-
2.4.2025
Savolainen, Hanna: Pienyrityksen käypä arvo osituksessa
Avioliiton päättymisen jälkeen toimitettavassa osituksessa jaetaan puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus. Omaisuuden arvostaminen on yksi osituksen keskeisimpiä, mutta samalla eniten riitoja aiheuttava osa-alue. Erityisen haastavaa arvon määrittäminen on silloin, kun ositettavaan omaisuuteen sisältyy pienehkö yritys. Vakiintuneen käytännön mukaan omaisuus on arvostettava käypään arvoonsa, joka yleensä tarkoittaa omaisuuden myyntiarvoa. Yrityksille ei kuitenkaan ole olemassa myyntimarkkinoita, joilla hinta määräytyisi kysynnän ja tarjonnan perusteella. Siksi arvo joudutaan määrittämään laskennallisesti liiketaloustieteen arvonmääritysmenetelmiä hyödyntäen. Osituksessa tehtävää arvonmääritystä ohjaavat ensisijaisesti avioliittolain aviovarallisuusjärjestelmää koskevat periaatteet, joten arvonmääritysoppeja on sovellettava oikeudelliset lähtökohdat huomioiden. Artikkelissa tarkastellaan pienyrityksen arvonmääritystä tästä näkökulmasta. Aluksi määritellään, mitä käyvällä arvolla osituksen yhteydessä tarkoitetaan. Sen jälkeen esitellään käyvän arvon määrittämistä tuotto- ja substanssiarvon avulla. Lopuksi käsitellään arvonmäärityslaskelmien pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä osituslaskelmaan merkittävän käyvän arvon vahvistamiseksi. Asiasanat: Käypä arvo, arvonmääritys, ositus, pesänjakaja Lue lisää
-
1.4.2025
Gyllenbögel, Brita Kristina – Streng, Alfred: Avtal om digitalt innehåll och digitala tjänster
I Edilex publiceras en 10-delad artikelserie om hela konsumentskyddslagen. Föreliggande fjärde artikel i denna serie handlar om avtal om digitalt innehåll och digitala tjänster. För genomförandet av digitaldirektivet (EU) 2019/770 fogades ett nytt 5 a kapitel till konsumentskyddslagen för att anpassa reglerna till den digitala utvecklingen och stärka konsumentskyddet. Artikeln omfattar 5 a kapitlet i konsumentskyddslagen och tar hänsyn till lagändringar samt rättsfall fram till 28 februari 2025. I artikeln behandlas bl.a. bestämmelserna om tillhandahållande av digitalt innehåll och digitala tjänster samt frågorna om vad som utgör fel i ett digitalt innehåll eller en tjänst, vem som ansvarar för felet och vilken rätt har konsumenten att få felet avhjälpt. (Edilex-redaktion)
-
14.3.2025
Keskitalo, Kristian: Vero-oikeudellisen ennakkoratkaisun merkitys listaamattoman yhtiön apporttilausunnossa
Artikkelissa tarkastellaan apporttiomaisuuden taloudellisen arvon käsitteen ja vero-oikeudellisen käyvän arvon välistä jännitettä sekä sitä, mikä merkitys vero-oikeudellisella käyvällä arvolla ja mahdollisella Verohallinnon ennakkoratkaisulla on tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun arvioinnissa. Tilintarkastajan tehtävänä on arvioida apporttiomaisuuden taloudellista arvoa yhtiön kannalta, kun taas vero-oikeudessa käytetään lähtökohtaisesti kaavamaista arvostustapaa, joka voi poiketa markkinaehtoisesta arvosta, vaikka molempien arvostusmenetelmien lähtökohta on sama – osake arvostetaan tasolle, jolla riippumattomat osapuolet kävisivät sillä kauppaa. Artikkelissa analysoidaan yhtiöoikeuden ja vero-oikeuden arvostukseen liittyvän jännitteen lisäksi sitä, että missä määrin tilintarkastajan tulisi ottaa huomioon Verohallinnon ennakkoratkaisu apporttiomaisuuden arvonmäärityksessä. Yhtäältä arvioidaan sitä, milloin Verohallinnon ennakkoratkaisun mukaisesta arvostuksesta tai ylipäätään vero-oikeudellisesta arvostuksesta poikkeaminen voi aiheuttaa tilintarkastajalle vahingonkorvausvastuun. Verohallinnon ennakkoratkaisu voi tarjota viitekehyksen arvostukselle, mutta tilintarkastaja ei kuitenkaan ole kategorisesti sidottu siihen. Poikkeaminen ennakkoratkaisun mukaisesta käyvästä arvosta voi kuitenkin edellyttää vahvoja perusteluja. Näin ollen tilintarkastajan on arvioitava apporttiomaisuuden arvo huolellisesti ja dokumentoitava arvostusperusteensa riittävän tarkasti. Avainsanat: apportti, tilintarkastus, osakeyhtiö, verotus, vahingonkorvaus ja siviilioikeus
-
11.3.2025
Haapaniemi, Matti: Tietämättömyys työntekijän oleskeluluvan myöntämisen esteenä
