Työoikeus
- Uutiset
29.4.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Perustuslakivaliokunta ja Orpon hallituksen ohjelman toteuttaminenKun perustuslakivaliokuntaa kuvataan (PeV), on tavanomaista todeta, että se on ainoa eduskunnan valiokunnista, jossa ei äänestetä eikä ainakaan puoluelinjojen mukaan. Tämä on tehnyt PeV:sta voimakkaan ja arvovaltaisen valiokunnan. Käytännössä PeV on ollut opposition vahvin turva enemmistöhallitusten parlamentaarista valtaa vastaan. PeV on ymmärretty demokratian ja oikeusvaltion viimeiseksi lukoksi. PeV:n toimivallan puoluepolitisoiminen toimii siksi demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion arvoja vastaan. Orpon hallituskauden aikana on perustuslakivaliokunnassa äänestetty yhteensä neljästä mietinnöstä yhden (2/2023 vp) osalta. Yhteensä 31 lausunnosta on äänestetty kolmen lausunnon (9/2024 vp, 16/2023 vp ja 15/2023 vp) osalta. Kaikki erimieliset lausunnot koskivat Orpon hallituksen esittämiä työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia. Äänestykset noudattivat linjaa hallitus/oppositio. - Uutiset
9.4.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työkiertoon määrääminen ja suostuminenTyökierto on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen henkilöstön kehittämisen ja osaamisen johtamisen menetelmä. Työkierron ajaksi työntekijä siirtyy määräajaksi tai toistaiseksi toiselle osastolle, toiseen yksikköön tai toiseen tehtävään kehittyäkseen. Työnantaja ei voi määrätä työkiertoon siirtymisestä, ellei laki, työsopimus tai sen osana oleva työehtosopimus sitä mahdollista. - Uutiset
23.2.2024 7.00
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista viimeisteltävänä - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus on antamassa esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista 29.2.2024. Uudistuksella tehostettaisiin seuraamusjärjestelmää lainvastaisten työtaisteluiden osalta, rajoitettaisiin suhteettomia myötätuntotaisteluja sekä rajattaisiin poliittisten lakkojen kestoa. Hallitus rajaisi poliittisten työnseisausten enimmäiskeston 24 tuntiin ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskeston kahteen viikkoon. Hallitus aikoo esittää myös korotusta hyvityssakkojen tasoon. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nykyisin hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi. - Uutiset
16.2.2024 6.00
Paikallisen sopimisen uudistus eteneePaikallisen sopimisen uudistusta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän työ on loppusuoralla, ja uudistuksen suuntaviivat selvillä. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä alkaa helmikuun aikana. Tavoitteena on, että hallitus antaa paikallista sopimista koskevan esityksen kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1. tammikuuta 2025. - Uutiset
14.2.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Tasapuolinen palkkakohtelu ja liikkeen luovutus – KKO:2024:9Korkeimman oikeuden uusi tuomio on linjassa sen peruslähtökohdan kanssa, että lakisääteisten palkkaerojen suhteen, kuten liikkeen luovutustilanteessa, työnantajalla on yhdenmukaistamisvelvoite, mutta velvoitteen toteuttamisen arvioinnissa otetaan huomioon työnantajan mahdollisuudet kyseiseen yhdenmukaistamiseen. Keskeistä on se, että työnantaja pyrkii yhdenmukaistamiseen ja todennäköisesti merkittävin keino järjestäytyneessä työelämässä on käyttää tähän työ- ja virkaehtosopimusten sisältämiä mahdollisuuksia. Ei ole olemassa täsmällistä yleisesti hyväksyttävissä olevaa enimmäisaikaa, jonka kuluessa palkkaerojen harmonisointi tulisi toteuttaa. Kohtuullinen aika on arvioitava kunkin tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen. - Uutiset
