-
15.10.2018
Launiala, Mika: Ennakkopäätösnormin konstruointi – paikallista, täsmennä, yleistä ja yhteensovita
Korkein oikeus vastaa yhteiskunnan normitarpeeseen tuottamalla ennakkopäätösnormeja. Tämän kirjoituksen tehtävänä on esittää mallinnus siitä, miten ennakkopäätöksen perusteella muodostetaan yleinen ennakkopäätösnormi. Tällöin olennaista on ymmärtää se, miten ennakkopäätösnormi paikallistetaan ja täsmennetään, mitä periaatteita noudattaen ennakkopäätösnormin abstraktiotaso nostetaan yleisen normin tasolle sekä mitä tarkoitetaan ennakkopäätösnormin modifioinnilla yhteensopivaksi muiden oikeuslähteiden kanssa. Tarkastelussa on yksin korkeimman oikeuden prejudikatuuri, mutta artikkelin kannanotot pätevät pääosin myös korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösjärjestelmässä. (Edilex-toimitus)
Lue lisää
-
8.10.2018
Tikkala, Niko: Rikoslain tulkinnasta II: Kunniaan liittyvän väkivallan eskaloituminen "kunniamurhaksi" (KKO 2017:52)
Kunniaan liittyvä väkivalta saattaa eskaloitua ”kunniamurhaksi”. Tästä Ruotsissa tunnetusta ilmiöstä on syytä huolestua myös Suomessa. Kenties aihe ei ole saanut ansaitsemaansa rikosoikeudellista huomiota kiistanalaisuutensa vuoksi. On kuitenkin ilmeistä, että kunniaan liittyvän väkivallan eskaloituminen ”kunniamurhaksi” on myös Suomessa mahdollista.
Artikkelissa tarkastellaan ennakkoratkaisua KKO 2017:52, jossa syyte törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta hylättiin, sillä uhriin kohdistettu väkivalta ja tekijän aggressiivinen käytös osoittivat yleistä valmiutta käyttää jonkinasteista väkivaltaa, mutta eivät surmaamista koskevaa yksityiskohtaista suunnitelmaa. Ennakkoratkaisun käsittelyn ohella artikkelissa etsitään keinoja kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja kysytään, mitä Suomi voisi oppia Ruotsin kokemuksista. Millainen merkitys väkivallan kontekstille tulisi antaa laintulkinnassa – tarvitaanko laintulkinnan sijasta lisää kriminalisointeja? (Edilex-toimitus)
-
3.10.2018
Kärki, Anssi: Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksesta ja sen luomista signaaleista
Oikeusministeriössä on virkatyönä laadittu luonnos hallituksen esitykseksi yksityisen osakeyhtiön osakepääomavaatimuksen poistamiseksi ja osakepääoman rekisteröintiä koskevien vaatimusten vähentämiseksi. Luonnoksessa esitetään, että osakeyhtiön osakepääomavaatimus poistettaisiin kokonaan. Luonnosta edeltäneessä selvityksessä saatiin 41 lausuntoa eri intressiryhmiltä. Ainoastaan Harmaan talouden selvitysyksikkö (HTSY) nimenomaisesti vastusti ehdotusta sillä perusteella, että harmaan talouden yrityksissä on lähes poikkeuksetta kevyt taserakenne ja pääomavaatimuksen poistaminen luo haitallisia viestejä toimijoille. Tässä kirjoituksessa keskitytään HTSY:n vastustuksen argumenttien arviointiin. (Edilex-toimitus)
-
27.9.2018
Seppänen, Harri: Käypä arvo käsitteenä ja käytännössä: Yrityksen arvonmäärityksen näkökulma ja säädösten käyvän arvon käsite
Useat eri säädökset, kuten esimerkiksi kirjanpitolaki (KPL 1620/2015), osakeyhtiölaki (OYL 624/2006), arvopaperimarkkinalaki (AML 746/2012), elinkeinoverolaki (EVL 1132/2017) ja perintö- ja lahjaverolaki (PerVL 1144/2005) viittaavat eri yhteyksissä käypään arvoon tai käypään hintaan. Pääsääntöisesti säädökset eivät kuitenkaan määrittele, mitä käyvällä arvolla tai käyvällä hinnalla tarkoitetaan. Arvonmäärityksessä sovellettavia arvon perustoja – ja siis arvon ja käyvän arvon määritelmiä – on useita erilaisia, ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti riippuen arvonmäärityksen tavoitteesta ja olosuhteista. Yrityksen arvonmäärityksessä yleisimmät arvon perustat ovat käypä arvo, markkina-arvo, erityisarvon käsitteet, kuten investointiarvo ja synergistinen arvo, sekä likvidaatioarvo.