Työperusteinen maahanmuutto on kestävällä pohjalla silloin, kun ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan ennakoiden ja aktiivisesti. Tarvitaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jokainen työntekijä voi tehdä työtä turvallisesti ja oikeudenmukaisessa ympäristössä. Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen perusteena olevan työsuhteen tulee vastata oleskeluluvan hakijan käsitystä kyseisestä työsuhteesta. Mikäli hakijan haastattelussa ilmenee, ettei hakija tiedä riittävästi työsuhteensa perusteista ja olosuhteista, joihin hän Suomessa muuttaa, oleskelulupaharkinnassa on arvioitava, onko perusteltua katsoa oleskelulupahakemuksen vastaavan hakijan tarkoitusta. Epäselvän hakemuksen yhteydessä oleskelulupaharkinnassa on otettava huomioon myös se, onko hakija mahdollisesti vaarassa joutua työntekijänä hyväksikäytetyksi. Työntekijän tietämättömyys voi perustua tietoiseen pyrkimykseen harhauttaa viranomaista, jolloin tietämättömyyden taustalla voi olla todellisen maahantulotarkoituksen salaamista, työntekijän hyväksikäyttöä, työntekijän saattamista haavoittuvaan asemaan tai ihmiskauppaa. Oleskelulupa tulee evätä, mikäli viranomaiselle syntyy perusteltu aihe epäillä edellä mainittuja oikeudettomia pyrkimyksiä, joita oikeusjärjestyksemme ei voi suojata. Toisaalta tietämättömyyden taustalla voi olla myös erehdykseen perustuvaa epäjohdonmukaista tai ristiriitaista kerrontaa. Oleskeluluvan epääminen on mahdollista, vaikka tapauksessa ei ilmene suoranaisia ihmiskaupan tai hyväksikäytön piirteitä. Oleskeluluvan epääminen tietämättömyysperusteella ei siten välttämättä edellytä työnantajan tai työntekijän moitittavaa menettelyä. Tällaisessa tilanteessa on arvioitava hakijan etu ja oma tarkoitus, ja selvitettävä, onko perusteltua katsoa oleskelulupahakemuksen vastaavan hakijan etua ja tarkoitusta. Hakijalla voi erehdyksestään johtuen olla liian ruusuinen kuva työtehtävistään, työehdoistaan ja työskentelyolosuhteistaan Suomessa. Hakijan tiedot voivat kuitenkin oleskelulupaprosessin kuluessa riittävästi lisääntyä, jolloin kokonaisharkinnan perusteella oleskelulupa on myönnettävä. Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, miten työntekijän tietämättömyys käytännössä todetaan, onko oleskeluluvan myöntämisessä merkitystä sillä, perustuuko viranomaisen havaitsema tietämättömyys pyrkimykseen harhauttaa viranomaista vai erehdykseen, ja voivatko työntekijän tiedolliset puutteet muutoksenhakuprosessin aikana riittävässä määrin korjaantua, jolloin työperäinen maahanmuutto on sallittava. Artikkelissa arvioidaan myös sitä, miten hakijan oma etu ja tarkoitus on otettava huomioon mahdollista hyväksikäyttötilannetta arvioitaessa. (Edilex-toimitus)
-
13.2.2025
Gyllenbögel, Brita Kristina – Streng, Alfred: Avtalsvillkor, jämkning och tolkning av konsumentavtal
I Edilex publiceras en 10-delad artikelserie om hela konsumentskyddslagen. Denna andra artikel omfattar 3 och 4 kapitlen i konsumentskyddslagen och tar hänsyn till lagändringar samt rättsfall fram till november 2024. I konsumentskyddslagens 3 kapitel uppnås en hög nivå av konsumentskydd genom direktivet om oskäliga villkor i konsumentavtal (93/13/EEG). Därutöver ernås harmonisering av nyckelbegrepp gällande skyddet mot oskäliga avtalsvillkor på den inre marknaden, men det finns också särdrag i medlemsstaterna inom EU, som marknadsaktörer och rättstillämpare har behövt ta hänsyn till. Särprägeln kan gälla ett bredare tillämpningsområde för de nationella bestämmelserna, som har införlivat direktivet om oskäliga avtalsvillkor eller kan bestå i mer detaljerade eller strängare bestämmelser när det gäller avtalsvillkors oskälighet. 