Prosessinjohto
- Uutiset
9.10.2023 11.00
Hovioikeus: Isännöitsijäyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisessa korvausriidassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli poistettavaKantajan vetoaminen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä oli ollut osittain seurausta KO:n puutteellisesta prosessinjohdosta asian valmistelussa eli siitä, että KO oli laiminlyönyt selvittää kanneperusteen epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet sekä laiminlyönyt varmistaa sen, että asianosaiset mainitsevat jo valmistelussa kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota. Tästä oli seurauksena ollut se, ettei isännöitsijäyhtiö ollut voinut esittää laskutuksen oikeellisuudesta vastanäyttöä. Tuomio oli ollut perusteluiltaan siinä määrin sekava ja epätäydellinen, ettei siitä ilmennyt, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustui. Koska asunto-osakeyhtiö oli isännöitsijäyhtiön syystä menettänyt reklamaatio- ja kanneoikeutensa urakoitsijan loppulaskutuksesta, oli laskutuksen oikeellisuus ratkaistava tässä oikeudenkäynnissä niin, että molemmilla asianosaisille on mahdollisuus esittää asiasta näyttöä. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 9.10.2023) - Uutiset
22.9.2023 9.24
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa asiassa, joka koski asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta rikosasian yhteydessäSyyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta hänen alaikäiseen lapseensa B:hen kohdistamastaan pahoinpitelystä. Käräjäoikeus oli hylännyt syytteen pahoinpitelystä vanhentuneena. Käräjäoikeus oli samasta syystä hylännyt asianomistaja B:n vahingonkorvausvaatimukset asiassa. Hovioikeus ei myöntänyt B:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkein oikeus totesi, että syytteen hylkäämisestä vanhentuneena ei suoraan seurannut vahingonkorvausvaatimuksen hylkääminen. Vahingonkorvauksen vanhentumisajan arviointiin tuli soveltaa velan vanhentumisesta annetun lain säännöksiä. Vahingonkorvausta koskevan vanhentumisajan kulumiseen sovellettavat säännökset olivat kysymyksessä olevassa tapauksessa tulkinnanvaraisia ja tätä koskeva kysymys oli myös periaatteellisesti merkityksellinen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeuden olisi tullut myöntää B:lle jatkokäsittelylupa muutos-, tarkistus- ja ennakkoratkaisuperusteilla sekä painavan syyn perusteella. - Uutiset
31.8.2023 10.45
Edilex-sarjan uudessa artikkelissa Sami Myöhänen tarkastelee aineellista prosessinjohtoa keskittyen hallintoprosesseihinOikeudenkäynnin käsittelyvaiheen tehtävien jakautuminen prosessisubjektien välillä johtaa kysymykseen tuomioistuimen roolista ja tehtävistä. Tällaiset tehtävät ovat prosessinjohdollisia, ja suomalaisen yleisen lainkäytön osalta ne on ollut tapana jakaa materiaaliseen (tai aineelliseen) ja muodolliseen prosessinjohtoon. Hallintoprosessuaalisissa yhteyksissä on tällaisen jaottelun sijasta käytetty myös jaottelua aineelliseen, menettelylliseen ja muodolliseen prosessinjohtoon. - Uutiset
15.6.2023 10.30
Hovioikeus: Velkajärjestelyä hakeneen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei loukattuHO katsoi, että käräjäoikeuden oli ollut aiheellista prosessinjohdon keinoin selvittää, oliko velkojien (yksityishenkilöitä) tarkoituksenaan ollut vedota myös VJL 10 §:n 11 kohdan mukaiseen velkajärjestelyn esteeseen. Näin ollen hakijan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ollut loukattu. (Vailla lainvoimaa 15.6.2023) - Uutiset
17.4.2023 10.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut selvittää, oliko isän tarkoituksena ollut riitauttaa vaaditun elatusavun määrään ja maksuvelvollisuuden alkamisajankohtaan liittyvät seikat, sekä tiedustella, mikä oli hänen vastauksensa elatusavun määrään ja alkamisajankohtaanOttaen huomioon asiassa mainitun isän lausuman sisältö ja se, ettei hänellä ollut ollut asiassa lainoppinutta avustajaa, käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään sillä perustella, ettei isä ollut myöhemmin vastannut yhteenvedon yhteydessä olleeseen lausumapyyntöön. HO katsoi, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Käräjäoikeuden päätös oli tämän vuoksi lapsen elatusta koskevilta osin kumottava ja asia palautettava tältä osin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 17.4.2023) - Uutiset
21.3.2022 9.11
