Näyttökynnys
- Uutiset
14.7.2020 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi perusteettomasti palkkaa kaupungilta laskuttaneen henkilökohtaisen avustajan törkeästä petoksesta vankeusrangaistukseen ja korvaamaan kaupungille aiheuttamansa taloudellisen vahingonPetoksella oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä. Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, ottaen huomioon myös se, että kysymyksessä oli pitkän ajan kuluessa tehty perusteeton laskutus. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 6 kuukautta vankeutta. Koska vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, vankeus voitiin tuomita ehdollisena. Vastaajan syyksi luetusta menettelystä oli aiheutunut kaupungille 14.924,42 euron suuruinen taloudellinen vahinko, joka vastaaja velvoitettiin korvaamaan kaupungille laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2015 lukien. Syytteen tultua hyväksytyksi vastaaja oli RL 10 luvun 2 §:n nojalla tuomittava menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä ottaen huomioon edellä sanottu korvaus kaupungille 5.452,35 euroa. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
12.6.2020 12.54
Hovioikeus: Näytöltään epäselvää rikosasiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä, kun tuottamuksen astetta ei ollut mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamattaHO katsoi, että kirjallisen menettelyn edellytyksiä arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana sitä, että se soveltuu vain näytöltään selvään asiaan, jossa kaikki rikosvastuun perustavat seikat on selvitetty. Siten myös huolimattomuuden asteen asianmukainen arviointi edellyttää epäselvissä tilanteissa lähtökohtaisesti suullista pääkäsittelyä. Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta syytetyn A:n esitutkintalausumat liittyivät sen arviointiin, oliko A:n menettely ollut törkeän huolimatonta. Asia oli siten ollut KO:ssa näytöltään epäselvä. Tuottamuksen astetta ei ollut tässä tilanteessa mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamatta, joten asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ei ollut ollut edellytyksiä. Näillä perusteilla asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 16.00
Vaikka asianomistajan tekemä tunnistaminen käräjäoikeudessa oli vaikuttanut varmalta, tunnistamiseen liittyi oikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellisiä epävarmuustekijöitä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ryöstöstäArvioituaan näytön tunnistamisen, valokuvaliitteen, televalvontatietojen ja henkilötodistelun osalta erikseen sekä kokonaisuutena HO totesi, että epäselvässä näyttötilanteessa asia on ratkaistava syytetyn eduksi. Vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja syyte oli siten hylättävä, vastaaja vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu ja aiempaa ehdollista vankeusrangaistusta ei ollut määrättävä täytäntöönpantavaksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 8.00
Käräjäoikeus arvioi postilähetyksiin merkittyjen vastaajan nimi- ja kotiosoitetietojen näyttöarvoa - varteenotettavaa epäilyä vastaajan syyllisyydestä salakuljetukseen ja huumausainerikokseen ei jäänytVastaajan oli katsottu syytekohdassa 1 kuvatulla menettelyllään syyllistynyt salakuljetukseen ja syytekohdissa 2 ja 3 kuvatuilla menettelyillään kummassakin erikseen huumausainerikokseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 7.53
Hovioikeus: Vastaaja syyllistyi raiskauksen yrityksen asemasta pakottamiseen seksuaaliseen tekoonHO oli näyttöä arvioidessaan katsonut, että vastaaja oli väkivallalla ja uhkauksella saanut asianomistajan alistumaan seksuaalisen teon kohteeksi, joka oli olennaisesti loukannut hänen itsemääräämisoikeuttaan. Vastaaja oli pitänyt asianomistajaa käsistä kiinni, tunkenut väkisin toisen kätensä asianomistajan alushousuihin, ja koskettanut tätä sukupuolielinten alueelta sekä uhannut suusanallisesti raiskata tämän. Menettelyllään vastaaja oli aiheuttanut asianomistajalle raapimisjälkiä ulkosynnyttimien alueelle. HO katsoi, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt pakottamiseen seksuaaliseen tekoon. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
26.5.2020 15.30
Hovioikeus arvioi laajennetun hyödyn menettämistä ja tuomitsi takavarikoidut varat RL 10 luvun 3 §:n nojalla kokonaan valtiolle menetetyksiAsiassa oli riidatonta, että käteisestä rahasta oli löytynyt 15.000 euroa vastaajan asunnosta makuuhuoneen sängyn patjojen välistä samasta paikasta kuin hasis ja 3.100 euroa lipaston laatikosta. Kaikki raha oli ollut 50 euron seteleinä. Kun otettiin huomioon vastaajan asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja kirjallisena todisteena esitetyistä verotiedoista ilmenevä vastaajan huono taloudellinen tilanne, asiassa oli syytä olettaa, että takavarikoidut varat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ollut pidettävä vähäisenä. Vastaaja oli väittänyt, että hänen hallustaan takavarikoidut edellä mainitut käteisvarat ovat peräisin Ruotsissa vuosina 2007–2016 tapahtuneesta työskentelystä säästetyistä palkkatuloista, mutta hän ei ollut esittänyt selvitystä väitteensä tueksi. Hänen ei voitu katsoa saattaneen todennäköiseksi, että sanotut käteisvarat olisivat peräisin muusta kuin rikollisesta toiminnasta. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 15.36
Lähti vauhdikkaasti liikkeelle pysäköinninvalvojan tultua tarkistamaan pysäköintimaksua - hovioikeus hylkäsi syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisestaKO oli tuominnut vastaajan liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta yhteiseen 8 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO sen sijaan katsoi vastaajan syyllistyneen menettelyllään vain liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. HO katsoi, että vastaajan menettely oli ollut siinä määrin vaarallista ja osin piittaamatontakin, että oikeudenmukaisena rangaistuksena oli pidettävä 50 päiväsakkoa. Kun syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylättiin, myös vastaajan korvausvaatimukset ja lääkärintodistuksen lunastuskulut oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
15.5.2020 14.30
Pahoinpitely sellissä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenSyytteen mukaan vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle vankilassa omassa sellissään lyömällä tätä ruokailuveitsellä rintakehään, vasempaan ranteeseen, vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Syytteen mukaan vastaajan menettelystä oli A:lle aiheutunut pistosjälki rintalihakseen, kaksi pistosjälkeä vasemman käden ranteeseen, naarmuja vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Vastaaja oli kiistänyt syytteen pahoinpitelystä. Vastaajan mukaan hän oli toiminut itsepuolustuksessa ja kyseessä oli ollut hätävarjelu toisen oikeudetonta hyökkäystä kohtaan. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta. Vastaaja oli tuomittu 60 pv rangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. Vastaaja vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
15.5.2020 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi pysäköintivalvontayhtiön vaatimuksen kuuden valvontamaksun maksamisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja pysäköinyt auton tapahtuma-aikaan niillä kuudella kerralla, jolloin pysäköintiin oli kohdistunut yksityisoikeudellinen valvontamaksu. KO:n vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voinut jäädä lainkohdassa tarkoitetun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään varteenotettavaa epäilystä. Pääkäsittelyn toimittaminen oli muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin sen seikan perusteella, että vastaaja oli oli ilmoittanut vastustavansa kanteessa tarkoitettuja maksuja vasta haastehakemukseen vastatessaan. HO totesi selvennykseksi, että pysäköintiä koskeva valvontamaksu on yksityisoikeudellinen, sopimukseen perustuva saatava, ja että reklamaatiovelvollisuus koskee sopimusrikkomukseen vetoavalta sopimusosapuolelta edellytettävää aktiivisuutta sopimusrikkomuksen perusteella esitettävien vaatimusten osalta. Kun vastaaja oli kiistänyt pysäköineensä autot kanteessa tarkoitettuun paikkaan kanteessa tarkoitettuina ajankohtina, hän oli kiistänyt samalla sen, että hänen ja kantajayhtiön välille olisi syntynyt pysäköimistä koskeva sopimus, joka oli sisältänyt velvoitteen suorittaa valvontamaksu. Näissä olosuhteissa vastaajalla ei ollut ollut sopimusoikeudellista reklamaatiovelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
12.5.2020 14.47
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vapautti vastaajan 2 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja 10 000 euron kärsimyskorvauksestaKO oli tuominnut vastaajan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lievästä pahoinpitelystä. HO katsoi, että asiassa esille tulleet useat seikat erikseen ja etenkin yhdessä arvioituna vähensivät ratkaisevasti käsitystä asianomistajan kertomuksen luotettavuudesta. Kun syytteen tueksi ei ollut esitetty muuta riittävän vahvaa näyttöä, asiassa oli jäänyt näyttämättä vastaajan syyllistyminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. HO hylkäsi syytteen (8.7.2009 - 31.8.2015) ja tältä osin myös vapautti vastaajan KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta (kärsimyksestä 10.000 €, kivusta 100 €) asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 12.5.2020) - Uutiset
4.5.2020 11.37
Suutelun yritys - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei syytteessä kuvattu menettely täyttänyt lainkohdassa rangaistavaksi säädetyn seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä. Sen vuoksi syyte ja muut siihen liittyvät vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
29.4.2020 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen varkaudesta – vastaajan ottamat kuvat anastetusta omaisuudesta eivät riittäneet näytöksiValokuvat sekä se, että A oli riidattomasti syyllistynyt samaan vapaa-ajanasuntoon kohdistuviin anastustekoihin yhdessä saman kanssavastaajan kanssa kohdissa 3 ja 4, viittasivat siihen, että hän olisi osallistunut myös kohdan 1 anastustekoon. A:n puhelimesta löytyneet kuvat anastetusta omaisuudesta oli kuitenkin otettu asunnolla, jonne anastettu omaisuus oli viety tekopaikalta. Valokuvat eivät riittäneet näytöksi siitä, että A olisi vastoin kiistämistään syyllistynyt syytteen mukaiseen anastustekoon. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
22.4.2020 12.46
Näyttämättä oli jäänyt, että pihapuuhun autolla törmännyt mies olisi yrittänyt ajaa mökin pihalla olleiden ihmisten päälleHO:ssa arvioitiin, oliko juhlista humalassa poistuneen ja pihapuuhun törmänneen miehen menettelyn tarkoituksena ollut tappaa asianomistajat taikka osa heistä tai hänen oli tullut vähintäänkin pitää asianomistajien taikka ainakin osan heistä kuolemaa menettelynsä varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Syyte tapon yrityksestä hylättiin näyttämättömänä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 22.4.2020) - Uutiset
3.4.2020 13.00
Hovioikeus näytön arvioinnista rikosasiassaHO totesi, että näytön arviointi tuomioistuimessa perustuu OK 17 luvun 2 §:n mukaan vapaaseen todistusharkintaan. Jos syytteen tueksi on esitetty riittävää näyttöä, sen kestävyyttä on vielä tarkasteltava asiassa esitettyjen muiden mahdollisten tapahtumainkulkujen valossa. Näitä seikkoja on myös käsiteltävä tuomion perusteluissa (KKO 2013:96 kohta 6). - Uutiset
26.3.2020 10.06
Hovioikeus korotti tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta papille tuomittua sakkorangaistusta - ei näyttöä että vastaajaan olisi kohdistunut poikkeuksellista julkisuuttaHO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaajaan olisi asian johdosta kohdistunut niin poikkeuksellista julkisuutta että poikkeussäännökseksi tarkoitettua RL 6 luvun 7 §:n 1 kohdan kohtuullistamisperustetta olisi tullut asiassa soveltaa. Rangaistusta korotettiin tämän vuoksi syyttäjän vaatimaksi 35 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi Viroon rekisteröidyn yhtiön hallituksen jäsenen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseenOliko yhtiöllä ollut Suomessa syytteen mukaiset kirjanpito- ja verovelvollisuudet? - Vältettyjen verojen määrät - Tahallisuus ja kieltoerehdys - Syyksilukeminen ja törkeysarviointi - Rangaistusseuraamus (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 9.58
Hovioikeus vapautti törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitunKO:ssa esitetyn syytekohdan 2 mukaan vastaaja oli 28.2.2011 ja 29.4.2013 välisenä aikana laadituttanut toisella henkilöllä M Ky:n ja G Oy:n nimissä H Oy:n maksettavaksi syytekohdassa 1 (Törkeä velallisen epärehellisyys 5.1.2011 - 3.5.2013) kuvatulla tavalla perusteettomia hallinto- ja toimistopalvelumaksu -nimellä olevia laskuja yhteensä 453.090 euron arvosta sekä liittänyt nämä laskut H Oy:n kirjanpitoon. KO oli hylännyt syytteen kohdan 1 osalta. Kohdan 2 osalta KO oli katsonut vastaajan liittäneen 30.4.2012 - 3.5.2013 kirjanpitoon perusteettomia laskuja 157.948,40 euron edestä. Vastaaja oli tuomittu törkeästä kirjanpitorikoksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
20.3.2020 13.00
Noin 100-200 metrin päästä tekopaikasta kiinniotetun miehen näytettiin ryöstäneen 81-vuotiaan naisenVaikka mikään asiassa todetuista seikoista ei ollut yksin osoittanut vastaajan olleen syytteessä tarkoitettu tekijä, muodostivat ne yhdessä arvioituna lähtökohtaisesti riittävän vahvan näytön vastaajan syyllisyydestä. Rikoksella tavoitellun omaisuuden määrä ei ollut ollut erityisen suuri. Tässä tapauksessa teko oli kuitenkin kohdistunut tekohetkellä yksin ulkona liikkuneeseen 81-vuotiaaseen A:han. Vastaaja oli riuhtaissut laukun A:lta siten, että tämä oli kaatunut maahan. Kaatumisesta oli aiheutunut suurikokoinen mustelma pakaraan. Vaikka väkivalta oli ollut vähäistä, oli tekoa pidettävä tilanne ja A:n ikä huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden vakavana. Näin ollen vastaaja oli syyllistynyt ryöstöön. KO oli katsonut riittäväksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi rangaistukseksi 6 kk vankeutta. Estettä vastaajan vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen ehdollisena ei ollut. KO oli harkinnut kohtuulliseksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi korvaukseksi kärsimyksestä 700 euroa ja kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 700 euroa. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte hylätään ja toissijaisesti, että rangaistus alennetaan neljäksi kuukaudeksi vankeutta. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.3.2020) - Uutiset
18.3.2020 10.00
Erimielinen hovioikeus vapautti törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun 2 vuoden 2 kuukauden rangaistuksesta ja 12 000 euron vahingonkorvauksistaKoska rikosoikeudessa aiemmin todetuin tavoin on lähtökohtana syyttömyysolettama, koska näyttökynnys seksuaalirikoksissa ei ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa ja koska asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee virheettömyyden varmistamiseksi tuekseen välillistä näyttöä, jota nyt ei ollut esitetty, HO:n enemmistö katsoi asiassa jääneen varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä hänen viakseen väitettyyn rikokseen ja syyte oli hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö, eikä vastaajan syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mukaan ollut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
16.3.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi asianomistajan sosiaalityöntekijään kohdistamat rangaistusvaatimukset koskien yhteystietojensa luovuttamista 18-vuotiaalle pojalleenAsianomistaja oli lausunut, että kaupungin sosiaalityöntekijä (vastaaja) oli luovuttanut hänen salassa pidettävät yhteystietonsa 18-vuotiaalle pojalleen. Asianomistajan mukaan vastaaja oli ollut tietoinen siitä, että asianomistaja oli pyytänyt sanottujen tietojen salassa pitämistä ja että tällä oli ollut perusteltu syy pelätä oman terveytensä ja turvallisuutensa puolesta. Asianomistajan mukaan hyvinvointikuntayhtymän ja vastaajan vahingonkorvausvastuu perustui vastaajan työssään julkista valtaa käyttäessään tekemään törkeään laiminlyöntiin. Korvausperusteiden osalta asianomistaja oli toistanut KO:ssa lausumansa ja lausunut lisäksi, että hänelle oli diagnosoitu muu pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö. HO hylkäsi rangaistusvaatimukset virkasalaisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja sitä koskevat vahingonkorvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 14.00
Sosiaaliohjaajaa uhkaillut nainen tuomittiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 5 kk ehdolliseen vankeuteen ja suorittamaan korvausta tilapäisestä psyykkisestä haitasta ja akuutista stressireaktiostaSosiaaliohjaaja oli ollut tekoaikana naisen pojan lastensuojelun sosiaaliohjaaja ja ilmoittanut virkatoimenaan naiselle tämän lapsista tehdystä lastensuojeluilmoituksesta. Sosiaaliohjaajan ilmoituksen seurauksena nainen oli lähettänyt sosiaaliohjaajalle useita viestejä, joissa oli uhannut sosiaaliohjaajaa väkivallalla mm. kehottamalla tätä olemaan varovainen missä liikkuu, uhkaamalla sosiaaliohjaajalle käyvän vielä huonosti ja kertomalla ettei enää pysty kontrolloimaan vihaansa, sekä ettei vastaa enää seurauksista. Nainen oli myös kolmannelle henkilölle lähettämässään viestissä kertonut sosiaaliohjaajan ansaitsevan kuolla ja tekevänsä kaikkensa, että joku tekee jotain hänelle, tai tappavansa jonkun itse. Nainen oli myös lähettänyt sosiaaliohjaajaa koskevia uhkaavia viestejä luomastaan Facebook-profiilista sosiaaliohjaajan puolison äidille. Nainen oli velvoitettu korvaamaan sosiaaliohjaajalle tilapäisestä psyykkisestä haitasta ja akuutista stressireaktiosta 800 euroa. Nainen vaati HO:ssa, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.30
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuudesta esitettyä näyttöä toisin kuin käräjäoikeus ja hylkäsi syytteen varkaudestaSyytteen mukaan valittaja oli yksin tai yhdessä B:n kanssa rikottuaan yhtiön klubirakennuksen ikkunan anastanut yhtiön tiloista sen omistamia alkoholijuomia. Valittaja oli kiistänyt rikkoneensa ikkunan tai anastaneensa alkoholijuomia, minkä menettelyn A oli tunnustanut. Syyttäjä ei ollut esittänyt asiassa näyttöä valittajan osallistumisesta syyttessä kuvattuun rikoksen toteuttamiseen. Tämän vuoksi HO katsoi, ettei valittajan syyllistymisestä varkausrikokseen ollut esitetty riittävää näyttöä. Syyte (kohdassa 10) valittajan osalta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 16.00
Hovioikeus arvioi puolison kieltäytymisoikeuden murtamista ja syytteen tarkistamista vakavassa parisuhdeväkivaltatapauksessaOli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeutensa käyttämisestä. HO hylkäsi törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä vapaudenriistosta tuomitun miehen vaatimuksen naisen esitutkintakertomuksen ja lääkärinlausunnon esitieto-osion määräämisestä hyödyntämiskieltoon. Syytteen tarkistamisen osalta HO totesi, ettei se seikka, että syyttäjä oli tarkistamassaan syytteessä katsonut naiselle aiheutuneen vastaajan menettelyn seurauksena myös häntäluun murtuma, ei muuttanut vastaajan alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa muunlaiseksi toiminnaksi. Näin ollen HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 11.00
Hovioikeus hylkäsi syytteet terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä murhia ym. koskevassa asiassaOttaen huomioon asiassa kerrotut syytteitä tukevat ja niitä vastaan osoittavat seikat, HO totesi, ettei asiassa esitetty näyttö tuomitsemiseen vaadittavalla varmuudella riittänyt osoittamaan kahden vastaajan syyllistyneen syytteissä tarkoitettuihin tekoihin tekijöinä tai avunantajina. Näin ollen syytteet vastaajia vastaan tuli hylätä, eikä KO:n tuomion lopputulosta ollut perustetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2020) - Uutiset
28.2.2020 11.47
