Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

30.4.2019 13.32 (päivitetty 1.5.2019 10.24) Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työlainsäädännön uudistaminen osana hallitusneuvotteluja?

Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työlainsäädännön uudistaminen osana hallitusneuvotteluja?

SDP:n Antti Rinne on parhaillaan tunnustelemassa hallituksen muodostamista. Hän lähetti kaikille eduskuntapuolueille kysymyksiä, joista saatujen vastausten perusteella SDP arvioi mahdollisia hallitusratkaisuja. Tarkastelen tässä yhteydessä kysymyksiä ja vastauksia vain työlainsäädäntöä koskevien kysymysten osalta.

Samassa yhteydessä kysyttiin myös perhevapaa-uudistuksesta sekä naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä. Kahta viimeksi mainittua kysymystä en nyt arvioi, vaan keskityn nyt vain suppeammin ymmärrettävään työlainsäädäntöön. Kirjoitukseen on kuitenkin otettu myös näitä kahta asiaa koskevat vastaukset.

Lähden liikkeelle SDP:n vaaliohjelman esittelystä. Nyt ei vastauksia luonnollisestikaan kysytty SDP:ltä. SDP:n omat kannanotot voidaan siis löytää vain kyseisen puolueen omasta vaaliohjelmasta.

1. SDP:n vaaliohjelma

Henkiseen työsuojeluun pitää panostaa.

Työelämän muutos on muuttanut myös työn kuormituksen luonnetta, sillä yhä useampi kokee oman työnsä enemmän henkisesti kuin fyysisesti kuormittavaksi. Molemmat kuormitukset johtavat lopulta uupumukseen ja työuran katkeamiseen. Työturvallisuuden ja työsuojelun kehittäminen on vähentänyt tapaturmia, loukkaantumisia jopa kuolemia. Nyt samaa ajattelua tarvitaan henkisen kuormituksen torjuntaan. SDP haluaa toteuttaa ensi vaalikaudella kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ohjelman, jonka tavoitteena on työn henkisen kuormittavuuden vähentäminen.

Sukupuolten tasa-arvoa työelämään

Haluamme poistaa naisten ja miesten perusteettomat palkkaerot. Tämä edellyttää palkkauksen avoimuuden lisäämistä. Suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen voimakkaasti sukupuolittuneet eli jakautuneet miesten ja naisten töihin. Tätä segregaatiota pitää pystyä purkamaan kannustamalla nuoria hakeutumaan kiinnostustaan vastaavalle koulutusalalle riippumatta siitä, mikä alan sukupuolijakauma on. Oikeudenmukaisemmin jakautuvat perhevapaat parantavat erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa. SDP kannustaa työpaikkoja perheystävälliseen ajatteluun, jossa otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. SDP kannattaa nimettömän työnhaun selvittämistä, jotta tasa-arvo toteutuisi rekrytoinneissa nykyistä paremmin.

Uudistetaan työelämän lainsäädäntö tulevaisuuden tarpeisiin

Työelämän lainsäädännön kolmikantainen valmistelu luo asiantuntevat edellytykset toimivalle lainsäädännölle. Tätä yhteistyötä haluamme jatkaa tulevalla vaalikaudella. Työlainsäädännön pitää luoda puitteet tuottavuuden ja toiminnan kehittämiseen yhteistoiminnan avulla. Työehtosopimukset sekä neuvottelujärjestelmä mahdollistavat paikallisen sopimisen lisäämiseen. Tämä edellyttää sitä, että lainsäädäntöä uudistetaan ja muutenkin luodaan työnantajien ja työntekijöiden kesken tasapuoliset edellytykset paikallisen sopimisen edistämiseen.

Tarvitaan kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä yhteistoiminnassa. Henkilöstön vähentämiseen liittyvistä menettelyistä voitaisiin säätää muualla lainsäädännössä ja näin keskittyä aidosti luomaan työpaikoilla luottamuksen ilmapiiriä. Epäluottamus, puutteelliset tiedot ja osaaminen sekä epätasapaino neuvotteluosapuolten kesken ovat merkittäviä esteitä paikallisen yhteistoiminnan edistämiselle. Tästä syystä esimerkiksi osa työehtosopimusten joustavoittavista sopimismahdollisuuksista jää hyödyntämättä. Työehtosopimuksen nojalla tehtyjen paikallisten sopimusten osalta tulkintaetuoikeus tuleekin siirtää työntekijöille.

Yhteistoiminnan ja osallisuuden kasvattaminen työelämässä edellyttävät sitä, että työntekijöiden sekä heidän edustajiensa mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja sen kehittämiseen kasvavat. Keskinäisen luottamuksen kasvu ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen parantavat työn tuloksellisuutta. Esimerkiksi yhdessä sovitut tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät sitouttavat koko henkilöstön asetettuihin tavoitteisiin. Henkilöstön edustusta yritysten päättävissä elimissä tulee vahvistaa.