5.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Poliittisen työtaistelun uudesta sääntelystäPoliittisten työtaistelujen uusi sääntely on laaja kokonaisuus. Se koskee useita lakeja ja erilaisia asiatilanteita. Seuraavaksi esittelen ensin uuden sääntelyn pääpiirteet ja sen jälkeen keskityn tarkastelemaan yhtä uuden sääntelyn erityiskysymystä. Erityiskysymys koskee kieltoa toimeenpanna poliittinen työtaistelu uudestaan samaan asiaan vaikuttamiseksi. Tämä ehdotus on hallitusohjelmaan verrattuna uusi ja sisältää mielestäni merkittävän rajoituksen poliittisille työtaisteluille. Uudessa ehdotuksessa ei ole kyse vain pyrkimyksestä estää poliittisten työtaistelujen maksimikestojen kiertäminen. Kyse on aivan uudentyyppisestä poliittisen työtaistelun rajoittamisesta, jota en tiedä muualla olevan käytössä. - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
23.1.2024 11.55
Vierashuoneessa varatuomari, LL.M Anu-Tuija Lehto: Työntekijöillä kuuluisi olla työehtoihinsa kuluttajansuojaTaas kerran työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on miettimässä, miten paikallista sopimista pitäisi kehittää. Tällä kertaa tehtävänä on laajentaa työnantajaliittoihin kuulumattomien työnantajien sopimismahdollisuuksia ja mahdollistaa sopimisosapuolena muutkin kuin luottamusmiehet. Työryhmän määräaika on 31.1.2024. - Uutiset
16.1.2024 11.23
Lainsäädäntöhanke Suomen työmarkkinamallin toteutuksesta käynnistyyTyö- ja elinkeinoministeriö asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia, joilla toteutetaan hallitusohjelman kirjaus neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on edistää vientivetoisen työmarkkinamallin syntymistä. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
13.11.2023 8.00
Väitös: Urheiluvalmentajien työsuojelua on mahdollista parantaa työnantajalähtöisillä ja lainsäädännöllisillä keinoillaOTM, MuM Liisa Reunamäen työoikeuden alan väitöskirja tarkastetaan 27.11.2023 yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa. - Uutiset
8.11.2023 16.00
TEM käynnistää työmarkkinajärjestöille suunnatun laajan lausuntokierroksen sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestäLausuntokierros kestää kaksi kuukautta ja päättyy 8.1.2024. Lausuntokierroksen jälkeen työministeri kutsuu työmarkkinaosapuolet uudelleen koolle käymään läpi saatua lausuntopalautetta ja mahdollisia osapuolten välisiä neuvotteluja. - Uutiset
24.10.2023 8.30
Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselleTyörauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. TEM järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. - Uutiset
6.9.2023 13.10
Työsuojeluvalvonta: kesätyöntekijöiltä jää tärkeitä tietoja saamattaMoni kesätyöntekijä jää ilman tärkeitä tietoja, jotka työnantajan kuuluisi hänelle antaa. Esimerkiksi tiedot työnteon ehdoista, työterveyshuollosta ja turvallisista työtavoista jäävät liian usein antamatta. Tämä selvisi kesätyöpaikkojen työsuojelutarkastuksilla, joita tehtiin kesän aikana eri puolella Suomea yhteensä 450. - Uutiset
5.7.2023 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Uuden hallituksen tavoitteena merkittävä työelämän uudistaminenOrpon hallituksen ohjelma sisältää häkellyttävän suuren määrän erilaisia työssä olevia ja työelämää koskevia uudistuksia. Niiden esittely lyhyesti on mahdotonta. Seuraavaan esitykseen on koottu keskeisimpiä työlainsäädäntöön liittyviä uudistusehdotuksia. Hallitusohjelman perusteella ei vielä voida tietää tarkasti sitä, millaisia lopulliset ehdotukset ovat. Ohjelman laatimisvaihe oli ajallisesti lyhyt, jolloin säädeltävien asioiden yksityiskohtia ja säätämisedellytyksiä ei ollut mahdollista arvioida huolellisesti. Silti hallitusohjelma on laajuudessaan kunnianhimoinen ja kuvastaa selkeästi hallituksen muodostaneiden puolueiden monin osin aikaisemmasta sääntelystä merkittävästi poikkeavia lähtökohtia. - Uutiset