KKO äänesti perusteluista: Valitusta ei olisi saanut jättää sillensä hovioikeudessaHovioikeudessa valittajana ollut rikosasian vastaaja oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn uhalla, että valitus voidaan jättää sillensä, jos hän ei saavu pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, tai mikäli hän käyttää asiamiestä, uhalla että asia voidaan hänen henkilökohtaisesta poissaolostaan huolimatta ratkaista. Hovioikeus jätti pääkäsittelyssä asiamiehen edustamana olleen vastaajan valituksen sillensä.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että valitusta ei olisi saanut jättää sillensä. Sen sijaan hovioikeuden olisi pitänyt arvioida, voidaanko pääkäsittely toimittaa vastaajan poissaolosta huolimatta tai onko asiassa järjestettävä uusi pääkäsittely vastaajan kuulemiseksi. Hovioikeudessa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi hovioikeuden ratkaisu poistettiin ja asia palautettiin hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Ään.) - Uutiset
14.3.2022 9.40
KKO: Yhtiö ei ollut osoittanut sillä olleen OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota ylityökorvaussaatavien vanhentumiseen vasta hovioikeudessaKäräjäoikeus oli velvoittanut yhtiön suorittamaan entiselle työntekijälleen ylityökorvauksia. Yhtiö valitti hovioikeuteen katsoen, että ylityökorvauksia koskevat työntekijän saatavat olivat vanhentuneet huomioon ottaen asian käräjäoikeusvaiheessa annetusta Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevä uusi oikeusohje työaikasidonnaisten saatavien vanhentumisesta (KKO 2018:10). Hovioikeus jätti päätöksellään yhtiön vanhentumisväitteen tutkimatta katsoen, ettei työnantajayhtiö ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se olisi voinut vedota vanhentumiseen jo käräjäoikeudessa. Pääasiassa antamallaan tuomiolla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimmassa oikeudessa oli ratkaistavana se, olisiko hovioikeuden pitänyt tutkia yhtiön esittämä vanhentumisväite. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että yhtiö ei ollut osoittanut sillä olleen OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota vanhentumiseen vasta hovioikeudessa. Yhtiön valitus hylättiin ja hovioikeuden ratkaisu jäi tältä osin pysyväksi. - Uutiset
22.2.2021 12.47
Käräjätuomari ei ollut esteellinen käsittelemään riita-asiaaPerusteena esteellisyysväitteelleen A oli muun ohella lausunut, että KäT oli esteellinen käsittelemään riita-asiaa, koska hän oli ilmoittanut hylkäävänsä A:n vaatimuksia, ei ollut hyväksynyt A:n nimeämää todistelua ja vastaavasti pyytänyt todisteita vastapuolelta. KO oli hylännyt väitteen tuomarin esteellisyydestä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
27.8.2020 16.00
Hovioikeus: Oikeuskäytäntö prosessinjohtoon kuuluvan käsittelyratkaisun kantelukelvottomuudesta on yksiselitteinen ja vakiintunutHovioikeus jätti tuomiovirhekantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2020) - Uutiset
1.7.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ratkaisu ei täyttänyt riitaisessa hakemusasiassa annettavalle päätökselle asetettuja vaatimuksiaPäätöksen puutteellisuuden ja materiaalisessa prosessinjohdossa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.7.2020) - Uutiset
28.11.2016 15.00
Emeritusprofessori Jyrki Virolainen blogissaan: Kasvojen peittely oikeudessaOikeussalietiketissä ja tuomioistuimen arvovallassa olisi Suomessa paljon parantamisen varaa, kirjoittaa emeritusprofessori Jyrki Virolainen blogissaan 27. marraskuuta. Asianajajat tai lupalakimiehet esimerkiksi saattavat toisinaan jopa haistatella tuomarille tai todistajalle, eikä tuomari näytä olevan asiaa aina edes huomaavinaan. Onko myöskään istuntosalissa kuvaaminen ylipäätään soveliasta? Ongelmaan näyttäisi olevan ilman lainsäädäntöä ainakin yksi helppo ratkaisu. Jos kerran syytettyjen ja heidän huppujensa kuvaamista pidetään oikeudenkäynnin julkisuuden kannalta tärkeänä, niin tapahtukoon tämä erityisessä kuvaustilassa tai -huoneessa, siis oikeussalin ulkopuolella, jos kuvaajat saavat asianosaisilta luvan kuvaamiseen. Sitä vastoin kameramiehiä ei laskettaisi kuvaamaan asianosaisia oikeussalin puolelle, ei edes ennen käsittelyn alkamista. Kuvaussessiot oikeussalissa ovat melkoista pelleilyä, kuten esimerkiksi Jari Aarniota vastaan ajetuissa jutuissa tapahtui. Se ei ole sopusoinnussa tuomioistuimen ja lainkäytön nauttiman arvovallan kanssa, Virolainen kirjoittaa. - Uutiset
1.7.2016 9.54
Käräjäoikeus laiminlöi kyselyvelvollisuuden käytön – vahingonkorvausasia palautettiinKäräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut asianmukaisesti selvittänyt A:n vaatimuksen sisältöä siltä osin kun tämä oli vaatinut korvausta auton sisustukselle aiheutuneesta vahingosta. Tämän seurauksena myös vastaajien käsitys tuon vaatimuksen perusteesta ja määrästä oli jäänyt selvittämättä. Jutun jatkokäsittely voi sopivimmin tapahtua käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 1.7.2016) - Uutiset