Suomessa on aloja, joilla työskentelevillä ei ole työehtosopimuksen tarjoamaa turvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla työntekijöillä ei ole käytettävissään neuvottelu- ja sovittelujärjestelmää, jossa työhön ja työsuhteeseen liittyvät riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa. Nykylainsäädännön mukaan työntekijän ja työnantajan väliset riidat ovat yksityisoikeudellisia asianomistajakysymyksiä. Työntekijän kynnys lähteä ajamaan asiaansa oikeusteitse työnantajaansa vastaan on korkea. Tämän vuoksi monet tapaukset, jossa työntekijälle on esim. maksettu alipalkkaa, jäävät käsittelemättä. Erityisen haastavassa tilanteessa ovat nuoret tai maahanmuuttajataustaiset työntekijät, joiden tietämys omista oikeuksista saattaa olla hyvin puutteellinen. Siksi ammattiliitoille tulee säätää kanneoikeus.

Uudet työnteon muodot tarvitsevat pelisääntöjen määrittämistä

Alustatalous haastaa työelämän sääntelyn. Alustatyötä tehdään usein ilman työsuhdetta, jolloin työntekijät eivät ole työehtosopimusten piirissä eikä heillä ole oikeutta sairausajan palkkaan, lomiin tai työnantajan kustantamiin vakuutuksiin. Työsopimuksettomat alustatyöntekijät eivät nykyisin voi tehokkaasti järjestäytyä, ja tähän SDP ajaa muutosta. Mielestämme on tarpeen arvioida laissa olevaa työsuhteen tunnusmerkistön riittävyyttä ja tarvittaessa muuttaa sitä. Työelämän sääntelyssä tärkeä periaate on universalismi; ei ole tarvetta luoda uusia kategorioita ja eriytynyttä sääntelyä eri ryhmille vaan pikemminkin tarkistaa olemassa olevaa sääntelyä niin, että se soveltuu uusiinkin työn muotoihin. Näin sääntely edistää moninaisissa työn muodoissa työskentelevien oikeuksia.

Tarvittaessa töihin kutsuttavien asema kaipaa kiireellisesti parantamista. Työsopimukset, joiden perusteella työntekijä on työsuhteessa muttei ole oikeutettu työtunteihin, tuottaa inhimillisesti kestämättömiä tilanteita. Siksi SDP katsoo, ettei nykyisen kaltaisia nollatuntisopimuksia tulisi voida enää tulevaisuudessa tehdä ja olemme valmiita muuttamaan lainsäädäntöä tältä osin nollatuntisopimusten kieltämiseksi.

On tärkeää varmistaa, että halukkailla työntekijöillä on mahdollisuus täysipäiväiseen työhön, josta voi saada kohtuullisen toimeentulon. Työstä saatavalla palkalla on voitava tulla toimeen. Tämä on SDP:lle tärkeä periaate. Osa-aikaiselle työsuhteelle pitää olla peruste ja pitkäkestoisesti yli työsopimuksen mukaisen työajan tehtävien lisätuntien tulee vakiintua uudeksi työajaksi työsopimukseen.

Yhä useampi tekee työtä jaksottain, limittäin tai päällekkäin eri statuksella, eri tehtävissä sekä erilaisissa työyhteisöissä. Työelämän kehittäminen ja uusissa työnteon muodoissa työskentelevän turvasta huolehtiminen ovat tärkeitä tavoitteita tulevalla vaalikaudella.

Työsuhteiden muuttuessa työnantajat ovat ryhtyneet käyttämään kilpailukieltoja sellaisissakin pirstaleisissa työsuhteissa, joissa työntekijän on pakko hakea täydennystä työtunneilleen tullakseen toimeen. Tämä kohtuuttomuus on saatava loppumaan. Kilpailukieltoa käytetään ilman perusteita ja se estää työvoiman liikkuvuuden. Kilpailukieltoa on täsmennettävä lainsäädännössä ja rajattava se koskemaan vain välttämättömiä tilanteita.

Kommentointia:

Laaja ja perusteellinen ohjelma työlainsäädännön osalta.

Käsittelee merkittäviä kysymyksiä ja todellisia työelämän ongelmia.

Esitetään myös selvät ratkaisut. Osa ratkaisuista hyvin radikaaleja (esim. paikallisen sopimuksen tulkintaetuoikeus työntekijäpuolelle, nollatuntisopimusten kieltäminen, ammattiliiton kanneoikeus, kilpailukieltojen rajoittaminen). Osa varovaisia (esimerkiksi alustatalouden ongelmiin ei uusia ratkaisuja).  Alipalkkauksen kriminalisointia SDP ei esitä, toisin kuin SAK.