Hovioikeus: 13-vuotiaan lapsen seksuaalisessa hyväksikäyttöasiassa ei syntynyt epäilyä, että asianomistajan kertomus olisi perustunut ns. valemuistoihin - uusi todistelu ei merkityksellisesti horjuttanut syytettä tukevaa näyttöäHO pysytti KO:n tuomion törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa. KO oli 7.3.2019 antamallaan tuomiolla lukenut vastaajan syyksi 18.1.-31.7.1999 tehdyn törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja tuominnut tämän 1 v 10 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa 90 tunnin yhdyskuntapalvelurangaistukseen. Rangaistusta määrättäessä oli otettu huomioon rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika. Asia oli tullut vireille KO:een 6.7.2018. KO oli lisäksi velvoittanut vastaajan korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 10.000 euroa korkoineen viimeisestä tekopäivästä lukien. (Vailla lainvoimaa 28.2.2020) - Uutiset
24.2.2020 10.35
Setelinipun parkkipaikalta löytänyt tuomittiin kavalluksesta 55 päiväsakon rangaistukseen - ei näyttöä että setelinipusta olisi puuttunut 500 euroaVastaajan syyksi oli luettu kavallus syytteessä kuvatulla tavalla. Näyttämättä oli jäänyt, että anastetun omaisuuden arvo olisi ollut enemmän kuin 3 550 euroa. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 11.00
Häirintätapauksen syyteoikeus oli vanhentunut - hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisestaAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja perusturvajohtajana toimiessaan tahallaan tai huolimattomuudesta jättänyt selvittämättä ja ratkaisematta A:n työssään kokeman kuormittumisen, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun rikkomalla työturvallisuusmääräyksiä ja siten syyllistynyt kohdassa 1 työturvallisuusrikokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen tai toissijaisesti tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Asiassa oli ollut kysymys myös siitä, oliko syyteoikeus vanhentunut. HO:ssa asiassa oli kysymys siitä, oliko syyteoikeus kohdassa 1 valituksessa esitetyllä tavalla vanhentunut. Mikäli syyteoikeus ei ollut vanhentunut, asiassa oli arvioitava, oliko vastaaja työnantajan edustajana tahallaan tai huolimattomuudestaan kohdan 1 syytteessä selostetulla tavalla rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja kohdan 2 syytteen mukaisesti ensisijaisesti tahallaan tai toissijaisesti huolimattomuudestaan rikkonut virkavelvollisuutensa. HO vapautti vastaajan hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 11.39
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet alkoholin etämyyntiä koskevassa asiassaHelsingin käräjäoikeus hylkäsi torstaina (20.2.) syytteet törkeästä alkoholirikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut esitetty täyttä näyttöä siitä, että vastaaja olisi toiminut tahallisesti vilpillisessä mielessä, ja siten asiassa oli jäänyt varteenotettava epäilys siitä, että vastaaja olisi tahallisesti menetellyt teonkuvauksessa selostetulla tavalla, eli syyllistynyt tietoisesti tahallisesti törkeän veropetoksen ja törkeän alkoholirikoksen tunnusmerkistön täyttävään tekoon. Koska vastaajan tahallisuudesta kyseisiin tekoihin oli jäänyt perusteltu epäilys, oli syytteet asiassa hylättävä. (Hovioikeus 7.2.2023: Syyte törkeästä alkoholirikoksesta hylättiin, mutta vastaaja tuomittiin törkeästä veropetoksesta) - Uutiset
13.2.2020 14.30
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen nukkuvan raiskauksestaHO arvioi raiskauksesta esitetyn näytön samalla tavalla kuin KO. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
7.2.2020 14.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hallituksen varajäsen olisi osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut yhtiölle vahinkoaYhtiön mukaan hallituksen varajäsen A oli kutsunut koolle yhtiön hallituksen kokouksen OYL 6 luvun 5 §:n vastaisesti ja oli 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa päättänyt yhtiön edun vastaisesti ilman liiketaloudellista perustetta irtisanoa yhtiön ja X Oy:n välisen sopimuksen. Yhtiön mukaan A ei ollut yrittänyt kutsua koolle hallituksen kokousta, saattanut muuten kokousta yhtiön hallituksen puheenjohtajan PJ:n tietoon, eikä selvittänyt PJ:n mahdollisuutta osallistua kokoukseen. PJ:aan, joka oli 9.10.2015 lähtenyt käymään Gambiassa, oli yhtiön mukaan ollut mahdollista saada yhteys. Pian tämän jälkeen A oli aloittanut Y-Siivous ja Z Oy:n hallituksen jäsenenä ja tehnyt sopimuksen X Oy:n tilojen siivoamisesta uuden yrityksensä lukuun. Suurin osa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä oli siirtynyt Y-Siivous ja Z Oy:n palvelukseen. Yhtiö oli vaatinut KO:ssa, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n tarkoittamana vahinkona ensisijaisesti 204.156,17 euroa ja toissijaisesti 100.000 euroa, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 14.12.2015 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. HO:ssa yhtiön valituksen johdosta kysymys oli siitä, oliko A yhtiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässään aiheuttanut yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n mukaan korvattavaa vahinkoa. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.02
Hovioikeus arvioi oliko ennen hovioikeuskäsittelyä kuolleelle epilepsiaa sairastaneelle näkövammaiselle aiheutettu pahoinpitelyllä vaikea ruumiinvammaArvioitaessa sitä, oliko A:n vammaa pidettävä RL 21 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana vaikeana ruumiinvammana, HO kiinnitti huomiota siihen, että tällaiseksi on oikeuskäytännössä pääsääntöisesti tulkittu pysyvä tai ainakin pitkäkestoinen vaikea terveydellinen haitta, joka vaikeuttaa uhrin normaaleja toimintoja. Asiassa esitetyn todistelun perusteella A:n tajunnantason oli katsottava alentuneen noin kahden viikon ajan. A oli lisäksi asiassa todetuin tavoin osin menettänyt kävelykykynsä noin kahden kuukauden ajaksi ja hänen näkökykynsä oli alentunut väkivallanteon vuoksi. Ottaen huomioon A:lla todettu diagnoosi, määrittelemätön kallonsisäinen vamma, ja sen seurauksena A:lle aiheutunut pitkäkestoinen terveydellinen haitta, HO katsoi, että kyse oli lainkohdan tarkoittamasta vaikeasta ruumiinvammasta. Asiassa oli kysymys myös mm. siitä, oliko puolustuksen oikeudet riittävästi turvattu HO:ssa, kun asianomistaja oli kuollut. Kysymys myös siitä, oliko vastaaja mahdollinen tekijä. Kysymys myös rangaistusseuraamuksesta ja yksityisoikeudellisisista korvauksista. HO totesi mm., että A:n korvausvaatimus oli esitetty hänen eläessään. Siten VahL 7 luvun 3 §:n mukaan oikeus korvaukseen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä ei ollut rauennut. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 9.00
Käräjäoikeus arvioi seksuaalisen teon olennaisuutta ja piti 14-vuotiaan lapsen kertomusta sitä tukeva näyttö huomioon ottaen luotettavana - 65-vuotias mies tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 6 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseenKO oli pitänyt selvitettynä, että 65-vuotiaan vastaajan 14-vuotiaaseen asianomistajaan kerrotuissa tilanteissa kohdistamat puheet ja koskettelu olivat olleet määritelmäsäännöksessä tarkoitetulla tavalla seksuaalisesti olennaisia. KO oli todennut että jossain määrin epäselväksi oli jäänyt asianomistajan rintoihin koskettelun tarkka luonne, kun asianomistaja oli kertonut vastaajan työntäneen Mynthon-pakettia hänen rintoihinsa ja tökkineen nyrkillä. Tältäkin osin KO oli pitänyt koskettelua seksuaalisesti olennaisena, koska ottaen huomioon asianomistajan iän ja vastaajan seksuaalissävytteiset puheet muita varteenotettavia selityksiä tämän koskettelulle rintoihin ei ollut. Tahallisuuden osalta KO oli todennut, ettei vastaaja omankaan kertomuksensa perusteella ollut pyrkinyt selvittämään asianomistajan ikää. Vastaajan teko oli RL 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallinen. HO ei myöntänyt syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä vaatineelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 11.45
Mies tuomittiin uimahallin porealtaassa tehdystä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 6 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseenEnsimmäisen syytekohdan mukaan vastaaja (s.1943) oli Vuosaaren uimahallin porealtaassa hakeutunut 9-vuotiaan lapsen lähelle ja kosketellut tätä takapuolesta uimapuvun päältä. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. Toisen syytekohdan mukaan vastaaja oli saman uimahallin uima-altaassa tarttunut 10-vuotiasta lasta takapuolesta uimapuvun päältä tämän uidessa vastaajan vierestä. Kohdan 2 osalta syyte hylättiin. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan kohdan 1 asianomistajalle kärsimyksestä vaaditut 1.000 euroa. Koska syyte oli 2 kohdan osalta hylätty, myös siihen perustuva vahingonkorvausvaatimus hylättiin. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
28.1.2020 12.17
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vanhemmat 5-6 -vuotiaan poikansa törkeästä pahoinpitelystäToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että vanhemmat olivat yhdessä ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaneet tekohetkellä 5-6 -vuotiaan poikansa terveyttä laiminlyömällä hänestä huolehtimisen pakottamalla hänet joskus syömään ja muutaman kerran nukkumaan kädet joko eteen tai selän taakse yhteenteipattuna, viemällä häntä viileään suihkuun, sulkemalla hänet veneen kajuuttaan useaksi tunniksi kerralla, pakottamalla hänet joskus syömään lattialla ja laiminlyömällä hänen atooppisen ihonsa hoidon. Lapselle oli vanhempien menettelyn seurauksena aiheutunut kipua, ihon kuivumista, haavautumista ja arpeutumista sekä pituuskasvun taittumista ja kehityksen viivästymistä. Vanhemmat olivat siten vahingoittaneet lapsensa terveyttä ja syyllistyneet tämän pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020. Ks. KKO:2021:54. HO:n tuomiota muutettiin) - Uutiset
20.1.2020 13.01
Hovioikeus: DNA-tunnisteen löytyminen hansikkaista ei osoittanut riittävällä varmuudella nuoren syyllistyneen varkauteenKO oli katsonut, ettei kirjallisen todistelun ja asiassa esitetyn perusteella vastaajan syyllisyydestä ollut jäänyt järkevää epäilyä. Vastaaja oli tuomittu nuorena henkilönä tehdystä varkaudesta ja velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiölle sen asianomistajalle maksamasta korvauksesta yhteensä 1 722,32 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine korkoineen 24.2.2018 lukien. HO puolestaan katsoi, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteen otettava epäily. Tähän vuoksi syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 11.00
Raiskauksen yritys laivan wc-kopissa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteetKO oli tuominnut vastaajan raiskauksen yrityksestä 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa yhdyskuntapalvelua 30 tuntia. Lisäksi vastaaja oli velvoitettu korvaamaan asianomistajalle rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1 300 euroa, kivusta ja särystä 400 euroa sekä muuna tilapäisenä haittana traumaperäisestä stressihäiriöstä 3 000 euroa. HO puolestaan hylkäsi syytteet raiskauksen yrityksestä ja seksuaaliseen tekoon pakottamisen yrityksestä samoin kuin syytteet pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Tästä seurasi, että myös rikosperusteiset korvausvaatimukset oli hylättävä. Lisäksi vastaaja oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu ja korvauksia valtiolle. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen raiskauksestaHO:ssa ei ollut ilmennyt aihetta arvioida näyttöä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Perustetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 16.1.2020) - Uutiset
10.1.2020 10.19
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta kokonaisnäytön arvioinnin perusteellaHO katsoi näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, ettei asianomistajan kertomus saanut riittävästi tukea asiassa esitetystä todistelusta. KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin asianomistaja oli kertonut joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi varsin hiljattain ennen nyt kysymyksessä olevaa tekoa. HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois vastaajan esittämää vaihtoehtoista tapahtumienkulkua, eikä sitäkään vastaajan puolesta esitettyä vaihtoehtoa, että asianomistaja oli unissaan säikähtänyt ja erehtynyt luulemaan vastaajan työntyneen häneen. Vastaajan syyllistymisestä raiskaukseen oli jäänyt varteenotettava epäily. Tämän vuoksi syyte raiskauksesta oli hylättävä. (KKO:2021:30: Hovioikeuden tuomio kumottiin. Syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö) - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksiNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 15.30
Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta rangaistusta vaatineelle syyttäjälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKO oli katsonut, ettei asiassa ollut syyksilukemisen varmuudella tullut näytetyksi, että vastaaja oli menetellyt syytteiden teonkuvauksissa kuvatulla tavalla. Koska asia oli jäänyt epäselväksi ja vastaajan syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily, oli asia ratkaistava vastaajan eduksi ja syytteet syytekohdissa 1 ja 2 hylättiin toteen näyttämättöminä. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 14.00
Isä ei halunnut 13-vuotiaan tyttärensä jatkavan alkoholinjuontia tai lähtevän kaverinsa luo päihtyneenä - syyllistyi pahoinpitelyynIsä oli KO:n pääkäsittelyssä myöntänyt olleensa kiihtymystilassa ja että hän oli ottanut lasta kiinni niskasta ja käsivarresta kasvatusmielessä. KO oli todennut, että isän käyttämää väkivalta oli ylittänyt sen mitä voitiin pitää hyväksyttävänä kasvatustarkoituksessa. Isä oli tuomittu pahoinpitelystä 50 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan tyttärelle tilapäisestä haitasta 300 euroa. Isä vaati HO:ssa, että syyte pahoinpitelystä korvausvaatimuksineen hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 2.108 eurolla. Isän mukaan KO oli arvioinut näytön väärin. Isän mukaan hän oli tilanteessa joutunut käyttämään lieviä voimakeinoja, joita ei kuitenkaan voitu katsoa pahoinpitelyksi. Isän mukaan hän ei ollut halunnut, että hänen tyttärensä jatkaa alkoholinjuontia tai lähtee kaverinsa luo päihtyneenä. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut syyksilukemisen osalta. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 12.00
Kahvinpuruja moottorikelkkojen polttoainetankkeihin laittaneelle oli määrättävä tuntuva sakkorangaistusOttaen huomioon rikoksen vahingollisuus ja rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys, KO oli todennut, että vastaajalle (s. 1968) oli määrättävä tuntuva sakkorangaistus (50 ps). Vastaaja lausui HO:ssa, että KO oli arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin. Syyttäjä lausui, että KO oli ratkaissut asian oikein. Kun verrattiin syytettä tukevia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja, niin asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilystä vastaajan syyllisyydestä. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi näytetyksi, että vastaaja oli syyllistynyt KO:n hänen syykseen lukemaan vahingontekoon. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 11.00
Liikennemerkki lumen peitossa - hovioikeus arvioi näyttöä jälleen toisin kuin käräjäoikeus ja hylkäsi syytteen liikennerikkomuksestaHO katsoi jääneen asiassa näyttämättä, että vastaaja olisi menetellyt kyseessä olevissa olosuhteissa rangaistusvastuun edellyttämällä tavalla huolimattomasti. Syyte liikennerikkomuksesta oli siten hylättävä. Vastaaja vapautettiin hänelle tuomitusta 170 euron rikesakosta. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
10.12.2019 10.17
Hovioikeus vapautti pahoinpitelystä ja raiskauksesta vankeuteen tuomitunKO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä ja raiskauksesta 2 v vankeusrangaistukseen. HO katsoi, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Siten syyte raiskauksesta ja pahoinpitelystä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.12.209) - Uutiset
9.12.2019 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi kaupunkia perusteettomasti kuljetuskilometreistä laskuttaneen yrittäjän törkeästä petoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenTeon törkeysarvostelun osalta HO totesi, että vastaajan tavoittelema hyöty oli ollut 32.992,76 euroa, jota oli pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Ylilaskutuksen säännöllisyys ja pitkä kesto (melkein 1 v) huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Asiassa lausutun perusteella vastaaja oli syyllistynyt törkeään petokseen (2.1. - 31.10.2015). Vastaaja oli velvollinen korvaamaan kaupungille sille aiheutuneen vahingon määrältään 29.693,49 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 13.04
Raskaana olleen avopuolison taposta ja hautarauhan rikkomisesta 9 v 10 kk vankeuttaHO hyväksyi KO:n syyksilukemisen. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin KO oli päätynyt. Asiassa mainituilla perusteilla KO oli harkinnut, että oikeudenmukainen yhteinen rangaistusseuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista on 9 vuotta 10 kuukautta vankeutta. HO hyväksyi KO:n tuomion rangaistuksen mittaamista koskevat perustelut ja lopputuloksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
19.11.2019 14.00
Kuka oli pahoinpitelijä - hovioikeus arvioi asianomistajan tunnistuksen luotettavuutta toisin kuin käräjäoikeusVastaaja oli esitutkinnassa kertonut, että ei voi muistaa, missä hän oli tapahtuma-aikaan ollut. Vastaajan todistaja ei ollut pystynyt kertomaan mitään asian kannalta merkityksellistä vastaajan olinpaikasta tekohetkellä. Asianomistaja oli rehellisesti kertonut olleensa tekohetkellä humalassa ja ettei hän muistanut tilanteesta kaikkea. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen pahoinpitelyyn tekemällä ruumiillista väkivaltaa asianomistajalle lyömällä häntä useita kertoja kasvoihin ja tekemällä ruumiillista väkivaltaa asianomistajan kaulaan. HO vapautti vastaajan KO:n tuomitsemasta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta asianomistajalle ja valtiolle. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
18.11.2019 11.00
Hovioikeuden päätös salassa pidettävien oikeudenkäyntiasiakirjojen saamiseksi tutkimuskäyttöön pro gradu -työtä varten - sexsomniaHakijan mukaan ko. HO:n tuomio on Suomessa ensimmäinen, joka koskee sexsomniana tunnettua parasomnian muotoa. Hakijan pro gradu -työ keskittyy tahallisuuden näyttämiseen ja eri todistuskeinojen rooliin tahallisuuteen liittyvässä näytön arvioinnissa sexsomnia-tapauksissa. HO päätti, että hakijalle luovutetaan hänen pyytämänsä neurologian erikoislääkäri Markku Partisen asiantuntijalausunto sekä syyttäjän esittämät kirjalliset lisäkysymykset. Mainittu oikeudenkäyntiaineisto on julkista eikä sen saamiseen tarvita erillistä lupaa. Hakijalle päätettiin antaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n 1 momentin nojalla lupa saada tieteellistä tutkimusta varten sähköisenä jäljennöksenä käyttöönsä kyseinen HO:n tuomio liitetuomioineen. Muilta osin hakemus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 18.11.2019) - Uutiset
13.11.2019 15.30
Hovioikeus arvioi näyttöä väkivallasta toisin kuin käräjäoikeus ja hylkäsi syytteen raiskauksesta - tahallisuuden puuttuessa vastaaja ei ollut syyllistynyt myöskään seksuaaliseen ahdisteluunKO oli tuominnut vastaajan raiskauksesta 9 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoittanut vastaajan korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 4.000 euroa ja tilapäisenä haittana terveydentilan heikentymisestä 1.500 euroa korkoineen. HO puolestaan hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan velvollisuudesta suorittaa asianomistajalle KO:n määräämät korvaukset. HO katsoi asiassa selvitetyn, että vastaaja oli työntänyt sormensa asianomistajan emättimeen vastoin asianomistajan tahtoa, mutta jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi käyttänyt väkivaltaa sukupuoliyhteyteen pääsemiseksi. Vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään seksuaaliseen ahdisteluun. (Vailla lainvoimaa 13.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 15.28
Taksinkuljettaja tuomittiin raiskauksesta 1 v 10 kk vankeusrangaistukseen ja velvoitettiin suorittamaan korvausta kärsimyksestä 3 500 euroaVastaaja oli HO:ssa edelleen kiistänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla. Hän oli kertonut asianomistajan tarjonneen seksiä maksuksi taksikyydistä. HO:ssa vastaaja oli kuitenkin myöntänyt, että jotakin seksuaalista koskettelua oli tapahtunut ja asianomistaja oli ollut tilanteessa seksuaalisesti aktiivinen. Vastaajan mukaan seksuaalinen koskettelu ei kuitenkaan ollut ollut raiskausrikoksen tunnusmerkistön täyttävää. Valituksen perusteella HO:ssa oli ensisijaisesti kysymys siis siitä, oliko KO arvioinut näytön oikein. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 13.27