4 kap. i konsumentskyddslagen innehåller bestämmelser om jämkning av enskilda avtal som omfattas av lagens tillämpningsområde. Bestämmelserna grundar sig delvis på rådets direktiv om oskäliga villkor i konsumentavtal (93/13/EEG). Direktivet innefattar dock ett snävare tillämpningsområde än den nationella lagen. Enligt artikel 1.2 i direktivet tillämpas det inte på avtalsvillkor som motsvarar bindande lagstiftning. I enlighet med artikel 4.2 i direktivet ska bedömningen av avtalsvillkors oskälighet inte avse vare sig beskrivningen av avtalets huvudföremål eller å ena sidan förhållandet mellan pris och ersättning och å andra sidan sålda tjänster eller varor. Detta gäller i den mån dessa villkor är klart och begripligt formulerade. Begränsningarna av direktivets tillämpningsområde har inte utnyttjats i den nationella finländska konsumentskyddslagen, utan 4 kap. 1 § i konsumentskyddslagen har tillämpats på alla slag av villkor. Genom de ändringar som gjorts i konsumentskyddslagens 4 kapitel om jämkning och tolkning av avtal med anledning av RP 230/2018, eftersträvades motsvarighet mellan den nationella lagstiftningen och Europeiska unionens konsumentskyddsregler och samtidigt klarhet i rättsläget. För att trygga en klar reglering och för att konsumenterna ska behandlas lika föreligger att samma påföljder ska gälla alla villkor som utarbetats i förväg utan konsumentens medverkan, oberoende av om de omfattas av direktivets tillämpningsområde eller inte. Regleringen ska därmed också gälla t.ex. på detta sätt utarbetade oskäliga prisvillkor även i de fall då villkoren är klart och begripligt formulerade. Ändringarna i konsumentskyddslagen bygger på artikel 6.1 förutom artikel 3.1 direktivet om oskäliga villkor i konsumentavtal 93/13/EEG. (Edilex-redaktion)
- Lakikirjasto > ArtikkelitSavolainen, Hanna: Pienyrityksen käypä arvo osituksessa2.4.2025, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2025/5Avioliiton päättymisen jälkeen toimitettavassa osituksessa jaetaan puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus. Omaisuuden arvostaminen on yksi osituksen keskeisimpiä, mutta samalla eniten riitoja aiheuttava osa-alue. Erityisen haastavaa arvon määrittäminen on silloin, kun ositettavaan omaisuuteen sisältyy pienehkö yritys. Vakiintuneen käytännön mukaan omaisuus on arvostettava käypään arvoonsa, joka yleensä tarkoittaa omaisuuden myyntiarvoa. Yrityksille ei kuitenkaan ole olemassa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitGyllenbögel, Brita Kristina – Streng, Alfred: Avtal om digitalt innehåll och digitala tjänster1.4.2025, Asiantuntija-artikkeliI Edilex publiceras en 10-delad artikelserie om hela konsumentskyddslagen. Föreliggande fjärde artikel i denna serie handlar om avtal om digitalt innehåll och digitala tjänster. För genomförandet av digitaldirektivet (EU) 2019/770 fogades ett nytt 5 a kapitel till konsumentskyddslagen för att anpassa reglerna till den digitala utvecklingen och stärka konsumentskyddet. Artikeln omfattar 5 a kapitlet i konsumentskyddslagen och tar hänsyn till lagändringar samt rättsfall fram till 28...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeskitalo, Kristian: Vero-oikeudellisen ennakkoratkaisun merkitys listaamattoman yhtiön apporttilausunnossa14.3.2025, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2025/4Artikkelissa tarkastellaan apporttiomaisuuden taloudellisen arvon käsitteen ja vero-oikeudellisen käyvän arvon välistä jännitettä sekä sitä, mikä merkitys vero-oikeudellisella käyvällä arvolla ja mahdollisella Verohallinnon ennakkoratkaisulla on tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun arvioinnissa. Tilintarkastajan tehtävänä on arvioida apporttiomaisuuden taloudellista arvoa yhtiön kannalta, kun taas vero-oikeudessa käytetään lähtökohtaisesti kaavamaista arvostustapaa, joka voi poiketa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Tietämättömyys työntekijän oleskeluluvan myöntämisen esteenä11.3.2025, Asiantuntija-artikkeliTyöperusteinen maahanmuutto on kestävällä pohjalla silloin, kun ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan ennakoiden ja aktiivisesti. Tarvitaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jokainen työntekijä voi tehdä työtä turvallisesti ja oikeudenmukaisessa ympäristössä. Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen perusteena olevan työsuhteen tulee vastata oleskeluluvan hakijan käsitystä kyseisestä työsuhteesta. Mikäli hakijan haastattelussa ilmenee, ettei...
