-
16.1.2019
Lång, Jukka – Haavikko, Tuomas: Mitä muutoksia uusi kansallinen tietosuojalaki tuo käytännössä?
Avoin
Artikkelissa perehdytään uuden tietosuojalain keskeisiin muutoksiin. Merkityksellisimpiä näistä ovat lainsäädäntöä valvovan kansallisen tietosuojaviranomaisen toimivalta ja päätöksentekomenettely sekä sakotusmahdollisuuden kohdentuminen. Vasta nyt, tietosuojalain myötä, valvontaviranomaiselle syntyy Suomessa mahdollisuus määrätä tietosuoja-asetuksen voimaantulon yhteydessä kohuttuja, määrältään jopa kymmenien miljoonien eurojen suuruisia sakkoja.
Artikkelissa käsitellään lisäksi lain voimaantulon ja uudistuksen eri vaiheita sekä asetuksen jättämää kansallista liikkumavaraa. Vaikka asetus edustaa uutta, kunnianhimoista pyrkimystä kohti aiempaa voimakkaampaa yhdenmukaisuutta, kansallisissa tietosuojalainsäädännöissä on asetuksen jälkeenkin jäsenvaltiokohtaisia eroja. Tämä näkyy erityisesti työelämän tietosuojan sääntelyssä.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Edilex Uutisissa 15.11.2018. (Edilex-toimitus)
Lue lisää
-
14.1.2019
Paasonen, Jyri – Raappana, Juho – Hamari, Antti: Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kokema työväkivalta
Kansainvälisten tutkimusten mukaan vartiointi- ja suojelutyötä tekevillä ammattiryhmillä on suurin riski joutua työssään väkivallan kohteeksi. Tällaisiin ammattiryhmiin luetaan poliisit, vanginvartijat ja yksityisellä turvallisuusalalla työskentelevät vartijat sekä järjestyksenvalvojat. Yksityisen turvallisuusalan toimijoihin kohdistuva, poliisiin tietoon tullut väkivalta on tutkimustulosten mukaan lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla, ja määrä on vakiintunut viime vuosina reiluun 2 500 tapaukseen vuodessa. Viime vuosien trendi poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa seuraa sekä yleisempää pahoinpitelyrikollisuuden kehitystä että virkamiehen väkivaltaisien vastustamisien lisääntymistrendiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla yksityisen turvallisuusalan toimijoiden työväkivaltakokemuksia. Uutta kyselyaineistoon perustuvaa tietoa tällaisesta väkivallasta tarvitaan, sillä edellinen suomalaistutkimus aiheesta perustuu vuonna 2003 kerättyyn aineistoon. Tämä kyselytutkimus osoittaa, kuinka yleistä yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kokema väkivalta on työtehtävissä. Tutkimustulokset osoittavat, että myös poliisin kokema väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla Suomessa. (Edilex-toimitus)
-
21.12.2018
Kolehmainen, Esa: Hans Kelsenin puhdas oikeusoppi ja latentit instituutiot
Esseessä tarkastelunalaisena on työväite, jonka mukaan kelsenläisellä lakikäsityksellä on ainakin viidenlaisia yhteyksiä sosiaalisiin tosiasioihin, mistä voidaan puhua riippumatta siitä, minkä sisältöinen laki on. Jos yhteysväite pitää paikkansa, Kelsenin oikeusteorialle oleellinen puhtausväite, eli väite lain ja luonnonoikeuden erosta, siirtyy ongelmaksi siitä, rakentuvatko esiin piirtyvät sosiaaliset tosiseikat yhteyteen vai eroavuuteen luonnonoikeuden kanssa. Viimeksi mainittu kysymys on riippuvainen tavastamme ymmärtää se, mitä on luonnonoikeus. Oleellista tässä on vain väite siitä, että sosiaalisten tosiseikkojen implisiittinen yhteys Kelsenin oikeusfilosofian mukaiseen lakikäsitykseen on keskeinen niin tulkintatieteen ymmärtämisen järjestyksen kuin lain konstituution (ontologian) esittämisenkin perspektiiveistä. Koska oikeuspositivismi nojaa keskeisesti ajatukseen siitä, ettei oikeudella ole perusteita a priori, saatetaan pyrkimystä ”hiljaisten institutionaalisten liitosten tarkasteluun” pitää myös puhtaan oikeusopin oikeuspositiivisuuden rekonstruktiona ja – kenties sittenkin – siivousta kaipaamattomien ”epäpuhtauspiirteiden” julkituontina. (Edilex-toimitus)
-
20.12.2018
Seppänen, Harri: Verohallinnon ohje: Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa — Osa I: Käyvän arvon käsitteen arviointia yrityksen arvonmäärityksen näkökulmasta
Artikkeli koskee Verohallinnon ohjetta Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (VHO). Artikkeli pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, vastaako VHO:n käyvän arvon käsite Kansainvälisten arvonmääritysstandardien 2017 käyvän arvon käsitettä ja vastaavatko nämä vastaavasti PerVL 9.1 §:n mukaista käypää arvoa. Artikkelissa myös arvioidaan, johtaako VHO:n esittämän käyvän arvon soveltaminen oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen verotukseen, ja analysoidaan VHO:n ja IVS:n käyvän arvon määritelmien eroja ja seurauksia. Lisäksi arvioidaan, onko olemassa tilanteita, joissa on mahdollisesti perusteltu syy poiketa VHO:n mukaisista ohjeista.
