 373 – 383, Oikeustapauskommentti
- Hiilamo, Heikki: Opponentens utlåtande om avhandling "Skattepolitiken och välfärdsstaten – om skatteprincipernas roll inom den finländska socialpolitiken" JFT 5–6/2025 s. 438 – 439, Muu kirjoitus
-
Ekström, Catharina: Barnets rätt i hemundervisningens normativa gränsland: Rättssäkerhetsbrister i tillsynskedjan i riket och på Åland
JFT 5–6/2025 s. 325 – 354, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Koskinen, Lasse: Vastaväittäjän lausunto Erkki Rajaniemen väitöskirjasta "Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan turvaavuudesta. Yhtiöoikeudellinen tutkimus turvaavuudesta osana työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan vakavaraisuussääntelyä" Lakimies 2/2026 s. 308 – 313, Muu kirjoitus
- Sinkkonen, Juhani: KKO 2025:62 – Editio ja liikesalaisuuden suoja teollisoikeuden loukkausta koskevassa asiassa Lakimies 2/2026 s. 325 – 335, Oikeustapauskommentti
- Tuominen, Tomi: Epäkonventionaalinen yleisesitys unionin oikeudesta ja sen soveltamisesta Suomessa Lakimies 2/2026 s. 336 – 339, Kirja-arvostelu
- Puumalainen, Mikko: Eduskunnan tietojensaantioikeudesta, lainvalmistelusta ja laillisuusvalvonnasta Lakimies 2/2026 s. 340 – 342, Muu kirjoitus
-
Keskitalo, Kristian: Korkeimman hallinto-oikeuden vero-oikeudellisten valituslupapäätösten tilastoanalyysi
Lakimies 2/2026 s. 168 – 189, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Liikejuridiikka 1/2026
- Siikavirta, Kristian: Vastaväittäjän lausunto Jarkko Pesun väitöskirjasta "Innovaatiokumppanuus – Julkista hankintaa vai valtiontukea?" Liikejuridiikka 1/2026 s. 136 – 142, Muu kirjoitus
-
Torkkel, Timo: Kirjanpitolautakunnan poikkeuslupakäytännöstä
Liikejuridiikka 1/2026 s. 72 – 98, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Pesu, Jarkko: Innovaatiokumppanuus – julkista hankintaa vai valtiontukea Liikejuridiikka 1/2026 s. 127 – 135, Muu kirjoitus
-
Viitanen, Miikka – Kotiranta, Kai: Euroopan unionin blankettinormin soveltaminen unionin oikeuden tulkintadoktriinin ja laillisuusperiaatteen leikkauspisteessä
Liikejuridiikka 1/2026 s. 99 – 126, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Lixinski, Lucas: Opponent’s written statement on Pauno Soirila’s doctoral dissertation “Monumental Tradition: UNESCO and the Making of Cultural Heritage in International Law, 1954–2003” Oikeus 1/2026 s. 111 – 113, Muu kirjoitus
-
Haarala-Muhonen, Anne – Myyry, Liisa: Oikeustieteen notaarivaiheen opiskelijoiden pohdintoja hyvästä juristista arvojen näkökulmasta
Oikeus 1/2026 s. 8 – 30, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Keinänen, Katja: The ‘so-called’ universal law: a historical analysis on the centrality of private trade and capital accumulation in the development of public international law Oikeus 1/2026 s. 97 – 102, Muu kirjoitus
- Lamminen, Johannes: Laiton työtaistelu ja osallistujien syrjintäsuoja Oikeustieto 6/2016 s. 8 – 11, Oikeustapauskommentti
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 6/2016 s. 4 – 7, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 6/2016 s. 18 – 22, Oikeustapauskommentti
-
Nykänen, Pekka: Osakevaihdon muuttunut sääntely
Verotus 2/2026 s. 163 – 174, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Torkkel, Timo: Erityisistä kiinteistöveroista ja -maksuista
Verotus 2/2026 s. 175 – 187, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Männistö, Eero – Bussman, Andreas: Ajankohtaista osakkeiden hankintakulujen verovähennyksistä tulo- ja arvonlisäverotuksessa – oikeustapauskommentti ennakkopäätöksestä KHO 2025:61 Verotus 2/2026 s. 212 – 219, Oikeustapauskommentti
- Ala-Lahti, Tellervo: Lectio Praecursoria: Doctoral dissertation: The Role of Environmental Law in European Industrial Innovation Policy Ympäristöjuridiikka 1/2026 s. 105 – 109, Muu kirjoitus
- Hollo, Erkki J.: Vielä vihreästä siirtymästä Ympäristöjuridiikka 1/2026 s. 3 – 5, Muu kirjoitus
-
von der Pütten, Tuija: Alkuperäiskansojen oikeudet ja yritysvastuu vihreän siirtymän hankkeissa: tapaustutkimuksia tuulipuistoista
Ympäristöjuridiikka 1/2026 s. 67 – 91, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Hilson, Chris: Opponent's statement on Tellervo Ala-Lahti's doctoral dissertation: "The Role of Environmental Law in European Industrial Innovation Policy" Ympäristöjuridiikka 1/2026 s. 110 – 111, Muu kirjoitus
-
Penttinen, Sirja-Leena – Taimi, Emilia – Koljonen, Tiina: Kriittisten mineraalien huoltovarmuuden turvaaminen: strateginen varmuusvarastointi, kansainväliset kumppanuudet ja kiertotalous geopoliittisessa keskiössä
Ympäristöjuridiikka 1/2026 s. 46 – 66, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu