-
29.12.2022
Keinänen, Anssi – Pälvimäki, Leona: Näkyykö säädösehdotuksen yhteiskunnallinen merkittävyys sen valmistelutavassa?
Avoin
Lainsäädäntö on keskeisin keino vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen. Kuitenkin lainvalmistelun resurssit ovat niukat, ja siksi hyvän sääntelyn kannalta on tärkeää, että niukkoja lainvalmisteluresursseja kohdennetaan erityisesti hankkeisiin, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Lainsäädännöllä pyritään edesauttamaan yhteiskunnassa tärkeäksi koettujen tavoitteiden toteutumista. Hyvä lainvalmistelu on yksi keskeinen edellytys lainsäädännön tavoitteiden toteutumiseksi. Tutkimuksessa analysoidaan vuosien 2014, 2016 ja 2018 aikana valmistuneiden hallituksen esitysten valmistelutapoja suhteessa säädösehdotuksen yhteiskunnalliseen merkittävyyteen. Valmistelutapoina voidaan tunnistaa muun muassa pelkkänä virkatyönä tehty lainvalmistelu tai lainvalmistelu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tutkimuskysymyksenä on, miten lainsäädäntöhankkeen yhteiskunnallinen merkittävyys vaikuttaa lainvalmistelun organisoitumiseen? Työhypoteesina on, että mitä yhteiskunnallisesti merkittävämmästä säädöshankkeesta on kyse, sitä todennäköisemmin se valmistellaan ministeriössä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. (Edilex-toimitus) Lue lisää
-
21.12.2022
Isotalo, Kalle: Lakimatematiikka ja hyvä hallinto verotuksessa
Verotuksessa merkityksellinen sääntely muodostuu pelkistetysti neljästä kokonaisuudesta: verotuksen ulkopuolisista aineellisista laeista, aineellisista verolaeista, menettelyllisistä verolaeista, sekä yleishallinto-oikeudellisista laeista. Arvioitaessa verotuksen suhdetta hyvään hallintoon, on otettava huomioon kaikki nämä lainsäädäntökokonaisuudet. Artikkelissa lakimatematiikalla tarkoitetaan verolainsäädännön mukaisesti tehtäviä laskelmia verovelvollisten maksettavaksi tulevien verojen määristä ja niiden perusteista. Artikkelissa tutkitaan, miten oikeudenalan matemaattisuus vaikuttaa verotuksen toimeenpanoon ja verotusta koskevaan lainvalmisteluun ja hyvän hallinnon tosiasialliseen toteutumiseen, sekä vero-oikeuden tutkimukseen.
-
12.12.2022
Paukku, Eelis: Maksukyvyttömyydestä johtuva kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen näkökulmasta?
Suomessa rikosoikeudellisen järjestelmän pohjana on niin sanottu tekorikosoikeudellinen ajattelu, jossa teko erotetaan kontekstistaan ja tekijästään sillä tavalla, että tekijän syyllisyys voidaan arvioida oikeudenmukaisesti ilman hänen elämäntapaansa ja valintoihinsa liittyvää arviointia. Myös lainsäädännössä on huomioitu se, että laiminlyöntirikoksissa rangaistavuuden ulkopuolelle jätetään epäsosiaalisesta elämäntavasta johtuvat teot, joissa suojeluintressin loukkaaminen ei ole tavoitteena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tekorikosoikeuden näkökulmasta sellaisia kirjanpitorikoksia, joissa kirjanpitoa ei ole tehty maksukyvyttömyyden vuoksi. Tutkimuskysymyksiä on yksi: onko maksukyvyttömyyden vuoksi tekemättä jääneestä kirjanpidosta perusteltua rangaista? Tätä kysymystä käsitellään tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen näkökulmasta, mutta myös kirjanpitorikosten suojeluintressien näkökulmasta. Kirjanpitorikoksen suojeluintressit poikkeavat hyvin paljon muista rikoksista. Tämän vuoksi myös rikoksen suojelutarpeen punnitseminen on haastavaa, ja tekorikosoikeus aiheuttaa tiettyjä ongelmia myös siinä, missä määrin teon tarkoitus ja tausta voitaisiin ja miten ne tulisi ottaa huomioon rikosoikeudellisen vastuun yleisessä arvioinnissa. (Edilex-toimitus)
-
17.11.2022
Markus, Jaakko: Oikeudenkäynnin viivästyminen ja sen hyvittäminen
Avoin