Artikkelissa arvioidaan myös, kuinka VHO:n ohjeistusta täytyisi kehittää, jotta sen perusteella määritelty käypä arvo ja siihen perustuva verotusarvo vastaisivat paremmin arvonmäärityksen kohteen todellista taloudellista arvoa ja näin johtaisivat useimmissa tapauksissa oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen verovelvollisten kohteluun.
(Edilex-toimitus)
-
19.12.2018
Saarinen, Mauri: Työntekijän käsite käytäessä yhteistoimintaneuvotteluja kollektiivisissa irtisanomistilanteissa
Kirjoittaja käsittelee artikkelissa joukkovähentämisdirektiiviä ja eritoten sitä, onko yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä ja oppisopimussuhteessa olevia henkilöitä pidettävä yrityksen työntekijöinä arvioitaessa tuleeko joukkovähentämisdirektiivi sovellettavaksi irtisanomistilanteessa. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisussa C-229/14 tuomioistuin katsoi, että yrityksen johtoon kuuluva henkilöä, joka hoitaa tehtäväänsä yhtiön jonkun toisen elimen johdon ja valvonnan alaisena ja joka saa työstään vastikkeeksi palkkaa ja jolla ei ole osuuksia kyseisessä yhtiössä on pidettävä yhtiön työntekijänä. Oppisopimusuhteessa olevan osalta Euroopan unionin tuomioistuin viittasi vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan työntekijän käsite ulottuu myös henkilöihin, jotka suorittavat ammattiin valmistavia harjoittelu- ja oppisopimusjaksoja. Tapausselostuksen jälkeen käsitellään suomalaista oikeuskäytäntöä työntekijän käsitteen ja yhteistoimintalain sovellettavuuden kannalta sekä tuomion mahdollisia heijastusvaikutuksia Suomen yhteistoimintalain tulkintaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2018:103 – Toimenpideluvan tarve – Pysäköintialue18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 2018:103. Tapauksessa Valkeakosken rakennuslautakunta päätti muun ohella olla ryhtymättä enempiin toimenpiteisiin pysäköintialueen osalta. Alueen välittömässä läheisyydessä olevan tilan B omistaja oli vaatinut pysäköintialueen ennallistamista. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi rakennuslautakunnan päätöksen pysäköintialueen osalta. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Lautakunnan päätös jäi siten kokonaisuudessaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 13.9.2018 taltio 4158 – Rakennustarkastajan viran kelpoisuusvaatimukset – Siirtymäsäännös18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 13.9.2018 taltio 4158. Tapauksessa kunta oli julistanut rakennustarkastajan viran haettavaksi. Haettavaksi julistamisen yhteydessä kunta oli päättänyt viran erityisistä kelpoisuusvaatimuksista. Virkaa hakenut valittaja katsoi olevansa kelpoinen rakennustarkastajan virkaan rakennustarkastajan pätevyyttä koskevan MRA 108 §:n siirtymäsäännöksen perusteella. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:ää koskevista lain esitöistä (HE 196/2002 vp)...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 10.9.2018 taltio 4097 – Puiden kaataminen – Maisematyöluvan tarve – Osayleiskaavan vastaisuus18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 10.9.2018 taltio 4097. Tapauksessa rakennustarkastaja myönsi maisematyöluvan puiden kaatamiseen noin 1,3 hehtaarin suuruiselta rantaan rajoittuvalta alueelta. Taipalsaaren teknisen lautakunnan tie- ja lupajaosto hylkäsi rakennustarkastajan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi rakennustarkastajan ja lautakunnan jaoston päätökset. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi luvanhakijoiden valituksen hallinto-oikeuden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2018:44 – Asemakaava – Rakennetun ympäristön vaaliminen – Liikerakentaminen – Unescon maailmanperintökohde18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 2018:144. Tapauksessa asemakaavan muutosalue sijoittui Rauman ydinkeskustaan 4,15 hehtaarin alueelle. Asemakaavan tavoitteena oli tiivistää kaupunkikeskustaa, uudistaa alueen liikerakennuskantaa sekä järjestellä alueen liikennettä. Asemakaavan muutosalueen itäpuolella oli UNESCO:n maailmanperintökohde Vanha Rauma, joka oli myös mainittu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) koskevassa inventaariossa ja sen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2018:102 – Asemakaavan suojelumääräys – Kohtuullisuus – Rakennuksen purkamiskielto – Kaavamääräyksen tulkinta18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 2018:102. Tapauksessa asemakaavan muutoksen tavoitteena oli turvata kaava-alueelle pääosin 1950-luvulla syntynyt pientaloaluekokonaisuus. Kaavassa oli tätä tarkoitusta varten osoitettu useita erillispientalojen ja paritalojen korttelialueita suojeltavaksi merkinnällä AO-3/s. Kaavamääräyksen mukaan alueen rakennettu ympäristö säilytetään. Alueella olevia rakennuksia ei saanut kaavamääräyksen mukaan purkaa. Asiassa oli otettava kantaa siihen,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 23.4.2018 taltio 1912 – Asemakaavan muutos – Tammelan stadion – Viranomaisneuvottelun pitämättä jättäminen18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 23.4.2018 taltio 1912. Tapauksessa kolme asunto-osakeyhtiötä tekivät hallinto-oikeuteen valituksen Tammelan stadionin kehittämistä koskevasta asemakaavasta. Valitusperusteet liittyivät sekä menettelyyn että kaavan sisältöön. Hallinto-oikeus hylkäsi valitysperusteet ja korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluineen. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Rakennettu ympäristö 3/2018 -lehdessä.
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2018:82 – Rakennusluvan hakeminen – Hallinnanjakosopimus18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 2018:82. Tapauksessa Turun rakennuslautakunta myönsi rakennusluvan paritalon toisessa huoneistossa ilman lupaa tehdyille muutostöille. Lupa myönnettiin tontista määräosan (1/4) omistavan A:n ja samoin määräosan (1/4) omistavan B:n hakemuksesta (asunto 2). Määräosan (1/2) tontista omistava C (asunto 1) valitti ja vaati pääasian osalta päätöksen kumoamista. Turun hallinto-oikeus kumosi pääasian osalta lautakunnan päätöksen ja hylkäsi hakemuksen,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2018:51 – Rakennuksen laajentaminen – Poikkeamisluvan tarve – Luottamuksensuoja18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 2018:51. Tapauksessa on kysymys virheellisesti myönnetystä toimenpideluvasta asuinrakennuksen laajentamista sekä rakennuksen julkisivuvärityksen muuttamista koskevaan lupahakemukseen. Koska toimenpidelupapäätös oli asuinrakennuksen laajentamisen osalta perustunut ilmeisen väärään lain soveltamiseen, korkeimman hallinto-oikeuden oli selvyyden vuoksi purettava mainittu päätös tältä osin. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 27.6.2018 taltio 3124 – Pakollinen ELY:n lausunto – Valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma – Kantelu18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 27.6.2018 taltio 3124. Tapauksessa se, että rakennuspaikka sijaitsi Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella, ei sellaisenaan edellyttänyt ELY-keskuksen lausunnon pyytämistä rakennuslupahakemuksesta. Koska alue oli kuitenkin sisällytetty myös valtioneuvoston 20.12.1990 tekemällä periaatepäätöksellä hyväksyttyyn valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan, rakennuslupahakemuksesta olisi tullut pyytää ELY-keskuksen lausunto. Asiassa oli tämän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 19.6.2018 taltio 2955 – Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen – Hallintopakko – Velvoitteen kohdistaminen18.01.2019Kirjoitus on oikeustapauskommentti tapaukseen KHO 19.6.2018 taltio 2955. Tapauksessa muutoksenhakija oli velvoitettu MRL 182.1 §:n nojalla sakon uhalla poistamaan asemakaava-alueen tontille tuomansa ympäristöä rumentavat tarvikkeet. KHO katsoi, ettei uhkasakon asettamista rakennusvalvonta-asiassa voitu pitää hyvityslaissa tarkoitettuna rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettavissa olevana hallinnollisena seuraamuksena. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Rakennettu...
-
Defensor Legis 2018/6
Julkaistu: 17.12.2018
-
JFT 2018/5
Julkaistu: 21.11.2018
-
Lakimies 7–8/2018
Julkaistu: 19.12.2018
-
Liikejuridiikka 2018/3
Julkaistu: 10.12.2018
-
Oikeus 4/2018
Julkaistu: 3.1.2019
-
Ympäristöjuridiikka 4/2018
Julkaistu: 8.1.2019
-
Verotus 5/2017
Julkaistu: 5.3.2018
Hakusana puuttuu
Uutuuskirjat
Lakikirja 2018 - Yksityis-, rikos- ja prosessioikeus
Teos sisältää keskeisen yksityis-, rikos- ja prosessioikeuden lainsäädännön sekä tärkeitä säädöksiä muilta oikeudenaloilta, kuten yleishallinto-oikeudesta ja työ- ja virkasuhteista.
