Takaisinottovelvollisuus
- Uutiset
5.7.2023 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Uuden hallituksen tavoitteena merkittävä työelämän uudistaminenOrpon hallituksen ohjelma sisältää häkellyttävän suuren määrän erilaisia työssä olevia ja työelämää koskevia uudistuksia. Niiden esittely lyhyesti on mahdotonta. Seuraavaan esitykseen on koottu keskeisimpiä työlainsäädäntöön liittyviä uudistusehdotuksia. Hallitusohjelman perusteella ei vielä voida tietää tarkasti sitä, millaisia lopulliset ehdotukset ovat. Ohjelman laatimisvaihe oli ajallisesti lyhyt, jolloin säädeltävien asioiden yksityiskohtia ja säätämisedellytyksiä ei ollut mahdollista arvioida huolellisesti. Silti hallitusohjelma on laajuudessaan kunnianhimoinen ja kuvastaa selkeästi hallituksen muodostaneiden puolueiden monin osin aikaisemmasta sääntelystä merkittävästi poikkeavia lähtökohtia. - Uutiset
13.3.2023 11.55
Vierashuoneessa Outi Jousi, Johanna Haltia-Tapio, Eeva Tiainen ja Annika Juhola: Työoikeudellisia kysymyksiä julkisissa hankinnoissa: milloin kyse voi olla liikkeenluovutuksesta ja mikä on työllistämisehdon suhde työnantajan takaisinottovelvollisuuteen?Kun kyse on palveluista, jotka ovat kovin työvoimapainotteisia, voi myös julkisten hankintojen yhteydessä nousta esiin tiettyjä työoikeudellisia kysymyksiä. Tässä blogitekstissä käsittelemme sitä, milloin julkinen hankinta voi johtaa työoikeudelliseen liikkeenluovutukseen sekä sitä, onko yrityksen mahdollista osallistua työllistämisehdon sisältävään tarjouskilpailuun, mikäli yritys on juuri joutunut irtisanomaan työntekijöitä taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. - Uutiset
21.11.2022 11.50
Hovioikeus: Yhtiötä oli perusteltua pitää kantajan työnantajana yhdessä työvoimanvuokraustoimintaa harjoittaneen yhtiön kanssaJohtopäätöksenään HO katsoi, että C Oy:tä oli perusteltua pitää kantajan työnantajana yhdessä B Oy:n kanssa. C Oy:llä oli siten ollut kantajaan nähden TSL 6 luvun 6 §:ssä tarkoitettu työntekijän takaisinottovelvollisuus ja saman lain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus, jota täytettäessä huomioon oli pitänyt ottaa myös muut samaan konserniin C Oy:n kanssa kuuluneet yhtiöt. Kyseisiä velvoitteita koskeva todistustaakka oli työnantajalla. Sen paremmin C Oy:n konkurssipesä kuin yhtiökään eivät olleet käyttäneet puhevaltaa HO:ssa, joten asia oli ratkaistava kantajan eduksi. (Vailla lainvoimaa 21.11.2022) - Uutiset
6.7.2022 15.58
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaanHO katsoi, ettei yhtiö ollut täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan, eikä yhtiöllä siten ollut ollut työsopimuslaissa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä kantajan työsopimuksen irtisanomiseen taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Korvauksen määrään vaikuttavat tekijät kokonaisuudessaan huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kantajan 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset aineettoman vahingon osuutta koskevan arvion ja korvauksen yhteensovittamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2022) - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
15.6.2021 11.30
Seppo Koskinen: Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite – KKO:2021:47Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n (55/2001) mukaan työnantajan on tarjottava työtä lain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Säännöksen esitöiden mukaan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin tarkoittaa irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Säännöksen sanamuodosta tai lain esitöistä ei ilmene, kuinka konkreettisesti työntekijän tarpeen on tullut takaisinottoaikana ilmetä, jotta työnantajalla olisi takaisinottovelvollisuus. Tuomiossaan Korkein oikeus totesi, että takaisinottovelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan liikkeenjohtovalta. Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus arvioida, onko sillä lisätyövoiman tai uusien työntekijöiden tarvetta. Työnantajalla on myös oikeus päättää, ryhtyykö se tämän tarpeen tunnistettuaan toimenpiteisiin vai ei. Takaisinottovelvollisuuden voidaan katsoa syntyvän vasta, kun työnantaja on muutoksesta tiedon saatuaan arvioinut tilanteen ja päätynyt siihen, että muutokseen reagoidaan ottamalla uusi työntekijä. - Uutiset
10.6.2021 9.31
