-
17.3.2020
Kirchner, Stefan: COVID-19 on Cruise Ships: Legal Options for Coastal States
The outbreak of the novel coronavirus disease, COVID-19, is posing challenges for a large number of states affected by it. The transmission of infectious diseases can be particularly rampant and rapid where a large number of people share a confined space, as is the case on cruise ships. With thousands of passengers from different countries who visit multiple locations in a short time, cruise ships are now seen as a threat to public health. The case of the COVID-19 infections on board the Diamond Princess and its impact on Japan and other countries and the reaction of other states to the presence of foreign cruise ships, which might have infected passengers on board, show that coastal states have an interest in protecting their residents against the introduction of infectious diseases through cruise ships. In this research, which is based on an analysis of existing literature and legal texts in light of the latest developments surrounding the rapid spread of COVID-19 in February 2020, it is examined what kind of options the international law of the sea provides to coastal states that want to prevent the transmission of infectious diseases from cruise ships to the local population. Particular attention is given to the situation in popular cruise tourism regions, using the example of the Baltic Sea, where many popular ports are located in close vicinity to each other, and to the situation in very remote cruise destinations, using as an example cruise destinations in the Arctic. It is shown that the international law provides coastal states with some possibilities to protect their populations, but also that these options are not yet fully realized and that it remains to be seen how far a full utilization of all coastal state rights under the international law of the sea, in particular under the United Nations Convention on the Law of the Sea, would in practice lead to in improvements of the protection of public health.
Uuden coronavirustaudin (COVID-19) puhkeaminen asettaa haasteita monille valtioille, joihin se vaikuttaa. Tartuntatautien leviäminen voi rehottaa ja olla erityisen nopeaa, jos suuri määrä ihmisiä on rajoitetussa tilassa, kuten risteilyaluksilla. Koska tuhannet matkustajat eri maista vierailevat useassa paikassa lyhyessä ajassa, risteilyalukset nähdään nyt uhkana kansanterveydelle. Diamond Princess -aluksella todetut COVID-19 -tartunnat ja niiden vaikutukset Japaniin ja muihin maihin, sekä muiden valtioiden reaktio ulkomaisten risteilyalusten saapumiseen, joilla saattaa olla tartunnan saaneita matkustajia osoittavat, että rannikkovaltiot ovat kiinnostuneita suojelemaan asukkaitaan tartuntatautien risteilyalusten kautta leviämistä vastaan. Tässä tutkimuksessa, joka perustuu aiemman kirjallisuuden ja oikeudellisten tekstien analyysiin viimeisimmän kehityksen valossa (COVID-19 -viruksen nopea leviäminen helmikuussa 2020) tutkitaan, mitä vaihtoehtoja kansainvälinen merioikeus tarjoaa rannikkovaltioille, jotka haluavat estää tartuntatautien leviämisen risteilyaluksista paikalliselle väestölle. Erityistä huomiota kiinnitetään suosittujen risteilymatkailualueiden tilanteeseen käyttämällä esimerkkinä Itämeren aluetta, jossa monet suositut satamat sijaitsevat lähellä toisiaan. Toisena erityistä huomiota vaativana alueena tarkastellaan erittäin syrjäisissä risteilykohteissa sijaitsevia satamia, käyttämällä esimerkkinä risteilykohteita arktisella alueella. Tutkimus osoittaa, että kansainvälinen oikeus tarjoaa rannikkovaltioille mahdollisuuksia suojella väestöään, mutta myös sen, että näitä oikeuksia ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Jää nähtäväksi, missä määrin erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen rannikkovaltioille tarjoamien oikeuksien käyttäminen johtaisi käytännössä kansanterveyden suojelun parantamiseen.
