Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

7.6.2017 11.30 Prof. Seppo Koskinen: Eri henkilöstöryhmään kuuluvilla on oikeus valita luottamusvaltuutettu, vaikka työpaikalla olisi jo toisen liiton luottamusmies

Prof. Seppo Koskinen: Eri henkilöstöryhmään kuuluvilla on oikeus valita luottamusvaltuutettu, vaikka työpaikalla olisi jo toisen liiton luottamusmies

Dosentti työneuvoston sihteeri Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen puuttuivat aikaisemmin Edilexin Vierashuoneessa julkaistuun korkeimman oikeuden tuomiota KKO:2017:29 koskevan esittelyni yhteen virkkeeseen. En tuossa lyhyessä esittelyssä sitä perustellut. Tässä pidemmässä kirjoituksessani tarkoitukseni on pohtia tuomion suhdetta työehtosopimusjärjestelmään hieman tarkemmin. Pitäydyn edelleen omassa kannassani. En nyt kuitenkaan keskustele Paanetojan ja Ruposen käsitysten kanssa, koska keskustelu toisen kanssa edellyttää, että ensin tietää oman kantansa. Totean taustaksi sen, että annoin kantajapuolelle tässä riidassa asiantuntijalausunnon, jonka mukaisen lopputuloksen korkeimman oikeuden enemmistö hyväksyi.

Arvioinnin lähtökohtana on siis se, että työpaikoilla voidaan valita luottamusvaltuutettu edustamaan oman henkilöstöryhmän jäseniä, vaikka työpaikalle olisi valittu toisen liiton luottamusmies. Kiistatonta on myös se, että korkeimman oikeuden uusi tuomio (KKO:2017:29) merkittävällä tavalla kumoaa hallituksen esityksen kannan, työtuomioistuimen vahvistamat periaatteet ja oikeuttaa mielestäni työelämässä monissa uusissa tilanteissa järjestäytyneet työntekijät valitsemaan itselleen luottamusvaltuutetun. Muun ohessa kaupan alalla toiseen henkilöstöryhmään kuuluvat esimiehet tai muut toimihenkilöt voivat valita itseään edustamaan luottamusvaltuutetun siinäkin tilanteessa, että työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan heidänkin työhön osin sovelletaan toisen liiton tekemää työehtosopimusta ja työnantajayhtiötä sitovaan työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistyksen jäsenet ovat valinneet luottamusmiehen.

Työntekijöiden oikeus liittyä valitsemaansa ammattiyhdistykseen ja valita oma edustajansa on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksina turvattua yhdistymisvapautta ja ammatillista järjestäytymisoikeutta. Korkein oikeus katsoi, että työsopimuslakia tulkittaessa on perusteltua valita hallituksen esityksessä esitetystä poiketen vaihtoehto, joka sitä paremmin turvaa ammatillisen järjestäytymisoikeuden toteutumisen. Tämän tulkintavaihtoehdon valitsemista puolsi lisäksi se, että laajempi mahdollisuus valita luottamusvaltuutettu on omiaan takaamaan tehokkaammin kuin yhteistoimintaedustajan valitseminen joukkovähentämis- ja yhteistoimintamenettelydirektiivien taustalla olevien tavoitteiden mukaisen suojan myös sellaisille työntekijöille, jotka eivät kuulu työnantajaa sitovaan työehtosopimukseen osalliseen työntekijäyhdistykseen. Tämä suoja tarkoittaa erityisesti samaa työsuhdeturvaa kuin mitä on luottamusmiehillä.

Ratkaisevaa toiseen henkilöstöryhmään kuuluminen

Tätä ajattelutapaa joudutaan nyt työelämässä noudattamaan. Eri ammattiliittoihin ja sitä kautta tavallisesti myös eri henkilöstöryhmään kuuluvia ei voida asettaa ammatillista järjestäytymistä koskevan valintansa perusteella eri asemaan kuin työehtosopimukseen osalliseen työntekijäyhdistykseen kuuluvia.

Työehtosopimuksen mukaisesti valittu luottamusmies ei korkeimman oikeuden antaman oikeusohjeen mukaan edusta kategorisesti kaikkia työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia. Luottamusmies edustaa niitä, jotka ovat järjestäytyneet työehtosopimuksen solmineeseen liittoon mutta ei sitä henkilöstöryhmää, jonka jäsenet kuuluvat muuhun liittoon. Jos siis on työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, joka edustaa henkilöstöryhmistä myyjiä, hän ei tällöin edusta toista henkilöstöryhmää eli esimiehiä, jolloin tällä toisella ryhmällä on oikeus valita oma luottamusvaltuutettu. Samassa henkilöstöryhmässä, kuten vaikka myyjät, ei sen sijaan voi valita valtuutettua, vaikka kuuluukin eri ammattiliittoon, jos myyjät ovat jo valinneet luottamusmiehen.

