Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

5.6.2019 9.26 (päivitetty 13.6.2019 4.57) Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Hallitusohjelmassa palataan perinteiseen työntekijöiden suojeluun

Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Hallitusohjelmassa palataan perinteiseen työntekijöiden suojeluun

Hallitusohjelman kohdassa 3.5, Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi, s. 128-139 käsitellään työelämää. Esittelen ensin lyhyesti tässä osassa esitellyt tavoitteet ja niiden toteuttamiskeinot. Sen jälkeen lopuksi esitän omia kommenttejani.

Tavoite 1 Aktiivisilla toimilla kohti työllisyyttä

Tämä osa koskee etupäässä tässä tarkoituksessa käytettäviä keinoja: mielestäni hyviä, esimerkiksi palkkatuen käyttöä lisätään, myös esimerkiksi rekrytukikokeilu ja nuorten ja osatyökykyisten työllistymistä edistetään.

Tavoite 2 Suomi tasa-arvon kärkimaaksi

Tässä kohdassa on edellistä suurempia ja vaikeammin toteutettavia asioita; Helpohkoja ovat tasa-arvo-ohjelma, samapalkkaisuusohjelma. Palkka-avoimuus on jo kiistanalaisempi yksityisen sektorin osalta. Sitten ehkäistään erityisesti raskaus- ja rekrytointisyrjintää. Täsmennetään lainsäädäntöä siten, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen (mikä on jo tällä hetkelläkin lainsäädännön sisältö).

Perhevapaauudistuksesta esitetään sekä yleisiä tavoitteita että myös aika konkreettista sisältöä. Tämä näyttää eräänlaiselta "kärkihankkeelta".

Tavoite 3 Sopimisella vakautta ja luottamusta työmarkkinoille

Tässä tulee vahvasti esille kolmikantainen lainvalmistelu ja lähtökohta poikkeaa Sipilän hallituksen aikaisesta käytännöstä. Työntekijöiden suojelua korostetaan, kuten oli odotettua SDP-johtoiselta hallitukselta.

Yhteistoimintalain uudistaminen on tämän osion "kärkihanke". Sen osalta esitetään myös jonkin verran konkreettista sisältöä (esimerkiksi siirretään hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset yhteistoimintalakiin).

Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tämä lähtökohta poikkeaa Sipilän hallituksen käytännöstä.

Kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitetaan täsmentämällä lainsäädäntöä ja kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraamuksista tasapainoisella (?) tavalla.

Työaikajoustot selvitetään (ertityisesti pienten lasten vanhemmat ja ikääntyneet), uudistetaan vuosilomalaki, työsuojeluvalvonnan resursseja lisätään. Vuosilomalain osalta ei esitetä mitään konkreettisia lopputuloksia, mutta työpaikan vaihtotilanteet mainitaan.

Nollatuntisopimusten osalta todetaan, että parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Sitä, miten tämä todetaan, ei mainita. Mielenkiintoisesti todetaan, että vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännöllä. Vakiintumisoppiin puuttuminen yksittäistapauksellisesti tapahtuisi, jos tämä toteutuu, ymmärtääkseni ensimmäistä kertaa Suomen työlainsäädännössä.

Työperäinen maahanmuutto ja ulkomaiset osaajat -kohta on hallitusohjelmassa tässä kohdin merkittävä asia. Tähän asiakokonaisuuteen liittyy myöskin kotouttaminen.

Tavoite 4 Osaamisesta turvaa työn murrokseen

Työn tekemisen uusiin muotoihin (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, osuuskunnat) kiinnitetään tässä kohdin huomiota. Täsmennetään työsopimuksen käsitetä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään. Tähän naamiointiin on jo nyt oikeus- ja viranomaiskäytännössä puututtu. Miten täsmennys tapahtuu, ei ole vielä esillä.

Muutosturvaa kehitetään parantamaan työntekijöiden osaamista ja työllistymistä. Tämä tavoite on ollut koko ajan muutosturvalla.

Työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma käynnistetään. Hienoja tavoitteita.

Osaamista kehitetään monin eri tavoin; esimerkiksi lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia. Lisätään oppisopimusopiskelun käyttöä ensimmäisen työpaikan saamiseksi sekä uudelleenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä.

Monia muitakin kannatettavia uudistusehdotuksia.

Lopuksi omia huomioita:

- Verrattuna vaaliohjelmiin hallitusohjelma ei ole esimerkiksi yhtä radikaali kuin SDP:n vaaliohjelma. SDP on siis tehnyt kompromissejä, mikä onkin luonnollista. Hallitusohjelmassa ei näy myöskään esim. Vasemmistoliiton esittämä alipalkkauksen kriminalisointi. Hallitusohjelman sivulla 87 on kuitenkin todettu, että ”selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi”. 

- Useita työelämän kysymyksiä selvitetään, mikä on hyvä lähtökohta. Hallitusohjelmaa tehtäessä ei ole mahdollista mennä kovin syvälle työlainsäädännön yksityiskohtiin. Vrt. esim. työaikajoustot, vuosilomalaki, nollatuntisopimukset.

- Kolmikantaisuus palaa lainsäädännön valmisteluun. Työelämän kysymysten osalta on mahdollista myös komitealaitoksen hyödyntäminen. Koska kyse ei ole, paikallista sopimista lukuun ottamatta, tes-asioista, EK voi olla lainsäädännön valmistelutyössä mukana. Suomen Yrittäjät, vaikka asiaa ei suoraan todeta, tulee olemaan normaali osapuoli lainsäädännön valmistelutyössä.

- Keskeiset hallituskauden isot työelämäuudistukset ovat yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen (etupäässä yhteistoimintalain), perhevapaauudistus ja vuosilomalain uudistaminen.

- Keskeisiä osittaisuudistuksia ovat työsuhteen määritelmän täsmentäminen, kilpailukieltosopimusten rajaaminen ja nollatuntisopimuslaisten aseman parantaminen.

- Painopiste on nyt työntekijöiden suojelemisessa. Sipilän hallitus otti tasapainoisemmin huomioon myös työnantajien intressit.

- Aktiivimalli perutaan mutta muut Sipilän hallituksen tekemät SDP:nkin kritisoimat uudistukset jäävät voimaan (esimerkiksi henkilökohtaisen is-kynnyksen ylittymisen helpottuminen).

- Työllistämisen kynnyksen madaltamista ei enää esiinny, vaan kyse on erityisesti vaikeasti työllistyvien työllistämisen tukemisesta.

- Hallitusohjelmassa on myös muissa kohdin, kuin mitä nyt on tarkasteltu, työelämää koskevia uudistusehdotuksia. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen toteuttamisella (s. 84) lienee vaikutusta myös työelämään. Korruptionvastaista toimintaa tehostetaan säätämällä ilmoittajan suojelusta (niin sanottu Whistleblower-direktiivi) (s. 84) ja sovittelun määrää lisätään (s. 96). 

Lue myös

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.