Keywords: law of the sea, COVID-19, SARS-CoV-2, corona virus, cruise ships, Arctic, Baltic
Asiasanat: merioikeus, COVID-19, SARS-CoV-2, coronavirus, risteilyalukset, Arktis, Itämeri
Lue lisää
-
12.3.2020
Haapaniemi, Matti: Markkinaehtoisen vaihteluvälin määrittäminen verrokkijoukosta ja soveltuvimman oikaisupisteen valinta markkinaehtoiselta vaihteluväliltä siirtohinnoittelussa
Siirtohinnoittelun vertailuanalyysissä verrataan intressisuhteessa tapahtuvaa liiketoimea riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun vertailukelpoiseen liiketoimeen. Vertailuanalyysin tehtävänä on löytää ne verrokit, jotka luotettavimmin kuvaavat markkinaehtoisen siirtohinnoittelun tasoa etuyhteysliiketoimessa. Vertailuanalyysin suorittamisen kannalta ongelmallista on usein se, että siinä joudutaan ulkoisten verrokkien osalta turvautumaan vertailutietoon, jonka perusteella ei voida luotettavasti todentaa kaikkia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Oikeuskäytännön perusteella voidaankin todeta, että markkinaehtoisen vaihteluvälin ja soveltuvimman oikauspisteen määrittämiseen ei löydy yleispäteviä säännöksiä, vaan ratkaisu riippuu kunkin yksittäisen tapauksen erityisolosuhteista. (Edilex-toimitus)
-
6.3.2020
Palmujoki, Antti – Vartiainen, Noora: Ympäristönäkökohtien huomioiminen julkisissa hankinnoissa
Julkista hankintaa pidetään vihreänä silloin, kun ostaja kiinnittää huomiota hankinnan ympäristönäkökohtiin. Aikaisemmin hankintaprosessin ympäristöystävällisyyden huominen on ollut pitkälti vapaaehtoista, mutta tästä täydestä vapaudesta on hiljalleen siirrytty hienovaraiseen velvoittamiseen vihreämpiin hankintoihin. Artikkelin tarkoituksena on tarkastella ympäristönäkökohtien huomioimista julkisissa hankinnoissa, erityisesti hankintasopimuksissa. Ympäristönäkökohtien huomioimisella tarkoitetaan tämän artikkelin yhteydessä sitä, että hankintayksikkö on julkista hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä tai hankintasopimuksessa edellyttänyt tarjouskilpailun voittaneelta yritykseltä edes jossain määrin lainsäädännön edellyttämän vähimmäistason ylittäviä ympäristönsuojelutoimia. Artikkeli on jatkotutkimusta vuosina 2007 ja 2010 tehdyille tutkimuksille, ja sitä varten on kerätty tarjouksia ja hankintasopimuksia eri hankintayksiköistä Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta 174 kappaletta. (Edilex-toimitus)
-
21.2.2020
Streng, Alfred: Mervärdesskatt och hållbar utveckling
Under de senaste åren har det diskuterats en del om möjligheterna att beakta hållbarhetsaspekter i samband med mervärdesbeskattningen. Oron för miljön ökar allt eftersom fenomen såsom klimatförändringen, kemiska föroreningar och försurning av haven påverkar det globala ekosystemet allt mer. Behovet av politik och riktlinjer som kunde påverka alla de pågående miljöförändringsprocesserna samtidigt är stort. I denna artikel granskas frågan om och hur mervärdesskatten kan och ska användas för att främja en hållbar konsumtion. (Edilex-toimitus)
-
27.1.2020
Paukku, Eelis - Flygare, Petri: Asunto-osakeyhtiön velkaantuminen sopimusverkkonäkökulmasta - Miten eri tahot hyötyvät velkaantumisesta
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja arvioida asunto-osakeyhtiön velkaantumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämä tehdään eri sidosryhmien näkökulmista, jotta voidaan tarkastella, mihin sidosryhmään mikin sääntelymuutos vaikuttaisi ja sitä kautta arvioida, mihin tahoihin tulisi vaikuttaa velkaantumiskehitykseen puuttumiseksi. Tutkimuksessa pyritään myös kuvaamaan asunto-osakeyhtiön velkaantumista sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen tuloksena, mitä ei ole Suomessa tehty aiemmin. Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymyksenä on: “Mitkä ovat asunto-osakeyhtiöiden velkaantumisen edut ja haitat eri sidosryhmien näkökulmasta?” (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitPenttilä, Seppo: Voiko realisoitumaton arvonnousu olla peiteltyä osinkoa? Ratkaisun KHO 2020:23 analyysi31.03.2020Peiteltyä osinkoa sääntelevä perussäännös on VML 29 §:n 1 momentissa. Sen mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osak-kuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun KHO 2020:23, jossa se katsoi, ettei A ollut saanut peiteltyä osinkoa, vaikka hänen omistamansa B Oy olisikin myynyt kolmannen osakkeita A:n lasten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRuohonen, Janne: Osingonjako jäihin koronaepidemian takia – OYL:n maksukykytesti rajoittaa osakeyhtiöiden varojenjakoa26.03.2020Taloudellisesti epävarmoina aikoina osakeyhtiön taloudelliseen asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota varojenjaon yhteydessä. Osakeyhtiön varojenjakoa rajoittavat OYL 13:5:n tasetesti ja OYL 13:2:n maksukykytesti. Maksukykytestistä on säädetty erityisesti yhtiön velkojien suojaamiseksi. Maksukykytestin mukaan osakeyhtiön varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Maksukykytesti koskee kaikki...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Hovioikeudelta tärkeä ratkaisu koskien äänileikkurin poistamista yhtiöjärjestysmääräyksellä23.03.2020Oikeustapauskommentissa tarkastellaan asunto-osakeyhtiölain äänileikkuria ja sen aiheuttamia ongelmia Helsingin hovioikeuden 2.7.2019 antaman ratkaisun valossa. Yhtiökokouksessa oli äänestetty vastuuvapaudesta, ja äänestyksen lopputulos oli riippuvainen siitä, oliko yhtiöjärjestysmääräyksellä poikettu AOYL 6:13.2:n äänileikkurista, joka rajaa osakkeenomistajan äänimäärän viidesosaan kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä, jossa oli...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKirchner, Stefan: COVID-19 on Cruise Ships: Legal Options for Coastal StatesEdilex-sarja 2020/11
The outbreak of the novel coronavirus disease, COVID-19, is posing challenges for a large number of states affected by it. The transmission of infectious diseases can be particularly rampant and rapid where a large number of people share a confined space, as is the case on cruise ships. With thousands of passengers from different countries who visit multiple locations in a short time, cruise ships are now seen as a threat to public health. The case of the COVID-19 infections on board the... - Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Markkinaehtoisen vaihteluvälin määrittäminen verrokkijoukosta ja soveltuvimman oikaisupisteen valinta markkinaehtoiselta vaihteluväliltä siirtohinnoittelussaEdilex-sarja 2020/10
Siirtohinnoittelun vertailuanalyysissä verrataan intressisuhteessa tapahtuvaa liiketoimea riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun vertailukelpoiseen liiketoimeen. Vertailuanalyysin tehtävänä on löytää ne verrokit, jotka luotettavimmin kuvaavat markkinaehtoisen siirtohinnoittelun tasoa etuyhteysliiketoimessa. Vertailuanalyysin suorittamisen kannalta ongelmallista on usein se, että siinä joudutaan ulkoisten verrokkien osalta turvautumaan vertailutietoon, jonka perusteella ei voida... - Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: Tilintarkastuslautakunnan KHT-tilintarkastajalle antaman varoituksen poistaminen – KHO 583/202011.03.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä KHO 12.2.2020/583. Tilintarkastaja ei ollut menetellyt virheellisesti, vaikka oli antanut huhtikuussa 2016 vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2015 yrityksessä, joka asetettiin konkurssiin heinäkuussa 2016. Ratkaisussa otettiin kantaa ISA-standardien merkitykseen ja linjattiin, miten tilintarkastajan toimintaa ja johtopäätöksiä tulee jälkikäteen arvioida. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitPalmujoki, Antti – Vartiainen, Noora: Ympäristönäkökohtien huomioiminen julkisissa hankinnoissaEdilex-sarja 2020/9
