Hakutulokset
14625 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
21.9.2020 15.28
Hovioikeus: Sillä seikalla, että puolisot olivat mahdollisesti asuneet erillään jo ennen avioliiton solmimista, ei ollut merkitystä arvioitaessa avioeron myöntämisen edellytyksiä
Avioerohakemus olisi tullut hylätä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä vahingonkorvauskannetta selvästi perusteettomana
A oli kanteessaan esittänyt sen oikeustosiseikaston, jonka perusteella hän vaatii B:ltä vahingonkorvausta. Sillä seikalla, katsotaanko B:n toimineen yksityishenkilönä vai virkamiehenä, ei ole ratkaisevaa merkitystä B:n vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta. Mikäli B:n katsotaan kanteessa kuvatulla menettelyllään aiheuttaneen A:lle tämän väittämää vahinkoa, hän on siitä korvausvelvollinen, olipa vahinko aiheutettu sitten virkamiehenä tai yksityishenkilönä. Tämän vuoksi kannetta ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden katsoessa B:n toimineen virkamiehenä, oli oikeudenkäynnissä noussut esiin valtion mahdollinen vahingonkorvauslain 3 lukuun perustuva vastuu A:lle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Vaikka A ei ollutkaan kohdistanut vahingonkorvausvaatimusta valtioon, olisi valtiolle tullut vahingonkorvauslain 7 luvun 5 §:n nojalla varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Tällaista tilaisuutta valtiolle ei ollut varattu.
Käräjäoikeus oli jättänyt valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn järjestämättä ja hylännyt kanteen kirjallisessa menettelyssä, vaikka A oli nimennyt asiassa henkilötodistelua eikä ollut suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Asiaa ei ollut voitu ratkaista ilman A:n suostumusta kirjallisessa menettelyssä, vaan sen valmistelua olisi tullut jatkaa riita-asian käsittelyssä säädetyssä järjestyksessä. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 13.00
Hovioikeus arvioi takavarikon edellytyksiä KKO:n ratkaisujen valossa ja pysytti senTakavarikon määräämisen edellytyksiä arvioidaan vakiintuneesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä (erityisesti KKO 1994:132–133 ja KKO 2019:32) lausuttujen periaatteiden mukaisesti. Vaade-edellytyksen täyttymisen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä esitetyt perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi kaikkea asiassa esitettyä kokonaisuutena arvioiden, että Y ja Z Oy olivat esittäneet hakemuksensa tueksi sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joiden perusteella hukkaamisvaaran voitiin päätellä olevan olemassa. X:n vetoamat seikat eivät puolestaan olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai että se olisi varsin epätodennäköinen. Näin ollen käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä myöskään hukkaamisvaaran osalta. - Uutiset
18.9.2020 11.03
KHO arvioi edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista ennenaikaisena pitäneen valtuuttajan vastustamisen merkitystä - edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseen taloudellisten asioiden osalta ei ollut edellytyksiä
KHO kumosi Digi- ja väestötietoviraston valituksesta HAO:n päätöksen siltä osin kuin maistraatin päätös oli kumottu ja asia oli palautettu maistraatille (nyk. Digi- ja väestötietovirasto) edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi taloudellisten asioiden hoitamisen osalta. KHO totesi, että A oli johdonmukaisesti vastustanut edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista ja ilmoittanut kykenevänsä huolehtimaan taloudellisista asioistaan itse. A oli lisäksi ilmoittanut KHO:ssa haluavansa peruuttaa valtuutuksen. Arvioitaessa edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen edellytyksiä yksinomaan valtuuttajan subjektiiviselle näkemykselle ei kuitenkaan voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, vaan asiassa oli otettava huomioon myös muuta selvitystä valtuutetun toimintakyvystä. Tältä osin KHO katsoi, etteivät A:n oma näkemys ja hänen toimintakyvystään esitetty selvitys olleet ristiriidassa keskenään. Asiassa ei siten ollut esitetty riittävää selvitystä siitä, että A olisi sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan taloudellisista asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseen taloudellisten asioiden osalta ei näin ollut edellytyksiä. - Uutiset
18.9.2020 10.25
Hovioikeus hylkäsi takautumisoikeuteen perustuvan saatavan kohtuullistamisen törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessa – vastapuolelle ei kärsimyskorvausta