Kirjoituksessa esitetään yleisesti yrityksen arvonmäärityksessä sovellettavat arvon perustojen määritelmät sekä kehitetään kehikko arvon käsitteen määrittämiseksi ja tulkitsemiseksi perustuen Kansainvälisiin arvonmääritysstandardeihin 2017 ja amerikkalaiseen arvonmäärityskirjallisuuteen. Kehikko esittää arvon perustan käsitteet yhdessä arvon käsitteen lähtökohtaoletusten ja sen operatiivisten lisäoletusten kanssa. Kehikko auttaa arvonmäärityksen tekijää ja käyttäjää arvioimaan, mitä seikkoja arvonmäärityksessä ja arvon perusteessa ja sen perusteella määritettävässä arvon indikaatiossa tulee ottaa huomioon ja mitä puolestaan ei. (Edilex-toimitus)
-
17.9.2018
Vesikansa, Heikki – Pälve, Matleena: Yhtiölainan käsitteestä ja yhtiölainasta suoritettavasta varainsiirtoverosta kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden kaupassa
Avoin
Arvopaperin luovutuksesta maksettavan varainsiirtoveron perusteena oli ennen 1.1.2013 voimaantulleita muutoksia pelkästään sopimuksen mukainen kauppahinta. Hallituksen esityksessä 125/2012 varainsiirtoverolain muuttamisesta varainsiirtoverolakiin (931/1996, ”VSVL”) ehdotettiin tältä osin kuitenkin merkittäviä muutoksia. Muutokset kohdistuvat tarkoituksenmukaisesti ennen kaikkea kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden luovutuksiin. Yksi merkittävimmistä veron laskentaperustetta muuttaneista uusista säännöksistä on VSVL 20 §:n 4 momentti. Tässä artikkelissa käydään läpi VSVL 20 §:n 4 momentin tulkintaa, toisin sanoen säännöksessä tarkoitetun yhtiölainan määritelmää ja siitä suoritettavaa varainsiirtoveroa kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden kaupassa. Asiaa valotetaan myös käymällä läpi viimeaikaista hallinto-oikeustason oikeuskäytäntöä, jossa on tullut pohdittavaksi, mitä säännöksen sanamuodon ja lain esitöiden perusteella varainsiirtoveron perusteeseen kuuluvalla yhtiölainalla tarkoitetaan. Oikeuskäytännössä esiin ovat nousseet erilaisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden luovutukset, joiden yhteydessä yhtiön pankkilaina on joko maksettu pois tai vaihtoehtoisesti uudelleenrahoitettu ostajan antamalla rahoituksella. Näistä tilanteista on syntynyt tulkintaongelmia verovelvollisen ja Verohallinnon välillä siitä, minkälaisella yhtiöllä voi yleensäkään olla VSVL 20 §:n 4 momentissa tarkoitettua osakkeisiin kohdistuvaa yhtiölainaa, joka osakkaalla on silloin oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle. Toistaiseksi asiaan on tarjonnut tulkinta apua Helsingin hallinto-oikeus, mutta sen päätökset eivät vielä ole lainvoimaisia. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > Artikkelit19.10.2018, Edilex-sarja 2018/35Streng, Alfred: Om mervärdesbeskattning i den digitala ekonomin, särskilt ur vissa rättsprincipers synvinkel
Den digitala ekonomin är numera en ytterst viktig resurs för företag för att öka den kommersiella prestandan. Den digitala ekonomin kännetecknas av stor förtrogenhet till immateriella tillgångar, massiv användning av data, även persondata, utbrett utnyttjande av multipla företagsmodeller och svårigheten att avgöra i vilken jurisdiktion värde skapas. Detta ger upphov till sådana grundläggande frågor såsom hur företag skapar värde och vinst i den digitala ekonomin och hur karaktäriseringen av... - Lakikirjasto > Artikkelit16.10.2018, Edilex-sarja 2018/34Saarinen, Mauri: Ranskan työelämää koskevat uudistukset
