-
26.9.2022
Paukku, Eelis - Siikavirta, Kristian: How have state aid rules been used to counter crises?
When a state runs into a crisis, public authorities are called for help. European State Aid rules generally prohibit the Member States from using subsidies. However, the European Commission has the power to decide which subsidies to allow in the Member States. This paper makes an analytical examination of how the Commission has used that power in six crises during the last four decades. They are the Chernobyl disaster in 1986, the mad cow disease crisis in 1996, the global financial crisis in 2007–2008, the European debt crisis in 2010–2014, the eruptions of Eyjafjallajökull in 2010, and the COVID-19 crisis 2020-ongoing. The Commission cannot demand the Member States to use state aid in crises, but our paper concludes that the Commission has increased its activity and has taken different real-life circumstances into consideration. Kun valtio ajautuu kriisiin, viranomaisia kutsutaan apuun. EU:n valtiontukisäännökset kieltävät yleensä jäsenvaltioita käyttämästä valtionavustuksia. Euroopan komissiolla on kuitenkin valta päättää, mitkä avustukset sallitaan jäsenvaltioissa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan analyyttisesti, kuinka komissio on käyttänyt tätä valtaa kuudessa kriisissä viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Kriisit, joita kirjoituksessa käsitellään, ovat Tšernobylin katastrofi vuonna 1986, hullun lehmän taudin aiheuttama kriisi vuonna 1996, maailmanlaajuinen finanssikriisi vuosina 2007–2008, Euroopan velkakriisi vuosina 2010–2014, Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus vuonna 2010 sekä COVID-19 kriisi, joka alkoi vuonna 2020 ja on yhä meneillään. Komissio ei voi vaatia jäsenvaltioita käyttämään valtiontukea kriiseissä, mutta tutkimuksessa esitetyn päätelmän mukaan komissio on lisännyt aktiivisuutta ja ottanut huomioon erilaiset tosielämän olosuhteet. (Edilex-toimitus) Lue lisää
-
23.9.2022
Haapaniemi, Matti: EU-oikeudellinen syrjintäkielto tuloverotuksen oikeudellisen integraation välineenä
Välillinen verotus eli arvonlisäverotus, valmisteverotus ja tulliverotus on EU:ssa pitkälti harmonisoitu. Sen sijaan EU ei ole lukuisista yrityksistään huolimatta kyennyt merkittävässä määrin harmonisoimaan jäsenvaltioidensa välitöntä verotusta koskevia säädöksiä. EU:n jäsenvaltiot ovat säilyttäneet laajan suvereniteetin päättää omista tuloveroistaan. Jokainen EU:n jäsenvaltio toteuttaa verotusvaltaansa omilla verolaeillaan ja verosopimuksillaan, jotka voivat poiketa huomattavastikin toisistaan ja kohdella sekä eri valtioissa että samassa valtiossa asuvia eri verovelvollisia eri tavalla. Kukin jäsenvaltio päättää ne yksityiskohtaiset kriteerit, jotka määrittävät verovelvollisuuden laajuuden kyseisessä jäsenvaltiossa. Tuloverotukseen liittyvät syrjintätapaukset johtuvat pääosin tästä tuloverolainsäädännön harmonisoinnin puutteesta. Mikäli kaikkiin verovelvollisiin sovellettaisiin samoja säännöksiä, voitaisiin syrjintä kitkeä jopa kokonaisuudessaan. Tuloverotuksen harmonisoinnin puute ei kuitenkaan merkitse sitä, että EU-oikeudella ei olisi vaikutusta jäsenvaltioiden tuloverotuksessa. Jäsenvaltioiden on käytettävä välittömään verotukseen liittyvää toimivaltaansa noudattaen perussopimuksista ja niiden perusteella annetuista normeista johtuvia velvoitteitaan. Keskeinen tällainen velvoite on EU-oikeudellinen syrjintäkielto, joka ohjaa ja yhdenmukaistaa tuloverolainsäädännön soveltamista. EU-vero-oikeus ohjaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kunkin jäsenvaltion kansallista verolainsäädäntöä vain siinä määrin kuin se on tarpeen sisämarkkinoiden toteutumisen ja toiminnan kannalta. EU-oikeudellinen syrjintäkielto merkitsee sitä, että viranomainen