2. Rinteen hallituskysymykset / työlainsäädäntö

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Kommentointia:

Suhteessa SDP:n ohjelmaan Rinteen kysymykset ovat työlainsäädännön osalta vaisuja, suorastaan olemattomia. Kyse on etupäässä minimitason säilyttämiseen sitoutumisesta. Tältä osin ei kysytä mitään SDP:n vaaliohjelman radikaaleista ehdotuksista. Kysymyksissä korostuvat ajankohtainen kysymys perhevapaista ja samaan ”asiakokonaisuuteen” liittyvä miesten ja naisten välinen palkkatasa-arvo. Perinteiset duunarikysymykset (järjestön kanneoikeus, nollatuntisopimusten kieltäminen) eivät tule esille.

Muutoin kyse on aika yleisestä haarukoinnista sen suhteen, mitä vastaajat pitäisivät hyvänä. Mitään erityisen SDP-läistä ei kysymyksistä näy. Muiden puolueiden vaaliohjelmat eivät olleetkaan työelämän lainsäädännön kannalta yhtä sisällöllisiä kuin SDP:n.

Jonkinlaisen kolmikannan paluuta voidaan toki kysymysten perusteella ennakoida, ainakin sitä selvitetään. Lainvalmistelun osalta esitetyissä kysymyksissä oli esillä myös komitealaitoksen palauttamishalukkuuden selvittäminen. Sitä ei suoraan kysytä työlainsäädännön uudistamisen yhteydessä.

Viidennen kysymysryhmän yleistä merkitystä on vaikea arvioida. Se on konkreettisten kysymysten osalta laadittu vastaajamyönteiseksi, koska perhevapaauudistus ja miesten ja naisten välinen palkkatasa-arvo ovat yleisesti hyväksyttyjä. Näyttää siltä, että tätä kohtaa ei haluttu tehdä kynnykseksi hallitukseen tulemiselle, vaikka varmasti tiedettiin, kuinka keskeisiä työelämäasiat kuitenkin SDP-johtoisessa hallituksessa todennäköisesti tulevat olemaan.

3. Eduskuntapuolueiden vastaukset

Kokoomus:

Työ muuttuu nopeasti. Siksi suomalaista työelämää on uudistettava uuteen aikaan. Kokoomus haluaa työelämän, joka tukee tuottavuutta, korkeaa osallistumisastetta, alhaista työttömyyttä ja hyvää työhyvinvointia. Kokoomus haluaa työelämän, joka perustuu luottamukseen ja joka mahdollistaa reilun paikallisen sopimisen. Jokaisen jo töissä olevan, työtä etsivän ja vasta työelämään tulossa olevan on voitava päivittää ja täydentää osaamistaan muuttuvan työelämän tarpeita vastaavaksi. Työelämän uudistukset korkean työllisyyden kannalta ovat aivan välttämättömiä.

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?



Työelämän sääntelyä on kehitettävä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa ja niitä kuullen. Hallitus määrittelee uudistusten tavoitteet, joiden pohjalta valmistelua tehdään tarvittaessa yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi vastuu on myös ja erityisesti työelämän osapuolilla. Jos työelämän osapuolet eivät pääse tyydyttävään yhteisymmärrykseen, hallituksen on oltava valmis luomaan, muokkaamaan ja viemään esityksiä eteenpäin itsekin.

Työelämän vähimmäisehtojen toteutumisen valvonta ei ole Suomessa tyydyttävää. Työntekijöiden huonon kohtelun tapaukset osoittavat, että vähimmäisehtojen suojelua tulee vahvistaa niin järjestäytyneiden, kuin järjestäytymättömienkin palkansaajien osalta. 

Reilun paikallisen sopimisen edistäminen edellyttää lakimuutoksia, joilla varmistetaan tasapainoinen paikallinen neuvotteluasetelma ja vahvistetaan henkilöstön asemaa.

Haluamme varmistaa kaikkien työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ja oman työpaikkansa asioihin vaikuttamiseen. Hallituksen ei tule yrittää vaikuttaa työehtosopimusten sisältöön. Esitämme osaamisen tulevaisuussopimusta jatkuvan oppimisen mallin rakentamiseksi.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?



Suomi tarvitsee kunnianhimoisen, lapsi- ja perhemyönteisen perhevapaauudistuksen, joka tuo vapautta ja joustavuutta perheiden arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmarkkinoilla sekä edistää erityisesti naisten työllisyyttä. Kokoomus pitää tärkeänä, että uudistuksessa huomioidaan perheiden erilaiset tilanteet. Perhevapaiden tulee mahdollistaa lasten hoitaminen kotona silloin, kun lapsi on pieni ja tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja uudessa elämäntilanteessa. Samalla perhevapaauudistuksen tulee kannustaa vanhempia palaamaan perhevapaalta joustavasti takaisin työelämään ja lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?



Sukupuolten tasa-arvon edistämisen on oltava yksi keskeinen tavoite hallitusohjelmassa. Tulevan hallituskauden aikana laaditaan muun muassa tasa-arvo-ohjelma ja uusi tasa-arvoselonteko. Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa nykyistä tasaisemmin äitien ja isien työnantajien välillä. Edistämme samapalkkaisuuden periaatetta työpaikoilla tarkistamalla tasa-arvolakia yksityisyyden suoja huomioiden.

