-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Asianosainen
- Uutiset
27.3.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tavaramerkin tosiasiallisen käytön puuttumisen vuoksi menettäneen oikeudesta vaatia vahingonkorvausta
Tavaramerkkidirektiivin 2008/95/EY säännöksissä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus sallia se, että tavaramerkin haltija, joka on menettänyt oikeutensa tavaramerkin rekisteröinnistä lasketun viiden vuoden määräajan päättyessä, koska se ei ole käyttänyt kyseistä tavaramerkkiä tosiasiallisesti asianomaisessa jäsenvaltiossa niitä tavaroita tai palveluja varten, joita varten tavaramerkki oli rekisteröity, säilyttää oikeutensa vaatia korvausta vahingosta, joka on aiheutunut siitä, että kolmas on käyttänyt ennen menettämisen voimaantulopäivää samankaltaista merkkiä samanlaisia tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten, mikä on aiheuttanut sekaannusta sen tavaramerkin kanssa. - Uutiset
24.1.2020 14.19
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu KHO:n pyyntöön kotitalousasiakkaiden ja sähköverkonhaltijoiden välisten riitojen ratkaisemisesta
Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2009/72/EY 37 artiklaa on tulkittava siten, ettei se velvoita jäsenvaltioita antamaan sääntelyviranomaiselle toimivaltaa kotitalousasiakkaiden ja verkonhaltijoiden välisten riitojen ratkaisemiseen ja myöntämään tämän johdosta kotitalousasiakkaalle, joka on tehnyt sääntelyviranomaiselle valituksen verkonhaltijasta, tässä säännöksessä tarkoitetun osapuolen asemaa ja oikeutta hakea muutosta päätökseen, jonka sääntelyviranomainen on tehnyt tällaisen valituksen johdosta. - Uutiset
4.12.2019 11.00
Yhtiöltä puuttui kanneoikeus vuokrasaatavaa koskevassa asiassa - yhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden arvioinnissa
KO oli katsonut, ettei kantajayhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut oikeutta vuokrata kyseistä kohdetta. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalla olisi kanneoikeus asiassa, ja kanne tuli jättää tutkimatta. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta KO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että B käytti tosiasiallista määräysvaltaa kantajayhtiössä ja yhtiömuotoa käytettiin kiertämään vuokrasuhteesta ja oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuvien maksujen tosiasiallinen maksaminen. Näin ollen kantajayhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa ja A tuli velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut. HO jätti valituksen Y:n (Tmi) nimissä tehtynä tutkimatta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019) - Uutiset
22.10.2019 10.00
Hovioikeus arvioi lapsen kertomusta ja hylkäsi syytteen 3-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä
Lapsen (s. 2010) kertomus oli annettu noin kaksi vuotta nyt puheena olevien tapahtumien jälkeen ja hänen kertomukseensa oli hyvin todennäköisesti vaikuttanut hänen nuori ikänsä ja hänen asiassa todettu kehitystasonsa. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden HO piti epätodennäköisenä, että lapsi olisi kahden vuoden viiveellä kyennyt kertomaan todistajalle syytteessä väitetyistä teoista. HO piti myös mahdollisena, että lapsen kertomus kokemastaan väkivallasta voi selittyä myös sillä, että hän oli joutunut näkemään aikuisten henkilöiden välisiä väkivaltaisia riitatilanteita. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 8.53
Ympäristöministeriön julkaisu: Asemakaavoitus ja asianosaisperusteinen valitusoikeus
Työssä selvitettiin kysymystä asemakaavapäätösten valitusoikeuden muuttamisesta siten, että valitusoikeus perustuisi asianosaisuuteen eikä enää kunnan jäsenyyteen. Tämä edellytti sopivien asianosaisuuden määritelmien, muutoksen oikeudellisten rajojen ja vaikutusten arviointia. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuutta vaatia muistuttamista valitusoikeuden edellytyksenä. - Uutiset
1.10.2019 10.09
KHO katsoi, ettei hoidettava lapsi ollut asianosainen omaishoitajan vapaapäivien määrää koskevassa asiassa, eikä hän tarvinnut siinä muutoinkaan oikeudellista apua
Oikeusaputoimisto oli myöntänyt omaishoitajan vapaapäivien määrää koskevassa asiassa oikeusapua hoidettavalle lapselle. HAO ratkaisi asian hallintoriitana ja hylkäsi omaishoitajan hakemuksen saada lisää vapaapäiviä. KHO katsoi, ettei hoidettava lapsi ollut asiassa asianosainen, eikä hän tarvinnut siinä muutoinkaan oikeudellista apua oikeusapulain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO määräsi oikeusavun lakkautettavaksi oikeusavun myöntämisajankohdasta lukien. - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseen
Vastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
8.5.2019 8.00
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti edunvalvonta-asiassa
KO oli menetellyt virheellisesti ratkaistessaan asian varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi määräämällä hänelle prosessiedunvalvoja. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.5.2019) - Uutiset
23.4.2019 8.00
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntiasiakirjan antamisesta asianosaiselle yrityssalaisuuden rikkomista koskevassa asiassa
Asiassa oli kyse vastaajan ja asianomistajan oikeuksien yhteensovittamisesta siten, että kummankin oikeudet voitiin turvata meneillään olevassa rikosprosessissa. Kyse oli siitä, voidaanko asianosaisjulkisuutta ja vastaajan puolustautumismahdollisuuksia toteuttaa pitämällä aineistoa vastaajan saatavilla esitutkintaviranomaisen tiloissa sen sijaan, että jäljennökset salassa pidettävistä asiakirjoista luovutettaisiin vastaajalle. HO ei muuttanut KO:n päätöstä, jossa oli määrätty, että ko. rikosasian oikeudenkäyntiasiakirjoihin kuuluvat esitutkintapöytäkirjan kaksi liitteettä annetaan vastaajalle sähköisessä muodossa tallennekopiolla. (Vailla lainvoimaa 23.4.2019) - Uutiset
5.4.2019 15.30
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa viranhaltijan menettelyyn lastensuojeluasiassa - salassapidettävän tiedon luovutus ja asianosaisaseman selvittäminen
Asiassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko sosiaalityöntekijällä oikeus luovuttaa kantelijan perhettä koskevia salassa pidettäviä tietoja perheen ulkopuoliselle taholle. Apulaisoikeusasiamies arvioi asiaa myös asianosaiselle kuuluvan tiedonsaantioikeuden perusteella. Kysymys oli myös siitä olisiko ennen tietojen luovutusta tullut kuulla henkilöitä, joita koskevista tiedoista asiassa oli ollut kysymys. - Uutiset
7.12.2018 9.23
KKO: Rasitealueeseen rajoittuvan kiinteistön omistajaa olisi tullut pitää asianosaisena rasitetoimituksessa
Rasitetoimituksessa oli perustettu ajoneuvojen pitämis-, venevalkama- ja laiturirasitteet. Toimituksesta ei ollut tiedotettu rasitealueeseen rajoittuvan kiinteistön omistajalle A:lle. Maaoikeus oli A:n tuomiovirhekantelun johdosta kumonnut toimituspäätöksen. KKO:ssa oli kysymys siitä, olisiko A pitänyt katsoa asianosaiseksi rasitetoimituksessa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:n katsottiin olevan rasitetoimituksen asianosainen. Maaoikeuden päätöstä ei muutettu. - Uutiset
27.11.2018 11.00
Kolmannen henkilön omistaman auton kuljettajalla ei ollut asiavaltuutta kanteen ajamiseen
A oli perustellut kanteen ajamista sillä, että hän on kuljettanut kolmannen henkilön omistamaa autoa, joka on vahingoittunut ja koska liikennevahinko kuuluu korvattavaksi vastapuolen liikennevakuutuksesta, on hänellä oikeudellinen tarve saada selvitettyä onko hän korvausvastuussa auton omistajalle vai onko kysymyksessä vastaajayhtiön korvattava liikennevahinko. Kanne jätettiin haastetta antamatta tutkimatta. A vaati HO:ssa, että KO:n päätös kumotaan ja asia palautetaan KO:een jatkokäsittelyä varten. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018) - Uutiset
23.11.2018 13.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu asianosaisen käsitteestä eurooppalaiseen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä
Eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 861/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 517/2013, 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että asianosaisten käsite koskee yksinomaan pääasian kantajaa ja vastaajaa. Asetuksen N:o 861/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 517/2013, 2 artiklan 1 kohtaa ja 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen asia, jossa kantajan ja vastaajan kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka on jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimen käsiteltäväksi asia on saatettu, ei kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan. - Uutiset
12.10.2018 11.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota asianosaiskulujen korvaamisesta toimitusjohtajalle - tuntiveloitus oli vaihdellut 370 - 2 400 euron välillä
Yhtiön edustaja oli vaatinut asiaosaiskulujen korvausta yhteensä 89.301,08 euroa. Määrä oli koostunut noin 136,5 työtunnista ja tuntiveloitus oli vaihdellut 370 - 2.400 euron välillä. KO oli todennut, että oikeuskäytännössä oman työn kohtuullinen tuntiveloitus on ollut yleensä noin 20 euroa tunnilta. Vaaditut tuntipalkkiot olivat sen vuoksi myös täysin ylimitoitettuja. KO oli arvioinut tämän perusteella kohtuullisen tuntipalkkion määräksi 20 euroa. Kantaja oli velvollinen maksamaan asianosaiskulujen korvausta yht. 42,5 työtunnilta á 20 euroa eli 850 euroa. HO ei vastausta pyytämättä muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) Avoin uutinen - Uutiset