voi EUT:n tulkintakäytännön perusteella yksittäisessä ratkaisutilanteessa sivuuttaa syrjintäkiellon vastaisen verosäännöksen ja toteuttaa verotuksen syrjimättömällä tavalla. Negatiivisella integraatiolla tarkoitetaan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentymistä EU-tuomioistuimen valvontaratkaisujen tulkinnan kautta. Positiivinen integraatio puolestaan viittaa EU-lainsäädännön kautta tapahtuvaan lähentymiseen. Negatiivinen integraatio on siinä mielessä positiiviseen verrattuna huonommassa asemassa, että EUT ei omassa soveltamiskäytännössään ota kantaa siihen, millainen järjestely tulisi ottaa kielletyn tilalle. Negatiivinen integraatio etenee siis nimensä mukaisesti kieltojen kautta. Tässä artikkelissa tarkastellaan niitä mahdollisuuksia ja rajoitteita, joiden puitteissa negatiivinen integraatio voi edetä ja korvata positiivista integraatiota. Lisäksi tarkastellaan sitä, voidaanko EU:n sisämarkkinatavoitteet saavuttaa negatiivisen integraation avulla. (Edilex-toimitus)
-
20.9.2022
Lohse, Mikael: Uudistunut sääntely Puolustusvoimien virka-avusta poliisille
Avoin
Tässä artikkelissa keskitytään Puolustusvoimien virka-apuun poliisille. Eduskunta hyväksyi 29.4.2022 lain Puolustusvoimien virka-avusta poliisille (jatkossa virka-apulaki). Tämä 15.6.2022 voimaan tullut laki sisältää säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta. Laissa säädetään myös virka-avussa käytettävistä voimakeinoista ja niiden käytöstä. Virka-avussa on kyse poliisille kuuluvien tehtävien suorittamisesta poliisijohtoisesti, eikä sääntelyllä luoda Puolustusvoimille itsenäisiä poliisista riippumattomia toimivaltuuksia. Virka-avun tarkoituksena ei ole korvata virka-apua pyytävän viranomaisen voimavarojen yleistä riittämättömyyttä ja, mikä tärkeintä, Puolustusvoimien ensisijainen tehtävä – Suomen sotilaallinen puolustaminen – ei saa virka-avun antamisen vuoksi vaarantua (virka-apulaki 2.1 §). (Edilex-toimitus)
-
8.9.2022
Paanetoja, Jaana: Kompastuiko korkein oikeus kikyyn? – ennakkopäätöksen KKO:2022:45 tarkastelua
Tässä oikeustapauskommentissa analysoidaan kriittisesti korkeimman oikeuden ratkaisua KKO:2022:45, joka käsittelee oikeutta pidentää työehtosopimuksin työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa työntekijän etuja heikentäen. Tapauksessa oli kyse kantajan viikkotyöajan lisäämisestä puolella tunnilla perustuen kilpailukykysopimuksen työehtosopimusmääräykseen. Kirjoituksessa kyseenalaistetaan korkeimman oikeuden ratkaisu erityisesti työehtosopimuslain 6 §:n tulkinnan sekä toimivaltakysymysten osalta. Kirjoituksessa kuitenkin katsotaan, että lopputuloksen käytännön käyttöala jää vähäiseksi, sillä korkeimman oikeuden antaman oikeusohjeen mukaan pakottavan lainsäännöksen sivuuttaminen on mahdollista "vain vähän". (Edilex-toimitus)
-
7.9.2022
Mäntylä, Niina – Karjalainen, Ville: Perusopetuksen valvonnan kehittäminen osana oppilaan oikeuksien toteutumisen tehokkaampaa turvaamista
Lasten oikeuksien toteutuminen on aikuisia oikeussubjekteja moniulotteisempi kysymys. Ensinnäkin erityispiirteet liittyvät lapsen itsenäisen oikeussubjektin asemaan. Nykyisen perus- ja ihmisoikeuskäsityksen valossa lapsi on omien oikeuksiensa subjekti, mutta lapsi ei kykene käyttämään oikeusturvakeinoja aikuisten tapaan. Lapset tarvitsevat tukea käyttääkseen näitä keinoja ja tyypillisesti huoltaja on tässä tärkeässä roolissa. Lapsen oikeuksien toteutumisen turvaaminen on kuitenkin myös viranomaisten vastuulla (PL (731/1999) 22 § ja lapsen oikeuksien sopimus 4 artikla). Lasten erityisasema merkitsee, että valvonnalla on erityinen rooli juuri lasten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Lapsen oikeuksien osalta esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen oma-aloitteista valvontaa on pidetty tärkeänä, koska