28.6.2023 15.30
ILOn työkonferenssissa laadittiin lausuma oikeudenmukaisesta siirtymästäKansainvälinen työjärjestö piti 111. vuosittaisen työkonferenssinsa Genevessä 5.–16. kesäkuuta 2023. Työntekijöiden, työnantajien ja hallitusten edustajat ILOn 187 jäsenvaltiosta käsittelivät monenlaisia kysymyksiä, kuten oikeudenmukaista siirtymistä kohti kestäviä ja osallistavia talouksia sekä laadukasta oppisopimuskoulutusta ja työsuojelua. - Uutiset
3.5.2023 11.25
Työoikeuden dosentti Helena Lamponen: Kilpailuoikeus ei enää estä yksityisyrittäjien työehdoista sopimista – sopiminen vaatii kuitenkin ryhmittäytymistäErilaisiin joustaviin työn muotoihin liittyy erilaisia työoikeudellisia haasteita. Haastavimmat kysymykset koskettavat etenkin yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia ja freelancereita. Näennäisesti yrittäjämäisen työnteon tekemisen haasteet liittyvät etenkin reiluun hinnoitteluun, mutta myös muun muassa työaikoihin, lomiin, vapaisiin, työterveyteen sekä vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan. Joustavat työn muodot kattavat yhä suuremman osan suomalaisessa yhteiskunnassa tehdystä työstä. - Uutiset
29.9.2022 14.15
Lakimiesliiton Oikeus ja kohtuus -palkinto Niklas BruunilleSuomen Lakimiesliitto myönsi 29.9.2022 Helsingissä järjestetyn Työ ja oikeus -forumin yhteydessä Oikeus ja kohtuus -palkinnon OTT, emeritusprofessori Niklas Bruunille. Palkinnolla korostetaan korkealaatuisen oikeudenhoidon ja oikeusvaltion merkitystä yhteiskunnassa. - Uutiset
9.3.2022 13.30
Ajankohtainen työoikeudellinen väitöstutkimus antaa hyödyllistä tietoa hyvinvointialueuudistuksen liikkeenluovutuksen valmistelijoilleKM, HTM Mari Lyyran työoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Kohti yhteensopivaa tulkintaa - Liikkeenluovutuksen tunnistaminen, oikeusvaikutukset ja EU-oikeuden tulkintavaikutus” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 18.3.2022 klo 12.00 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU100 sekä verkossa. - Uutiset
22.11.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista on kehkeytynyt poikkeuksellisen vaativa valmistelutehtäväWhistleblowing-direktiiviksi kutsutun ilmoittajansuojeludirektiivin kansallisen täytäntöönpanon takaraja 17.12.2021 on lähestymässä. Lain säätäminen siirtyy kuitenkin väistämättä vuodelle 2022, mahdollisesti pidemmällekin kevättä. Viime kesänä valmistui hallituksen esityksen luonnos, joka oli lausuntokierroksella loppukesästä. Lausuntopalaute osoitti, että laissa on vielä runsaasti valmisteltavaa. Sekä yritysten että viranomaisten on kuitenkin jo nyt valmistauduttava omiin velvollisuuksiinsa. Silti lopulliseen lakiin olisi sisällytettävä koko lain voimaantulolle puolen vuoden siirtymäaika, vaikka tämä merkitsee pidempää myöhästymistä direktiivin implementoinnissa. Seuraavassa nostetaan esille tärkeimpiä osakokonaisuuksia, jotka olisi pohdittava lopullisessa hallituksen esityksessä tarkemmin kuin luonnosesityksessä oli tehty. - Uutiset
26.7.2021 11.00
Osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta (Ään.) - jakeluyhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiöllä ei katsottu olleen oikeutta soveltaa kantajan työsuhteessa SME ry:n kanssa solmittua Erillisjakelu-TES:ta normaalisitovuuden perusteella, vaan kantajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kantajan saatavat olivat olleet laskennallisesti riidattomia. Vastaajayhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle kanteen mukaiset palkkasaatavat. Saatavien suorittamiseen velvoittamista ei ollut pidettävä hyvän tavan vastaisena tai muutoin kohtuuttomana. KO:n tuomio oli ollut erimielinen kantajien työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
30.11.2020 14.00
Työoikeuden uusinta oikeuskäytäntöä käsiteltiin Editan webinaarissaKorkein oikeus on antanut tänä ja viime vuonna tärkeitä työoikeudellisia ratkaisuja, jotka koskettavat suoraan monien työarkea. Editan webinaarissa 26.11.2020 hankaliinkin tulkintatilanteisiin tottunut työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kävi läpi tärkeimpiä ratkaisuja ja arvioi niiden merkitystä tuleville tulkinnoille. Tapaukset koskivat muun muassa määräaikaisia työsopimuksia, työsuorituksen estymistä ja palkkausta, työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta, työsopimuksen päättämistä, työsyrjintää sekä tasapuolista kohtelua. - Uutiset
25.11.2020 15.00
Käräjät 2020: Yrityskauppalinjalla asiaa tekoälystä yrityskaupoissaKäräjät 2020 -tapahtuman pääteemana oli tänä vuonna Tekoäly juristien ja johtajien työssä. Teema näkyi hyvin Yrityskauppalinjalla, jossa käsiteltiin yrityskauppojen digitalisaatiota. Linjalla kuultiin muun muassa tekoälyn eettisistä lähtökohdista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, sekä M&A:n ja tekoälyn yhteistyöstä ja kyberturvallisuudesta. - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
20.4.2020 14.36
Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto ILOlle vuonna 2019 annettavista raporteista ratifioitujen yleissopimusten soveltamisestaPalkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat työ- ja elinkeinomisteriölle antamassaan lausunnossa muun muassa, että Suomessa yhteistyö työtä koskevien kansainvälisten normien noudattamisessa toimii sekä rakenteiden että käytännön yhteistyön osalta. Kehittämistavoitteita voidaan halutessa asettaa ILO:n työelämän sääntelyä koskevan toiminnan tunnettuisuuden ja arvostuksen nostamiseen. - Uutiset
19.3.2020 7.00
Työmarkkinajärjestöiltä lista yritysten auttamiseksi koronakriisissäTyömarkkinajärjestöt ovat sopineet listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. Järjestöt esittävät yhdessä maan hallitukselle toimia työlainsäädännön muutoksista ja yritysten maksurasitusten keventämisestä. - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukienKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
17.1.2020 14.46
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kiistaa kiky-tuntien pysyvyydestäKilpailukykysopimus solmittiin vuonna 2016. Siinä sovittiin muun muassa työehtosopimusten voimassaolon jatkamisesta 12 kuukaudella. Käytännössä tämä tarkoitti, että työehtosopimuksiin ei tehty palkkoja koskevia muutoksia, eli palkat eivät nousseet vuonna 2017. Osa liitoista jäi kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, joten näiden alojen työehtosopimuksissa saattoi olla palkankorotuksia. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Seuraava sopimuskierros (yleensä 2017-2019) sisälsi sovitut palkattomat lisätyötunnit. Nyt kun neuvotellaan tämän sopimuksen aikana toisen kerran työ- ja virkaehtosopimuksista, palkansaajapuolen vahva pyrkimys on päästä näistä tunneista eroon. - Uutiset
17.1.2020 8.00