Kelassa asioinut mies pahoinpiteli ulkomaalaistaustaista 2-vuotiasta lastaKO oli katsonut, että asiassa oli todennäköisesti käynyt niin, että vastaaja oli oli hermostunut siitä, että lapsi oli tiellä, kun hän oli menossa asioimaan Kelaan. Tällöin vastaaja oli lapsesta välittämättä jatkanut kulkuaan ja astunut tahallaan lapsen päälle. Kun KO oli hylännyt kohdassa 1 syytteen lapseen kohdistuneen tahallisen potkaisun osalta, jäi siten vastaajan valituksen perusteella HO:ssa ratkaistavaksi, oliko vastaaja astunut tahallaan lapsen päälle vai oliko vastaajan jalan osuminen lapseen ollut vahinko. Ratkaistavana oli lisäksi se, oliko vastaaja kohdassa 2 lyönyt lapsen isää kyynärpäällä rintaan seurauksin, että tämä oli kaatunut kaidetta päin ja siitä edelleen maahan. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen lapsen osalta lievään pahoinpitelyyn ja lapsen isän osalta pahoinpitelyyn. Vastaaja oli tuomittu yhteiseen 45 ps rangaistukseen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
1.11.2019 13.00
Palloilulajin valmentaja tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä 2 v ja 8 kk ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinVastaaja (s. 1962) oli rangaistuksen lisäksi velvoitettu suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi kärsimyksestä 15 000 euroa ja tilapäisestä haitasta 4 000 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 31.12.2013 lukien, sekä korvaukseksi tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista psykoterapian osalta yhteensä 2.748,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 29.8.2018 lukien. HO arvioi asiassa esitettyä näyttöä samalla tavoin kuin KO eikä muuttanut KO:n tuomiota syyksilukemisen, oikeudellisen arvioinnin, rangaistuksen määräämisen ja korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 1.11.2019) - Uutiset
22.10.2019 10.00
Hovioikeus arvioi lapsen kertomusta ja hylkäsi syytteen 3-vuotiaan lapsen pahoinpitelystäLapsen (s. 2010) kertomus oli annettu noin kaksi vuotta nyt puheena olevien tapahtumien jälkeen ja hänen kertomukseensa oli hyvin todennäköisesti vaikuttanut hänen nuori ikänsä ja hänen asiassa todettu kehitystasonsa. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden HO piti epätodennäköisenä, että lapsi olisi kahden vuoden viiveellä kyennyt kertomaan todistajalle syytteessä väitetyistä teoista. HO piti myös mahdollisena, että lapsen kertomus kokemastaan väkivallasta voi selittyä myös sillä, että hän oli joutunut näkemään aikuisten henkilöiden välisiä väkivaltaisia riitatilanteita. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
21.10.2019 11.00
Käräjäoikeus tuomitsi sukulaismiehen lapseen kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista 5 vuoden vankeusrangaistukseen ja 36 000 euron korvauksiin - hovioikeus hylkäsi syytteenKO oli lukenut vastaajan syyksi sukupuoliyhteyden lähisukulaisten kesken, törkeän raiskauksen ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. KO oli tuominnut vastaajan KO:n hänen syykseen lukemistaan rikoksista 5 vuoden vankeusrangaistukseen ja velvoittanut tämän suorittamaan asianomistajalle vahingonkorvauksia yhteensä 36 000 euroa. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että vastaajan syyllistymisestä syytteessä tarkoitettuihin tekoihin oli jäänyt varteenotettava epäily. Syytteet hylättiin. Vastaaja vapautettiin KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019) - Uutiset
17.10.2019 10.00
Käräjäoikeus arvioi työeläkevakuutusyhtiön esittämän ja konkurssihakemuksen tehneen konkurssipesänhoitajan esteellisyyttä - yhtiön rangaistusvaatimus hylättiin näyttämättömänäAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että pesänhoitajaksi määrätyllä AA:lla olisi ollut sellaista toimeksiantoa työeläkevakuutusyhtiöltä, joka olisi voinut aiheuttaa epäilyn AA:n riippumattomuudesta tai puolueettomuudesta pesänjakajan määräämiseen liittyen ja joka AA:n olisi tullut siten oma-aloitteisesti ilmoittaa tuomioistuimelle. Näyttötakka oli rangaistusvaatimuksen esittäneellä yhtiöllä. Näyttämättä oli jäänyt, että AA olisi menetellyt mitenkään rangaistusvaatimuksessa (perätön lausuma tuomioistuimessa) väitetyin tavoin moitittavalla tavalla. Tässä tilanteessa ei voinut minkään rikoksen tunnusmerkistö myöskään täyttyä. Rangaistusvaatimus / syyte oli sen vuoksi näyttämättömänä hylättävä. Yhtiö toisti KO:n tuomiosta ilmenevän rangaistusvaatimuksensa HO:ssa. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 17.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 9.39
Kasvatusvälineistöä ulkomailta tilannut mies syyllistyi huumausainerikoksen valmisteluunUskottavana ei pidetty vastaajan kertomusta siirtymisestä kahvin ja tupakan kasvatukseen eikä myöskään sitä että kasvatussuunnitelmat olisivat olleet asunnolla jo aikaisemman takavarikon aikana. Takavarikoitu välineistö soveltui hampun/kannabiksen viljelyyn, joten vastaaja oli syyllistynyt huumausainerikoksen valmisteluun syytteen teonkuvauksen mukaisesti. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
14.10.2019 13.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei vastaaja syyllistynyt lastensuojeluilmoituksen tehneen aviopuolison vainoamiseenAsianomistaja oli tehtnyt lastensuojeluilmoituksen vastaajan lapsista koulun pihalla tapahtuneen välikohtauksen ja oudoksi kokemansa vastaajan puolison viestittelyn jälkeen. Koska tekojen uhrina oli ollut nimenomaan A, HO asiassa selostetut lain esityöt huomioon ottaen katsoi, ettei vastaaja ollut syyllistynyt asianomistajan aviopuolisoon (B) kohdistuneeseen vainoamiseen. Koulun pihamaalla ja asianomistajien kodin ovella käynti eivät myöskään tosiasiassa olleet kohdistuneet B:hen ottaen varsinkin huomioon, että vastaaja oli heti poistumiskehotuksen saatuaan lähtenyt pois paikalta. Syyte oli siten B:hen kohdistuneen vainoamisen osalta hylättävä. Vastaaja oli syytteessä kerrotulla tavalla menetellessään 15.2.2017 lukien toistuvasti seurannut, tarkkaillut, ottanut yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla oikeudettomasti vainonnut A:ta, että se oli ollut omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa ja ahdistusta. Menettelyllään vastaaja oli syyllistynyt A:han kohdistuneeseen vainoamiseen. Koska syyte B:hen kohdistuneen vainoamisen osalta hylättiin, rangaistusta oli alennettava ja vastaaja vapautettava tältä osin tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajan syyksi luetuista teoista HO katsoi yhteisen 60 ps suuruisen sakkorangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
14.10.2019 12.00
Hovioikeus: Velkoja perimään tulleen vastaajan ei tullut pitää asianomistajan kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena - pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 4 v vankeuttaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli käynyt K:n asunnolla perimässä A:lta velkaa ja tässä yhteydessä kohdistanut A:han väkivaltaa ainakin lyömällä tätä nyrkillä päähän. Asiassa oli lisäksi riidatonta, että A oli myöhemmin samana päivänä kuollut ja kuolema oli aiheutunut päähän kohdistuneen tylpän iskun seurauksena tulleesta pään vammasta. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja nyrkillä lyömisen lisäksi potkaissut A:ta päähän ja aiheuttanut tälle tämän kuolemaan johtaneen päävamman sekä teon oikeudellisesta arvioinnista. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut vastaajan potkaisseen A:ta päähän ja siten aiheuttaneen tämän kuolemaan johtaneen pään vamman. Se, että A:n kuolinaika oli jäänyt tarkemmin selvittämättä, ei antanut aihetta arvioida syy-yhteyttä toisin. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vastaajan ollut tullut pitää A:n kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena eikä vastaaja siten ollut tahallisesti aiheuttanut A:n kuolemaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset vastaajan rikosten törkeysarvioinnin ja syyksilukemisen osalta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista oli 4 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 10.00
Hovioikeus arvioi lapsen päiväkirjamerkintöjä - lapsen koskettelussa ja hieronnassa katsottiin olleen seksuaalinen tarkoitus - korvausta myös tilapäisestä haitastaKO oli tuominnut 1980 syntyneen miehen 14-vuotiaan tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja velvoittanut miehen maksamaan lapselle kärsimyksestä 3.200 euroa ja sairaanhoitokustannusten korvausta. KO oli hylännyt lapsen vaatimuksen tilapäisen haitan korvauksesta. HO ei muuttanut KO:n tuomiota miehen valituksen johdosta. Sen sijaan lapsen vastavalituksen johdosta HO tuomitsi miehen korvaamaan lapselle myös tilapäisestä haitasta 4.000 euroa. Lapsesta esitetyn lääkärinlausunnon mukaan tällä todettu stressireaktio oli ollut seurausta rikoksesta. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 10.30
Kunniaväkivaltaa - tytärtään ja tämän poikaystävää kohti autolla ajanut mies tuomittiin yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiin - syyte tapon yrityksestä hylättiinEnsisijainen syyte tapon yrityksestä oli hylätty, koska asiassa mainituin tavoin surmaamiseen tähtäävää tarkoitustahallisuutta ei ollut näytetty olleen käsillä ja koska myöskään sitä koskevan alimmanasteisen todennäköisyystahallisuuden käsilläoloon ei ollut näytetty riittäviä perusteita, koska vallinneissa olosuhteissa ajovauhdin ja paikan huomioon ottaen kuolema ei ollut betonimuurin läheisyydestä huolimatta ollut niin todennäköinen seuraus vastaajan menettelystä, että hänen syykseen olisi voitu lukea tapon yritys. Vastaajan syyksi oli siten (syytekohdan 6 osalta) luettava törkeän pahoinpitelyn yritys syyttäjän toissijaisen syytteen mukaisesti. KO tuomitsi vastaajan törkeän pahoinpitelyn yrityksen lisäksi myös kolmesta pahoinpitelyistä, yhdestä pahoinpitelyn yrityksestä ja yhdestä laittomasta uhkauksesta 2 v 4 kk vankeusrangaistukseen ja 4 050 euron vahingonkorvauksiin asianomistajille. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 12.54