lapsilla on kehitystasonsa, valmiuksiensa ja rajoitetun oikeustoimikelpoisuutensa vuoksi vaikeuksia toteuttaa oikeuksiaan. Myös lapsen oikeuksien komitea korostaa valvonnan merkitystä. Samoin perusopetuksen osalta sivistysvaliokunta on korostanut aikaista puuttumista ja tehokasta valvontaa tärkeänä ja välttämättömänä osana oikeusturvaa. Suomessa oppilaiden oikeuksien systemaattista, viranomaisten oma-aloitteista valvontaa ei ole kuitenkaan järjestetty, vaan laillisuusvalvonta käynnistyy tyypillisesti, kun huoltaja tai lapsi kantelee esimerkiksi aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Artikkelissa ei keskitytä valvontaan opetuksen laadun tai tuloksellisuuden näkökulmasta, vaan nimenomaan oppilaiden juridisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tutkimuskysymykseksi asetetaan: Miksi ja miten oppilaiden oikeuksiin liittyvää valvontaa tulisi kehittää? Näitä kysymyksiä tarkastellaan oppilaiden oikeuksien toteutumisen kontekstissa. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis - Siikavirta, Kristian: How have state aid rules been used to counter crises?26.9.2022, Edilex-sarja 2022/35When a state runs into a crisis, public authorities are called for help. European State Aid rules generally prohibit the Member States from using subsidies. However, the European Commission has the power to decide which subsidies to allow in the Member States. This paper makes an analytical examination of how the Commission has used that power in six crises during the last four decades. They are the Chernobyl disaster in 1986, the mad cow disease crisis in 1996, the global financial crisis in...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: EU-oikeudellinen syrjintäkielto tuloverotuksen oikeudellisen integraation välineenä23.9.2022, Edilex-sarja 2022/34Välillinen verotus eli arvonlisäverotus, valmisteverotus ja tulliverotus on EU:ssa pitkälti harmonisoitu. Sen sijaan EU ei ole lukuisista yrityksistään huolimatta kyennyt merkittävässä määrin harmonisoimaan jäsenvaltioidensa välitöntä verotusta koskevia säädöksiä. EU:n jäsenvaltiot ovat säilyttäneet laajan suvereniteetin päättää omista tuloveroistaan. Jokainen EU:n jäsenvaltio toteuttaa verotusvaltaansa omilla verolaeillaan ja verosopimuksillaan, jotka voivat poiketa huomattavastikin toisistaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLohse, Mikael: Uudistunut sääntely Puolustusvoimien virka-avusta poliisille20.9.2022AvoinTässä artikkelissa keskitytään Puolustusvoimien virka-apuun poliisille. Eduskunta hyväksyi 29.4.2022 lain Puolustusvoimien virka-avusta poliisille (jatkossa virka-apulaki). Tämä 15.6.2022 voimaan tullut laki sisältää säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta. Laissa säädetään myös virka-avussa käytettävistä voimakeinoista ja niiden käytöstä. Virka-avussa on kyse poliisille kuuluvien tehtävien suorittamisesta poliisijohtoisesti, eikä sääntelyllä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös ullakkokomeroiden uudelleenjakamisesta oli selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena mitätön (HHO 23.3.2022 - lainvoimainen)14.9.2022Keväällä 2022 julkisuudessakin oli esillä hovioikeuden ratkaisuun perustuva tapaus, jossa kysymys oli yhtiökokouksessa tehdystä päätöksestä jakaa yhtiön ullakkokomerot uudella, aiemmasta jakosuhteesta poikkeavalla tavalla. Tietyllä osakehuoneistolla oli ollut yhtiön perustamisesta lähtien huomattavasti muita osakehuoneistoja suurempi ullakkokomero. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa oli päätetty valtuuttaa hallitus toteuttamaan vinttikomeroiden uudelleen jakaminen, ja yhtiökokouksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaanetoja, Jaana: Kompastuiko korkein oikeus kikyyn? – ennakkopäätöksen KKO:2022:45 tarkastelua8.9.2022Tässä oikeustapauskommentissa analysoidaan kriittisesti korkeimman oikeuden ratkaisua KKO:2022:45, joka käsittelee oikeutta pidentää työehtosopimuksin työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa työntekijän etuja heikentäen. Tapauksessa oli kyse kantajan viikkotyöajan lisäämisestä puolella tunnilla perustuen kilpailukykysopimuksen työehtosopimusmääräykseen. Kirjoituksessa kyseenalaistetaan korkeimman oikeuden ratkaisu erityisesti työehtosopimuslain 6 §:n tulkinnan sekä toimivaltakysymysten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäntylä, Niina – Karjalainen, Ville: Perusopetuksen valvonnan kehittäminen osana oppilaan oikeuksien toteutumisen tehokkaampaa turvaamista7.9.2022, Edilex-sarja 2022/32Lasten oikeuksien toteutuminen on aikuisia oikeussubjekteja moniulotteisempi kysymys. Ensinnäkin erityispiirteet liittyvät lapsen itsenäisen oikeussubjektin asemaan. Nykyisen perus- ja ihmisoikeuskäsityksen valossa lapsi on omien oikeuksiensa subjekti, mutta lapsi ei kykene käyttämään oikeusturvakeinoja aikuisten tapaan. Lapset tarvitsevat tukea käyttääkseen näitä keinoja ja tyypillisesti huoltaja on tässä tärkeässä roolissa. Lapsen oikeuksien toteutumisen turvaaminen on kuitenkin myös...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMiettinen, Mirella: Epävarmuuden sääntely nanomateriaalien ja ympäristöön päätyvien lääkeaineiden riskienhallinnassa6.9.2022Nanomateriaalit ja lääkkeet ovat Euroopan unionin teollisuuden innovaatiotoiminnalle ja kilpailukyvylle keskeisiä tuotteita. Niiden tuotanto ja käyttö voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti ympäristöön ja ihmisten terveyteen, mikä lisää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Vaikka uudet teknologiat voivat vähentää joitakin riskejä, ne voivat myös aiheuttaa uusia riskejä ja tieteellisen tiedon lisääntyminen voi myös mahdollistaa uusien riskien havaitsemisen. Tämä pätee esimerkiksi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Liittymisperiaate vai jakamisperiaate — kun arvonlisäverolaki ja lain esityöt vaikenevat26.8.2022, Edilex-sarja 2022/32Tässä artikkelissa käsitellään liittymisperiaatetta ja jakamisperiaatetta arvonlisäverotuksessa. Arvonlisäverolaissa ei mainita liittymisperiaatteen käsitettä, vaikka periaate on keskeisessä asemassa arvonlisäverotuksessa. Tätä paradoksia vahvistaa vielä se, että käsite on mainittu eksplisiittisesti vain satunnaisesti lain esitöissä. Näin ollen liittymisperiaatteen yhtä lailla kuin jakamisperiaatteen rajojen vetämisen kannalta oikeuskäytäntö on ollut avainasemassa. Artikkelissa käsitellään...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri: Voiko poliisi ampua vain vähän?17.8.2022Artikkelissa käsitellään poliisin käyttämää julkista valtaa voimakeinojen käytön, erityisesti ampuma-aseen käytön, näkökulmasta. Kirjoituksen keskeinen mielenkiinto kohdistuu poliisin virka-aseessa käytettävään patruunaan erityisesti siksi, että Poliisihallituksen tuoreen patruunoja koskevan kilpailutuksen myötä poliisin ampuma-aseen käyttödoktriini tullee kokemaan ennakoimattoman muutoksen. Artikkelissa painotetaan, että ampuma-asetta käyttävän poliisimiehen tulee voida luottaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoulu, Risto: Eurooppalaistunut yrityksen saneeraus15.8.2022Kirjoituksessa käsitellään vuoden 2022 aikana voimaantullutta yrityksen saneerauksesta annetun lain (91/1993) osittaisuudistusta, joka perustuu Euroopan unionin maksukyvyttömyysdirektiivin (EU 2018/1023) täytäntöönpanoon. Uudistus toi insolvenssimenettelyjen järjestelmään varhaisen eli ennakoivan saneerauksen ja saneerausmenettelystä tuli näin kaksiväyläinen. Kirjoittajan mukaan alkuperäinen saneeraus, jolla tarkoitetaan vuoden 1993 lain mukaista saneerausta, kärsi kolmesta heikkoudesta:...
