-
12.6.2020
Hakkarainen, Jenni - Koulu, Riikka - Markkanen, Kalle: Läpinäkyvät algoritmit? Lähdekoodin julkisuus ja laillisuuskontrolli hallinnon digitalisaatiossa
Avoin
Yhteiskunnan digitalisaation myötä läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja julkisuutta tarjotaan yhä useammin ratkaisuksi hallintoautomaation ja algoritmisen päätöksenteon eettisoikeudellisiin ongelmiin. Sekä tutkimuksessa että oikeuspolitiikassa korostuu erityisesti tehokkaan valvonnan tarve itsenäisten tekoälysovellusten kohdalla, minkä mahdollistajana läpinäkyvyys nähdään. Mutta mitä algoritmin läpinäkyvyydellä varsinaisesti tarkoitetaan, mikä on avoimuuden ja julkisuuden merkitys läpinäkyvyyden tuottamisessa ja missä määrin julkisuusperiaatteeseen nojautuva avoimuus onnistuu tässä tehtävässään?
Tässä artikkelissa tarkastellaan kriittisesti julkishallinnossa hyödynnettävien algoritmisten päätöksentekojärjestelmien avoimuutta erityisesti lähdekoodin julkisuuden kautta. Johtuen julkishallinnon erityispiirteistä, tarkastelu keskittyy erityisesti kansalliseen lainsäädäntöön, jolloin avoimuutta lähestytään erityisesti perustuslain julkisuusperiaatteen ja sitä tarkentavan julkisuuslain lainopillisen arvioinnin keinoin. Lainopillinen analyysi sidotaan kuitenkin osaksi laajempaa, oikeuden ja teknologian sekä kriittisen algoritmitutkimuksen traditioita, mikä mahdollistaa avoimuuden arvioinnin myös tekoälyjärjestelmien ominaispiirteiden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta.
Julkisuusperiaatteen tarkastelulla pyritään selvittämään, mikä on kansallisen julkisuussääntelyn tavoitteiden suhde niihin avoimuusvaatimuksiin, jotka kumpuavat tekoälyn etiikasta ja pehmeän sääntelyn instrumenteissa peräänkuulutetusta läpinäkyvyydestä. Kun julkisuuden toteuttaminen kansallisessa lainsäädännössä on sidottu asiakirjamääritelmään, on kysyttävä, soveltuuko asiakirjajulkisuus myös tietojärjestelmän lähdekoodiin. Artikkelin keskeinen väite on, että algoritmisten järjestelmien avoimuus jakautuu kahteen päälinjaan: yhtäältä asiantuntijavalvonnan mahdollistavaan yleisöjulkisuuteen ja toisaalta asianosaisen oikeusturvaan kytkeytyviin ymmärrettävyys- ja perusteluvaatimuksiin.
Kirjoittajat esittävät, että nykyisellään julkishallinnon digitalisaatioon liittyvä oikeustila on siinä määrin epäselvä, että algoritmisten järjestelmien avoimuusvaatimuksia tulkitaan julkishallinnossa epäyhdenmukaisesti. Avoimuuden rajat tulevat esiin kontekstisidonnaisesti: vaikka lähdekoodiin kohdistuva julkisuus mahdollistaa järjestelmien asiantuntijavetoisen valvonnan, kansalaisen oikeusturvan osalta korostuu järjestelmien ymmärrettävyys ja perusteluvelvollisuus, jota lähdekoodin julkisuus ei vuorostaan tue.
Lue lisää
-
28.5.2020
Lonka, Harriet – Keinänen, Anssi – Ovaska, Eeva – Kiiski, Kimmo – Jääskinen, Väinö – Ylipaavalniemi, Jarkko – Miettinen, Pauli: Lainvalmistelu tiedonhallinnan haasteena – tekoäly ratkaisuna?