23.10.2015 13.43
Asia jäi käräjäoikeuden puutteellisen prosessinjohdon takia epäselväksi joten hovioikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksiHovioikeus katsoi, että asiassa oli jäänyt käräjäoikeuden puutteellisen prosessinjohdon takia epäselväksi, oliko A myöntänyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen vahingonkorvausvaatimuksen myös perusteeltaan. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 23.10.2015) - Uutiset
9.9.2015 9.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 25.6.–8.7.2015 koskevat muun muassa seksuaalista hyväksikäyttöä, aikuisen henkilön adoption vahvistamista, itsenäistä väliintulo-oikeutta oikeudenkäynnissä, osakkeiden arvostamista kuolinpesän jaossa sekä asumisoikeusasunnon asukkaan vastuuta asunnosta. - Uutiset
30.5.2014 15.12
Hovioikeus: Kun kantajan prosessiosoite oli jäänyt epäselväksi, käräjäoikeuden olisi tullut siirtää käsittely myöhempään istuntoon eikä jättää asiaa sillensäKantajalla ei ollut asiassa avustajaa eikä asiamiestä. Näin ollen K:n prosessiosoitteeksi on lähtökohtaisesti katsottava K:n oma osoite. Hän ei kuitenkaan ollut asian käsittelyn missään vaiheessa nimenomaisesti ilmoittanut tiettyä asunto- tai muuta osoitetta prosessiosoitteekseen. Ottaen lisäksi huomioon, että K oli asioinut käräjäoikeudessa sekä kirjallisesti että sähköpostia käyttäen ja että asiakirjoista ei ilmene, että käräjäoikeus olisi prosessiosoitetta häneltä nimenomaisesti tiedustellut, K:n prosessiosoitteen oli katsottava jääneen epäselväksi. (Vailla lainvoimaa 30.5.2014) - Uutiset
22.4.2014 11.09
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 19.3.– 28.3.2014 koskevat muun muassa sananvapaussuojaa tietokannassa, vahingonkorvausta ja tuomion purkua sekä yhteisösakkoa. - Uutiset
23.12.2013 12.24
KKO:n ratkaisu hovioikeuden velvollisuudesta käyttää kyselyoikeuttaan rikosasian selvittämisessäKäräjäoikeus oli tuominnut A:n rangaistukseen asianomistaja B:n esittämien rangaistusvaatimusten perusteella. Hovioikeus katsoi A:n tulleen osittain tuomituksi muista teoista kuin mistä B oli vaatinut hänelle rangaistusta. Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta valmistelussa kyselyoikeuttaan käyttäen selvittää, oliko B joltain osin luopunut käräjäoikeudessa esittämistään rangaistusvaatimuksista. KKO katsoi muun muassa, että hovioikeuden olisi tullut prosessinjohtotoimin huolehtia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta myös siltä osin kuin käräjäoikeuden tuomio oli ollut selvästi puutteellinen. - Uutiset
17.12.2013 15.14
KKO:n ratkaisu käräjäoikeuden prosessinjohdosta ja syyttäjän kanteluoikeudestaKirjallisten todisteiden esittämistapaa koskevien määräysten antaminen kuului käräjäoikeuden prosessinjohto-oikeuden piiriin ja syyttäjä oli velvollinen noudattamaan tällaista määräystä ilman sen tehosteeksi asetettua nimenomaista uhkaakin. Käräjäoikeuden päätöksestä ei saanut erikseen kannella. - Uutiset
27.11.2013 15.03
Jyrki Virolainen: Käräjäoikeus nolon huijauksen kohteena – "peltipoliisin sakot" kumoon valehtelemallaVarsinais-Suomen käräjäoikeutta huijattiin varsin ikävällä ja nololla tavalla. Olisiko huijaus ollut vältettävissä, jos syyttäjä ja tuomari olisivat olleet valppaampia? Tätä pohtii emeritusprofessori Jyrki Virolainen blogissaan. Tapauksessa käräjäoikeus kumosi nopeusvalvontakamerakuvan perusteella määrätyn rikesakon, koska syyttäjä ei ollut esittänyt riittävää näyttöä kyseisen kameran toimintakunnosta. Nyt on selvinnyt, että autoilija oli valehdellut asiasta oikeudessa ja myöntää ajaneensa ylinopeutta. Vastaajalla ei ole velvollisuutta puhua oikeudessa totta eikä käräjäoikeuden päätöksestä rikesakkoasiassa saa valittaa. - Uutiset
21.11.2012 14.00
Tuulikki Mikkola: Vierasta oikeutta koskevasta selvityskynnyksestä oikeudenkäynnissä - tuomioistuinten tulisi ottaa aktiivisempi rooliRajat ylittävää siviilioikeudellista asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on ensin ratkaistava, onko tuomioistuimella toimivaltaa asian ratkaisemiseen, ja jos on, mikä maan laki tulee sovellettavaksi. Kun lainvalinnassa päädytään vieraan valtion lakiin, on kysyttävä kenellä on vastuu vieraiden säännösten sisällön selvittämisestä ja millaista selvitystä voidaan pitää riittävänä, jotta tuomioistuin voi ratkaista asian sen perusteella. Tähän liittyviä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Lakimies-lehden artikkelissaan.