Julkista hankintaa pidetään vihreänä silloin, kun ostaja kiinnittää huomiota hankinnan ympäristönäkökohtiin. Aikaisemmin hankintaprosessin ympäristöystävällisyyden huominen on ollut pitkälti vapaaehtoista, mutta tästä täydestä vapaudesta on hiljalleen siirrytty hienovaraiseen velvoittamiseen vihreämpiin hankintoihin. Artikkelin tarkoituksena on tarkastella ympäristönäkökohtien huomioimista julkisissa hankinnoissa, erityisesti hankintasopimuksissa. Ympäristönäkökohtien huomioimisella... - Lakikirjasto > ArtikkelitStreng, Alfred: Mervärdesskatt och hållbar utvecklingEdilex-sarja 2020/8
Under de senaste åren har det diskuterats en del om möjligheterna att beakta hållbarhetsaspekter i samband med mervärdesbeskattningen. Oron för miljön ökar allt eftersom fenomen såsom klimatförändringen, kemiska föroreningar och försurning av haven påverkar det globala ekosystemet allt mer. Behovet av politik och riktlinjer som kunde påverka alla de pågående miljöförändringsprocesserna samtidigt är stort. I denna artikel granskas frågan om och hur mervärdesskatten kan och ska användas för att... - Lakikirjasto > ArtikkelitPenttilä, Seppo: Osakkeiden erilajisuus ja yritystoiminnan jatkamisedellytys perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten soveltamisessa – KHO 2020:7 12.02.2020Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevat säännökset ovat monimutkaisia ja erilaisia tulkintoja herättäviä. Yksi ongelma-alue on se, milloin perinnön- tai lahjansaajan katsotaan jatkavan yritystoimintaa saamillaan varoilla. Verohallinnon ohjeistuksessa on todettu, että jatkamisvaatimus edellyttää omistajavallan käyttämistä ja tämä täyttyy, kun huojennusta vaativalla lahjansaajalla on vähintään 10 prosentin äänivalta yhtiössä. Ratkaisussa KHO 2020:7 lahjansaaja sai lahjana...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSarvilinna, Sami: Kunnan päätös palvelussuhdeasiassaEdilex-sarja 2020/7Kunnallisen itsehallinnon ja kunnan yksityisoikeudellisen toiminnan suhteesta on todettu, että sitä tulisi tutkia omana erityisalueenaan kunnallisoikeuden yhteydessä — erityisesti liittyen kunnan asemaa koskevien yksityisoikeudellisten ja julkisoikeudellisten säännösten kollisiotilanteisiin. Julkisyhteisö voi olla yksityisoikeudellisen oikeussuhteen osapuoli ja julkisyhteisöä edustava viranomainen voi tehdä yksityisoikeudellisia oikeustoimia. Vaikka kyseessä ei ole julkisoikeudellisen...
-
Defensor Legis 2020/1
Julkaistu: 26.2.2020
-
JFT 2019/5-6
Julkaistu: 25.2.2020
-
Lakimies 1/2020
Julkaistu: 26.2.2020
-
Liikejuridiikka 2020/1
Julkaistu: 2.4.2020
-
Oikeus 4/2019
Julkaistu: 20.12.2019
-
Verotus 1/2020
Julkaistu: 5.2.2020
-
Ympäristöjuridiikka 1/2020
Julkaistu: 1.4.2020
Hakusana puuttuu
Uutuuskirjat
Engblom Ari, Frände Joakim, Holla Jyrki, Järvinen Jussi, Kokko Aki, Lepistö Markku, Nieminen Kati, Noras Janette, Paronen Vesa, Sandelin Eric, Torkkel Timo, Äimä Kristiina: Elinkeinoverotus 2020 Digikirja
Kiiski Kimmo, Karhunen Mikko, Tolvanen Matti: Uusi tieliikennelaki 2020 Digikirja
- Härkönen, Heidi: Tekijänoikeus ja käyttötaide: EU-tuomioistuimen C-683/17 Cofemel -ratkaisun vaikutukset suomalaiseen tekijänoikeustraditioon Defensor Legis 2020/1 s. 1, Referee-artikkeli
- Sutinen, Pauliina: Tilipankkien velvoite avata pääsy asiakkaidensa pankkitilidataan PSD2:n nojalla sekä sen ulkopuolella – open banking kilpailuoikeuden näkökulmasta Defensor Legis 2020/1 s. 39, Asiantuntija-artikkeli
- Jartti, Petteri: Rikosasiaan liittyvän ratkaisun pyytäminen ja antaminen viranomaisen rekisteristä Defensor Legis 2020/1 s. 62, Referee-artikkeli
- Ahmaoja, Marianne: Yleisön saataviin saattamisesta ja yleisölle välittämisestä tekijänoikeudessa Defensor Legis 2020/1 s. 17, Referee-artikkeli
- Kajala, Jani: Liikekumppani vai rikoskumppani? Asianajajan rehellisyysvelvollisuudesta liikejuridisissa ja rikosasioissa Defensor Legis 2020/1 s. 47, Referee-artikkeli
- Suksi, Markku: Rättsstatlighet, god förvaltning och ämbetsansvar vid automatiserat beslutsfattande JFT 2019/5-6 s. 267, Referee-artikkeli
- Sisula-Tulokas, Lena: Vem ansvarar för skador förorsakade av förarlösa fordon? JFT 2019/5-6 s. 319, Asiantuntija-artikkeli