Hankalampi tilanne syntyy silloin, kun esimerkiksi PAM solmii myös esimiesten työehtosopimukset ja valitsee myyjien pääluottamusmiehen edustamaan myös esimiehiä. Onko tällöin niin, että KEY:n jäsenet eivät voi valita omaa valtuutettua, kun pääluottamusmies on valittu parin työehtosopimuksen nojalla samanaikaisesti? Käsitykseni on, että kyllä voi ottaen huomioon uusi korkeimman oikeuden tuomio, koska siinäkin oli toimihenkilöillä yhteinen luottamusmies mutta ylemmillä toimihenkilöillä ei ollut omaa ja luottamusvaltuutetun asemaa ei voida ratkaista pääluottamusmiestä koskevilla näkökohdilla eikä sen mukaan, kuka on valinnut pääluottamusmiehen. Aina kuitenkin edellytetään sitä, että kyse on eri henkilöstöryhmistä.

Jos luottamusmies edustaa tähän liittoon, kuuluvia ja valtuutettu omaan henkilöstöryhmäänsä ja käytännössä samalla omaan liittoonsa kuuluvia, kumpi edustaa järjestäytymättömiä? Korkeimman oikeuden tuomio ei tällaista tilannetta käsitellyt. Mielestäni luonteva ratkaisu olisi se, että luottamusvaltuutetulla on oikeus edustaa oman henkilöstöryhmänsä kaikkia työntekijöitä.  

Siinä tilanteessa, että työntekijät tai toimihenkilöt ovat kokonaan järjestäytymättömiä, kuten monissa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksissä, mutta työnantaja joutuu yleissitovuuden perusteella soveltamaan jotakin työehtosopimusta, työpaikalle saadaan valita henkilöstön edustaja, esimerkiksi yhteisesti valittu luottamusvaltuutettu, joka edustaa heitä edustusvaltaansa kuuluvissa asioissa.  Työntekijöillä on oikeus valita yksi luottamusvaltuutettu tässä tilanteessa henkilöstöryhmäedellytyksestä riippumatta mutta myös sen mukaisesti.

Muuhun henkilöstöryhmään kuuluvien ei tarvitse muodostaa työpaikan työntekijöiden enemmistöä, jotta siihen kuuluvat voivat valita luottamusvaltuutetun. Ratkaisevaa on vain toiseen henkilöstöryhmään kuuluminen. Luottamusvaltuutettua ei ole tarkoitettu samassa asemassa olevien työntekijöiden toiseksi edustajaksi ja siten keinoksi aiheuttaa järjestöriitoja. Luottamusvaltuutettuja voi olla jopa useita tilanteessa, jossa yksi liitto sopii työehtosopimuksen ja muut kuuluvat eri ammattiliittojen edustamiin henkilöstöryhmiin. Oikeus valita valtuutettu on vain riippuvainen siitä, kuulutko toiseen henkilöstöryhmään. Rajoituksena on, että itseään ei luottamusmieheksi tai luottamusvaltuutetuksi voi kukaan valita.

Luottamusmiestä vastaava asema

Luottamusvaltuutettu –sääntelyn taustalla on se käytännön tosiasia, että järjestöjen väliset työehtosopimukset koskevat myös muita kuin kyseisiin järjestöihin kuuluvia työntekijöitä. Kaikkien tällä tavoin tietyn työehtosopimuksen koskemien järjestöjen jäsenten valitsemille luottamusmiehille ei ole kuitenkaan haluttu antaa lainsäädäntöteitse mahdollisuutta tulla mukaan työehtosopimuksen soveltamisneuvotteluihin. Tämä kysymys on ainakin tähän asti ratkaistu työehtosopimusjärjestelmän sisäisesti. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan, jos ulkopuolelle jätetyt muodostavat henkilöstöryhmän, silloin he voivat valita luottamusvaltuutetun osallistumaan työsuhteita ja työoloja koskeviin keskusteluihin. Tätä mukaanmeno-oikeutta ei ole kyseisen henkilöstöryhmän luottamusmiehellä vaan ainoastaan luottamusvaltuutetulla. Tämän oikeuden ulottuvuus työehtosopimusasioihin ei ollut ratkaistavana korkeimman oikeuden tuomiossa. Virinnyt keskustelu on koskenut sitä, voidaanko ja mitä korkeimman oikeuden tuomiosta päätellä tämän kysymyksen suhteen.