Väitös: Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suojaSuomessa työtaisteluoikeudesta ei ole laissa nimenomaista mainintaa, mutta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen se on vakiintuneesti sisällytetty osaksi perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta. Työtaisteluoikeuden perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on vahvistunut varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. OTM Johannes Lamminen esittää väitöskirjansa ”Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 18. tammikuuta 2020. - Uutiset
20.12.2019 15.30
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuuKanneajat ovat oikeusvaltion yksi kulmakivi. Mutta kuten käytännön juristit tietävät, keskeistä niiden osalta on tietää, mihin tulee vedota ja missä tuomioistuimessa asia kannattaa ajaa, jotta päämiehen etu voitaisiin turvata. Ja tietenkin myös kääntäen; milloin tulee esittää ja millä perustein väite väärästä forumista. Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun Suomessa on päätetty korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, on syytä tässäkin asiassa tuoda tämä näkökulma esille. - Uutiset
11.12.2019 9.00
Uudelta komissiolta odotetaan pian työlainsäädäntöä koskevia aloitteitaKomission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut tekevänsä minimipalkkaa koskevan aloitteen toimikautensa ensimmäisen 100 päivän aikana. Aloitteen tavoitteena olisi varmistaa oikeudenmukainen vähimmäispalkka jokaiselle työntekijälle EU:ssa. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa direktiiviä alustatyöntekijöiden aseman parantamiseksi. - Uutiset
19.11.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kiky ja edullisemmuussääntöKiky-sopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla on herättänyt laajaa keskustelua ja vaikeuttaa parhaillaan käytävien monien työehtosopimusneuvottelujen etenemistä. Esittelen ja käsittelen seuraavaksi asian arvioinnin juridisia vaihtoehtoja ja perusteita. Lopullisia ratkaisuja kiky–tuntien lisäämisen laillisuudesta ei vielä ole. Jotta asiaa voitaisiin kuitenkin jo nyt käsitellä riittävän monesta näkökulmasta, olen koonnut seuraavaan kirjoitukseen kuvauksen ja arvioinnin nykytilasta. - Uutiset
7.11.2019 9.32
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio: Kikyllä ei saanut pidentää työsopimuksessa sovittua työaikaaTyöntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voitu pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 7.11.2019) - Uutiset
31.10.2019 10.51
Oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisestaSTTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista. - Uutiset
14.10.2019 11.45
Seppo Koskinen: Koeaikaehto oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehdyssä työsopimuksessaHelsingin käräjäoikeuden tuomiossa 5.7.2018 nro 36212, josta tehty valitus Helsingin hovioikeuteen peruttiin (3.10.2019 S 18/2093), käräjäoikeus oli päätynyt siihen, että oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehtyyn työsopimukseen sovittu koeaikaehto oli työsopimuslain vastainen. Tuomion erityisenä ongelmana ei ole vain töiden mahdollinen samankaltaisuus, jota käräjäoikeus arvioi, vaan myös se, muuttuuko työntekijän asema (työsuhteen ”luonne”) olennaisesti siirryttäessä oppisopimuskoulutuksen työsuhteesta normaaliin työsuhteeseen. Jos muutos on olennainen ja vaikuttaa työnteon suorittamiseen, myös koeaikaehdon sopimisen on oltava tällöin mahdollista. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä töiden samankaltaisuutta, vaan sitä, ovatko oppisopimustyösuhde ja tämän jälkeinen normaali työsuhde riittävän samanlaisia estämään koeaikaehdosta sopimisen oppisopimuksen jälkeisessä työsuhteessa. - Uutiset
8.10.2019 7.00
PAU valittaa perehdytyskieltotuomiosta EIT:eenPAUn valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkanpidättäminen vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