Artikkeli on toinen osa Edilexin kaksiosaisesta artikkelisarjasta, joka käsittelee Ranskan ja Saksan työelämän uudistuksia. Tämä artikkeli perehtyy presidentti Macronin työelämäuudistuksiin, jotka ovat vaikuttaneet Ranskan irtisanomislainsäädäntöön ja paikalliseen sopimiseen. Esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuutta äänestää paikallisesta sopimisesta on kehitetty Ranskassa. Artikkelissa käsitellään myös Ranskassa toteutettujen uudistusten suhdetta kotimaisen työlainsäädännön... - Lakikirjasto > Artikkelit15.10.2018, Edilex-sarja 2018/33Launiala, Mika: Ennakkopäätösnormin konstruointi – paikallista, täsmennä, yleistä ja yhteensovita
Korkein oikeus vastaa yhteiskunnan normitarpeeseen tuottamalla ennakkopäätösnormeja. Tämän kirjoituksen tehtävänä on esittää mallinnus siitä, miten ennakkopäätöksen perusteella muodostetaan yleinen ennakkopäätösnormi. Tällöin olennaista on ymmärtää se, miten ennakkopäätösnormi paikallistetaan ja täsmennetään, mitä periaatteita noudattaen ennakkopäätösnormin abstraktiotaso nostetaan yleisen normin tasolle sekä mitä tarkoitetaan ennakkopäätösnormin modifioinnilla yhteensopivaksi muiden... - Lakikirjasto > Artikkelit8.10.2018, Edilex-sarja 2018/32Tikkala, Niko: Rikoslain tulkinnasta II: Kunniaan liittyvän väkivallan eskaloituminen "kunniamurhaksi" (KKO 2017:52)
Kunniaan liittyvä väkivalta saattaa eskaloitua ”kunniamurhaksi”. Tästä Ruotsissa tunnetusta ilmiöstä on syytä huolestua myös Suomessa. Kenties aihe ei ole saanut ansaitsemaansa rikosoikeudellista huomiota kiistanalaisuutensa vuoksi. On kuitenkin ilmeistä, että kunniaan liittyvän väkivallan eskaloituminen ”kunniamurhaksi” on myös Suomessa mahdollista.
Artikkelissa tarkastellaan ennakkoratkaisua KKO 2017:52, jossa syyte törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta... - Lakikirjasto > Artikkelit03.10.2018Kärki, Anssi: Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksesta ja sen luomista signaaleista
Oikeusministeriössä on virkatyönä laadittu luonnos hallituksen esitykseksi yksityisen osakeyhtiön osakepääomavaatimuksen poistamiseksi ja osakepääoman rekisteröintiä koskevien vaatimusten vähentämiseksi. Luonnoksessa esitetään, että osakeyhtiön osakepääomavaatimus poistettaisiin kokonaan. Luonnosta edeltäneessä selvityksessä saatiin 41 lausuntoa eri intressiryhmiltä. Ainoastaan Harmaan talouden selvitysyksikkö (HTSY) nimenomaisesti vastusti ehdotusta sillä perusteella, että harmaan talouden... - Lakikirjasto > Artikkelit27.9.2018, Edilex-sarja 2018/31Seppänen, Harri: Käypä arvo käsitteenä ja käytännössä: Yrityksen arvonmäärityksen näkökulma ja säädösten käyvän arvon käsite