Syyksiluetun teonkuvauksen mukaan A oli ryhtynyt ohittamaan ajoneuvoyhdistelmää vastaan tulevan liikenteen puolta käyttäen tieosuudella, jossa oli ollut keltainen sulkuviiva ja jatkanut ohitusta ylämäessä, jossa näkyvyys oli ollut riittämätön. Kysymys oli ollut törkeästä huolimattomuudesta. Pääsäännön mukaan vahinko on korvattava täysimääräisesti. A:n valituksessa esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida korvausmäärää toisin. Erillistä kärsimyskorvausta voidaan vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla tuomita, jos mainitussa lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tässä tapauksessa A ei ollut teollaan loukannut B:n vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää eikä B:tä ole syrjitty, eikä hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan tai ihmisarvoaan ole vakavasti loukattu. Kärsimyksestä esitetty korvausvaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorille
Avioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
18.9.2020 6.28
AVI: Linjanhaltija vastaa Aila-myrskyn kaatamien puiden korjuusta
Syysmyrsky Aila on kaatanut puita sähkölinjojen päälle. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että linjojen päälle kaatuneiden puiden korjuu on linjanhaltijan vastuulla. - Uutiset
17.9.2020 15.16
Asumisoikeuslain uudistuksen lausuntoyhteenveto julkaistu
Asumisoikeuslain uudistusta koskevaan esitysluonnokseen tuli 20.5.-15.7. järjestetyllä lausuntokierroksella 70 lausuntoa. Palaute on sekä myönteistä että kriittistä vaihdellen huomattavasti lausunnonantajien ja aiheiden mukaan. Lausuntoyhteenveto on julkaistu. Lausunnonantajat ovat yksimielisiä siitä, että asumisoikeusjärjestelmää tulee kehittää, mutta näkemykset keinoista vaihtelevat. Nykyinen järjestelmä tarjoaa asukkaalle huoletonta asumista, jossa asunnoista ja asumisoikeusmaksun palautuksesta vastaa asumisoikeusyhtiö. Ympäristöministeriön valmistelema lakiesitys kehittää asumisoikeusasumista paremmaksi tältä pohjalta. Uudistuksen kohteena on asukasvalinta, asukashallinto ja rajoituksista vapauttaminen tietyissä tarkkaan määritellyissä poikkeustilanteissa. Pieni osa asumisoikeusasunnoista on asukaslähtöisissä asumisoikeusyhdistyksissä, ja myös tätä muotoa halutaan kehittää. - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin
Asiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 13.30
Hovioikeus arvioi tuliko lapsi määrätä äidin yksinhuoltoon vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteiden perusteella
KO oli perustellut päätöstään määrätä lapsi äidin yksinhuoltoon keskeisesti vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteilla. Edellä olevan johdosta tämän kyvyn arvioinnilla oli myös HO:ssa olennainen merkitys asiaa ratkaistaessa. Asianosaiset olivat kertoneet olennaisilta ja asian ratkaisuun vaikuttavilta osin niin kuin KO:n tuomiosta ilmeni. Asiassa mainitsemillaan ja muutoin KO:n mainitsemilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhteishuoltajuudelle ollut tällä hetkellä edellytyksiä. KO:n päätöstä ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.27
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvauskanteen Melaa vastaan riippumatta siitä, oliko kantaja hakenut muutosta Melan ratkaisuihin
A:lle oli 15.12.2013 sattunut tapaturma, jonka vuoksi hän oli hakenut tapahtumahetkellä voimassa olleen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta Melalta. Mela oli antanut tapaturman johdosta muun ohessa päätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018. A oli nostanut Melaa vastaan korvausvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan vahingonkorvauskanteen katsoen korvauspäätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018 lainvastaisiksi. A:n kanteen mukaan hänellä ei ole ollut velvollisuutta hakea muutosta sanottuihin päätöksiin tai hänellä oli ollut ainakin pätevä syy olla tekemättä niin. Käräjäoikeus oli katsonut, että vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n säännös tuli nyt käsillä olevassa asiassa sovellettavaksi. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut, että A ei ollut tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänellä voitaisiin katsoa olleen pätevä syy olla hakematta muutosta Melan päätöksiin. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen ja oikeudenkäyntiväitteen. Hovioikeus ei muuttanut ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 14.00
Kuluttaja-asiamies ohjeisti luotonvertailupalveluita kuluttajansuojalain pelisäännöistä
Kuluttaja-asiamies on viime vuosina tarkastellut osana luottojen valvontaa luottojen vertailu- ja kilpailutuspalveluita. Havaintojen perusteella luotonvertailupalveluiden markkinoinnissa esiintyy puutteita, joiden korjaamiseksi kuluttaja-asiamies on lähettänyt palveluntarjoajille ohjeistuskirjeen. Ohjeistuksessaan kuluttaja-asiamies muistutti palveluita myös vuoden loppuun asti voimassa olevasta luottojen suoramarkkinointikiellosta. - Uutiset
16.9.2020 13.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut osavoittotilanteesta huolimatta syytä velvoittaa toista asianosaista korvaamaan vastapuolen kuluja asuntokauppa-asiassa
Hovioikeus totesi muun muassa, että kantajien oikeustoimilain ja asuntokauppalain mukaisten vaatimusten sekä vahingonkorvausvaatimusten oli katsottava niiden oikeudellinen perusta huomioon ottaen olleen itsenäisiä vaatimuksia. Asiassa esitetyistä vaatimuksista oli osa ratkaistu kantajien ja osa vastaajan hyväksi. Tämä huomioon ottaen asianosaisten tuli lähtökohtaisesti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 11.42