- Lakikirjasto > ArtikkelitGyllenbögel, Brita Kristina – Streng, Alfred: Köp av varor6.3.2025, Asiantuntija-artikkeliI Edilex publiceras en 10-delad artikelserie om hela konsumentskyddslagen. Föreliggande tredje artikel i denna serie handlar om köp av varor som regleras i 5 kap. KSL. Ett flertal ändringar i konsumentskyddslagens femte kapitel verkställdes då Europaparlamentets och rådets direktiv (EU) 2019/771 (varuförsäljningsdirektivet) genomfördes, särskilt vad gäller kapitlets bestämmelser om fel och påföljder vid fel. Kapitlets rubrik ändrades från konsumentköp till köp av varor. Enligt...
- Lakikirjasto > ArtikkelitGyllenbögel, Brita Kristina – Streng, Alfred: Avtalsvillkor, jämkning och tolkning av konsumentavtal13.2.2025, Asiantuntija-artikkeliI Edilex publiceras en 10-delad artikelserie om hela konsumentskyddslagen. Denna andra artikel omfattar 3 och 4 kapitlen i konsumentskyddslagen och tar hänsyn till lagändringar samt rättsfall fram till november 2024. I konsumentskyddslagens 3 kapitel uppnås en hög nivå av konsumentskydd genom direktivet om oskäliga villkor i konsumentavtal (93/13/EEG). Därutöver ernås harmonisering av nyckelbegrepp gällande skyddet mot oskäliga avtalsvillkor på den inre marknaden, men det finns...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKulmala, Samuli: Kverulantit eli sarjavalittajat12.2.2025, Asiantuntija-artikkeliAvoin Vertaisarvioitu Edilex-sarja 2025/3Kverulantti-termillä viitataan etenkin erinäisiä viranomaismenettelyjä korostetun toistuvasti ja yleensä perusteetta käyttäviin henkilöihin. Kverulanteista käytetään monesti synonyyminä nimitystä sarjavalittaja. Ruotsin kielessä vastaava termi on rättshaverist ja englannin kielessä querulant tai vexatious litigant. Toisinaan näiden henkilöiden vaatimukset saavat sellaisia piirteitä ja mittasuhteita, että he vaikuttavat vieraantuneen todellisuudesta. Kverulatiivisen käytöksen taustalla on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Paikallinen sopiminen lähetettyjen työntekijöiden osalta29.1.2025, Asiantuntija-artikkeliPaikallista sopimista koskevat uudet 1.1.2025 voimaan tulleet säännökset jakaantuvat kahteen osaan. Yhtäältä on kyse työlainsäädännöstä toisin sopimisen mahdollistamisesta työnantajan ja valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistyksen kanssa. Toisaalta kyse on paikallisen sopimisoikeuden laajentamisesta yleissitovien ja ns. normaalisti sitovien työehtosopimusten yhteydessä. Työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin, työaikalakiin, merityöaikalakiin, vuosilomalakiin,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSandberg, Robert: Aikaisemman rikosten yksiköintiä koskevan ratkaisun vaikutus koventamisperusteen soveltamiseen uusista rikoksista tuomittaessa23.1.2025, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2025/2Rikosten yksiköinti on yhden tai useamman rikoksen rajanvetoa lähtökohtaisesti yhden ja saman rikosnimikkeen tunnusmerkistön toteutumista arvioitaessa. Kyse on siitä, minkälainen määrä kunkin kriminalisoinnin mukaista menettelyä voidaan mahduttaa rikoksen yksinkertaisen toteuttamisen piiriin. Rikosten yksiköinnistä ei säädetä laissa, vaan yksiköintiratkaisut on jätetty tuomioistuinten harkintavallan alaiseksi. Oikeuskäytännössä