Liitot ovat syntyneet edustamaan eri ammatteja sekä teollisuuden tai toiminnan haaroja. Usein liittoihin järjestäytyminen kuvastaa myös eri henkilöstöryhmiä kuten toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt taikka kaupan alan myyjät ja kaupan alan esimiehet. Usein jonkun työehtosopimuksen piiriin kuitenkin kuuluu monia henkilöstöryhmiä ja tavallisesti he ovat myös valinneet oman luottamusmiehensä ja se on ollut työehtosopimusosapuoltenkin hyväksymää. Korkeimman oikeuden käsittelemässä tilanteessa näin ei kuitenkaan ollut, koska kyseinen neuvotteluasia (yhteistoiminta) haluttiin pitää vain yhden tekijäjärjestön edustajien (luottamusmiesten) hallussa ja vain näillä haluttiin pitää sitä koskeva neuvotteluoikeus. Koska luottamusmiesjärjestelmän kautta (henkilöstön edustajat yhteistoiminnassa olivat luottamusmiehiä) ei tässä tilanteessa ollut mahdollista toiseen henkilöstöryhmään kuuluvien päästä eteenpäin, kanne nostettiin luottamusvaltuutettu –perusteella. Työehtosopimusosapuolet eivät voi estää oikeutta valita luottamusvaltuutettu, koska tämä oikeus on pakottavalla tavalla laissa säädetty.

Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työsopimuslaissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla. Keskeisin luottamusvaltuutetun tehtävä on edustaa työntekijöitä samalla tavoin kuin luottamusmies edustaa omia edustettaviaan. Lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. Tältä osin lainsäädännössä ei aseteta mitään tarkempia rajoituksia.

Työsopimuslain mukaan "luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät tässä laissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla". Keskeisin tehtävä eli oman henkilöstöryhmän edustaminen ei kuitenkaan juuri millään tavalla määräydy työsopimuslaissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla. Toimivallan osaltakin on vaikea tietää, mihin lainsäännökseen pykälässä viitataan. Mielestäni tällöin on pakko turvautua uuteen korkeimman oikeuden tuomioon ja nostaa sieltä esille ammatillisen toimintavapauden turvaaminen. Korkein oikeus ilman mitään epäilyksiä kertoo luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivallan konkreettisemmin tältä osin kuin HE taikka työsopimuslaki.

Kun kyse on luottamusvaltuutetun kohdalla ammatillisen toimintavapauden turvaamisesta ("edunvalvonnasta"), ei sen keskeisintä osaa (työehtosopimusjärjestelmää) voida jättää kyseisen toimintavapauden ulkopuolelle. Suomen Yrittäjien näkökulmasta keskeinen asia on työsopimuslaissa säädetty yleissitovuusjärjestelmä. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta kiistatta liittyvät yleissitovuusjärjestelmän yhteydessä työsopimuslain sanamuodossa tarkoitetulla tavalla työsopimuslaissa säänneltyyn asiaan ja tässä mielessä luottamusvaltuutetulla on siihen liittyvä toimintavalta edustaa omaa henkilöstöryhmäänsä. Tämä oikeus on pakottavaan lakiin perustuvana vahvempi kuin työehtosopimussääntely (ja siellä olevat luottamusmieslukot voitaisiin näin ainakin osin avata).

Tuomion yleistettävää merkitystä voidaan puoltaa silläkin argumentilla, että työehtosopimusjärjestelmä on tavallaan työehtosopimuslain sisäinen järjestelmä ja siten sen kohdalla kyse on työlainsäädännössä säädetystä asiasta, jonka suhteen luottamusvaltuutetulla on sekä tehtäviä että toimivaltaa.

Selvää on se, että työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. Tämä valtuutus voi sisältää myös työehtosopimusasioissa edustamisen, koska kyse silloin on työsuhteita koskevista asioista.

Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Laissa tarkoitettuja tehtäviä ovat myös ne, joihin työntekijät enemmistöpäätöksellä valtuuttavat luottamusvaltuutetun edustamaan itseään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luottamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa.

Seppo Koskinen

Aiheesta aiemmin

Juridiikan uusimmat uutiset - Tilaa Edilex!

Lakikirjat       Lakikirjat

www.lakikirja.com


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)