Tietosuojavaltuutettu: Vuokralaisen yhteystietoja ei saa antaa asunnon ostoa harkitsevalle ilman vuokralaisen suostumusta
Vuokralainen teki ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle, kun asuntoesittelyssä ollut henkilö otti häneen yllättäen yhteyttä sähköpostitse. Kiinteistönvälittäjä oli näyttänyt vuokralaisen vuokrasopimusta asunnon ostoa pohtivalle henkilölle ilman vuokralaisen suostumusta. Sopimukseen oli kirjattu vuokralaisen yhteystiedot ja henkilötunnus. Tietosuojavaltuutettu antoi rekisterinpitäjänä toimivalle kiinteistönvälitysliikkeelle huomautuksen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta.Avoin uutinen - Uutiset
15.9.2020 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi avioehdon päteväksi – ositusta kuitenkin soviteltiin
Avioehtosopimuksen pätevyyttä arvioidessaan hovioikeus ensinnäkin totesi, ettei asiassa esitetty näyttö osoita S M:n sopimusta tehtäessä olleen sellaisessa tilassa, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään tehdyn sopimuksen merkitystä. Hovioikeus piti tässä suhteessa merkityksellisenä S M:n terveydentilaa nimenomaan sopimuksen tekopäivänä. Toiseksi hovioikeus totesi, ettei yksinomaan sopimuksen sisällön perusteella voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että J M olisi sopimuksen perusteella tavoitellut oikeudetonta etua S M:n kustannuksella. Tehty avioehtosopimus oli sisällöltään tavanomainen ja avioehdon luonteeseen kuuluu, että varakkaampi osapuoli yleensä hyötyy siitä enemmän kuin toinen. Juuri tällaisessa tilanteessa avioehtosopimus tyypillisesti solmitaan. Avioehtosopimuksen solmimiselle oli näin ollen ollut järkevä peruste. Huomattava myös oli, että avioehtosopimuksen perusteella J M:n S M:lle ostama ja yksin S M:n nimissä ollut Viipurissa sijainnut asunto oli jäänyt avio-oikeuden ulkopuolelle. Sopimus oli tehty pankissa ja sen sisältö oli käyty osapuolten kanssa läpi. Avioehtosopimuksen tekemisestä oli myös ollut yleisesti puhetta osapuolten välillä jo ennen avioliiton solmimista. Vielä hovioikeus totesi, että avioehtosopimus oli tehty melko pian avioliiton solmimisen jälkeen ja joka tapauksessa useita vuosia ennen avioeroa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 12.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion yhtiöiden välisessä velkomusasiassaAsiassa oli riidatonta, että X Oy oli maksanut perintäilmoituksen 3.7.2018 viitenumerolla 412,15 euroa. Koko perintäilmoitukseen perustuva saatava oli siten tullut suoritetuksi. Koska saatava oli suoritettu ennen kyseistä saatavaa koskevia enempiä perintätoimenpiteitä, perustetta enemmille perintäkuluille ei ollut. Kanne oli hylättävä kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 11.30
Hovioikeus äänesti valtion vahingonkorvausvastuusta ulosottoasiassaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion johtopäätöksen perusteluineen siitä, että A:lle ei ollut aiheutunut vahinkoa ulosottoviranomaisen virheellisestä menettelystä. Asian esittelijä ja yksi hovioikeuden jäsen katsoivat, että vahingonkorvauslakia olisi tullut tapauksessa tulkita perusoikeusmyönteisesti siten, että A:n oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia suojataan ja valtio velvoitetaan suorittamaan hänelle vaatimansa 5071,90 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 10.17
Edunvalvonnan käsikirja – Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän suositukset
Käsikirjaan on nyt koottu edunvalvonnan hoitamiseen kuuluvat asiat edunvalvonnan alkamisesta sen päättymiseen ja suositukset siitä, miten näitä asioita tulisi edunvalvontatoimistossa hoitaa päämiehen etujen mukaisesti. Käsikirjan sisältöön ovat vaikuttaneet useat eri alojen asiantuntijat, joita on kuultu. - Uutiset
15.9.2020 10.00
Elatusavun alentamiskanne hylättiin
Olosuhteissa ei katsottu tapahtuneen niin olennaisia muutoksia, että HO:n vahvistaman elatusavun alentaminen olisi ollut kohtuullista. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 9.10
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Euroopan tietosuojaneuvosto hyväksyi rekisterinpitäjiä ja henkilötietojen käsittelijöitä koskevan ohjeluonnoksen ja perusti työryhmän Schrems II:n mukaisille lisäsuojatoimenpiteille
Euroopan tietosuojaneuvosto on hyväksynyt täysistunnossaan 3.9. kaksi ohjeluonnosta koskien rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän määritelmiä yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kohdennusta sosiaalisessa mediassa. Lisäksi neuvosto perusti työryhmän laatimaan rekisterinpitäjille suosituksia Schrems II -ratkaisun edellyttämistä lisäsuojatoimenpiteistä tiedonsiirroille kolmansiin maihin. Toinen työryhmä perustettiin käsittelemään Schrems II -ratkaisuun liittyviä kanteluita.