-
22.8.2019
Paanetoja, Jaana: Talkootyö työoikeuden näkökulmasta
Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisötapahtumien yhteydessä teetettävän talkootyön oikeudellista luonnetta; toisin sanoen, milloin työ voi aidosti jäädä työsuhteen ulkopuolelle. Tarkastelun kohteen taustoittamiseksi artikkelissa selvitetään ensin lyhyesti eräitä työsuhteen ja sen osapuolten tunnistamiseen liittyviä peruskysymyksiä. Tavoitteena on selvittää aidon talkootyön teettämisen edellytyksiä ja myös herättää aiempaa laajempaa keskustelua työsuhteen ja sen ulkopuolelle jäävän muun työn kuin itsenäisen yrittäjätyön välisestä rajanvedosta. (Edilex-toimitus)
Lue lisää
-
13.8.2019
Ukkola, Markus: Julkisia hankintoja koskevien asioiden oikeussuojamenettelyt osana hallintolainkäyttöä
Artikkelissa käsitellään sitä, miten hankintalainsäädäntö on asettunut osaksi Suomen hallintolainkäytön sääntelyä. Tarkastelun kohteena on se, tulisiko yhteensovittamisongelmat korjata systematisoimalla hankintalainsäädäntö hallintolainkäyttölakiin vai päinvastoin korostaa hankintalainsäädännön erityispiirteitä. Samalla tarkastellaan sitä, missä määrin hankintalainsäädännön kuuluminen hallintolainkäytön piitiin johtaa velvoitteeseen yhteensovittaa sitä aineellisen hallinto-oikeuden säännösten kanssa. (Edilex-toimitus)
-
9.8.2019
Paasonen, Jyri – Ellonen, Vesa: Kyselytutkimus yksityisen turvallisuusalan viranomaisvalvonnasta
Yksityinen turvallisuusala on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Yksityisen turvallisuusalan toimijat hoitavat nykyään useita tehtäviä, jotka kuuluivat aiemmin viranomaisille. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) tuli voimaan 1.1.2017. Yksityisen turvallisuusalan osalta kyse on merkittävästä lakiuudistuksesta, jolla on ollut vaikutuksia sekä alan toimijoihin että toimeksiantajiin. Tämän tutkimusartikkelin tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemyksiä alan viranomaisvalvonnasta. Tutkimuskysymyksinä ovat seuraavat: Kuinka yksityisen turvallisuusalan viranomaisvalvonta on säännelty? Kuinka toimivana yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat alan viranomaisvalvonnan ja rangaistussäännökset? Tutkimuksen aluksi tarkastellaan yksityisen turvallisuusalan viranomaisvalvonnan sääntelyä. Tämän jälkeen kuvataan tutkimusaineisto ja -menetelmät sekä esitetään empiirisen analyysin tulokset. Lopuksi esitetään kokoavia johtopäätöksiä. (Edilex-toimitus)
-
1.7.2019
Giordani, Tatu – Kava, Ronja: Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ja viranomaistoiminnon yhtiöittäminen
Avoin
Artikkelissa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun harkitaan julkisten hallintotehtävien antamista muulle kuin viranomaiselle ja millä edellytyksillä tällainen tehtävänanto on mahdollinen. Kirjoituksessa keskitytään siihen, mitä asioita lainsäätäjän tulisi ottaa huomioon silloin, kun yhtiöitetään viranomaistoimintoja. Aluksi käydään läpi perustuslain 124 §:n yhtiöittämiselle asettamia reunaehtoja ja pykälään liittyvää perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Sen jälkeen nostetaan esille erityisiä seikkoja, jotka on huomioitava lainsäädännössä, jos julkisia hallintotehtäviä annetaan viranomaiskoneiston ulkopuolelle. Lopuksi artikkelissa käydään vielä läpi yhtiömuotoiseen toimintaan liittyviä erityiskysymyksiä muun muassa organisaatiomuodon valinnan, toimintaan kohdistuvan valtion intressin sekä kilpailuoikeudellisten ja valtiontukea koskevien kysymysten osalta.