on horjuvuutta rikosykseyksien määrittämisessä ainakin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRaikas, Terhi: Ilmastoaktivismi, kansalaistottelemattomuus ja pakkotila – vertailussa Suomi, Ruotsi ja Sveitsi13.1.2025, Asiantuntija-artikkeliVertaisarvioitu Edilex-sarja 2025/1Kansalaistottelemattomuudella yksilö rikkoo tietoisesti jotain oikeudellisesti suojattua etua merkittävämpänä pitämänsä edun puolesta. Nykypäivän mediassa tyypillinen esimerkki tästä ovat ilmastoaktivistit: erilaisilla kadunvaltaustyyppisillä mielenosoituksilla pyritään saamaan ihmisten huomio kiinnittymään ilmastonmuutoskysymyksiin. Pakkotilan kannalta tällainen toiminta on kuitenkin ongelmallista. Mikäli lain rikkominen tapahtuu tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa, voi...
-
Defensor Legis 1/2025
Julkaistu: 3.3.2025
-
JFT 5–6/2024
Julkaistu: 14.1.2025
-
Lakimies 2/2025
Julkaistu: 15.4.2025
-
Liikejuridiikka 1/2025
Julkaistu: 14.4.2025
-
Oikeus 2–3/2024
Julkaistu: 13.3.2025
-
Verotus 2/2025
Julkaistu: 2.4.2025
-
Ympäristöjuridiikka 1–2/2025
Julkaistu: 23.4.2025
Hakusana puuttuu
-
Kurkela, Matti: Kaikki voi muuttua yhdessä yössä – naapurisuhteet, petos ja luottamus
Defensor Legis 4,5/2023 s. 755 – 769, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Kekkonen, Jukka: Tie rauhaan? Miten ja miksi sodat loppuvat?
Defensor Legis 4,5/2023 s. 616 – 621, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Rainne, Juha: Kohti tehokkaampia Venäjä-pakotteita – pakotesääntelyn mahdollisuudet ja rajat
Defensor Legis 4,5/2023 s. 648 – 661, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Rainne, Juha: Towards more effective sanctions against Russia – opportunities and limitations of sanctions legislation
Defensor Legis 4,5/2023 s. 662 – 675, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Kurkela, Matti: Everything can change overnight – neighbourly relations, betrayal and trust
Defensor Legis 4,5/2023 s. 770 – 784, Asiantuntija-artikkeli
Avoin
-
Vasara, Emil: Slut på SLAPPandet? Om munkavleprocesser och finsk rätt i förhållande till direktiv (EU) 2024/1069
JFT 5–6/2024 s. 430 – 454, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Kihlman, Jon: Lena Sisula-Tulokas och Björn Sandvik: Internationella köplagen – CISG, 2 uppl., 2024, 355 sidor JFT 5–6/2024 s. 552 – 557, Kirja-arvostelu
- Wetterstein, Peter: Balticconnector-incidenten – möjlig ersättningsskyldighet och dess förverkligande JFT 5–6/2024 s. 516 – 551, Asiantuntija-artikkeli
-
Kallio, Heikki – Erkkilä, Emmi – Aaltonen, Mikko: Asuttuun asuntoon kohdistuva törkeä varkaus
Lakimies 2/2025 s. 198 – 220, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Saarinen, Ville A.: Rangaistuksen määräämisen osaratkaisut ja rikosseuraamusten oikeasuhtaisuus Lakimies 2/2025 s. 323 – 327, Muu kirjoitus
-
Laurikainen-Klami, Rosanna: Sopimusvelvoitteiden määrittely monimutkaisessa projektiallianssissa, esimerkkinä rakennusurakka
Lakimies 2/2025 s. 221 – 253, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Liikejuridiikka 1/2025
-
Kärki, Anssi – Paukku, Eelis: Ulosmitattavan elinkeinotulon määritelmästä ja laskemisesta
Liikejuridiikka 1/2025 s. 8 – 50, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Autto, Hilja – Haapio, Helena – Pappila, Minna: Artificial intelligence in contract design – biodiversity offset contracts as an example