KKO: Työnantaja ei rikkonut takaisinottovelvollisuuttaanTaloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle ei ollut tarjottu työtehtäviä, joihin työnantaja oli TSL 6 luvun 6 §:ssä säädetyn takaisinottoajan päätyttyä ottanut uusia työntekijöitä. Työntekijän mukaan työnantaja oli rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan, koska työnantaja oli jo takaisinottoaikana tiennyt tarvitsevansa uusia työntekijöitä. Korkein oikeus katsoi, että työnantaja ei ollut rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan, koska työnantaja oli vasta takaisinottoajan päättymisen jälkeen päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin uusien työntekijöiden ottamiseksi eikä päätöksentekoa ollut siirretty takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen aikaan takaisinottovelvollisuuden kiertämiseksi. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan. - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
23.2.2021 13.05
Työtuomioistuin hylkäsi Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteetKanteen muuttaminen - Kanteen tutkiminen - Neuvotteluvelvollisuus - Uutiset
18.12.2020 8.30
Työlainsäädännön joustot päättyvät vuodenvaihteessaTyösopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin tehtiin koronaviruksen vuoksi väliaikaisia muutoksia. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.2020–31.12.2020. Muutosten voimassaolon päätyttyä palataan noudattamaan tavallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistäHO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
24.11.2020 16.00
Pelkästään työntekijän sähköpostin sulkeminen ei osoittanut, että hänet oli tosiasiallisesti irtisanottu henkilökohtaisista syistä johtuen - kyseessä ei ollut näennäinen yhteistoimintamenettelyTyö oli olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt ja kantajan tehtävät itsenäisenä työtehtävänä lakanneet kokonaan. Vastaajalla ei siten ollut tullut ylläpitää kantajan toimenkuvaa, joka oli pääasialliselta sisällöltään lakannut. Vastaajalla oli ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus TSL 7 luvun 3 §:n mukaisesti eikä häntä ollut voitu sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että irtisanominen olisi vastoin irtisanomisilmoitusta tapahtunut kantajan henkilöön liittyvistä syistä ja että kyseessä olisi ollut näennäinen yhteistoimintamenettely, jonka tarkoituksena olisi ollut vain kiertää kantajan työsuhdeturvaa. Pelkästään se seikka, että työntekijän sähköposti oli suljettu hänen lähetettyä mahdollisesti virheellisiä tietoja sisältäneitä sähköposteja muulle henkilökunnalle, ei osoittanut että kyseessä olisi ollut työntekijän henkilöön liittyvistä syistä suoritettu irtisanominen. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 11.15
Hovioikeus: Vakuutusyhtiö laiminlöi työn tarjoamisvelvollisuuden irtisanoessaan konsernissa 10 vuotta työskennelleen työntekijän - yhtiö oli menetellyt myös syrjintäkiellon vastaisestiYhtiöllä ei ollut näytetty olleen taloudellisia ja tuotannollisia perusteita kantajan irtisanomiseen, eikä irtisanomiselle siten ollut ollut asiallista ja painavaa syytä. KO:n tuomion lopputulosta ei tältä osin ollut aihetta muuttaa. Syrjinnän osalta HO katsoi kuten KO, ettei yhtiö ollut esittänyt olettaman kumoamiseksi sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut, ettei yhtiö ollut rikkonut syrjinnän kieltoa. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättyä korvausta korotettiin ja yhtiön Työllisyysrahastolle maksettavaksi määrättyä osuutta alennettiin. Muilta osin KO:n tuomio jäi voimaan. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 11.14
Tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanotun työntekijän työsopimuksen päättämisen katsottiin tapahtuneen myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä - hovioikeus oli erimielinen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksestaYhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen päättämiseen olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:n tarkoittamat asialliset ja painavat syyt. Asiassa mainitut seikat, työsuhteen päättämismenettely ja selvästi aikaisemmin noudatetuista poikkeava menettelytapa sekä selvitys kantajan ja hänen työnantajansa edustajan ja tämän puolison keskinäisistä väleistä viittasivat ja tukivat vahvasti sitä kantajan väitettä, että irtisanomiseen olivat ainakin osaksi vaikuttaneet epäasialliset syyt. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi selvitetyksi, että työsopimuksen päättäminen oli tapahtunut myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä. Koska kantajan työsopimus oli päätetty perusteettomasti, hänellä oli oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi harkittiin KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 9 kk:n palkkaa vastaava määrä, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 6 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. Asiassa ei ollut kantajan osalta ilmennyt perusteita hänen taloudelliset ja sosiaaliset olonsa huomioon ottaen rahaston osuuden kohtuullistamiselle. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos harkitsi enemmistön lausumilla perusteilla oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 11 kk:n palkkaa vastaavan määrän, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 8 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassaKantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
7.10.2020 16.00
Millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työanantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli hänet irtisanottaessa ollut iältään 57-vuotias. A:n työura B Oy:n palveluksessa oli jatkunut lähes 30 vuotta. A oli edelleen työttömänä asiaa HO:ssa käsiteltäessä syksyllä 2020, jolloin A täyttää 60 vuotta. Asiassa oli HO:ssa näytön osalta kyse siitä, oliko yhtiön toimitusjohtaja tarjonnut työntekijälle kahdenkeskisessä neuvottelussa Pohjois-Suomen yksikönpäällikön tehtävää jo ennen työpaikkailmoituksen lähettämistä ja jos oli, oliko työntekijä kieltäytynyt tehtävästä. Edelleen riitaista oli, oliko A:lle lähetettyyn työpaikkailmoitukseen liitetty mukaan lappu, jossa oli viitattu mainittuun aiempaan keskusteluun ja kehotettu ottamaan yhteyttä, mikäli työntekijä kuitenkin olisi kiinnostunut ottamaan tehtävän vastaan. Oikeudellisesti kysymys oli siitä, millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä, jotta TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus täyttyisi. A:n vaatimuksen menestyessä kysymys oli lisäksi korvauksen määrästä. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiö ollut tarjonnut työntekijälle työtä TSL 7 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, eikä yhtiöllä näin ollen ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle. Osapuolten keskinäinen lojaliteettivelvollisuus ei puoltanut sen enempää korvauksen alentamista kuin sen korottamistakaan. Työntekijällä oli oikeus saada 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2020) - Uutiset
1.4.2020 10.34
Koronaviruksen vuoksi lomautusten ilmoitusaika ja yt-neuvotteluiden kestoaika lyhenee ja lomautetun oikeus työttömyysturvaan laajeneeLomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika lyhenevät väliaikaisesti. Muutokset ovat voimassa 1.4.–30.6.2020. Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin. Lomautetulla on 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Työttömyysturvalakiin tehty muutos on voimassa 31.7.2020 asti. Tasavallan Presidentti vahvisti lait tiistaina 31.3. - Uutiset
19.3.2020 7.00
Työmarkkinajärjestöiltä lista yritysten auttamiseksi koronakriisissäTyömarkkinajärjestöt ovat sopineet listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. Järjestöt esittävät yhdessä maan hallitukselle toimia työlainsäädännön muutoksista ja yritysten maksurasitusten keventämisestä. - Uutiset
23.12.2019 11.17
Kustannusyhtiön olisi tullut tarjota yt-menettelyssä irtisanotulle uutistoimittajalleen yhtiöstä irtisanoutuneen toimittajan tehtävää vielä takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeenkin - yhtiö velvoitettiin korvaamaan vaaditut 63 784,34 euroaHO katsoi, että yhtiön päätöksenteon siirtymistä kantajan takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen ajankohtaan pelkästään siitä syystä, että asioista päättäneet henkilöt olivat olleet kesälomillaan, ei voitu tulkita työntekijän asemassa olleen kantajan vahingoksi. Se, että kantajan takaisinottoajan päättyminen oli ajoittunut yhtiön johdon kesälomien ajankohtaan, ei ollut peruste sivuuttaa kantajan etuun kohdistuvaa takaisinottovelvoitetta. Vaikka työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta tarjota työtä irtisanotulle työntekijälleen takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeen, HO katsoi asiassa lausutut seikat huomioon ottaen, että yhtiön olisi tässä tilanteessa tullut tarjota I:ltä jäänyttä toimittajan tehtävää ensin kantajalle. Kun yhtiö ei ollut näin tehnyt yhtiö oli rikkonut TSL:n (55/2001) 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaista takaisinottovelvoitettaan. (Ks. KKO:2021:47: Työnantaja ei rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan)