Lakikirjasto | EDILEX

Saarinen, Mauri: Kansainvälisesti pakottavien ulkomaisten säännösten vaikutus työsopimuksen ehtoihin – EUT:n tuomio C-135/15 tapauksessa Nikiforidis, 18.10.2016 17.8.2017
Kirjoittaja käsittelee EUT:n ratkaisua tapauksessa C-135/15. Tapauksessa Nikiforidis oli kysymys Kreikan säästölaista ja siitä, oliko niitä pidettävä sillä tavoin pakottavina säädöksinä, että ne tuli ottaa huomioon Saksassa työskennelleen työntekijän työsuhteen ehtoina, kun ko. työntekijän työnantaja oli Kreikan valtion ylläpitämä oppilaitos. Jutun pääkysymys koski Rooma I -asetuksen 9 artiklan 3 kohdan säännöstä kolmannen maan lakiin kuuluvien kansainvälisesti pakottavien säännösten soveltamisesta. Koska kyseisessä tapauksessa sopimuksesta johtuvat velvoitteet oli täytettävä ja oli täytetty vain Saksassa, ei Kreikan lainsäädännöllä voinut olla ”interventiovaikutusta” Saksan lainsäädäntöön. Kuitenkin poikkeustapauksessa kansainvälisesti pakottavat ulkomaiset säännökset voidaan ottaa huomioon myös tosiseikkana siltä osin, kuin asiasta säädetään sopimukseen Rooma I -asetuksen säännösten nojalla sovellettavassa kansallisessa laissa. Myös tämän seikan selvittäminen kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle. (Edilex-toimitus) Lue lisää
Ullakonoja, Vesa – Koskinen, Seppo: Nollatuntityösopimus – Miten ongelma ehdotetaan ratkaistavaksi 15.8.2017
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti 15.11.2016 kolmikantaisen työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää nollatuntisopimuksiin ja niiden käyttöön liittyviä pelisääntöjä sekä niihin sovellettavan työlainsäädännön sisältöä. Työryhmän piti myös arvioida mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi 30.6.2017. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työryhmän ehdottamia lakimuutoksia yksityiskohtaisesti ja arvioidaan samalla, mitä työryhmän esityksillä käytännön työelämässä saavutettaisiin ja muuttaisivatko esitykset toteutuessaan nykyistä oikeustilaa työryhmän tavoitteiden mukaisesti. (Edilex-toimitus)
Keinänen, Anssi – Heikkinen, Kati: Lainsäädännön ennakollisten vaikutusten arvioinnin laatu ja jälkikäteisen vaikutusten arvioinnin huomioiminen hallituksen esityksissä 2000-luvulla 14.8.2017
Lainsäädännön käsittäminen keinoina yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa on johtanut siihen, että lainsäädännön vaikutusten arviointi on noussut keskeiseen asemaan säädösvalmistelussa ja sen kehittämisessä. Säädösvalmistelussa vaikutusten arviointia pitäisi tehdä koko valmisteluajan lähtien yhteiskunnallisen ongelman määrittämisestä ja ongelman aiheuttajien tunnistamisesta ja eri sääntelyvaihtoehtojen arvioimisesta aina jälkikäteiseen arvioon siitä, miten sääntelylle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet lainsäädännön voimaantulon jälkeen. Tässä tutkimuksessa analysoidaan, miten liikenne- ja viestintäministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä vuosina 2004, 2008, 2012, ja 2016 valmistelluissa hallituksen esityksissä on toteutettu vaikutusten arviointi (ex ante -arviointi) ja huomioitu lainsäädännön jälkikäteinen seuranta (ex post -arviointi) suhteessa lainvalmisteluohjeissa esille nouseviin vaatimuksiin. Kirjoittajat päätyivät seuraaviin lopputuloksiin: Ensinnäkin arviointien määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla jokaisessa vaikutusten arviointien lajissa. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana. Lisäksi kielteisten arviointien määrät ovat lisääntyneet, mitä voidaan pitää arvioinnin uskottavuuden kannalta hyvänä asiana. Vastaavasti määrällisten vaikutusten arviointien yleisyydessä eikä tietopohjan esittämisen yleisyydessä vastaavanlaista positiivista kehitystä ole tapahtunut. Myöskään vaikutusten jälkikäteisen seurannan huomioimista ei voida pitää tyydyttävällä tasolla eikä siinä ole tapahtunut paranemista seuranta-aikana.(Edilex-toimitus)