-
Defensor Legis 2/2022
Julkaistu: 13.6.2022
-
JFT 2/2022
Julkaistu: 17.6.2022
-
Lakimies 3–4/2022
Julkaistu: 15.6.2022
-
Liikejuridiikka 2/2022
Julkaistu: 19.8.2022
-
Oikeus 2/2022
Julkaistu: 13.6.2022
-
Verotus 4/2022
Julkaistu: 31.8.2022
-
Ympäristöjuridiikka 2/2022
Julkaistu: 29.6.2022
Hakusana puuttuu
- Savola, Mika: Asianajosta välimiesmenettelyn suullisessa käsittelyssä – välimiehen näkökulma Defensor Legis 2/2022 s. 369 – 381, Asiantuntija-artikkeli
- Luoto, Lauri: Lainkonkurrenssin ratkaisukriteerit KKO:n tuoreen oikeuskäytännön ja oikeustieteen valossa Defensor Legis 2/2022 s. 403 – 418, Referee-artikkeli
- Vainio, Jesse – Paasonen, Jyri: Turvallisuustiedonhallinta Rikosseuraamuslaitoksessa Defensor Legis 2/2022 s. 440 – 459, Referee-artikkeli
- Forss, Marko: Alle 15-vuotiaan rikollisen teon esitutkinta ja vapauteen kohdistuvat pakkokeinot Defensor Legis 2/2022 s. 382 – 402, Referee-artikkeli
- Halonen, Terhi: Kun metsästä tulee kaivosaluetta – kiinteistöverohaitan korvattavuus kaivosoikeudessa Defensor Legis 2/2022 s. 419 – 439, Referee-artikkeli
- Hirvonen, Hanne: Virkavastuu ja päätösautomaatio – vastuun henkilökohtaisuus kriisissä? Lakimies 3–4/2022 s. 386 – 418, Referee-artikkeli
- Karkkulainen, Jussi: Tavoitetahallisuus – tunnusmerkistön mukainen olosuhde rikoksentekijän tavoitteena Lakimies 3–4/2022 s. 444 – 466, Referee-artikkeli
- Pesu, Jarkko: Innovaatiokumppanuus ja valtiontuki Lakimies 3–4/2022 s. 487 – 512, Referee-artikkeli
- Junni, Jussi: Työaikalain soveltamisalasta poikkeaminen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellisessä työssä Lakimies 3–4/2022 s. 419 – 443, Referee-artikkeli
- Kurvinen, Evgeniya: Sijaintitietojen käsittely työnjohdollisessa ja työsuojelullisessa tarkoituksessa Lakimies 3–4/2022 s. 467 – 486, Referee-artikkeli
- Paasonen, Laura – Paasonen, Jyri: Petokset, väärennykset ja identiteettivarkaudet tuomioistuimissa osana talousrikollisuutta Liikejuridiikka 2/2022 s. 10 – 42, Referee-artikkeli
- Ojajärvi, Oona: Ihmiskeskeinen tiedonhallinta – tiedollisesta itsemääräämisoikeudesta omadata-ajatteluun? Liikejuridiikka 2/2022 s. 102 – 131, Referee-artikkeli
- Liikejuridiikka 1/2022
- Pitkänen, Ilkka: Takauslaki, takaajan regressioikeus ja takaajan oikeus korvaukseen pantinhaltijan laiminlyödessä panttia koskevan huolenpitovelvollisuutensa Liikejuridiikka 2/2022 s. 43 – 101, Referee-artikkeli
- Vepsä, Antti: Vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiön hallinto Liikejuridiikka 2/2022 s. 132 – 212, Referee-artikkeli