30.7.2018 15.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 12.7–18.7.2018 koskevat muun muassa oikeudenkäyntikulujen jakamista, verorikosta koskevan rikosnimikkeen määräämistä, liiketoimintakiellon tuomitsemista, analyysikustannusten korvausvelvollisuutta huumausainerikosasiassa, todistustaakkaa kauppatavaran luovuttamista koskien, konkurssiyrityksen hallituksen jäsenen vastuuta yrityksen veloista sekä tuomionpurkua. - Uutiset
22.11.2017 15.17
Kantelu tuomiovirheen perusteella hylättiin rahanpesurikosta koskevassa asiassa
Yhtiö oli katsonut, että rahanpesurikoksen kohteena olevat varat olivat tosiasiassa kuuluneet sille ja että yhtiö tästä syystä kärsii haittaa KO:n ratkaisusta. KO:n lainvoimaista tuomiota ei poistettu siltä osin kuin 131.329,26 euroa oli tuomittu valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 22.11.2017) - Uutiset
3.11.2017 10.12
KHO: Valittajalla ei ollut valitusoikeutta Urho Kekkosen kansallispuiston pyöräilyn rajoittamismääräyksestä
A oli valituksessaan HAO:lle katsonut, että hänellä on asiassa valitusoikeus, koska järjestyssääntö rajoittaa hänen jokamiehenoikeuteen perustuvaa liikkumistaan kansallispuistossa. Asiakirjojen perusteella A ei harjoita alueella elinkeinoa eikä hänellä ole asiaan muutakaan liityntää, joka osoittaisi päätöksen koskevan hänen erityisiä etujaan. Järjestyssäännön hyväksyminen ei näin ollen saata koskea A:n oikeutta tai etua LSL 61 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, eikä A:lla ollut siten valitusoikeutta asiassa. Kun muutoin otettiin huomioon HAO:n ratkaisusta ilmenevät perustelut ja siinä mainitut lainkohdat, HAO:n oli tullut jättää valitus tutkimatta. - Uutiset
14.6.2017 12.30
Hovioikeus harkitsi oikeaksi alentaa yhtiön asianajotoimistolle korvattavien oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen määrää siltä osin kuin niihin oli sisältynyt arvolisäveron osuuttaViime vuosina oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että arvonlisäverovelvollisen asianosaisen omalle avustajalleen maksama asianajolaskun arvonlisäveron osuus ei ole oikeudenkäyntikuluina vastapuolen korvausvastuulle kuuluvaa kulua, sillä sanottu asianosainen saa vähentää omassa arvonlisäverotuksessaan tämän määrän niistä arvonlisäveroista, joita sen omasta myynnistä on tilitettävä veronsaajalle. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
16.5.2017 15.34
Velkomuskanteensa peruuttanut asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja viideltä tunnilta 150 euroa - vastaaja ei voinut puuttuvan oikeustieteellisen loppututkinnon vuoksi laskuttaa samalla tuntiveloituksella kuin oikeustieteellisen loppututkinnon saaneet henkilöt
Vastaaja oli vaatinut, että asianajotoimisto on velvoitettava korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 750 euroa viivästyskorkoineen. Vaikka lähtökohtaisesti asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista tässä tapauksessa katsottiin, että oli pidettävänä kohtuullisena, että vastaajalle tulee jotenkin korvata tämän tekemä työ. Asiassa oli otettu huomioon kanteen laatu ja kiistämisen peruste ja katsottu, että vastaaja oli antanut tavanomaista vaivannäköä hieman suuremman panostuksen. Vastaaja olisi voinut käyttää asiamiestä tai avustajaa, mutta oli kuitenkin itse selviytynyt vastauksen ja lausuman antamisesta ja näin ollen ei ollut syntynyt asiamiehen tai avustajan käytöstä minkäänlaisia kustannuksia. Kulukorvauksen korottamista vaatineelle vastaajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.5.2017) - Uutiset
10.3.2017 15.26
Hovioikeuden päätös parisuhteeseen rinnastuvan suhteen osapuolen vaitiolo-oikeudesta ja hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämisestä
Kun otettiin huomioon naisen (as. om.) kertomus hänen ja miehen (vastaaja) välisen suhteen laadusta ja siitä, että heille on syntymässä yhteinen lapsi, voitiin naisen ja vastaajan välillä katsoa olleen OK 17 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu parisuhteeseen rinnastuva suhde. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei naisella ollut vaitiolo-oikeutta, koska asiassa esitetystä selvityksestä saadun kokonaisharkinnan perusteella oli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Koska naisella ei ollut asiassa vaitiolo-oikeutta, myöskään hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämiskieltoon ei sen vuoksi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017)