Useat eri säädökset, kuten esimerkiksi kirjanpitolaki (KPL 1620/2015), osakeyhtiölaki (OYL 624/2006), arvopaperimarkkinalaki (AML 746/2012), elinkeinoverolaki (EVL 1132/2017) ja perintö- ja lahjaverolaki (PerVL 1144/2005) viittaavat eri yhteyksissä käypään arvoon tai käypään hintaan. Pääsääntöisesti säädökset eivät kuitenkaan määrittele, mitä käyvällä arvolla tai käyvällä hinnalla tarkoitetaan. Arvonmäärityksessä sovellettavia arvon perustoja – ja siis arvon ja käyvän arvon määritelmiä – on... - Lakikirjasto > Artikkelit17.9.2018, Edilex-sarja 2018/30Vesikansa, Heikki – Pälve, Matleena: Yhtiölainan käsitteestä ja yhtiölainasta suoritettavasta varainsiirtoverosta kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden kaupassaAvoin
Arvopaperin luovutuksesta maksettavan varainsiirtoveron perusteena oli ennen 1.1.2013 voimaantulleita muutoksia pelkästään sopimuksen mukainen kauppahinta. Hallituksen esityksessä 125/2012 varainsiirtoverolain muuttamisesta varainsiirtoverolakiin (931/1996, ”VSVL”) ehdotettiin tältä osin kuitenkin merkittäviä muutoksia. Muutokset kohdistuvat tarkoituksenmukaisesti ennen kaikkea kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden luovutuksiin. Yksi merkittävimmistä veron laskentaperustetta muuttaneista uusista... - Lakikirjasto > Artikkelit14.9.2018, Edilex-sarja 2018/29Kinnunen, Jutta: Potilaslain muistutusmenettely – empiirinen tutkimus muistutuksiin annetuista vastauksista hyvän hallinnon kontekstissa
Terveydenhuollon valvonnassa painopistettä on siirretty ennakolliseen, toimintayksiköiden tekemään omavalvontaan, ja sote-uudistuksessa tavoitteena on entisestään lisätä omavalvonnan osuutta. Muistutusten käsittelyn asianmukainen menettelytapa on tärkeä osa toimintayksiköiden omavalvontaa. Muistutusmenettelystä on vain vähän tutkittua tietoa. Terveydenhuollon viranomaisvalvonnassa toimintayksiköiden muistutuskäytännöissä on ilmennyt ongelmia, kuten vastaamattomuus tai vastauksen puutteelliset... - Lakikirjasto > Artikkelit12.9.2018, Edilex-sarja 2018/28Nykänen, Pekka: Luovutusvoittoverotuksen soveltamisalasta – erityisesti juoksevan pääomatulon ja luovutusvoiton välisestä rajanvedosta
Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, milloin tuloa pidetään tuloverolain (TVL) 45.1 §:ssä tarkoitettuna omaisuuden luovutuksesta saatuna voittona ja milloin tappiota pidetään TVL 50.1 §:n mukaisena luovutustappiona. Toisin sanoen artikkelissa selvitetään tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten soveltamisalan rajoja. Aihe on ajankohtainen, koska oikeuskäytännössä on otettu äskettäin kantaa luovutusvoittoverotuksen soveltamisalaan. Ratkaisussa KHO 2018:11 katsottiin, että... - Lakikirjasto > Artikkelit7.9.2018, Edilex-sarja 2018/27Saarinen, Mauri: Saksan työelämää koskevat uudistukset
Artikkeli on ensimmäinen Edilexin kaksiosaisesta artikkelisarjasta, joka käsittelee Ranskan ja Saksan työelämän uudistuksia toisaalta presidentti Macronin vuoden 2017 lakiesityksen mukaan ja toisaalta Saksan suuren koalitiosopimuksen mukaan. Tämä sopimus tehtiin helmikuussa 2018. Kuten jäljempänä tästä ja seuraavasta artikkelista käy ilmi, ovat työelämän ongelmat ja niihin löydetyt ratkaisut melko pitkälle samanlaisia, joita Suomessakin on viime vuosina toteutettu tai pyritty toteuttamaan....