- Nieminen, Kati – Jauhola, Laura: Syrjintä, intersektionaalisuus ja oikeussuojan rajat Oikeus 2/2022 s. 168 – 190, Referee-artikkeli
- Pölönen, Kreeta: Oppimisen tuen sääntely esi- ja perusopetuksessa – yhdenvertaisuutta mutta mitä, miten ja kenelle? Oikeus 2/2022 s. 225 – 254, Referee-artikkeli
- Helander, Merike: Keinokohtu – sikiön vai keskosen asuinpaikka? Oikeus 2/2022 s. 281 – 298, Referee-artikkeli
- Poikola, Mirva – Hakalehto, Suvianna – Kärnä, Eija: Inkluusion oikeudellinen ja kasvatustieteellinen perusta Suomessa Oikeus 2/2022 s. 191 – 224, Referee-artikkeli
- Moilanen, Marlon: Yleisesti hyväksyttävää kasvatusta? Kriittinen tutkimus lastensuojelulaitosten huolenpidon käytäntöjen oikeudellisesta hallinnasta Oikeus 2/2022 s. 255 – 280, Referee-artikkeli
- Helin, Markku: Itsenäisen kansainvälisen adoption tunnustaminen Suomessa Oikeustieto 6/2016 s. 4 – 7, Oikeustapauskommentti
- Saarnilehto, Ari: ”Indeksiehto” asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa Oikeustieto 6/2016 s. 12 – 13, Oikeustapauskommentti
- Hyttinen, Tatu: Rikosoikeuden professorilta saatu virheellinen normatiivinen tieto vastuuvapausperusteena Oikeustieto 6/2016 s. 18 – 22, Oikeustapauskommentti
- Määttä, Kalle: Kohti ympäristöperusteista tuloverotusta — Piipahdus vai pysyvä suunta? Verotus 4/2022 s. 401 – 408, Referee-artikkeli
- Torkkel, Timo: Kansallistamisesta elinkeinoverotuksessa Verotus 4/2022 s. 419 – 429, Asiantuntija-artikkeli
- Kukkonen, Matti – Torkkeli, Anu: Osuuskuntien rooli ja osuuskuntaverotus vastuullisemman yritysverojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta: onko tulevaisuus sittenkin osuuskuntien eikä osakeyhtiöiden? Verotus 4/2022 s. 440 – 454, Asiantuntija-artikkeli
- Hollo, Erkki J.: Sota ympäristö- ja ilmastostrategian modifioijana Ympäristöjuridiikka 2/2022 s. 3 – 7, Muu kirjoitus
- Recio, María Eugenia: Lectio Praecursoria 1.3.2022 - Legal Transformation in an Era of Globalization – the Case of REDD+ Ympäristöjuridiikka 2/2022 s. 44 – 50, Muu kirjoitus
- Kumpula, Anne: Vastaväittäjän lausunto väitöskirjasta "Luonnonvaraoikeudelliset konfliktit ja legitimiteetti – Koettu, tutkittu ja päätelty hyväksymisenarvoisuus" Ympäristöjuridiikka 2/2022 s. 54 – 58, Muu kirjoitus
- Nyholm, Elina: Lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta ja sen ratkaisemiseen sovellettavasta normistosta ympäristöoikeudessa Ympäristöjuridiikka 2/2022 s. 8 – 43, Referee-artikkeli
- Ratamäki, Outi: Lectio Praecursoria 8.4.2022 - Luonnonvaraoikeudelliset konfliktit ja legitimiteetti – Koettu, tulkittu ja päätelty hyväksymisenarvoisuus Ympäristöjuridiikka 2/2022 s. 51 – 53, Muu kirjoitus