Pölönen, Ismo – Halinen, Arja: Harmonisointia ilman koherenssia – Kaivoslain toimivuus kaivos- ja ympäristölupamenettelyjen suhteiden näkökulmasta 9.8.2017
Artikkelin tavoitteena on tunnistaa kaivos- ja ympäristölupamenettelyjen päällekkäisyyksiä ja niiden syitä kaivoslain (621/2011) toimivuuden ja sääntelyn kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Tutkimus perustuu systematisoivaan lainoppiin, lain esitöiden ja niiden sisältöön vaikuttaneiden asiakirjojen analyysiin sekä alan toimijoiden haastatteluihin. Artikkelissa osoitetaan, että kaivoslain kokonaisuudistus johti kaivostoiminnan ympäristöhallinnan ja osallistumismenettelyjen fragmentoitumiseen. Kaivostoiminnan lupamenettelyissä on päällekkäisyyksiä erityisesti ympäristövaikutusten selvittämisessä ja eri tahojen kuulemisissa. Menettelyihin osallistuvien on valitun sääntelymallin vuoksi vaikea hahmottaa, mitä asioita missäkin prosessissa ja viranomaisessa käsitellään. Ympäristömenettelyjen eriytymiskehityksen yhdeksi syyksi on tunnistettavissa sektori- ja ministeriökohtainen lainvalmistelu. Kaivoslainsäädäntöä uudistettaessa lähtökohtana oli ympäristöreformin tekeminen vanhan kaivoslain mukaisten, ympäristölainsäädäntöön nähden erillisten oikeudellisten ja hallinnollisten rakenteiden sisälle. (Edilex-toimitus)
Kimpimäki, Minna: Lahjonta liike-elämässä: Onko sitä? 28.6.2017
Suomella on maine alhaisen korruption maana. Transparency International -järjestön tekemässä julkisen sektorin korruptoituneisuutta koskevia käsityksiä mittaavassa kyselytutkimuksessa Suomi on toistuvasti sijoittunut vähiten korruptoituneiksi arvioitujen maiden joukkoon. Viimeisimmässä vuoden 2016 tutkimuksessa Suomi sijoittui kolmanneksi Tanskan ja Uuden Seelannin jälkeen, ennen Ruotsia, Sveitsiä ja Norjaa. Artikkelissa pohditaan syitä siihen, miksi lahjonta, ja etenkin elinkeinoelämässä tapahtuva lahjonta, vaikuttaisi olevan Suomessa harvinainen ilmiö. Onko kyse siitä, että lahjonta ylipäätään on Suomessa näin vähäistä, vai onko olemassa tekijöitä, joiden vuoksi lahjonta näyttäytyy tutkimuksissa ja tilastoissa todellista pienimuotoisempana ilmiönä? Viime vuosina kohua herättäneet kunnalliseen päätöksentekoon ja kansainväliseen kauppaan liittyvät korruptioepäilyt antavat aiheen epäillä, ettei Suomi ehkä ole aivan niin korruptoitumaton maa kuin erilaisten kyselyjen ja tilastojen pohjalta voitaisiin ja haluttaisiin uskoa. (Edilex-toimitus)

Siirry artikkeleihin

Siirry artikkeleihin

Defensor Legis 2017/3
Julkaistu: 7.6.2017
JFT 2017/1
Julkaistu: 21.4.2017
Lakimies 3–4/2017
Julkaistu: 7.7.2017
Liikejuridiikka 2017/2
Julkaistu: 7.7.2017
Oikeus 2/2017
Julkaistu: 9.6.2017
Oikeustieto 2016/3
Julkaistu: 1.7.2016
Verotus 3/2016
Julkaistu: 5.8.2016
Ympäristöjuridiikka 1/2017
Julkaistu: 19.5.2017
Oikeustiede–Jurisprudentia XLVIII:2015
Julkaistu: 23.8.2016
Helsinki Law Review 2017/1
Julkaistu: 7.2.2017