Artikkeli perustuu lainvalmistelijan koulutusohjelmassa laadittuun lopputyöhön. (Edilex-toimitus)
-
26.6.2019
Pilviö, Mari: The Katanga Case: Joint Criminal Enterprise versus Joint Perpetration under the Rome Statute
The article will analyse the relationship between the ICTY’s JCE and the ICC’s joint perpetration, in order to answer the question of whether an adoption of JCE at the ICC would also have led to Germain Katanga’s acquittal for a principal form of liability. This will be done firstly, by outlining the two modes of liability. The article will then discuss the objective and subjective elements of the modes of liability, with conclusions drawn on whether the application of the JCE doctrine could have led to the conviction of Katanga under a principal form of liability. Joint perpetration and joint criminal enterprise (JCE) arose as a response to the culpability of individuals who were responsible as principal perpetrators, but who did not physically commit the crime. These perpetrators would have been prosecuted as accessories, instead of principal perpetrators, which would not accurately portray the weight of their contribution and the major role played by the individual. JCE provides liability for individuals who participate in a common plan to commit crimes. The International Criminal Tribunal for the Former Yugoslavia (ICTY) adopted JCE in order to deal with different levels of culpability of participants in a criminal enterprise with a common purpose, since other modes of liability were insufficient to cover such situations. This makes sure that all responsible individuals in an enterprise will be held accountable, whether they plan, prepare or execute crimes within the ICTY statute. The relationship between joint perpetration and JCE needs to be defined in order to find out whether there is a distinct difference between the two concepts, and whether the International Criminal Court (ICC) could or should apply JCE instead of joint perpetration in future cases. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaanetoja, Jaana: Talkootyö työoikeuden näkökulmastaEdilex-sarja 2019/31
Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisötapahtumien yhteydessä teetettävän talkootyön oikeudellista luonnetta; toisin sanoen, milloin työ voi aidosti jäädä työsuhteen ulkopuolelle. Tarkastelun kohteen taustoittamiseksi artikkelissa selvitetään ensin lyhyesti eräitä työsuhteen ja sen osapuolten tunnistamiseen liittyviä peruskysymyksiä. Tavoitteena on selvittää aidon talkootyön teettämisen edellytyksiä ja myös herättää aiempaa laajempaa keskustelua työsuhteen ja sen ulkopuolelle jäävän muun työn... - Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös uuden hallituksen valinnasta oli pätevä, vaikka kokous oli kutsuttu koolle osakeyhtiölain vastaisesti (THO 29.1.2019; S18/299, lainvoimainen)13.08.2019Osakeyhtiön hallituksen ainoa jäsen A ja hallituksen varajäsen B olivat kuolleet. Tämän jälkeen osa osakkeenomistajista kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valitsemaan uutta hallitusta ilman OYL 5:17 edellyttämää aluehallintoviraston kutsuoikeutusta. Osakkeenomistaja C, joka ei ollut mukana yhtiökokouksen koollekutsumisessa, ja joka ei osallistunut ylimääräiseen yhtiökokoukseen, nosti moitekanteen yhtiökokouksen päätösten julistamiseksi mitättömäksi. Käräjäoikeus ja hovioikeus totesivat,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitUkkola, Markus: Julkisia hankintoja koskevien asioiden oikeussuojamenettelyt osana hallintolainkäyttöä13.8.2019, Edilex-sarja 2019/30
Artikkelissa käsitellään sitä, miten hankintalainsäädäntö on asettunut osaksi Suomen hallintolainkäytön sääntelyä. Tarkastelun kohteena on se, tulisiko yhteensovittamisongelmat korjata systematisoimalla hankintalainsäädäntö hallintolainkäyttölakiin vai päinvastoin korostaa hankintalainsäädännön erityispiirteitä. Samalla tarkastellaan sitä, missä määrin hankintalainsäädännön kuuluminen hallintolainkäytön piitiin johtaa velvoitteeseen yhteensovittaa sitä aineellisen hallinto-oikeuden säännösten... - Lakikirjasto > ArtikkelitPaasonen, Jyri – Ellonen, Vesa: Kyselytutkimus yksityisen turvallisuusalan viranomaisvalvonnasta9.8.2019, Edilex-sarja 2019/29
Yksityinen turvallisuusala on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Yksityisen turvallisuusalan toimijat hoitavat nykyään useita tehtäviä, jotka kuuluivat aiemmin viranomaisille. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) tuli voimaan 1.1.2017. Yksityisen turvallisuusalan osalta kyse on merkittävästä lakiuudistuksesta, jolla on ollut vaikutuksia sekä alan toimijoihin että toimeksiantajiin. Tämän tutkimusartikkelin tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen... - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Perillisten oikeus lomakorvaukseen työntekijän kuoleman jälkeen, yhdistetyt asiat Wuppertal C-569/16 ja Willmeroth C-570/1611.7.2019, Edilex-sarja 2019/28Artikkeli käsittelee Unionin tuomioistuimen vuosilomadirektiivin 7 artiklan tulkintaa koskevaa ennakkoratkaisua, joka koski kuolleen työntekijän puolison oikeutta lomakorvaukseen. Tapauksessa sovellettiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31.2 artiklaa. Artikkelissa käsitellään myös kyseisen tapauksen heijastusvaikutuksia Suomen vuosilomalain tulkintaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitGiordani, Tatu – Kava, Ronja: Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ja viranomaistoiminnon yhtiöittäminen1.7.2019, Edilex-sarja 2019/26Avoin
Artikkelissa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun harkitaan julkisten hallintotehtävien antamista muulle kuin viranomaiselle ja millä edellytyksillä tällainen tehtävänanto on mahdollinen. Kirjoituksessa keskitytään siihen, mitä asioita lainsäätäjän tulisi ottaa huomioon silloin, kun yhtiöitetään viranomaistoimintoja. Aluksi käydään läpi perustuslain 124 §:n yhtiöittämiselle asettamia reunaehtoja ja pykälään liittyvää perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä.... - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työntekijän oikeus lomakorvaukseen, kun hän ei ollut pyytänyt saada vuosilomaa – EUT:n tapaus Kreuziger (C-619/16)1.7.2019, Edilex-sarja 2019/27Unionin tuomioistuin (EUT) on antanut nykyisestä ja sitä edeltävästä työaikadirektiivin 7 artiklasta, joka koskee oikeutta palkalliseen vuosilomaan, noin 20 ennakkoratkaisua. EUT on uusimmissa vuosilomatuomioissaan viitannut myös unionin perusoikeuskirjan 31 artiklaan, jossa säädetään palkallisesta vuosilomasta. Vuosilomaa koskevat ennakkoratkaisut ovat olleet viime aikoina EUT:n käsiteltävänä varsin usein, esimerkiksi viime vuoden marraskuun 6. päivänä unionin tuomioistuin antoi kolme tuomiota...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPilviö, Mari: The Katanga Case: Joint Criminal Enterprise versus Joint Perpetration under the Rome Statute26.6.2019, Edilex-sarja 2019/25
The article will analyse the relationship between the ICTY’s JCE and the ICC’s joint perpetration, in order to answer the question of whether an adoption of JCE at the ICC would also have led to Germain Katanga’s acquittal for a principal form of liability. This will be done firstly, by outlining the two modes of liability. The article will then discuss the objective and subjective elements of the modes of liability, with conclusions drawn on whether the application of the JCE doctrine could... - Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 29.3.2019 taltio 1264 – Osayleiskaava – Jätevedenpuhdistamo – Maakuntakaavan ohjausvaikutus18.06.2019Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n muuna päätöksenä julkaisemaa ratkaisua KHO 29.3.2019 taltio 1264. Tapauksessa kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt Lappeenrannan keskustaajaman Hyväristönmäen osayleiskaavan. Kaavan tavoitteena oli alueen maankäytön ohjaaminen siten, että alueelle voitaisiin sijoittaa jätevedenpuhdistamo sekä mahdollinen lietteen käsittelylaitos. Hallinto-oikeus oli kumonnut kaavan. KHO pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen, mutta perusteli päätöksen uudelleen....
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 14.12.2018 taltio 5878 – Poikkeamislupa ranta-alueella – Emätilatarkastelu – Haitta kaavoitukselle18.06.2019Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n muuna päätöksenä julkaisemaa ratkaisua KHO 14.12.2018 taltio 5878. Tornion teknisten palvelujen lautakunta myönsi poikkeamisluvan omakotitalon ja tallirakennuksen rakentamiseksi Alavojakkalan kylässä sijaitsevalle tilalle Tornionjoen rannalle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen...
-
Defensor Legis 2019/3
Julkaistu: 4.6.2019
-
JFT 2019/1
Julkaistu: 15.3.2019
-
Lakimies 3–4/2019
Julkaistu: 14.6.2019
-
Liikejuridiikka 2019/1
Julkaistu: 20.3.2019
-
Oikeus 2/2019
Julkaistu: 17.6.2019
-
Ympäristöjuridiikka 2/2019
Julkaistu: 7.8.2019
-
Verotus 3/2018
Julkaistu: 4.6.2019
Hakusana puuttuu
- Kantola, Heidi – Hänninen, Mira: Konkurssipesän ympäristövastuu ja vaikutukset velkojien asemaan Defensor Legis 2019/3 s. 241, Referee-artikkeli
- Karjalainen, Katja: Kansainvälinen lapsikaappaus ja lapsen etu suomalaisessa oikeuskäytännössä Defensor Legis 2019/3 s. 277, Referee-artikkeli
- Hietanen-Kunwald, Petra : Sovitteluoikeutta vai sovittelua ja oikeutta? Defensor Legis 2019/3 s. 309, Referee-artikkeli
- Norrgård, Marcus – Sund-Norrgård, Petra – Kasi, Miia-Mari : Tekijänoikeudellinen oikeuskäytäntö v. 2010–2018, osa I Defensor Legis 2019/3 s. 259, Asiantuntija-artikkeli
- Häkkänen-Nyholm, Helinä – Salo, Verna : Miten vainoamisesta tuomitaan: oikeuskäytäntö Suomessa vuosina 2015–2016 Defensor Legis 2019/3 s. 296, Referee-artikkeli
- Hans Petter Graver: Dommere under press – hvor robust er vår vestlige rettstradisjon? JFT 2019/1 s. 1, Referee-artikkeli
- Alfred Streng: Om kringgåenden av mervärdesskatt JFT 2019/1 s. 42, Referee-artikkeli
- Mika Sutela: Högsta domstolens avgörande om ett körförbud för rattfylleri på Åland – en kommentar till fallet HD 2018:16 JFT 2019/1 s. 71, Oikeustapauskommentti
- Alén-Savikko, Anette : Satelliittipaikannuksen häirintä lainsäädännön kohinassa Lakimies 3–4/2019 s. 240, Referee-artikkeli
- Kohelmainen, Antti: Edunvalvojan edustusvalta ja päämiehen itsemääräämisoikeus Lakimies 3–4/2019 s. 289, Referee-artikkeli
- Niemi, Hanna-Maria: Ihmisarvo perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä Lakimies 3–4/2019 s. 337, Referee-artikkeli
- Kauppila, Jussi – Kautto, Petrus – Römpötti,Essi: Sääntelytaakan rakentuminen ympäristönsuojelussa Lakimies 3–4/2019 s. 264, Referee-artikkeli
- Korkka, Heli: Oikeushenkilön toiminnassa tehty rikos ja sen estämisen laiminlyönti - organisaatiohuolimattomuus oikeushenkilön rangaistusvastuun perusteena Lakimies 3–4/2019 s. 313, Referee-artikkeli
- Kaave, Piia: Vakiosopimukset ennakoivassa sopimustoiminnassa Liikejuridiikka 2019/1 s. 8, Referee-artikkeli
- Kultalahti, Anu – Vartiala, Sonja: YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden oikeudellinen toimeenpano – Ranskan ja Sveitsin esimerkkien arviointia Liikejuridiikka 2019/1 s. 79, Referee-artikkeli
- Liikejuridiikka 2018/3
- Knuutinen, Reijo: Yritysvastuuta koskevat vaatimukset ja sitova vero-oikeudellinen sääntely oikeudenmukaisen verotuksen edistäjinä Liikejuridiikka 2019/1 s. 45, Referee-artikkeli
- Kärki, Anssi: Modern Developments in Company Abuse – Seminar Report from Aarhus University Seminar on Abuse of Companies 14.–15.11.2018 Liikejuridiikka 2019/1 s. 109, Muu kirjoitus
- Tuominen, Risto: Täsmällisesti ja tarkkarajaisesti – perustuslain 80.1 §:n asettamat edellytykset Oikeus 2/2019 s. 102, Referee-artikkeli
- Kytölä, Marika: Oikeus imettää? Imetyksen ja työelämän yhteensovittaminen Oikeus 2/2019 s. 148, Referee-artikkeli
- Soirila, Ukri: Kriittinen katsaus "ihmiskunnan oikeuteen" ja kansainvälisen oikeuden nykytilaan Oikeus 2/2019 s. 187, Muu kirjoitus
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 2016/6 s. 4, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 2016/6 s. 12, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 2016/6 s. 18, Oikeustapauskommentti
- Penttilä, Seppo: Uudistettu yhteisöjen tulolähdejaottelu Verotus 2/2019 s. 132, Asiantuntija-artikkeli
- Salokoski, Jari: Tuleeko osakesäästötilistä piensijoittamisen tehokas uusi työkalu? Verotus 2/2019 s. 161, Asiantuntija-artikkeli
- Nykänen, Pekka – Lindgren, Juha – Myllymäki, Janne: Välittömän verotuksen oikeuskäytäntöä vuodelta 2018 Verotus 2/2019 s. 183, Referee-artikkeli
- Hollo, Erkki J.: Pilaamiskielto ennen, nyt ja tulevaisuudessa Ympäristöjuridiikka 2/2019 s. 3, Asiantuntija-artikkeli
- Taina, Tuire: Järjestöjen valitusoikeuden laajentuminen ympäristöasioissa ja oikeuskäytännön kehitys Ympäristöjuridiikka 2/2019 s. 32, Referee-artikkeli
- Hancher, Leigh: Statement of opponent related to the dissertation "Capacity Mechanisms in EU Law: An Analysis of State-driven Safeguards for Generation Adequacy" Ympäristöjuridiikka 2/2019 s. 65
- Pölönen, Ismo: Mikä riittää vai riittääkö mikään? Natura-arvioinnille asetetut vaatimukset unionin tuomioistuimen linjan mukaan Ympäristöjuridiikka 2/2019 s. 10, Referee-artikkeli
- Huhta, Kaisa: Lectio praecursoria 2.3.2019 – Capacity Mechanisms in EU Law: An Analysis of State-driven Safeguards for Generation Adequacy. Ympäristöjuridiikka 2/2019 s. 60, Muu kirjoitus