Avoin
Tässä artikkelissa tarkastellaan käytännön lainvalmisteluprosessin mallintamisen pohjalta tekoälytyövälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia lainvalmistelun laadun parantamisessa. Tutkimuksessa on käytetty tapausesimerkkinä liikenne- ja viestintäministeriön lainvalmistelun prosessia ja toteutettu kuuden viikon mittainen teknologiaharjoittelukokeilu eri tekoälytyövälineiden soveltuvuuden testaukseen tämän prosessin joihinkin osiin. Tutkimuksen tuloksia peilataan rationaalisen lainvalmistelun mallin ideaan sekä tarkastellaan, miten tulosten tulkinnassa voidaan hyödyntää rationaalisen mallin pohjalta kehitettyä institutionaalis-realistista lainlaadinnan mallia. Tulosten toivotaan auttavan lainvalmisteluprosessin toimintamallien ja työvälineiden kehittämistä sekä tarjoavan virikkeitä tekoälyn hyödyntämiseen lainvalmistelun tukena.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on havainto, että tämän tyyppisissä tekoälyprojekteissa kehitettävät ratkaisut eivät ole teknologialtaan pelkkää tekoälyä, vaan muutakin digitaalista työvälineistöä tarvitaan. Antoisaksi osoittautui vertailu modernien versionhallintajärjestelmien ja perinteisten tekstinkäsittelyn työkalujen välillä. Visuaalisuuden hyödyntäminen ja mahdollisuus semanttisen haun sekä vertailun toteuttamiseen nousivat tärkeiksi tulevaisuuden työvälineiden kehittämisnäkökulmiksi.
Artikkelin tekijät muistavat lämmöllä edesmennyttä professori Timo Honkelaa, joka keskeisesti auttoi tämän projektin muotoutumista keskusteluiden ja ideoinnin kautta.
-
18.5.2020
Paasonen, Jyri: Turvasuojaustoiminta luvanvaraiseksi – askel eteen vai kaksi taakse?
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (1085/2015) tuli voimaan 1.1.2017. Lakiuudistuksen myötä turvasuojaustoiminta tuli osittain elinkeinoluvan alaisuuteen, kuten vartioimisliiketoiminta on aiemmin ollut. Lainvalmistelun ja erityisesti vaikutusten arviointien laadusta on keskusteltu julkisuudessa. Lain vaikutusten niin etukäteinen arviointi kuin jälkikäteinen seurantakin on perinteisesti ollut hyvin vähäistä kotimaassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemyksiä turvasuojaustoiminnan sääntelystä, koska empiirisen oikeustutkimuksen avulla saadaan tietoa lainsäädännön käytännön toimivuudesta eikä tyydytä pelkästään teoreettiseen tutkimukseen. Tutkimuskysymykset voidaan täsmentää seuraavasti: Kuinka turvasuojaustoiminta on säädelty? Kuinka toimivana yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat turvasuojausta koskevan sääntelyn? (Edilex-toimitus)
-
6.5.2020
Sutela, Mika – Rikander, Henri: Virkamiesten väkivaltaisesta vastustamisesta – onko yhteiskunnallisilla olosuhteilla yhteyttä viranomaisiin kohdistettuun väkivaltaan?
Avoin
Tässä empiirisessä tutkimuksessa selvitetään, onko yhteiskunnallisilla olosuhteilla yhteyttä viranomaisiin kohdistettuun väkivaltaan ja voidaanko olosuhteita kuvaavista indikaattoreista muodostaa mittareita, joiden avulla on mahdollista ennustaa virallistahojen kohtaaman väkivallan kehitystä. Kysymystä lähestytään tarkastelemalla poliisiin kohdistunutta väkivaltaa viimeisten vuosien ajalta. Väkivallantekojen kehitystä tutkitaan muun muassa taloutta kuvaavien tietojen ja mielenterveyspalveluiden käyttöä koskevien tietojen avulla. Tutkimusmenetelminä tutkimuksessa käytetään autokorrelaatio- ja ristikorrelaatioanalyysejä, joiden avulla voidaan tarkastella yhden ja useamman aikasarjan havaintojen välisiä riippuvuuksia. (Edilex-toimitus)
-
30.4.2020
Riekkinen, Mariya: Customs Law of the Russian Federation
This work reviews most recent legislation in the area of Russia's customs affairs. It also draws on legal regulation of the recently created Eurasian Economic Union (EAEU). This review is recommended as a course book for advance level studies of import and export law and related disciplines. It is also of interest for scholars and practitioners dealing with the EAEU rules.
The monograph has been written for use as one of the books in the course “Export- och importrätt” (Export and Import Law), organized by professor Markku Suksi at Åbo Akademi University in the Spring of 2020. The piece is published upon the recommendation of professor Suksi.
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Sisäinen pako29.06.2020Sisäisen paon mahdollisuuden arviointi on saanut entistä suuremman painoarvon turvapaikkaprosessissa. Arvioidessaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta päätöksentekijät voivat katsoa, että hakija ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, jos hakijalla alkuperämaan jossakin osassa ei ole perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään vakavaa haittaa tai hakijalla on mahdollisuus saada suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan. Eri...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2019:168 - Poikkeaminen - Ranta-asemakaava - Tien rakentaminen.24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisua KHO 2019:168, jossa oli arvioitavana ranta-asemakaavasta poikkeaminen tien rakentamiseksi lomarakennukselle olemassa olevaa metsäkoneuraa pitkin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi poikkeamista koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos ei muuttunut KHO:ssa. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aiemmin Rakennettu ympäristö -lehdessä 1/2020.
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 5.11.2019 T 5190 - Hallintopakko - Päävelvoitteen noudattaminen - Uhkasakon tuomitseminen24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 5.11.2019 taltio 5190. Tapauksessa arvioitiin puidenistuttamisvelvoitteen täyttämistä ja sen tehostamista uhkasakolla. KHO totesi, että koska A ja B olivat määräaikaan mennessä olennaisilta osin noudattaneet päävelvoitetta, lautakunnalla ei ollut perustetta tuomita heille päävelvoitteen tehosteeksi asetettuja uhkasakon kiinteitä peruseriä kokonaan maksettaviksi. Lautakunnan päätös oli siten lainvastainen....
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri : KHO 22.11.2019 T 5523 - Hallintopakko - Tuulivoimalan meluvaikutuksen selvittäminen - Ympäristönsuojelulaki24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 22.11.2019 taltio 5523, jossa arvioitavana oli tuulivoimayhtiön velvollisuus selvittää ja mitata toimintansa ympäristövaikutukset melun osalta. Vaasan hallinto-oikeus arvioi, ettei asiassa ollut ilmennyt perusteita pitää asetettua mittausvelvoitetta kohtuuttomana. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulosta. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aiemmin Rakennettu ympäristö -lehdessä 1/2020.
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri : KHO 2020:1 - Rakennusjärjestys - Sivuasuntojen rakentamisen salliva määräys - Selvitysten riittävyys24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2020:1, jossa käsiteltiin rakennusjärjestyksen määräyksen muutosta ja siihen liittyvää selvitysten riittävyyttä. Valittajan mielestä uudessa rakennusjärjestyksessä ei ollut riittävästi selvitetty sivuasuntojen ohjaamattoman rakentamisen vaikutuksia. Myös KHO katsoi, ettei rakennusjärjestystä hyväksyttäessä oltu riittävästi selvitetty sitä, oliko määräys tarpeen kunnan paikallisista oloista johtuvan suunnitelmallisen ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 8.4.2020 T 1605 - Rakennuslupa - Vesitalouslupa - Yleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden lyhyttä ratkaisuselostetta KHO 8.4.2020 taltionumero 1605. Tapauksessa vesivoimalaitokselle oli myönnetty lainvoimainen vesilain mukainen vesitalouslupa ja myöhemmin MRL:n mukainen rakennuslupa. Alueelle ei ollut kaavamääräyksin osoitettu rakentamista, joten MRL 72 §:n mukainen suunnittelutarve ei ollut poistunut mainituilta alueilta ja hallinto-oikeuden oli tullut kumota rakennuslupapäätös. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2020:26 - Yleiskaavan ohjausvaikutus - Asemakaavan muutos - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) - Betonisiilot24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2020:26, jossa tarkasteltiin betonisiiloston säilyttämistä kulttuurisesti arvokkaana rakennettuna ympäristönä. Hallinto-oikeus arvioi, ettei siilostolla itsellään ole erityisiä rakennustaiteellisia tai maisemallisia arvoja. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutettu. (Edilex-toimitus) Kirjoitus on julkaistu aiemmin Rakennettu ympäristö -lehden numerossa 2/2020.