Päivystyspoliklinikalla työskennelleen sairaanhoitajan ei näytetty anastaneen lääkkeitä - syyttäjälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajan väitettin ottaneen päivystyspoliklinikalla ainakin 10 kappaletta poliklinikan potilaille tarkoitettuja Tenox-tabletteja omiin tarkoituksiinsa poliklinikan elektronisesta lääkekaapista. KO oli katsonut asiassa jääneen järkevä epäilys vastaajan syyllisyydestä ja oli siten hylännyt syytteen kavalluksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta. HO ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 10.00
Lapsen kertomusta pidettiin uskottavana - isälle 50 päiväsakkoa ja 300 euron korvausvelvollisuus 8- tai 9-vuotiaan poikansa kasvoille lyömisestäIsän katsottiin tehneen (5.6.2014 - 4.6.2016) ruumiillista väkivaltaa tekoaikaan 8- tai 9-vuotiaalle pojalleen lyömällä tätä kädellä kasvoihin siten, että lapsen silmälasit olivat menneet rikki. Teosta oli aiheutunut lapselle kipua kasvoihin. Isä tuomittiin 50 ps rangaistukseen ja korvamaan lapselle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 300 euroa. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n määräämä sakkorangaistus oli ankaruudeltaan syyksi luettuun tekoon nähden vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen. HO vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle asianajajalle KO:sta maksettu edunvalvojan palkkio. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 15.00
Hovioikeus arvioi oliko kotikasvatuksen mahdollistama lapsen fyysisen ohjaamisen ja rajoittamisen hyväksyttävä raja perhekodissa ylitetty vai ei - kysymys myös oikeudenkäyntikuluista ja valtion korvausvelvollisuudestaHO tuomitsi perhekotia ylläpitävän naisen 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen 1.9.-30.11.2017 välisenä aikana tehdystä lievästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeuden tuomiota asianomistajalle tuomitun 100 euron korvauksesta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ei muutettu. HO ei muuttanut KO:n tuomiota myöskään siltä osin kuin siinä oli hylätty syyte kahdesta lievästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO totesi, ettei KKO ole antanut suoranaista ennakkoratkaisua tämän kaltaisesta tapauksesta, mutta ratkaisu KKO 2016:41 oli sovellettavissa tapaukseen. HO totesi johtopäätöksenään, että syyte oli pääosin hylätty ja hyväksytyltäkin osin lievennetty niin merkittävästi, että asiassa oli sen vuoksi erityinen syy velvoitettaa valtio korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. Kohtuulliseksi korvausvelvollisuudeksi HO katsoi kolme neljäsosaa kohtuullisiksi hyväksytyistä määristä eli KO:n osalta 8.091,38 euroa ja HO:n osalta 6.348,57 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 13.00
Koiranomistaja tuomittiin järjestysrikkomuksesta 40 euron rikesakkoon ja korvamaan toiselle koiranomistajalle lopetetun koiran eläinlääkärikuluina 2 399,33 euroaKO oli todennut näytön osoittaneen, että vastaaja oli pitänyt koiriaan vapaana taajamassa asianomistajan kertomalla tavalla eikä ollut kyennyt estämään koiraansa puremasta asianomistajan koiraa. Lausutuilla perusteilla syyte oli tullut näytetyksi toteen. Korvausvelvollisuus perustui syyksilukemiseen ja asianomistajan kirjallisena todisteena esittämään eläinlääkärilaskuun. Vastaajan menettely oli syy-yhteydessä siihen, että asianomistajan koiralle oli aiheutunut vakavia vammoja ja se oli jouduttu lopettamaan. Jos vastaaja olisi pitänyt koiransa kytkettynä, ei yhteenottoa olisi todennäköisesti tapahtunut. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 11.55
KKO arvioi näyttöä törkeässä raiskauksessa ja kumosi hovioikeuden vapauttavan tuomionKysymys näytön arvioinnista törkeää raiskausta koskevassa asiassa. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta törkeästä raiskauksesta. Syytteen mukaan A oli pakottanut B:n kanssaan sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa sekä käyttämällä hyväkseen sitä, että B oli tajuttomuudesta johtuvan tiedottomuuden ja väkivallan käytöstä johtuvan pelkotilan vuoksi ollut kykenemätön puolustamaan itseään. Korkein oikeus katsoi, että A:n syyllistymisestä syytteessä kuvattuun menettelyyn ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Käräjäoikeuden tuomitsema 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus jäi voimaan. - Uutiset
1.10.2019 14.05
Oliko yhteisymmärryksessä aloitetun yhdynnän jatkamiselle ilman kondomia ollut asianomistajan suostumus - erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksestaAsiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO:n enemmistö katsoi, että vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli mahdollinen ja myös siinä määrin todennäköinen, että asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä. Näin lisättynä ja muutettuna HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajan syyksi sen raiskauksen, josta hänelle oli rangaistusta vaadittu. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 10.00
Hovioikeus: Laitonta maahantulon järjestämistä koskevan syytteen tueksi ei ollut esitetty riittävää näyttöäSyyttäjä oli esittänyt syytteen tueksi muun muassa valvontakameran kuvia sekä otteita matkapuhelimien yhteystiedoista sekä yhteydenpidosta. Hovioikeus totesi, ettei syyttäjän esittämistä kuvista varmuudella voitu tunnistaa ketään niiden epäselvyyden vuoksi. Myöskään matkapuhelimissa olevien yhteystietojen tai tapahtuneen yhteydenpidon yhteyttä syytteessä esitettyihin tapahtumiin ei voitu osoittaa, joten niiden ei voitu katsoa merkittävästi tukevan syytettä. Näyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi, että valittajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyte hylättiin ja valittaja vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemasta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
27.9.2019 14.30
54-vuotias mies tuomittiin 6-7-vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1 v 8 kk vankeusrangaistukseen ja maksamaan lapselle korvausta henkisestä kärsimyksestä 3 000 euroaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jossa KO oli lukenut perheen tuttavapiiriin kuuluneen vastaajan syyksi sen, että tämä oli kosketellut lasta sukupuolielimestä ja rasvannut sitä. Vastaaja oli ollut alasti ja kosketellut omaa sukupuolielintään. Hän oli lisäksi katsellut lasta tämän sovittaessa alusvaatteita ja sukkahousuja. Hän oli yrittänyt saada lapsen koskemaan sukupuolielintään, mikä oli jäänyt yritykseksi lapsen kieltäydyttyä siitä. Muilla tekokerroilla hän oli saanut lapsen kokeilemaan alusvaatteita, legginssejä ja sukkahousuja sekä kerran kuvannut lasta. Hän oli vaihtanut vaatteita siten, että lapsi oli nähnyt hänen paljaan sukupuolielimen. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
23.9.2019 12.30
Ravintolaillan päätös - erittäin vahvasti päihtyneen raiskauksesta 1 vuosi 3 kuukautta ehdollista vankeuttaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja syytteessä kuvatulla ja KO:n hänen syykseen lukemalla tavalla käyttänyt sukupuoliyhteydessä hyväkseen asianomistajan humalatilasta ja väsymyksestä johtunutta tiedotonta tilaa, vai oliko sukupuoliyhteys perustunut vastaajan väittämin tavoin yhteisymmärrykseen. Jos vastaajan katsottiin menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla, kysymys oli vielä siitä, oliko menettelyä pidettävä RL 20 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuna raiskauksen vähemmän vakavana tekotapana. Lisäksi kysymys oli rangaistuksen mittaamisesta. HO katsoi, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt RL 20 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun raiskaukseen. KO:n tuomiota ei ollut näin ollen aihetta muuttaa rikoksen otsikoinnin osalta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Vastaaja tuomittiin 1 v 3 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019) - Uutiset
19.9.2019 9.00
Erimielinen hovioikeus arvioi oliko verotarkastuksessa havaittu ohimyynti aiheutunut siitä, että biljardisalilla työskennellyt vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvarojaHO katsoi vastaajan anastaneen hallussaan olleita yhtiön varoja ja näin olleen syyllistyneen kavallukseen (1.4.2013–5.11.2015). Anastettujen varojen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 12 000 euron sijasta 4 000 euroa. Syyte tätä enemmältä osin hylättiin näyttämättömänä. Vastaaja tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan yhtiölle anastamansa hallussaan olleen omaisuuden määrän 4 000 euroa. Kohtuulliseksi korvaukseksi asianomistajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa HO harkitsi asian laatu ja laajuus huomioon ottaen 2.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei asiassa ollut riittävää näyttöä siitä, että verotarkastuksessa havaittu ohimyynti olisi aiheutunut siitä, että vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvaroja. Myös sillä seikalla oli merkitystä, että yhtiössä ei ollut havaittu ennen verotarkastusta asianomistajan mukaan lähes 55 000 euron suuruista rahavarojen katoamista. Eri mieltä ollut jäsen hylkäsi syytteen kavalluksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
18.9.2019 13.45
EIT:n ratkaisun tiivistelmä asfalttikartelliasiassa on julkaistu FinlexissäEIS 6 artiklan 1 kappaletta ja 3 kappaleen d kohtaa ei ollut rikottu. Valittaja väitti myös, että EIS 6 artiklan 1 ja 2 kappaletta oli rikottu, sillä KHO oli alentanut näyttökynnystä tässä asiassa ja tosiasiassa siirtänyt todistustaakan valittajalle. EIT jätti väitteet tutkimatta ilmeisen perusteettomina EIS 35 artiklan 3 kappaleen a kohdan ja 4 kappaleen nojalla. - Uutiset
18.9.2019 13.00
Oliko lyönyt avovaimonsa 5-vuotiasta poikaa - hovioikeus arvioi lapsen kertomuksen luotettavuutta ja oli erimielinen vastaajan syyllisyydestäSyytteen mukaan vastaaja oli tehnyt useammassa eri tilanteessa ruumiillista väkivaltaa avovaimonsa pojalle (tekoaikaan 5-v) lyömällä häntä kädellä vartaloon. Vastaajan menettelystä pojalle oli aiheutunut ainakin kipua. HO:n enemmistö katsoi, ettei vastaajan syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Eri mieltä ollut HO:n jäsen katsoi, että syyte pahoinpitelystä oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 9.28