Helpotetaan lyhennetyn työviikon ja osa-aikatyön tekemistä erityisesti pienten lasten vanhempien osalta sukupuoleen katsomatta. Näin madallamme erityisesti naisten kynnystä palata perhevapaalta takaisin töihin ja parannamme molempien vanhempien mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe

Kommentointia:

Kolmikantaisuuden osalta Kokoomus korostaa hallitusta sekä liikkeelle panevana että viimekätisenä toimijana.

Kokoomuksen mukaan vähimmäisehtojen suojelua tulee vahvistaa niin järjestäytyneiden, kuin järjestäytymättömienkin palkansaajien osalta. Muutoksia vähimmäisehtojen suojeluun Kokoomus ei esitä.

Reilun paikallisen sopimisen edistäminen edellyttää Kokoomuksen mukaan lakimuutoksia, joilla varmistetaan tasapainoinen paikallinen neuvotteluasetelma ja vahvistetaan henkilöstön asemaa. Kokoomus haluaa varmistaa kaikkien työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ja oman työpaikkansa asioihin vaikuttamiseen. Hallituksen ei tule yrittää vaikuttaa työehtosopimusten sisältöön. Paikallisen sopimisen osalta Kokoomuksen kanta on mahdollistaa paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömien työntekijöiden työpaikoissa.

Kokoomus ei ainakaan liputa työlainsäädännön muutosten puolesta muutoin kuin paikallisen sopimisen osalta.

Keskusta:

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

 a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Työ muuttuu talouden kansainvälistymisen ja teknologian muutoksen vuoksi. Siksi myös työmarkkinoiden pitää uudistua. Keskusta ajaa reilua, tasa-arvoista, turvallista ja joustavaa työelämää. Siinä työntekijä ja työnantaja voivat hyvin, luottavat toisiinsa ja sopivat yhdessä. Työstä on saatava kunnollinen korvaus. Itsensä työllistävien asemaa pitää parantaa.

Keskusta hakee tulosvastuullista kolmikantaa, jossa sitoudutaan yhteisesti tavoitteisiin (esimerkiksi 75 prosentin työllisyysaste) ja etsitään keinot niihin pääsemiseksi. Lopullinen vastuu uudistusten etenemisestä on aina hallituksella.

Keskusta haluaa edistää vientivetoiseen palkanmuodostusmalliin siirtymistä ja paikallista sopimista sekä työrauha- ja neuvottelujärjestelmän uudistamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Näin turvataan suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin.

Paikallista sopimista on laajennettava. Kaikkien yritysten mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti on lisättävä tasapainoisella tavalla, myös järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen esteitä on purettava.  Sopiminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimisen pelisäännöt on rakennettava yhdessä.

Keskusta haluaa kehittää työelämää ja johtamista työn tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö on uudistettava työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi työpaikkojen toiminnan kehittämisessä. Keskusta haluaa edistää lomapankin käyttöönottoa, joka mahdollistaisi vuosittaisen loman myös pätkätyöläiselle. Keskusta haluaa parantaa pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön aina koulupolun alkuvuosiin asti. Keskusta haluaa parantaa työn ja yrittämisen yhteensovittamista.

Jakamistalous muuttaa työn teettämisen tapoja. Tulevalla vaalikaudella on selvitettävä kolmikantaisesti työn murroksen vaikutuksia työlainsäädäntöön ja mahdollisesti tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.

Työehtosopimisten normaali- ja yleissitovuus ovat tapoja turvata työntekijälle minimityöehdot.  Jatkossakin työntekijöiden vähimmäisehdot on turvattava. Nykyisen järjestelmän muuttamiseen ei ole akuuttia tarvetta, mutta tulevalla vaalikaudella olisi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa käynnistettävä työ vähimmäisehtojärjestelmän ajantasaisuuden ja yleissitovuusjärjestelmän arviointiin työntekijän, elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeiden näkökulmasta.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Perhevapaauudistuksen on lähdettävä lasten ja perheiden tarpeista. Sen keskeisimpänä tavoitteena pitää olla lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa. Mallin on joustettava erilaisiin elämäntilanteisiin, kuten yhden huoltajan talouksiin.  Perhevapaauudistus ei saa olla ensisijaisesti työllisyysuudistus eikä se saa heikentää perheiden valinnanvapautta lastenhoidossa. Oikeus kotihoidontukeen on säilytettävä lapsen kolmeen ikävuoteen saakka.

Keskusta haluaa pidentää ansiosidonnaisen perhevapaakauden isien osuutta, mutta se ei saa vaikuttaa äitien osuuteen lyhentävästi. Perhevapaiden uudistaminen on toteutettava siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti myös kaikkia monimuotoisia perheitä.