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2019:160 - Yleiskaava - Tuulivoima - Selvitysten riittävyys - Susi24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2019:160. Tapauksessa Kajaanin kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimaosayleiskaavan, joka mahdollisti yhteensä yhdeksän tuulivoimalan rakentamisen. Kaava-alue oli laadittujen selvitysten perusteella kokonaisuudessaan susien reviirin ydinaluetta tai susien keskimääräistä enemmän käyttämää aluetta. KHO:ssa ratkaistavana oli, onko osayleiskaava perustunut susien elin- ja lisääntymisalueelle kohdistu-vien vaikutusten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2020:17 - Asemakaava - Täydennysrakentaminen - Rakennettu kulttuuriympäristö24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2020:17. Tapauksessa Jyväskyän kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt asemakaavan muutoksen, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa täydennysrakentamista yleiskaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi osoitetun alueen viereen. Asiassa oli kysymys erityisesti siitä, oliko suojeltujen rakennusten piha-alueen merkitys osana erityisiä arvoja omaavan rakennetun ympäristön kokonaisuutta otettu...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 17.1.2020 taltio 119 - Yleiskaava - Strateginen yleiskaava - Kehittämisperiaatemerkinnät - Pohjavesi24.06.2020Oikeustapauskommentti käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 17.1.2020 taltio 119. Tapauksessa oli kyseessä yleiskaavaa koskeva valitus. Hallinto-oikeus oli päätöksellään kumonnut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon valituksesta Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040:ää koskevan päätöksen osittain. Korkein hallinto-oikeus myönsi Tampereen kaupungille valitusluvan ja arvioi ratkaisussaan erityisesti pohjavesivaikutusten selvittämisen ja...
-
Defensor Legis 2020/3
Julkaistu: 8.6.2020
-
JFT 2020/1
Julkaistu: 12.5.2020
-
Lakimies 3-4/2020
Julkaistu: 15.6.2020
-
Liikejuridiikka 2020/2
Julkaistu: 1.7.2020
-
Oikeus 2/2020
Julkaistu: 24.6.2020
-
Verotus 3/2020
Julkaistu: 3.6.2020
-
Ympäristöjuridiikka 1/2020
Julkaistu: 1.4.2020
Hakusana puuttuu
Uutuuskirjat
Saastamoinen Kati: Lapsi sijaishuollossa - Yhteydenpidon rajoittaminen ja rajoitustoimenpiteet, 2., uudistettu painos. Digikirja
Engblom Ari, Frände Joakim, Holla Jyrki, Järvinen Jussi, Kokko Aki, Lepistö Markku, Nieminen Kati, Noras Janette, Paronen Vesa, Sandelin Eric, Torkkel Timo, Äimä Kristiina: Elinkeinoverotus 2020 Digikirja
- Hoppu, Kari: Force majeure -tilanteiden tulkinnasta erityisesti COVID-19-taudin yhteydessä Defensor Legis 2020/3 s. 289, Asiantuntija-artikkeli
- Saukko, Petri: Prosessiasetelmat ja kontradiktorisuus hallintoprosessissa Defensor Legis 2020/3 s. 324, Asiantuntija-artikkeli
- Halila, Heikki: Onko yhdistysoikeuden ja muun yhteisöoikeuden tutkimuksessa yhdistäviä piirteitä? Defensor Legis 2020/3 s. 355, Asiantuntija-artikkeli
- Lankinen, Veronica: Administrativa avgiftssanktioner samt rätten att tiga och inte belasta sig själv JFT 2020/1 s. 1, Referee-artikkeli
- Fast Lappalainen, Katarina: Om skyddet mot retroaktiv beskattning. En studie i konstitutionell rätt. Juridiska Institutionen. Stockholms universitet 2019. JFT 2020/1 s. 64, Kirja-arvostelu
- Suksi, Markku: Rättsstatlighet, god förvaltning och ämbetsansvar vid automatiserat beslutsfattande JFT 2019/5-6 s. 267, Referee-artikkeli
- Huhtanen, Raija: Suostumus huostaanottoon Lakimies 3-4/2020 s. 300, Referee-artikkeli