22.8.2019 11.30
Seppo Koskinen: Yhteistoimintademokratian ja poliittisen demokratian merkittävää rajanvetoa – KKO:2019:66Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:66 oli ensisijaisesti kysymys kunnallisen yhteistoimintalain 4 §:n 1 momentin 4 kohdan ja 2 momentin tulkinnasta. Kysymys oli erityisesti siitä, kumman edellä mainituista säännöksistä mukaisesti kunnan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, jos kunta päättää lomauttamisesta talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Ensin mainittu lainkohta määrittelee yleisen yhteistoimintavelvoitteen lomauttamisen yhteydessä ja jälkimmäinen koskee tilannetta, jossa lomauttamisesta päätetään talousarvioehdotuksen yhteydessä. Korkeimman oikeuden vahvistaman tulkinnan mukaan kunta joutuu soveltamaan molempia säännöksiä eikä talousarvioehdotuksen käsittelyä koskeva 4 §:n 2 momentti ole itsenäisen soveltamisalan omaava erityissäännös. - Uutiset
18.6.2019 11.30
Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Muutama sana vielä hallitusohjelmastaProfessori Seppo Koskinen kirjoitti Edilexissä Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Jatkan ohjelman esittelyä siltä osin kuin ohjelmalla voi olla vaikutuksia työelämään. - Uutiset
5.6.2019 9.26
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Hallitusohjelmassa palataan perinteiseen työntekijöiden suojeluunHallitusohjelman kohdassa 3.5, Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi, s. 128-139 käsitellään työelämää. Esittelen ensin lyhyesti tässä osassa esitellyt tavoitteet ja niiden toteuttamiskeinot. Sen jälkeen lopuksi esitän omia kommenttejani. - Uutiset
30.4.2019 13.32
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työlainsäädännön uudistaminen osana hallitusneuvotteluja?SDP:n Antti Rinne on parhaillaan tunnustelemassa hallituksen muodostamista. Hän lähetti kaikille eduskuntapuolueille kysymyksiä, joista saatujen vastausten perusteella SDP arvioi mahdollisia hallitusratkaisuja. Tarkastelen tässä yhteydessä kysymyksiä ja vastauksia vain työlainsäädäntöä koskevien kysymysten osalta. - Uutiset
15.3.2019 9.00
Työelämän tietosuojalakiin teknisluonteisia ja täsmentäviä muutoksia 1. huhtikuuta - lain muutostarpeista käynnistetään kolmikantainen selvitystyöLakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (ns. työelämän tietosuojalaki) tehdään tietosuoja-asetuksesta ja kansallisen tietosuojasääntelyn muutoksista johtuvat muutokset. Muutokset ovat pääosin teknisluonteisia tai täsmentäviä. Laissa täsmennetään myös sitä, että työnantaja voi kerätä työntekijän tietoja ilman hänen suostumustaan vain laissa erikseen säädellyissä tapauksissa. TEM käynnistää eduskunnan edellyttämän kolmikantaisen selvitystyön työelämän tietosuojalain muutostarpeista. - Uutiset
7.2.2019 13.00
Selvityshenkilö Seppo Koskinen: Ei esteitä taiteilija-allianssimallin käyttöönotolleEmeritusprofessori Seppo Koskisen laatiman selvityksen mukaan Suomessa ei ole työ- eikä sosiaalioikeudellisia esteitä Ruotsissa ja Norjassa jo toimivan taiteilija-allianssimallin käyttöönotolle. Taiteilija-allianssin perusajatuksena on pienentää kuilua vakinaisesti työllistettyjen ja freelancer-kentän välillä. Selvityksessä esitetään aluksi kolmivuotista kokeilua siten, että taiteilijoista mukana olisivat näyttelijät, tanssijat ja muusikot. - Uutiset