Uudistamisessa on otettava nykyistä paremmin huomioon myös yrittäjyyden eri muodot sekä kannusteet osa-aikatyöhön. Joustava perhevapaajärjestelmä auttaa monimuotoistuvassa työssä itsensätyöllistäjiä, yksin- ja pienyrittäjiä sekä esimerkiksi alustatalouden kautta työtä tekeviä yhdistämään perheen ja työn. Isovanhemmilla pitää olla mahdollista hoitaa jatkossakin alle 3-vuotiaita lapsia perhevapaaetuuksien turvin. Keskusta haluaa edistää perheystävällisten työpaikkojen käytäntöjä.

Keskusta siis haluaa perhevapaauudistuksen, joka on nimenomaan parannus lasten ja perheiden kannalta. Keskusta näkee perhevapaauudistuksen niin tärkeänä, että se on yksi niistä menokohteista, jonka rahoitusta haluamme lisätä. Tarvitaan kolmikantainen yhteinen tavoite rahoitusvastuusta. Rahoitusvastuu on jatkossakin työtulovakuutuksen kautta valtion lisäksi työnantajilla ja työntekijöillä.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Työelämän pitää olla tasa-arvoista. Siihen tarvitaan luottamusta ja avoimuutta, jossa palkkakartoitukset ja -avoimuus ovat keskeisiä toimia.

Yhteistyötä samapalkkaisuuden vahvistamiseksi on jatkettava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta samapalkkatyöhön on löydettävä uusia keinoja ja uutta puhtia. Keskusta korostaa työmarkkinaosapuolten vastuuta samapalkkaisuuden edistämiseksi ja olemme valmiita tukemaan työmarkkinajärjestöjä tässä työssä. Samapalkkatyössä voidaan hyödyntää palkka-avoimuutta käsitellyttä selvitystä sekä kolmikantaisen työryhmän työtä. Ammattialojen eriytyminen sukupuolten mukaan vaatii jatkuvaa huomiota.

Isien osuutta ansiosidonnaisissa perhevapaissa kasvattava perhevapaauudistus vaikuttaisi pidemmällä aikavälillä myös palkkatasa-arvoon.

Kommentointia:

Tulosvastuullinen kolmikanta ei ole varmaan ihan se, mitä SDP asialla tarkoittaa. Lopullinen vastuu on aina hallituksella: tietenkin totta, mutta käytetäänkö sitä Sipilän hallituksen toteuttamalla tavalla?

Vientivetoinen palkkamalli on myöskin haasteellinen.

Paikallisen sopimisen kehittämisessä SDP ei liene halukas ihan yhtä pitkälle menevään uudistamiseen.

Yhteistoimintalainsäädännön uudistamisessa löytyy yhteinen näkemys.

Lomapankki uutena asiana.

Sinänsä Keskusta kannattaa työehtosopimusten normaalisitovuuden ja yleissitovuuden perusteella muodostuvaa minimiturvaa, mutta valmistelutyö järjestelmän (vähimmäisehdot ja yleissitovuus) arvioimiseksi olisi käynnistettävä.

Keskusta ei ota kantaa / tuo esille suhtautumistaan SDP:n vaaliohjelman radikaaleimpiin ehdotuksiin kuten järjestön kanneoikeuteen, nollatuntisopimusten kieltämiseen, kilpailukieltosopimusten merkittävään rajaamiseen jne.

Vihreät:

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi 

Yhdessä sopiminen on tuottanut Suomessa hyviä tuloksia. On tärkeää pyrkiä rakentamaan sellaista luottamuksen ilmapiiriä, joka mahdollistaa asioista sopimisen myös jatkossa. Vaalitaan luottamusta ja kehitetään hallituksen ja työmarkkinoiden välille neuvottelutapoja, jotka mahdollistavat yhteiskunnan uudistamisen. Viimeinen suuri eläkeuudistus on hyvä esimerkki onnistuneista neuvotteluista.

Tasa-arvon edistämisessä on vielä tehtävää. Nyt tarvitaan feministinen hallitus, joka purkaa epätasa-arvon rakenteet myös työmarkkinoilta. Edistämällä palkkatasa-arvoa ja uudistamalla perhevapaat lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Samaan aikaan työn on joustettava paremmin yksilön elämäntilanteen mukaan: lasten ollessa pieniä, ikääntyvien vanhempien tarvitessa hoivaa, työkyvyn heikentyessä tai eläkeiän lähestyessä. Nyt on aika rikkoa lasikatot ja rakentaa tasa-arvoa työelämään.

 (Eduskuntavaaliohjelma, Poliittinen ohjelma)

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Vihreät suhtautuu myönteisesti kolmikantaiseen valmisteluun ja toivomme, että työelämän sääntelyä kehitetään hyvässä yhteistyössä työmarkkinatoimijoiden kanssa. Toteutetaan laaja työkykyohjelma, vahvistetaan henkilöstön asemaa yritysten hallinnossa, uudistetaan yhteistoimintalaki ja lisätään siinä yhteydessä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kilpailukieltojen käyttöä tulee rajoittaa siten, että niitä voidaan käyttää vain tilanteissa, joissa kielto on aidosti perusteltavissa. Palkansaajajärjestöille on saatava kanneoikeus, jotta järjestöt voisivat puolustaa työelämässä heikommassa asemassa olevien työehtoja ja oikeussuojaa.

Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin niin, ettei sosiaaliturva katkea tilanteen muuttuessa. Parannetaan yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturvaa muun muassa lisäämällä YEL- vakuutuksen joustavuutta ja edistämällä yhdistelmäturvaa, jota voi kerryttää sekä palkkatyöstä että yrittäjänä. Säädetään myös yritysvastuulaki, joka velvoittaa yrityksiä huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.

Lähtökohtaisesti hyväksymme työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta. Työehtosopimuksilla on työlainsäädännön rinnalla keskeinen tehtävä työelämän sääntelyssä. Näkemyksemme mukaan TES:eillä on merkittävä rooli työelämän vähimmäisehtojen sääntelyssä, emmekä toistaiseksi ole nähneet tarvetta siirtää esimerkiksi minimipalkkasääntelyä TES:eistä lakiin. TES:ien etuna on vähimmäisehtojen alakohtainen sääntely. Paikallisen sopimisen osalta selvittäisimme laajentamista järjestäytymättömiin työnantajiin siten, että työntekijäosapuolten oikeuksista ja neuvottelukyvystä huolehditaan.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Perhevapaat tulee uudistaa tasa-arvoisemmiksi ja joustavammiksi. Ansiosidonnaista osaa perhevapaista on pidennettävä ja molemmille vanhemmille on kiintiöitävä niistä yhtä suuri osa: esimerkiksi synnyttäjälle varatun osuuden lisäksi molemmille vanhemmille kiintiöidään oma 6 kuukauden vapaansa, minkä lisäksi vanhemmat voivat jakaa keskenään 6 kuukautta. Kotihoidontuki uudistetaan 6 kuukauden hoitorahaksi. Kaikkia perhevapaita voi pitää osissa ja pidentää niiden kestoa nostamalla puolikasta tukea, kuitenkin niin, että ansiosidonnainen vanhempainraha pidetään siihen mennessä, kun lapsi täyttää kolme ja hoitoraha siihen mennessä, kun lapsi täyttää seitsemän.

Perhevapaauudistuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota perheiden monimuotoisuuteen. Taataan esimerkiksi yhden vanhemman perheille samat oikeudet perhevapaisiin ja sateenkaariperheille mahdollisuus jakaa perhevapaita perheen kaikkien vanhempien kesken.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Palkkatasa-arvoa edistetään lisäämällä sukupuolivaikutusten arviointia julkisessa päätöksenteossa ja esimerkiksi avaamalla palkkatiedot, mikä tekee sukupuolten väliset palkkaerot näkyviksi. Toteutetaan tasa-arvosuunnitelmat sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamiseksi, edistetään samapalkkaisuusohjelmaa ja tuodaan esimerkiksi kaikkien työntekijöiden näkyville tasa-arvoselvitykset, joissa on julkiset palkkatiedot ja -perusteet, sekä esimerkiksi velvoittamalla suuret yritykset seuraamaan ja raportoimaan henkilöstönsä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja soveltamalla pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin sukupuolikiintiötä. Valmistellaan Islannin mallia seuraten palkkatasa-arvon osoittava sertifikaatti, jonka yritys voi ennalta määritellyin ehdoin saada määräajaksi.  Parannetaan perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa. Ennaltaehkäistään naisten eläkeläisköyhyyttä uudistamalla perhevapaajärjestelmä sekä huolehtimalla naisvaltaisten alojen palkkakehityksestä.

Suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen vahvasti jakautuneet ns. miesten ja naisten aloihin, mikä osaltaan lisää työelämän syrjiviä rakenteita. Kannustetaan kaikkia sukupuolia kykyjään ja taitojaan vastaaville aloille koko koulutuspolun matkalla. Anonyymia rekrytointia julkisissa työhönotoissa tulee edistää ja muun muassa tällä tavoin purkaa maahanmuuttajien ja kotoperäisten etnisten vähemmistöjen kokemaa rakenteellista syrjintää työmarkkinoilla. Naiset tekevät edelleen enemmän osa-aikatyötä kuin miehet. Varmistetaan myös osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden oikeuksien toteutuminen. Työssä jaksamisen edistämiseksi ja työuran päättymisen ja keskeytymisen ehkäisemiseksi mahdollisuutta osa-aikatyöhön tulee helpottaa.

Vihreät haluaa rakentaa feminististä Suomea, jossa sukupuolten väliseen tasa-arvoon puututaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja jo lapsuudesta lähtien. Esimerkiksi sukupuolisensitiivinen kasvatus on sisällytettävä opetussuunnitelmiin ja koulujen toimintakulttuuriin ja luovutaan sukupuoleen perustuvista ryhmäjaoista ja muista sukupuolittavista käytännöistä. Ulotetaan laadukas ja sukupuolinormeja purkava seksuaalikasvatus kaikille koulutusasteille.

Kommentointia:

Vihreät odotetusti korostavat vastauksissaan tasa-arvoa ja naisten asemaa.

Varsinaisen työlainsäädännön osalta vastaukset ovat melko SDP-läisiä: ” Vihreät suhtautuu myönteisesti kolmikantaiseen valmisteluun ja toivomme, että työelämän sääntelyä kehitetään hyvässä yhteistyössä työmarkkinatoimijoiden kanssa. Toteutetaan laaja työkykyohjelma, vahvistetaan henkilöstön asemaa yritysten hallinnossa, uudistetaan yhteistoimintalaki ja lisätään siinä yhteydessä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kilpailukieltojen käyttöä tulee rajoittaa siten, että niitä voidaan käyttää vain tilanteissa, joissa kielto on aidosti perusteltavissa. Palkansaajajärjestöille on saatava kanneoikeus, jotta järjestöt voisivat puolustaa työelämässä heikommassa asemassa olevien työehtoja ja oikeussuojaa.”

Esimerkiksi vihreät hyväksyisivät järjestön kanneoikeuden. Kilpailukieltojen osalta vihreiden kanta on (lähes) yhtenevä SDP:n kanssa.

SDP:n kanssa voidaan olla hallituksessa myös seuraavan vihreiden vastauksen perusteella: ” Lähtökohtaisesti hyväksymme työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta. Työehtosopimuksilla on työlainsäädännön rinnalla keskeinen tehtävä työelämän sääntelyssä. Näkemyksemme mukaan TES:eillä on merkittävä rooli työelämän vähimmäisehtojen sääntelyssä, emmekä toistaiseksi ole nähneet tarvetta siirtää esimerkiksi minimipalkkasääntelyä TES:eistä lakiin. TES:ien etuna on vähimmäisehtojen alakohtainen sääntely. Paikallisen sopimisen osalta selvittäisimme laajentamista järjestäytymättömiin työnantajiin siten, että työntekijäosapuolten oikeuksista ja neuvottelukyvystä huolehditaan.”

Paikallisen sopimisen osaltahan tällaista selvitystyötä on tehty aikaisemminkin. Vihreät eivät tältä osin ilmoita mitään omaa kantaa. Se, että puhutaan paikallisen sopimisen laajentamisesta, ei vielä mitään paljasta, koska kukaan ei ole ollutkaan esittämässä paikallisen sopimisen supistamista. Ei ainakaan SDP (vrt. kuitenkin SKP).

Perussuomalaiset:

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Yhteiskuntarauha luo uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Eurooppa on voimakkaassa myllerryksessä. Siksi on tärkeää, että työmarkkinoille saadaan aikaan ennustettavuutta ja työrauhaa vahvistavat ratkaisut useammaksi vuodeksi. Samalla rakennetaan polkua uuteen työmarkkinatoimintaan.

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Ainoastaan yleissitovuudella varmistetaan yhdenvertainen kilpailuasema kaikille suomalaisille yrityksille. Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että mikään yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkojen tai työehtojen polkemisella. Halpatyömarkkinoiden syntymistä ei saa sallia. Työvoiman saatavuusharkinnasta ei tule luopua – päinvastoin sen porsaanreikiä pitää tukkia.

Työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustoja kohentamaan tuottavuutta ja parantamaan yrityskohtaistan kilpailukykyä. Nämä mahdollistuvat ainoastaan yleissitovien työehtosopimusten kautta. Kaikilla toimijoilla on oltava samat oikeudet ja velvoitteet.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Perhevapaamallissamme pidennetään ansiosidonnaisen kauden pituutta. Sekä äidin että isän vapaiden kesto olisi kumpikin 3 kuukautta ja vanhempainvapaa, jonka perheet voivat halutessaan jakaa, olisi 9 kuukautta. Kokonaispituus olisi siis 15 kuukautta (3+9+3-malli). Hoitovapaata ei lyhennetä, mutta siitä maksettu korvaus porrastetaan laskemaan sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt noin kaksi vuotta. Hoitovapaan alkuosa olisi paremmin tuettua kuin nyt. Luotamme perheeseen siinä, että vanhemmat osaavat itse päättää, miten haluavat lapsensa hoitaa.