- Kärki, Anssi: Arpajaisten ja uhkapelin määritelmien soveltumisesta palkintolaatikoihin eli ns. loot box -mekanismeihin Lakimies 3-4/2020 s. 348, Referee-artikkeli
- Marjosola, Heikki: Osakeomistuksen julkisuus ja EU-oikeus: suomalainen hallintarekisteröintikielto Euroopan yhdentyvillä pääomamarkkinoilla Lakimies 3-4/2020 s. 400, Referee-artikkeli
- Kimpimäki, Minna: Positiiviset ihmisoikeusvelvoitteet, lähisuhdeväkivalta ja rikosoikeus Lakimies 3-4/2020 s. 324, Referee-artikkeli
- Leskinen, Minni: Uusi pohjoismainen seksuaalirikosoikeus? – Ruotsin lainsäädännöllisten valintojen hyödynnettävyydestä Suomessa Lakimies 3-4/2020 s. 373, Referee-artikkeli
- Kaave, Piia: Tehokkaampia vakiosopimuksia oikeudellisella muotoilulla Liikejuridiikka 2020/2 s. 8, Referee-artikkeli
- Laininen, Jenni: Hiilidioksidipäästöjen kompensointi – päästövähennysyksikön varallisuusoikeudellisesta luonteesta Liikejuridiikka 2020/2 s. 83, Muu kirjoitus
- Ahmaoja, Marianne: Näkökohtia DSM-direktiivin 18–20, 22 artiklan kohtuullisesta korvauksesta, avoimuusvelvoitteesta, sopimuksen kohtuullistamisesta ja peruuttamisoikeudesta Liikejuridiikka 2020/1 s. 10, Referee-artikkeli
- Widlund, Joonas: Kansallinen turvallisuus: vapauden ehto vai rajoitus? Oikeus 2/2020 s. 134, Referee-artikkeli
- Järvinen, Iina: Hegemonian hallitsemat jännitteet – puhunnat ammatillisen koulutuksen uudistamisessa Oikeus 2/2020 s. 172, Referee-artikkeli
- Kajala, Jani: Kansalaisjärjestöjen osallistumisoikeuksien kehitys kansainvälisessä ympäristöoikeudessa 1970-luvulta 1990-luvulle Oikeus 2/2020 s. 215, Lyhyempi kirjoitus
- Mantila, Anu: Saako myös tämän sanoa? Milloin puhe muuttuu rangaistavaksi vihapuheeksi Oikeus 2/2020 s. 154, Referee-artikkeli
- Laitinen, Merja – Kauppi, Arto – Lohiniva-Kerkelä, Mirva – Nikupeteri, Anna – Lapp, Carita: Lasten sosiaalis-oikeudelliset asemat vainon ja perhesurmien kontekstissa Oikeus 2/2020 s. 192, Referee-artikkeli
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 2016/6 s. 4, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 2016/6 s. 12, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 2016/6 s. 18, Oikeustapauskommentti
- Nuotio, Vesa-Pekka: Uutta oikeuskäytäntöä tappiontasauksesta yleisseuraantotilanteissa Verotus 3/2020 s. 269, Asiantuntija-artikkeli
- Viitala, Tomi: Köln-Aktienfonds Deka (C-156/17) ja ulkomaisten sijoitusrahastojen verovapaus Verotus 3/2020 s. 294, Referee-artikkeli
- Pankakoski, Katriina: OECD:n malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyvän tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinta – erityistarkastelussa osakelainausjärjestelyt Verotus 3/2020 s. 318, Referee-artikkeli
- Hollo, Erkki J.: Valtion ilmastovastuusta – ajatuksia Urgenda-ratkaisun tiimoilta Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 3, Lyhyempi kirjoitus
- Miettinen, Mirella – Äystö, Lauri – Kauppi, Sari: Lääkeaineet lääketuotantolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa – Nykytilanne ja teollisuusjätevesisopimuksen rooli ohjausinstrumenttina Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 39, Referee-artikkeli
- Jääskeläinen, Lauri: Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ja lyhytkestoinen majoitustoiminta Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 98, Asiantuntija-artikkeli
- Halonen, Lea – Similä, Jukka: Ympäristösääntely ja itseorganisoituminen – Tapaus vesistökunnostukset Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 7, Referee-artikkeli
- Paukku, Eelis: Maatalouden biokaasuvoimaloiden sääntely – Markkinahäiriöstä potentiaalin hyödyntämiseen Ympäristöjuridiikka 1/2020 s. 68, Referee-artikkeli