13.11.2018 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu palvelujen tarjoamisen vapaudesta - työoikeuden rikkominenSEUT 56 artikla on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä tähän jäsenvaltioon sijoittautuneen rakennuttajan lopettamaan maksut johonkin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle sopimuskumppanilleen ja maksamaan vakuuden, joka vastaa suuruudeltaan vielä maksamatta olevaa urakkahintaa, sellaisen mahdollisen sakon maksamisen takaamiseksi, joka saatetaan määrätä tälle sopimuskumppanille, mikäli todetaan, että ensin mainitun jäsenvaltion työoikeutta on rikottu. - Uutiset
18.9.2018 11.30
Vierashuoneessa prof. Seppo Koskinen: Koeajan pidentäminen voisi olla hyväksyttävä kompromissi irtisanomisperusteiden keventämiskiistassaUseiden työntekijäjärjestöjen ja hallituksen välinen kiista irtisanomisperusteiden keventämisestä pienissä yrityksissä on jo synnyttänyt poliittisia mielenilmaisuja ja varmasti tulee niitä lisäämään, kun hallituksen esitys valmistuu. - Uutiset
5.9.2018 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Timo Jarmas: Työlainsäädännön monitulkintaiset käsitteetKäsitteet ovat olennainen osa lainsäädäntöä ja oikeustiedettä. Niiden tehtävänä on viestin välittäminen ytimekkäästi ja selkeästi toiselle osapuolelle. Samat käsitteet voivat tosin esiintyä useissa eri yhteyksissä ja saada eri tarkoituksen riippuen kontekstista, jossa niihin viitataan. Tällainen käyttöyhteydestä riippuva tarkoitus voi aiheuttaa hämmennystä ja tuottaa vääriä tulkintoja. Näin ollen on syytä tarkentaa tiettyjen työlainsäädäntöön liittyvien käsitteiden sisältöä, kirjoittaa asianajaja Timo Jarmas Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
30.11.2017 8.00
Väitös: Harjoittelijoiden tulisi kuulua työoikeuden sovellusalan piiriinMA Annika Rosin analysoi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan harjoittelua koskevaa lainsäädäntöä, sopimuksia ja oikeuskäytäntöä. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan harjoittelijoiden tulisi kuulua työoikeuden sovellusalan piiriin. Rosin esittää väitöskirjansa Labour law protection of trainees julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 2. joulukuuta 2017. - Uutiset
16.6.2017 9.28
KKO: Käräjänotaaria ei olisi tullut määrätä käsittelemään vaikeaa työoikeudellista riita-asiaaKäräjänotaari oli laamannin määräyksestä toiminut käräjäoikeuden puheenjohtajana työoikeudellisessa riita-asiassa, jossa ratkaisua ei voinut suoraan perustaa lakiin ja sen esitöihin eikä oikeuskäytäntöön. Asiaa pidettiin laatunsa vuoksi vaikeana ratkaista. Käräjäoikeus ei sen vuoksi ollut ollut päätösvaltainen. - Uutiset
7.6.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Eri henkilöstöryhmään kuuluvilla on oikeus valita luottamusvaltuutettu, vaikka työpaikalla olisi jo toisen liiton luottamusmiesDosentti työneuvoston sihteeri Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen puuttuivat aikaisemmin Edilexin Vierashuoneessa julkaistuun korkeimman oikeuden tuomiota KKO:2017:29 koskevan esittelyni yhteen virkkeeseen. En tuossa lyhyessä esittelyssä sitä perustellut. Tässä pidemmässä kirjoituksessani tarkoitukseni on pohtia tuomion suhdetta työehtosopimusjärjestelmään hieman tarkemmin. Pitäydyn edelleen omassa kannassani. En nyt kuitenkaan keskustele Paanetojan ja Ruposen käsitysten kanssa, koska keskustelu toisen kanssa edellyttää, että ensin tietää oman kantansa. Totean taustaksi sen, että annoin kantajapuolelle tässä riidassa asiantuntijalausunnon, jonka mukaisen lopputuloksen korkeimman oikeuden enemmistö hyväksyi. - Uutiset
31.5.2017 9.11
Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen: Vielä sananen ratkaisun KKO 2017:29 vaikutuksistaTyö- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen jatkavat korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:29 Edilexin Vierashuoneessa herätettyä keskustelua.