Liikejuridiikka 3/2024 s. 8 – 36, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Ristaniemi, Michael: The role of corporate sustainability legislation in future-proofing the EU internal market Liikejuridiikka 1/2025 s. 77 – 89, Asiantuntija-artikkeli
- Alahuhta, Ville – Herrainsilta, Jussi: Työnantajan suorittamat työntekijän neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut – kulujen verokohtelu ja muita käytännön näkökulmia Liikejuridiikka 3/2024 s. 101 – 121, Asiantuntija-artikkeli
-
Rahkonen, Susanna: Taloudelliset voimavarat ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen perustuslakivaliokunnan
lausuntokäytännössä
Oikeus 2–3/2024 s. 140 – 161, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Mustasaari, Sanna – Ylhäinen, Marjo: Oikeuden ja talouden epistemologisista kytköksistä antroposeenissa: totalisoiva tieto ja eettisyyden haaste
Oikeus 2–3/2024 s. 123 – 139, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Isotalo, Kalle: Verohallinnon tarkoituksenmukaisuusharkinta verojen keräämisessä Oikeus 2–3/2024 s. 300 – 312, Asiantuntija-artikkeli
- Lamminen, Johannes: Laiton työtaistelu ja osallistujien syrjintäsuoja Oikeustieto 6/2016 s. 8 – 11, Oikeustapauskommentti
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 6/2016 s. 4 – 7, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 6/2016 s. 18 – 22, Oikeustapauskommentti
- Ala-Mikkula, Enni: Työnantajan työturvallisuusvelvollisuuksista, työntekijän ohjeiden vastaisesta toiminnasta sekä aiheutuvan olosuhteen ennalta-arvaamattomuudesta Oikeustieto 6/2016 s. 23 – 27, Oikeustapauskommentti
- Klami-Wetterstein, Paula: Kuntotarkastajan vastuu ja toimeksiantajan vastapuolen reklamaatiovelvollisuus Oikeustieto 6/2016 s. 14 – 17, Oikeustapauskommentti
- Torkkel, Timo: Osakevaihtoa koskevan verotuksen vaihtoehdoista Verotus 2/2025 s. 236 – 239, Lyhyempi kirjoitus
- Salokoski, Jari: Verohyvitys suurista ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävistä investoinneista Verotus 2/2025 s. 180 – 188, Lyhyempi kirjoitus
- Isomaa, Anita – Viitala, Tomi: Irlannin veroihme – faktaa vai fiktiota? – Veropoliittisia kahvipöytäkeskusteluja, osa 1 Verotus 2/2025 s. 209 – 214, Lyhyempi kirjoitus
-
Österberg, Saara – Kotilainen, Juha M.: Vastuullisuusstandardit kaivosvesien ennakoivan hallinnan kehittämisessä – tapaustutkimus Sodankylän malminetsintä- ja kaivoskeskittymästä
Ympäristöjuridiikka 1–2/2025 s. 68 – 109, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Hollo, Erkki J.: Ruoan, veden ja ilmaston triptyykki normitushaasteena – biotaloudestako väline? Ympäristöjuridiikka 1–2/2025 s. 3 – 6, Muu kirjoitus
-
Raikas, Terhi: Ikääntyneiden osallistuminen ja ihmisoikeudet ilmastonmuutoskysymyksissä
Ympäristöjuridiikka 1–2/2025 s. 110 – 135, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
-
Salokannel, Veera – Leskinen, Paula – Pappila, Minna: Ekologisten kompensaatioiden ja ympäristölupien yhdistäminen
Ympäristöjuridiikka 1–2/2025 s. 36 – 67, Asiantuntija-artikkeli
Vertaisarvioitu
- Roine, Lalli: Ympäristöperusoikeus ja ilmastonmuutos Ympäristöjuridiikka 1–2/2025 s. 136 – 157, Asiantuntija-artikkeli