Kuten hyvin tiedetään, oikeudenkäyntien hitaus on yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle haitallista. Niin kauan kuin prosessi on käynnissä, siitä koituu psyykkistä rasitusta rikoksesta epäillylle, rikosjutun asianomistajalle ja siviiliprosessin asianosaisille. Lisäksi prosessien yleinen hitaus heikentää luottamusta oikeuslaitokseen ja vesittää aineellisen oikeuden vaikuttavuutta. Tässä lainopillisessa artikkelissa tarkastellaan oikeudenkäynnin viivästymistä siitä näkökulmasta, milloin se merkitsee ihmisoikeusloukkausta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklan 1 kappaleen ensimmäisen virkkeen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Oikeudenkäynnin kohtuuton kesto eli viivästyminen on yleinen havainto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännössä. Tässä yhteydessä termeillä viivästyminen ja kohtuuton kesto on tekninen erityismerkitys; ääritapauksessa voidaan todeta, että 22 vuotta kestänyt prosessi ei ole viivästynyt (EIS 6 artiklaa loukkaavalla tavalla). Tämä havainnollistaa sitä, että kohtuuton kesto on joustava käsite, jonka tulkinnassa joutuisuutta tulee punnita muita oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osatekijöitä vasten. Kirjoitus etenee seuraavalla tavalla: Luvussa 2 käsitellään kohtuullisen keston arviointikriteerejä. Luku 3 koskee tilanteita, joissa kesto on kohtuuton mutta asianosaisen oma toiminta vaikuttaa hyvitysharkintaan. Luvussa 4 arvioidaan koronapandemiaan liittyvää viivettä, ja luku 5 kiteyttää artikkelin johtopäätökset. (Edilex-toimitus)
-
10.11.2022
Koskela, Tarja — Joenperä, Jasmin — Lundén, Janne: Elintarvikepetosten tosiseikaston arvioinnin haasteet
Avoin
Elintarvikerikollisuuden oletetaan olevan melko yleistä. Kuitenkin tällaisista teoista tehdään vain harvoin rikosilmoituksia poliisille, joten kyse on osittain piilorikollisuudesta. Elintarvikesektorin katsotaankin olevan erityisen altis petokselliselle toiminnalle. Syynä tähän arvellaan olevan se, että sääntelyn johtavana periaatteena on toimijan oma vastuu, jolloin kiinnijäämisriski on pieni, voitot suuria ja säännösten vastaisesta toiminnasta tuomittavat rangaistukset vähäisiä. Elintarvikepetosten torjunnan ja tulkinnan haasteellisuus on todettu myös 21.4.2021 voimaan tulleen uuden elintarvikelain (297/2021) esitöissä. Suomessa lainvastaisuus ilmenee tyypillisesti virheellisissä alkuperämerkinnöissä, päiväysmerkinnöissä tai siinä, että elintarvikkeen ilmoitetaan olevan koostumukseltaan jotain muuta kuin mitä se todellisuudessa on. Siksi elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden jäljitettävyys on tärkeää. Vaikka viranomaisyhteistyötä elintarvikepetosten torjumisen tehostamiseksi on lisätty, elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan tulisi elintarvikelain esitöidenkin mukaan panostaa entistä enemmän. Elintarvikeketjuun kohdistuneiden rikosepäilyjen lukumäärän kasvaessa asiaa on pyritty ratkaisemaan ottamalla elintarvikkeisiin liittyvän rikollisuuden torjunta osaksi kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida empiirisen aineiston perusteella syytä havainnolle, jonka mukaan elintarvikepetoksista nostetaan Suomessa syytteitä vain harvoin. Tutkimusaineistona käytetään vuosina 2008–2018 tehtyjä ratkaisuja, joissa esitutkinta on lopetettu tai sitä on rajoitettu sekä ratkaisuja, joissa syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen tai asia on käsitelty summaarisessa sakkomenettelyssä. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu elintarvikerikkomuksesta, terveysrikoksesta ja markkinointirikoksesta annetut tuomiot vuosina 2008–2019. Edellä mainitut rikokset on valittu analysoitavaksi siitä syystä, että näiden rikosten arvioitiin tulevan useimmiten kyseeseen elintarvikepetoksissa. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitKirchner, Stefan: Vessel-Source Pollution at Sea as a Multidimensional Regulatory Concern17.1.2023Ship operations pose risks for people and cargo on board as well as for others, including coastal communities. Insurance schemes have long played a role in mitigating risks and insurance companies have long exerted pressure on their clients to take measures aimed at reducing the risk of disasters at sea. In recent decades, States have begun to utilize the small and highly specialized maritime insurance industry to enhance maritime safety. A number of international treaties oblige states, in...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan saanto kuului lunastusoikeuden piiriin, kun yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, mihin saantoihin lunastuslauseketta ei sovelleta ja kysymys ei ollut tällaisesta saannosta (KKO 2022:59)9.1.2023Tässä oikeustapauskommentissa käsitellään korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2022:59. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli autotalliosakkeisiin kohdistuva lunastuslauseke, jonka mukaan lunastusoikeus syntyi kaikissa muissa saannoissa paitsi erikseen määrätyissä tilanteissa. Yhtiön osakkeenomistajan ostaessa autotalliosakkeet tuli riitaisuus siitä, olivatko myös yhtiön osakkeenomistajan saannot lunastuksenalaisia. Käräjäoikeus katsoi, että yhtiöjärjestysmääräyksellä ei ollut nimenomaisesti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2022:148 – Toimenpidelupa – Lumen läjitys – Suurehko varastointialue – Toiminnan keskeyttäminen – Viranomaisvalvonnan tarve9.1.2023Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2022:148. Tapauksessa rakennuslautakunta oli pysyttänyt tarkastusinsinöörin päätöksen, jolla oli määrätty osakeyhtiö keskeyttämään lumen läjitys, kunnes lumen läjitykseen on haettu ja saatu asianmukainen lupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Hallinto-oikeus oli hylännyt osakeyhtiön valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus myönsi yhtiölle valitusluvan. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei MRL 126 a §:n 1 momentissa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2022:109 – Rakennusluvan voimassaolon jatkaminen – Oikeudellisten edellytysten arviointi – Suunnittelutarveratkaisun tarve9.1.2023Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2022:109. Tapaus koski tuulivoimalan rakennusluvan voimassaolon jatkamista. Kyseinen rakennuslupa perustui ympäristölautakunnan aiemmin myöntämään suunnittelutarveratkaisuun. Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen jatkoluvasta. Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan siltä osin kuin valitus koski kysymystä, onko tuulivoimalahankkeelle myönnetyn rakennusluvan voimassaolon jatkaminen edellyttänyt uutta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2022:90 – Poikkeamispäätöksestä vähäisesti poikkeaminen – Kerrosala – Sovellettava säännös – Rakennustyönaikainen muutos9.1.2023Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2022:90. Tapauksessa rakennus- ja lupalautakunta oli myöntänyt asunto-osakeyhtiölle rakennusluvan kuuden huoneiston rivitalon ja maalämpökaivon rakentamiseen sekä omakotitalon ja autokatoksen purkamiseen. Rakennusluvan yhteydessä oli myönnetty vähäisenä poikkeamisena rakennusoikeuden ylitys 4,5 m²:llä hankkeelle lainvoimaisessa poikkeamisluvassa jo myönnetystä rakennusoikeuden ylityksestä (129 m²). Hallinto-oikeus oli...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2022:102 – Poikkeaminen – Rakennuspaikan sopivuus – Tulvavaara9.1.2023Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2022:102. Tapauksessa tekninen lautakunta oli myöntänyt poikkeamisluvan loma-asunnon rakentamiseen lähemmäksi rakennusjärjestyksessä määriteltyä rakennuksen vähimmäisetäisyyttä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Hallinto-oikeus oli hylännyt naapurikiinteistön valituksen teknisen lautakunnan päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus myönsi asialle valitusluvan ja linjasi päätöksessään sitä, kuinka...