- Wasastjerna, Maria: Lectio Praecursoria JFT 2019/5-6 s. 338, Muu kirjoitus
- Hong, Tuuli: Kohtaako lainsäädäntö pakkoavioliiton uhrin? Lakimies 1/2020 s. 3, Referee-artikkeli
- Vatjus-Anttila, Jalo: Rikoksentekijän pyrkimys edistää rikoksensa selvittämistä – syyllisyys- ja tarkoituksenmukaisuusargumentti Lakimies 1/2020 s. 55, Referee-artikkeli
- Rajaniemi, Erkki: Vahinko- ja henkivakuutustoiminnan erityispiirteistä Lakimies 1/2020 s. 96, Asiantuntija-artikkeli
- Knuutinen, Reijo: Veron kiertämistä koskevien yleislausekkeiden historiallinen kehitys, soveltamisedellytykset ja soveltamisen pidäkkeet eräiden valtioiden kansallisessa vero-oikeudessa Lakimies 1/2020 s. 28, Referee-artikkeli
- Väisänen, Tiina: Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin avioero-osituksessa liittyvät tulkintaongelmat Lakimies 1/2020 s. 75, Referee-artikkeli
- Ahmaoja, Marianne: Näkökohtia DSM-direktiivin 18–20, 22 artiklan kohtuullisesta korvauksesta, avoimuusvelvoitteesta, sopimuksen kohtuullistamisesta ja peruuttamisoikeudesta Liikejuridiikka 2020/1 s. 10, Referee-artikkeli
- Ristaniemi, Michael: The Public Role of Private Firms in Competition Enforcement and How to Incentivise It Liikejuridiikka 2020/1 s. 68, Referee-artikkeli
- Malminen, Toni – Wuolijoki, Sakari: Oikeuskirjallisuus ja liikejuridiikka Liikejuridiikka 2020/1 s. 137, Muu kirjoitus
- Muukkonen, Matti: Kunnan järjestämisvastuu, ulkoistusriskit ja velvollisuus turvata palvelutuotannon jatkuvuus Liikejuridiikka 2020/1 s. 40, Referee-artikkeli
- Viitanen, Salla: On demand -alustayrityksen isännänvastuu työnsuorittajan aiheuttamasta vahingosta Liikejuridiikka 2020/1 s. 97, Referee-artikkeli
- Muukkonen, Matti: Kunnan talouden järjestäminen Oikeus 4/2019 s. 356, Referee-artikkeli
- Junni, Jussi: Kirkon viranhaltijan työtaisteluoikeuden rajoittaminen perusoikeusnäkökulmasta Oikeus 4/2019 s. 397, Referee-artikkeli
- Guttorm, Juha: Saamelaisten itsehallinto – päätösvaltaa vai oikeutta mielipiteen esittämiseen? Oikeus 4/2019 s. 439, Muu kirjoitus
- Keski-Filppula, Jukka: Kuntien itsenäisyyden kehittyminen taloudellisesti vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyissä Oikeus 4/2019 s. 374, Referee-artikkeli
- Pentikäinen, Satu: Sääntelystandardit osakeyhtiölain taustalla – miten osakeyhtiölaissa omaksuttuja sääntelyratkaisuja on hyödynnetty muiden yhteisölakien valmistelussa? Oikeus 4/2019 s. 418, Referee-artikkeli
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 2016/6 s. 4, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 2016/6 s. 12, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 2016/6 s. 18, Oikeustapauskommentti
- Pikkujämsä, Mikko: Verojutun palauttamisesta ja palautumisesta Verotus 1/2020 s. 4, Asiantuntija-artikkeli
- Linnakangas, Esko: Kansalaisten ja kansanedustajien veroaloitteiden merkitys Verotus 1/2020 s. 31, Asiantuntija-artikkeli
- Kurikka, Antti: Rajat ylittävien järjestelyjen raportointivelvollisuus – DAC6-direktiivi Verotus 1/2020 s. 51, Asiantuntija-artikkeli
- Hollo, Erkki J.: Valtion ilmastovastuusta – ajatuksia Urgenda-ratkaisun tiimoilta Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 3, Lyhyempi kirjoitus
- Miettinen, Mirella – Äystö, Lauri – Kauppi, Sari: Lääkeaineet lääketuotantolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa – Nykytilanne ja teollisuusjätevesisopimuksen rooli ohjausinstrumenttina Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 39, Referee-artikkeli
- Jääskeläinen, Lauri: Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ja lyhytkestoinen majoitustoiminta Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 98, Asiantuntija-artikkeli
- Halonen, Lea – Similä, Jukka: Ympäristösääntely ja itseorganisoituminen – Tapaus vesistökunnostukset Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 7, Referee-artikkeli
- Paukku, Eelis: Maatalouden biokaasuvoimaloiden sääntely – Markkinahäiriöstä potentiaalin hyödyntämiseen Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 68, Referee-artikkeli