Toisin kuin hovioikeus KKO hylkäsi syytteen raiskauksesta varteenotettavan epäilyn vuoksi ja vapautti vastaajana olleen lehdenjakajan tuomitusta vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudestaA oli syytteen teonkuvauksen mukaan ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa käyttämällä hyväkseen B:n humalatilasta johtunutta tiedottomuutta tai muuta avutonta tilaa, jonka takia B oli ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Syyttäjä ja B vaativat A:lle rangaistusta raiskauksesta. Kysymys näytön arvioinnista ja siitä, oliko B tapahtuma-aikana ollut rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin tarkoittamassa tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa. KKO kumosi hovioikeuden tuomion. Syyte raiskauksesta hylättiin ja A vapautettiin hänelle tuomitusta 2 vuoden vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta. - Uutiset
17.9.2019 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen kavalluksesta - ravintolan vuoropäällikön syyllisyydestä jäi syytettä tukevista seikoista huolimatta varteenotettava epäilyHO katsoi asiassa mainituin ja muutoin KO:n tuomiosta ilmenevin perustein, että näyttöä kokonaisuutena arvioiden vastaajan esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ja tuntemattomaksi jääneen muun tekijän mahdollisuutta ei voitu pitää syyksilukemiseen riittävällä tavalla poissuljettuna. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä jäi syytettä tukevista seikoista huolimatta varteenotettava epäily ja syyte oli näin hylättävä. Valtio velvoitettiin ROL 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
11.9.2019 14.00
Tuntemattomaksi jääneeltä henkilöltä polkupyörän hankkinut syyllistyi tuottamukselliseen kätkemisrikokseen - syyte varkaudesta jäi toteen näyttämättäAsiassa lausutuilla perusteilla KO oli todennut, että vastaajan menettely täytti tuottamuksellisen kätkemisrikoksen tunnusmerkistön ja syyte katsottiin toteennäytetyksi. Vastaaja oli syyllistynyt tuottamukselliseen kätkemisrikokseen. Vastaaja oli tuomittu 20 ps rangaistukseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.9.2019) - Uutiset
10.9.2019 10.30
14-vuotias ja 17-vuotias olivat sukupuoliyhteydessä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäA:n (tapahtuma-aikaan 14 v) kertomuksesta tai tapahtumaolosuhteista ei ollut käynyt ilmi, että vastaaja (tapahtuma-aikaan 17 v) olisi painostanut, taivutellut tai houkutellut häntä seksiin. A ja vastaaja olivat kertoneet yhdenmukaisesti, että ehkäisystä oli huolehdittu, koska A oli kertonut syövänsä ehkäisypillereitä. Saman tyyppisen taustan omaavat nuoret olivat siten olleet keskenään tasavertaisessa asemassa päättämään seksuaalisesta käyttäytymisestään, sen oli kuvattu tapahtuneen vapaaehtoisesti eikä asiassa kuvatuissa olosuhteissa mikään muutoinkaan viitannut siihen, että A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta olisi loukattu. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyte oli siten hylättävä. Asian näin päättyessä vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
9.9.2019 14.00
Syyte salakatselusta hylättiinVastaaja oli lähtenyt seuraamaan betonijätettä kuljettavaa kuorma-autoa selvittääkseen, mihin betonia viedään. Syytteen mukaan vastaaja oli oikeudettomasti ottanut valokuvan, jossa näkyi asianomistaja oman kotinsa pihamaalla. Asiassa todetun perusteella oli voitu todeta, ettei vastaaja ollut tahallaan kuvannut asianomistajaa piha-alueella. Vastaaja ei ollut siten syyllistynyt salakatseluun. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 14.00
Yhteisymmärryksessä aloitettu yhdyntä johti raiskaukseen - riittää, että tekijä väkivaltaa käyttäen murtaa uhrin tahdonHO totesi, että raiskauksen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää, että tekijä väkivaltaa käyttäen murtaa uhrin tahdon. KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin säännöksen tarkoittamaa väkivaltaa voi siten olla esimerkiksi uhrin raajoista kiinni pitäminen ja näin uhrin pitäminen aloillaan. Tässä tapauksessa nainen oli kertonut miehen olleen hänen päällään ja pitäneen hänen käsiään paikoillaan. Nainen oli useasti pyytänyt miestä lopettamaan yhdynnän, mistä huolimatta mies oli jatkanut menettelyään. Mies oli ollut naista painavampi ja nainen oli yrittänyt rimpuilla päästäkseen tilanteesta pois. Näin ollen miehen menettelyssä oli kysymys raiskauksen tunnusmerkistössä tarkoitetusta väkivallasta. Asiassa lausutuin perustein HO katsoi, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä miehen syyllisyydestä syytteessä kuvattuun tekoon. Syyksilukemisen osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Mies tuomittiin raiskauksesta 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Mies velvoitettiin suorittamaan naiselle korvaukseksi henkisestä kärsimyksestä 2.500 euroa, tilapäisestä psyykkisestä haitasta 2.500 euroa ja sairaanhoitokuluista 340,10 euroa, yhteensä 5.340,10 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 10.27
Hovioikeus arvioi lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan säännöksen tunnusmerkistöä ja hylkäsi syytteen tältä osin - lapsiin kohdistettava tavanomainen ystävällinen koskettelu ei sinänsä sisällä sellaista seksuaalista merkitystä, jota säännöksessä tarkoitetaanNäyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi asianomistajaa halatessaan ainakaan tahallaan painanut sukupuolielimensä tämän selkää vasten. Asiassa esitetty selvitys ei riittävällä varmuudella poissulkenut sitä varteenotettavaa mahdollisuutta, että vastaaja oli kerrotussa tilanteessa saunan jälkeen kylpytakkiin pukeutuneena asianomistajan tavatessaan halannut tätä takaapäin ystävällisessä tarkoituksessa. Tältä osin syyte (syyte 2) ja korvausvaatimukset hylättiin. Sen sijaan vastaaja tuomittiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä (syyte 1), kun hän oli kosketellut sängyssä nukkuneen asianomistajan sukupuolielintä tämän samassa sängyssä nukkuneen puolison yli. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseenVastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 15.46
Koskiko 14-vuotiaan haaroväliin? Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäLapsen mukaan vastaaja oli kolmella eri kerralla koskenut häntä haaroväliin, kahdella kerralla housujen päältä ja kolmannella kerralla housujen reunaan ja vähän ihoonkin ennen haaroväliä. Lapsen mukaan vastaajan menettely oli tuntunut epämukavalta. Arvioituaan asiaa kokonaisuutena HO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajan syyllistymisestä syytteissä tarkoitettuihin tekoihin oli jäänyt varteenotettava epäily. Asian näin päättyessä syytteet sekä vastavalitus hylättiin ja vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa ja hänen puolustajansa palkkio sekä valtion varoista maksetut todistelukustannukset jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
21.8.2019 10.00
Seksuaalisesta ahdistelusta 70 päiväsakkoa ja 1 000 euron kärsimyskorvaus - menettelylle ei ollut osoitettavissa mitään muuta järkevää selitystä kuin seksuaalinen motiiviTapahtuma-aikaan 34-vuotias vastaaja oli yllättäen ottanut 19-vuotiaan asianomistajan halausotteeseen ja pitänyt kiinni siten, ettei asianomistaja ollut päässyt pois tilanteesta ja tämän jälkeen suudellut poskelle, yrittänyt suudella suulle ja kädelle sekä nylkyttänyt lantiotaan takaapäin asianomistajan takapuolta vasten. Teolla oli ollut asianomistajalle pidempiaikaisia vaikutuksia, koska asianomistaja edelleen karttaa yksin liikkumista pimeällä ja kokee ulkomaalaistaustaisten miesten läsnäolon ahdistavana. Nämä seikat huomioon ottaen kohtuullisena kärsimyskorvauksen määränä oli pidettävä 1 000 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
14.6.2019 13.41
Ei näyttöä, että äiti olisi syyllistynyt pahoinpitelyyn viemällä vuonna 2008 syntyneen poikansa niskahiuksista kiinni pitämällä omaan huoneeseen tai laiminlyömällä lapsen hampaiden hoidonSyyttäjä oli HO:ssa lausunut, että lapsen kertomus niskahiuksista vetämisestä oli ollut yksityiskohtainen ja kokonaisuutena arvioiden sitä olisi tullut pitää tältä osin riittävänä näyttönä. Syyttäjän mukaan KO oli arvioinut näyttöä väärin myös lapsen hammashoidon laiminlyönnin osalta. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
14.6.2019 13.14
Ei näyttöä, että vastaaja olisi tehnyt ruumiillista väkivaltaa 10-vuotiaalle lapselle tarttumalla tätä kaulasta ja kaatamalla lattialleKO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä 40 päiväsakon rangaistukseen. HO puolestaan katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi pahoinpidellyt lasta syytteessä kuvatulla tavalla. Näin ollen syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
14.6.2019 9.57
KKO:n ratkaisu mahdollisesti unitilassa tehdystä raiskauksesta – asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestäA:n katsottiin olleen sukupuoliyhteydessä nukkuvan B:n kanssa työntämällä kaksi tai kolme sormea B:n emättimeen. A kertoi toimineensa unitilassa. Kysymys näytön arvioinnista ja siitä, oliko tekoa pidettävä tahallisena. Arvioidessaan vaihtoehtoista tapahtumainkulkua vastaan ja sen puolesta puhuvia seikkoja, Korkein oikeus totesi, että A:n vaihtoehtoista tapahtumainkulkua voitiin pitää lähtökohtaisesti jossain määrin epätodennäköisenä. Asiassa oli kuitenkin esitetty siinä määrin tämän vaihtoehtoisen tapahtumainkulun puolesta puhuvaa näyttöä, ettei sitä voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Asiassa jäi siten varteenotettava mahdollisuus siitä, että A oli syytteessä tarkoitettua tekoa tehdessään toiminut unitilassa. Näin ollen tuomitsemiskynnys tahallisuutta edellyttävästä raiskauksesta ei ylittynyt, vaan asiassa jäi varteenotettava epäily A:n syyllisyydestä. (Ään.) - Uutiset
14.6.2019 9.30