Työpaikan lakikirja 2018
Teos antaa ajantasaisen ja kattavan tietopaketin.
- Kemppinen, Heikki: Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset rangaistuksen määräämisen oikeuslähteinä Defensor Legis 2018/6 s. 869, Referee-artikkeli
- Härkönen, Heidi: Muoti tekijänoikeudellisena teoksena: Näkökulmia käyttötaiteen teoskynnykseen ja kopiointiin Suomessa Defensor Legis 2018/6 s. 908, Referee-artikkeli
- Seppänen, Harri: Käypä arvo säännöksissä: Esimerkki PerVL 9:1 § käyvän arvon käsitteestä, sen muutoksesta ja mahdollisista seurauksista Defensor Legis 2018/6 s. 943, Asiantuntija-artikkeli
- Kurki, Visa: Voiko tekoäly olla oikeussubjekti? Lakimies 7–8/2018 s. 820, Referee-artikkeli
- Pöysti, Tuomas: Kohti digitaalisen ajan hallinto-oikeutta Lakimies 7–8/2018 s. 868, Asiantuntija-artikkeli
- Mähönen, Jukka: Hajauttaminen, digitalisaatio ja osuustoiminta Lakimies 7–8/2018 s. 928, Referee-artikkeli
- Aine, Antti: Välimiehet kilpailuoikeuden soveltajina Liikejuridiikka 2018/3 s. 8, Referee-artikkeli
- Järvinen, Antti – Bygglin, Anders – Heikkinen, Kimmo – Tamminen, Anna-Maria – Manninen, Markus – Lehto, Helen – Tyynysniemi, Matti – Rautiainen, Ina: Suomi tarvitsee UNCITRALin mallilain Liikejuridiikka 2018/3 s. 66, Muu kirjoitus
- Pushina, Olga: Book Review: Shostak, Scott Alexandr (ed.): Russia Corporate, Financial, and Commercial Law Liikejuridiikka 2018/3 s. 99, Muu kirjoitus
- Hemmo, Mika: Tarpeellinen asianajotilaisuus, prekluusio ja oikeus suulliseen käsittelyyn – välimiesten harkintavallasta uuden kotimaisen oikeuskäytännön valossa Liikejuridiikka 2018/3 s. 42, Referee-artikkeli
- Korhonen, Outi – Ala-Ruona, Jari: Regulating the Blockchain Society Liikejuridiikka 2018/3 s. 77, Muu kirjoitus
- Tarvainen, Laura – Hautala, Sanna: Paperittomuuteen pakotetut Oikeus 4/2018 s. 338, Referee-artikkeli
- Nieminen, Liisa: Kuka saa päättää sinun elämäsi lopusta? Eduskuntakeskustelun analyysi Oikeus 4/2018 s. 391, Referee-artikkeli
- Rantala, Anssi: Periaatteen asia – sakon muuntorangaistuksen oikeudelliset argumentit ja unohdetut näkökohdat Oikeus 4/2018 s. 439, Referee-artikkeli
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 2016/6 s. 4, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 2016/6 s. 12, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 2016/6 s. 18, Oikeustapauskommentti
- Mattila, Pauli K.: Pari näkökulmaa sukupolvenvaihdosten verotukseen Verotus 4/2018 s. 400, Asiantuntija-artikkeli
- Viitala, Tomi – Mikkola, Jaana: Rahastot, vakuutukset ja sijoitussäästötili – muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia Verotus 4/2018 s. 417, Asiantuntija-artikkeli
- Raunio, Merja: Siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitys liiketoimen tunnistamisessa Verotus 4/2018 s. 449, Asiantuntija-artikkeli
- Hollo, Erkki J.: Ympäristö ja elämä Ympäristöjuridiikka 4/2018 s. 3, Lyhyempi kirjoitus
- Kallio, Heikki: Metsäpalon vaara rikosvastuun näkökulmasta Ympäristöjuridiikka 4/2018 s. 29, Referee-artikkeli
- Hassi, Satu: Toimiva oikeusvaltio on myös ympäristönsuojelun edellytys Ympäristöjuridiikka 4/2018 s. 70, Muu kirjoitus
- Airaksinen, Jussi: Poikkeustilanneilmoitukset ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa – suunnitelmallista poikkeamista lupamääräyksistä Ympäristöjuridiikka 4/2018 s. 7, Referee-artikkeli
- Jääskeläinen, Lauri: Maanomistajien yhdenvertaisuus ja rakennusjärjestys Ympäristöjuridiikka 4/2018 s. 52, Asiantuntija-artikkeli