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2022:143 – Käyttötarkoituksen olennainen muutos – Saunarakennuksen käyttö saunatoimintaan – Naapuruston vaatimat toimenpiteet9.1.2023Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2022:143. Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko saunan käyttötarkoitus muuttunut rakennusluvan mukaiseen käyttötarkoitukseen nähden. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan saunarakennuksen nykykäytön rakennusluvan mukaisuutta arvioitaessa tuli käyttötarkoituksen muutosta lain esitöistä ilmenevästi verrata myönnettyyn rakennuslupaan tai rakennuksen aikaisempaan käyttöön. Arvioitaessa sitä, oliko rakennuksen käyttötarkoitusta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Pälvimäki, Leona: Näkyykö säädösehdotuksen yhteiskunnallinen merkittävyys sen valmistelutavassa?29.12.2022, Edilex-sarja 2022/47AvoinLainsäädäntö on keskeisin keino vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen. Kuitenkin lainvalmistelun resurssit ovat niukat, ja siksi hyvän sääntelyn kannalta on tärkeää, että niukkoja lainvalmisteluresursseja kohdennetaan erityisesti hankkeisiin, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Lainsäädännöllä pyritään edesauttamaan yhteiskunnassa tärkeäksi koettujen tavoitteiden toteutumista. Hyvä lainvalmistelu on yksi keskeinen edellytys lainsäädännön tavoitteiden toteutumiseksi. Tutkimuksessa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIsotalo, Kalle: Lakimatematiikka ja hyvä hallinto verotuksessa21.12.2022, Edilex-sarja 2022/46Verotuksessa merkityksellinen sääntely muodostuu pelkistetysti neljästä kokonaisuudesta: verotuksen ulkopuolisista aineellisista laeista, aineellisista verolaeista, menettelyllisistä verolaeista, sekä yleishallinto-oikeudellisista laeista. Arvioitaessa verotuksen suhdetta hyvään hallintoon, on otettava huomioon kaikki nämä lainsäädäntökokonaisuudet. Artikkelissa lakimatematiikalla tarkoitetaan verolainsäädännön mukaisesti tehtäviä laskelmia verovelvollisten maksettavaksi tulevien verojen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis: Maksukyvyttömyydestä johtuva kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen näkökulmasta?12.12.2022, Edilex-sarja 2022/45Suomessa rikosoikeudellisen järjestelmän pohjana on niin sanottu tekorikosoikeudellinen ajattelu, jossa teko erotetaan kontekstistaan ja tekijästään sillä tavalla, että tekijän syyllisyys voidaan arvioida oikeudenmukaisesti ilman hänen elämäntapaansa ja valintoihinsa liittyvää arviointia. Myös lainsäädännössä on huomioitu se, että laiminlyöntirikoksissa rangaistavuuden ulkopuolelle jätetään epäsosiaalisesta elämäntavasta johtuvat teot, joissa suojeluintressin loukkaaminen ei ole...
-
Defensor Legis 4/2022
Julkaistu: 12.12.2022
-
JFT 2/2022
Julkaistu: 17.6.2022
-
Lakimies 7–8/2022
Julkaistu: 14.12.2022
-
Liikejuridiikka 3/2022
Julkaistu: 9.12.2022
-
Oikeus 4/2022
Julkaistu: 22.12.2022
-
Verotus 5/2022
Julkaistu: 9.11.2022
-
Ympäristöjuridiikka 3–4/2022
Julkaistu: 27.12.2022
Hakusana puuttuu
- Toivonen, Virve – Korkman, Julia – Laajasalo, Taina – Pollari, Kirsi: Oikeudellinen ikärajasääntely käyttäytymistieteellisen tiedon valossa Defensor Legis 4/2022 s. 857 – 875, Referee-artikkeli
- Kavasto, Alexa: Työnantajan lojaliteettivelvoitteen vaikutus sairausperusteiseen päättämissuojaan Defensor Legis 4/2022 s. 893 – 917, Referee-artikkeli
- Paasonen, Laura – Paasonen, Jyri – Aaltonen, Mikko: Velallisen epärehellisyys, rahanpesu ja kavallukset tuomioistuimissa Defensor Legis 4/2022 s. 942 – 961, Referee-artikkeli