-
Defensor Legis 2018/4
Julkaistu: 3.10.2018
-
JFT 2018/3–4
Julkaistu: 5.9.2018
-
Lakimies 5/2018
Julkaistu: 8.10.2018
-
Liikejuridiikka 2018/2
Julkaistu: 19.9.2018
-
Oikeus 2/2018
Julkaistu: 21.6.2018
-
Ympäristöjuridiikka 1/2018
Julkaistu: 23.5.2018
-
Verotus 4/2017
Julkaistu: 6.9.2017
- Juusela, Janne: Legaliteettiperiaate vero-oikeudessa Defensor Legis 2018/4 s. 449, Asiantuntija-artikkeli
- Weckström, Jouni – Thibblin, Niklas: Osakeyhtiön hallituksen vastuu – törkeä huolimattomuus veronkorotuksen määräämisessä Defensor Legis 2018/4 s. 481, Asiantuntija-artikkeli
- Knuutinen, Reijo: Rahoitusleasingsopimukset tuloverotuksessa: Oikeudellinen muoto vai taloudellinen sisältö? Defensor Legis 2018/4 s. 509, Asiantuntija-artikkeli
- Haapaniemi, Ossi – Ohtonen, Mika – Raunio, Merja: Suullisten käsittelyjen tarpeellisuudesta erityisesti siirtohinnoittelua ja veronkiertoa koskevissa veroriidoissa Defensor Legis 2018/4 s. 468, Asiantuntija-artikkeli
- Immonen, Raimo: Kauppa, vaihto vai osakevaihto? Defensor Legis 2018/4 s. 499, Asiantuntija-artikkeli
- Kurki, Visa: Ei vain oikeuskelpoisuutta – oikeussubjektikäsityksemme ongelmia ja uudelleenarviointia Lakimies 5/2018 s. 469, Referee-artikkeli
- Tarkka, Anna-Stiina: Näyttökynnys hallintoprosessissa Lakimies 5/2018 s. 516, Referee-artikkeli
- Leino-Sandberg, Päivi: Jotain rajaa! Voiko EU tehdä ihan mitä vaan? – Juristin roolista Euroopan integraatioprosessissa Lakimies 5/2018 s. 567, Lyhyempi kirjoitus
- Kemppinen, Heikki – Siro, Jukka: Oikeuskäytäntöön viittaaminen korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä Lakimies 5/2018 s. 493, Referee-artikkeli
- Lammi, Sonja: Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua koskevan kriminalisoinnin hyväksyttävyys Lakimies 5/2018 s. 541, Referee-artikkeli
- Kurvinen, Evgeniya: Yritysten asiakastietojen käsittelyä ja rajat ylittäviä siirtoja koskevat tietosuojasäännöt Suomessa ja Venäjällä Liikejuridiikka 2018/2 s. 8, Referee-artikkeli
- Mikkola, Tuulikki: KHO ja trust-edunsaaja Liikejuridiikka 2018/2 s. 78, Referee-artikkeli
- Lundqvist, Björn: Reasoned Written Statement by the Opponent of Ms. M.Soc.Sc. Beata Mäihäniemi’s Doctoral Dissertation Liikejuridiikka 2018/2 s. 99, Muu kirjoitus
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 2016/6 s. 4, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 2016/6 s. 12, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 2016/6 s. 18, Oikeustapauskommentti
- Mattila, Pauli K.: Pari näkökulmaa sukupolvenvaihdosten verotukseen Verotus 4/2018 s. 400, Asiantuntija-artikkeli
- Viitala, Tomi – Mikkola, Jaana: Rahastot, vakuutukset ja sijoitussäästötili – muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia Verotus 4/2018 s. 417, Asiantuntija-artikkeli
- Raunio, Merja: Siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitys liiketoimen tunnistamisessa Verotus 4/2018 s. 449, Asiantuntija-artikkeli
- Hollo, Erkki J.: Ympäristöllinen jätesääntely 40 vuotta Ympäristöjuridiikka 1/2018 s. 3, Asiantuntija-artikkeli
- Seppälä, Janne – Ekroos, Ari: Myrkkymaalien ja venesatamien sirpaleinen ympäristösääntely Ympäristöjuridiikka 1/2018 s. 35, Asiantuntija-artikkeli
- Paloniitty, Tiina: Tiivistelmä: Mukautuva ympäristönhallinta ja oikeus – yhteensopivuutta vai ei? Maatalouden vesistövalumien sääntely EU:ssa Ympäristöjuridiikka 1/2018 s. 61, Lyhyempi kirjoitus
- Schnider, Valentina: Luonnonarvojen huomioon ottaminen turvetuotantoalueen sijoittamisessa ympäristönsuojelulain 13 §:n mukaan Ympäristöjuridiikka 1/2018 s. 7, Asiantuntija-artikkeli
- Turunen, Topi: Kemikaali-, tuote- ja jätesääntelyn rajapinnan ongelmakohdat – kommentteja komission tiedonannosta keskinäisistä yhteyksistä Ympäristöjuridiikka 1/2018 s. 44, Asiantuntija-artikkeli