Syytteet nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta ja nuorena henkilönä tehdystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin - ”en ole varma olenko valmis” -kuiskaus vastaajan korvaan ei riittänytAsiassa oli riidatonta, että tekohetkellä 16 vuoden 5 kuukauden ikäinen vastaaja ja 15 vuoden 10 kuukauden ikäinen asianomistaja olivat tutustuneet viestittelemällä internetissä. He olivat menneet vastaajan kotiin ja olleet sukupuoliyhteydessä keskenään. Asianomistaja oli HO:ssa kertonut KO:ssa kertomastaan poiketen, että kuiskaus ”en ole varma olenko valmis” vastaajan korvaan ennen vaatteiden riisumista oli ollut ainoa kerta, kun hän oli sanallisesti ilmaissut, ettei halua yhdyntää. Hän oli pitänyt mahdollisena, ettei vastaaja ollut ymmärtänyt kuiskausta. Asianomistaja oli kertonut toimineensa vastaajan pyyntöjen mukaisesti. HO katsoi, että asianomistajan HO:ssa kuvaama osapuolten välinen keskustelu ja sitä seurannut asianomistajan käyttäytyminen eivät olleet olleet sellaisia, joista vastaajan olisi täytynyt ymmärtää, ettei asianomistaja halunnut yhdyntää. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi työmarkkinatukea väärin perustein nostaneen syyllistyneen petokseenAsiassa mainitut seikat puhuvat vahvasti sen johtopäätöksen puolesta, että vastaajalla oli ollut tahallinen hyötymistarkoitus. Asiassa ei ollut tullut esille painavia seikkoja sen vaihtoehdon puolesta, että vastaaja olisi vain huolimattomuudesta antanut väärän sisältöisiä tietoja Kelalle. Sen vuoksi vastaaja oli tuomittava petoksesta KO:n tuomiosta ilmenevän teonkuvauksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 13.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden uusimmat ratkaisut koskevat muun muassa pysäköintivirhemaksua, takaisinsaantia konkurssipesään, vuokran alennusta ja vuokrasopimuksen purkua, tuomion purkamista, tekijänoikeusrikosta, joukkoliikenteen tarkastusmaksua, aserikosta, välimiesmenettelyn moitetta, lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta, rikoksentekijän luovuttamista, säätiön hallituksen jäsenen erottamista, tuomarin esteellisyyttä, maasta poistamisen edellytyksiä sekä rahanpesurikosta. - Uutiset
10.6.2019 11.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt todennäköisenä, että uimahousut olisivat pudonneet vahingossa - tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäVaikka vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumakulku uimahousujen putoamisesta vahingossa oli sinänsä mahdollinen, se oli asiassa todetut seikat huomioon ottaen niin epätodennäköinen, ettei hänen syyllisyydestään ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 15.30
Hovioikeus palautti omaan lapseensa kohdistuneesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä tuomitulle äidille langetetun puutteellisesti perustellun rikostuomion käräjäoikeuteenTuomion perustelut olivat ratkaisevalla tavalla puutteelliset ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Näytön selostusosasta ilmeni, että KO:sa oli esitetty myös syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Johtopäätöksissä se oli jäänyt täysin arvioimatta. Valittaja oli siis vastoin kiistämistään tuomittu rangaistukseen omaan lapseensa kohdistuneesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä ilman, että asiassa esitettyä näyttöä oli asianmukaisella tavalla arvioitu. Huom! Ks. KKO:2020:40: KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että KO:n tuomiota ei ollut näytön arvioinnin osalta perusteltu ROL 11 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, mutta asiaa ei tässä tapauksessa tullut palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi, vaan asian käsittelyä tuli jatkaa HO:ssa. ) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
29.4.2019 16.00
Naapurin kesämökkiä tarkkaillut ja autollaan naapureita kohti ajanut mies tuomittiin vainoamisesta ja kahdesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuntuvaan sakkorangaistukseen ja korvauksiinVastaajan menettelyä oli tapauksen olosuhteissa pidettävä rikoslaissa tarkoitettuna vainoamisena (syyte 1). Syytekohtien 2 ja 3 osalta oli selvää, että tahallaan kohti ajaminen täytti liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. Rangaistus oli yleisen oikeuskäytännön mukainen tuntuva sakkorangaistus eli 50 päiväsakkoa. Asianomistajan 1 200 euron korvausvaatimusta kärsimyksestä voitiin määrällisesti pitää perusteltuna ottaen huomioon teon kestoaika, autolla tapahtuneet vainoamiset ja asianomistajalle aiheutunut ahdistus. - Uutiset
23.4.2019 10.40
Hovioikeus arvioi näyttöä kun väitetyistä törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja raiskauksista oli kulunut huomattavan pitkä aika - vankeutta 5 v 6 kk ja 40 000 euron vahingonkorvausKorkein oikeus on käsitellyt näyttökynnystä seksuaalirikoksissa ennakkoratkaisussaan 2013:96. HO hyväksyi KO:n tavoin näytön arvioinnin lähtökohdiksi kyseisestä ratkaisusta ilmenevät seikat. Kysymys myös ankaroittamisperusteiden täyttymisestä, rangaistuksen mittaamisesta ja korvausvelvollisuudesta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1.1.2000 - 1.12.2003, useita raiskauksia 1.4.2005 - 30.6.2006 ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1.4.2005 - 30.6.2006. Vastaaja tuomittiin 5 v 6 kk vankeusrangaistukseen. Kärsimyskorvauksen määrää arvioitaessa oli tällaisessa tilanteessa käytettävä kokonaisharkintaa. Kohtuullinen kokonaiskorvaus oli 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 23.4.2019) - Uutiset
15.4.2019 9.30
Lääkärinlausunnon kirjaukselle tapahtumapaikasta ei annettu merkitystä asianomistajan kertomuksen uskottavuuden arvioinnissa raiskausta ym. koskevassa rikosasiassaLääkärinlausuntoon kirjatut tapahtumatiedot olivat HO:n käsityksen mukaan yleispiirteinen kuvaus A:n tutkimukseen tulemisen syystä, eikä sohvasta ja sängystä tapahtumapaikkoina sanotulla ollut merkitystä A:n kertomuksen uskottavuutta arvioitaessa, kuten KO oli tuomiossaan arvioinut. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 13.00
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 11 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus ja 1 500 euron kärsimyskorvausKO oli katsonut näytetyksi, että vastaaja oli ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa. Tekoajankohta oli jäänyt asiassa tarkemmin selvittämättä. Asianomistaja oli ollut tekohetkellä 14 tai 15 -vuotias ja vastaaja yli 20-vuotias. Tekoon ei ollut näytetty liittyneen pakottamista tai painostamista. Asiassa lausutut seikat huomioiden KO oli katsonut, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajalle oli 11 kuukautta vankeutta, joka voitiin määrätä ehdollisena. Vastaaja oli velvoitettu suorittamaan asianomistajalle korvauksena kärsimyksestä 3.500 euroa. HO alensi KO:n asianomistajalle maksettavaksi tuomitun korvauksen kärsimyksestä 1.500 euroon. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 10.15
Pienoiskivääri laukesi asunnolla ja luoti osui naista jalkaan - syyte tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä jäi näyttämättä - syyllistyi törkeään vammantuottamukseenAsiassa oli riidatonta, että A:n ja vastaajan ollessa kahdestaan vastaajan asunnolla vastaajan kädessä ollut pienoiskivääri oli lauennut ja luoti oli osunut A:ta vasempaan jalkaan aiheuttaen hänelle syytteessä kuvatut vammat. Asiassa oli ensin ratkaistavana kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt tilanteessa tahallisesti. HO totesi, ettei asiassa esitetystä selvityksestä voitu riittävällä varmuudella päätellä, että vastaaja olisi menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla tahallaan. Syyte tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä oli siten jäänyt näyttämättä. HO katsoi, että vastaaja oli aiheuttanut A:n vamman törkeällä huolimattomuudella. Rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen, että vastaaja oli käsitellyt vaarallista ampuma-asetta tavalla, josta oli aiheutunut A:lle potentiaalinen hengenvaara laukauksen suuntautuessa A:ta kohti lähietäisyydeltä. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt siihen törkeään vammantuottamukseen, josta syyttäjä oli HO:sa viimesijaisesti vaatinut hänelle rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittuYhteenvetona HO päätyi siihen, toisin kuin KO, että todistelutarkoituksessa kuullun B:n kertomuksella ja kertomusta tukevilla olosuhteilla oli näytetty, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittu ja kantajan työsuhde yhtiöön oli päättynyt 2.9.2016. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
5.4.2019 14.43
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi raiskaussyytteen ja korvausvaatimuksetKO oli tuomiossaan asiassa esitetyn näytön perusteella katsonut, että vastaaja oli tarjonnut asianomistajalle yhden oluen, minkä jälkeen asianomistaja oli menettänyt tajuntansa. Tuomion mukaan vastaaja oli raahannut tajuttoman asianomistajan sängylle ja raiskannut tämän. Vastaaja haki muutosta KO:n tuomioon ja vaati syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä. Syyttäjä ja asianomistaja vaativat, että vastaajan valitus hylätään. Arvioituaan kokonaisuutena syytteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapahtumat vastaajan asunnossa olivat edenneet muulla kuin syytteessä kuvatulla tavalla, eikä asiassa voitu sulkea pois vaihtoehtoa, että asianomistajan selvitetyksi tulleet vammat olivat aiheutuneet sellaisen vastaajan menettelyn seurauksena, josta syytteessä ei ollut kysymys. Epäselvässä tilanteessa asia oli ratkaistava rikoksesta epäillyn hyväksi, minkä vuoksi HO hylkäsi syytteen ja korvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 5.4.2019) - Uutiset
29.3.2019 9.22
Varteenotettava epäily jäi, että reisiluun kierteinen murtuma oli aiheutunut potkun seurauksena - syyttäjän ja asianomistajan valitukset hylättiinAsiassa oli riidatonta, että asianomistajan vasemman reisiluun yläosaan oli nyt puheena olevan tapahtuman yhteydessä tullut kierteinen murtuma ja että vasempaan reiteen oli aiheutunut turvotusta, mustelmaa ja voimakasta aristusta. Kysymys oli siitä, olivatko kyseiset vammat aiheutuneet vastaajan potkun vai asianomistajan kaatumisen seurauksena. HO totesi, että asiassa oli suoranaisena näyttönä esitetty vain asianosaisten ristiriitaiset kertomukset. Tässä tilanteessa lääketieteellisellä näytöllä oli ratkaiseva merkitys. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella oli mahdollista, että asianomistajan vamma oli syntynyt kaatumisen seurauksena. Näin ollen asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2019)