- Niiniluoto, Ilkka: Lainoppi vs. oikeustiede: turha riita? Lakimies 7–8/2022 s. 1012 – 1015, Lyhyempi kirjoitus
- Aalto-Heinilä, Maija: Laintulkinnan objektiivisuus episteemisten riskien hallinnan näkökulmasta Lakimies 7–8/2022 s. 1031 – 1051, Referee-artikkeli
- Karhu, Juha: Varallisuusoikeuden huomen Lakimies 7–8/2022 s. 1085 – 1104, Referee-artikkeli
- Koskenniemi, Martti: Mistä oikeustieteessä on kysymys? Lakimies 7–8/2022 s. 1016 – 1030, Asiantuntija-artikkeli
- Dahlberg, Maija: Asiantuntijainstituutio perustuslakivaliokunnassa – valtiosääntöoikeudellisen asiantuntijavallan taustaa, muotoja ja kipukohtia Lakimies 7–8/2022 s. 1052 – 1084, Referee-artikkeli
- Kaisto, Janne – Paukku, Eelis: Virtuaalivaluutat, niihin liittyvät palvelut ja asiakasvarojen säilyttäminen Liikejuridiikka 3/2022 s. 8 – 44, Referee-artikkeli
- Kurvinen, Evgeniya – Korhonen, Sari – Vartiainen, Niko: Etätyön järjestämisen ja valvonnan keinot työturvallisuuden toteuttamiseksi Liikejuridiikka 3/2022 s. 65 – 87, Referee-artikkeli
- Herrainsilta, Jussi – Vapaavuori, Tom: Työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva salassapitosopimus ja sen rajanveto kilpailukieltoon erityisesti ennakkopäätöksen KKO 2022:16 näkökulmasta Liikejuridiikka 3/2022 s. 122 – 147, Asiantuntija-artikkeli
- Keskitalo, Kristian – Väyrynen, Jaakko: Virtuaalivaluutan tarjoajan asiakkaan tuntemisvelvollisuus – liikkeellelaskijaa koskevat erityiskysymykset Liikejuridiikka 3/2022 s. 45 – 64, Referee-artikkeli
- Turtiainen, Matti: Sijoitusrahaston likviditeetinhallintakeinot ja rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus Liikejuridiikka 3/2022 s. 88 – 121, Referee-artikkeli
- Dahlberg, Maija: Valtiosääntöoikeudellinen asiantuntijuus perustuslakivaliokunnassa Oikeus 4/2022 s. 486 – 515, Referee-artikkeli
- Tuominen, Risto: Sääntelytarkkuus asetuksissa – ympäristöoikeuden alan asetuksista muodostetun aineiston analysointi Oikeus 4/2022 s. 540 – 561, Referee-artikkeli
- Oikeus 3/2022
- Issakainen, Mervi – Moisio, Maija – Ylhäinen, Marjo – Rissanen, Sari – Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen työelämässä: työkykyä tukevat keinot ja käytännöt työpaikalla Oikeus 4/2022 s. 516 – 539, Referee-artikkeli
- Karkkulainen, Jussi: Tavoitetahallisuus ja pelottelutarkoitus vainoamisrikoksessa Oikeus 4/2022 s. 562 – 584, Referee-artikkeli
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 6/2016 s. 4 – 7, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 6/2016 s. 12 – 13, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 6/2016 s. 18 – 22, Oikeustapauskommentti
- Nuotio, Vesa-Pekka: Laki elinkeinotulon verottamisesta ja tulon määritelmä Verotus 5/2022 s. 533 – 546, Asiantuntija-artikkeli
- Laitinen, Juha – Nurmi, Niklas: Insolvenssitilanteet arvonlisäverotuksessa – Osa 1 Verotus 5/2022 s. 559 – 565, Asiantuntija-artikkeli
- Määttä, Kalle – Torkkel, Timo: Velvollisuus, suositus vai jotakin siltä väliltä - Sähköistä asiointia koskevien veronormien erityispiirteiden analysointia Verotus 5/2022 s. 577 – 588, Referee-artikkeli
- Torkkel, Timo: Muodon ja sisällön välinen jännite kirjanpito-oikeudessa ja sen verovaikutukset Verotus 5/2022 s. 547 – 558, Asiantuntija-artikkeli
- Salmikivi, Johanna: Yhteisöjen tuloverotusta koskevista viimeaikaisista Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön muutoksenhauista Verotus 5/2022 s. 566 – 576, Asiantuntija-artikkeli
- Pappila, Minna – Leskinen, Paula – Vartiainen, Juha-Pekka: Kunnan toteuttamat ekologiset kompensaatiot: kuka maksaa? Ympäristöjuridiikka 3–4/2022 s. 6 – 33, Referee-artikkeli
- Ohisalo, Maria: Valtiovallan tervehdys, Suomen ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 15.9.2022 Ympäristöjuridiikka 3–4/2022 s. 59 – 63, Muu kirjoitus