Perhevapaiden uudistamisessa pitää lisätä erilaisia joustoja, jotta perheet voivat helpommin sovittaa yhteen työelämän, perheen ja omat periaatteensa. Mielestämme perhepolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista ja perheistä – ja mahdollisesti parantaa syntyvyyttä – eikä tehdä työllisyyspolitiikkaa. Perhevapaamallin uudistamista tärkeämpi asia on saada päiväkotien asiat kuntoon.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Palkka ei saa riippua sukupuolesta – tämän pitäisi olla itsestään selvää. Naisten ja miesten välisen palkkaeron selittää lähes kokonaan kiinnostus erilaisille aloille sekä työtuntien määrä. On hyvä, että tyttöjä ja poikia ohjataan avoimesti kaikille aloille, riippumatta sukupuolesta, mutta emme kannata minkäänlaisia kiintiöitä tai pakkoja. Vapaassa maassa ihminen saa itse päättää, mihin haluaa kouluttautua.

Julkisen sektorin toimintaa pitää priorisoida niin, että tärkeillä, usein naisvaltaisilla aloilla on palkanmaksuvaraa. Työllä pitää tulla toimeen, myös hoitotyössä ja varhaiskasvatuksessa työskentelevien. Mitä tulee koulutukseen, poikien ja miesten asema on paikoin hyvin huolestuttava.

Keino korjata perhevapaista ja lyhyemmästä työurasta johtuvaa eroa naisten ja miesten tulevissa eläkkeissä olisi ottaa paremmin huomioon lastenhoitoon käytetyn ajan eläkekertymä. Mikäli isän ja äidin eläkekertymä lastenhoidon ajalta (esimerkiksi 2 vuotta) jaettaisiin kokonaisuudessaan kahtia, olisi lopputulos tasapuolisempi. Ehdotus olisi varsin helppo toteuttaa ja lisäksi se olisi kustannusneutraali eikä vääristäisi kannustimia.

Kommentointia:

Varsinaisen työlainsäädännön osalta perussuomalaisten vastaukset ovat vähäisiä. Vastauksessa korostetaan yleissitovuuden säilyttämistä, mutta mihinkään muuhun ei oteta kantaa. Vastauksessa korostuu yllättävästi yleissitovuus myös paikallisen sopimisen yhteydessä.

Vasemmistoliitto:

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Työelämän uudistamisen lähtökohdiksi tulee ottaa tasa-arvo, reilu kohtelu ja uusien työn muotojen huomioiminen. Työpaikoilla ilmeneviä väärinkäytöksiä tulee kitkeä uusilla keinoilla, ja lainsäädäntöä päivittää vastaamaan työn muutosta huomioiden epätyypillisiin työsuhteisiin, itsensätyöllistämiseen ja alustatalouteen liittyvät tarpeet. Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla.

Vasemmistoliitto haluaa nostaa Suomen seuraavan hallituskauden aikana tasa-arvoisen työelämän kärkimaaksi. Työelämän sukupuolittuneisiin ongelmiin, kuten palkkaepätasa-arvoon, työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuteen, epätyypillisten työsuhteiden kasaantumiseen, raskaussyrjintään ja häirintään on puututtava. Uusia toimia tarvitaan myös etnisen syrjinnän ja ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuvien väärinkäytöksien kitkemiseksi.

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Erityisesti edellinen hallituskausi osoitti, että työmarkkinakysymyksissä on viisasta pyrkiä etenemään kolmikantaisesti ja hakemaan yhteistä näkemystä. Sopimiseen perustuvat uudistukset, joihin sitoudutaan laajasti, myös kestävät paremmin kuin yksipuoliset ratkaisut. Vasemmistoliitto sitoutuu työehtosopimuksien yleissitovuuteen, jonka puitteissa paikallista sopimista voidaan laajentaa siten, että sopiminen tapahtuu järjestäytyneen työntekijäosapuolen kanssa.

Uusien työn muotojen huomioiminen ja tasa-arvon edistäminen ovat tärkeitä lähtökohtia työelämän kehittämisessä. Haluamme puuttua tehokkaasti palkkadumppaukseen ja muihin väärinkäytöksiin mm. kriminalisoimalla alipalkkauksen ja antamalla järjestöille kanneoikeuden. Kolmikannan toimintakyvystä riippumatta työn minimiehdot ja työntekijöiden riittävä suojelu ovat kuitenkin julkisen vallan vastuulla.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Vasemmistoliiton tavoitteena on tasa-arvoinen perhevapaauudistus, jossa perheiden valinnanvapaus lisääntyy ja isille erikseen osoitettujen vapaiden määrä kasvaa. Vasemmistoliiton 6+6+6-mallissa nykyiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat päivitettäisiin 18 kuukauden vanhempainvapaaksi. Vapaa jaettaisiin kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi olisi korvamerkitty kummallekin vanhemmalle, ja kolmannen he jakaisivat keskenään. Yksinhuoltaja voisi pitää yksin koko 18 kuukauden jakson.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Toteutetaan kunnianhimoisen palkkatasa-arvo-ohjelma, jossa linjataan erikseen matalapalkka-aloille sunnatuista korotuksista (ns. tasa-arvoerät) ja palkka-avoimuutta edistetään takaamalla luottamushenkilöille riittävät tiedonsaantioikeudet. Luodaan palkkaeroja anonyymisti seuraava tietokanta esimerkiksi tulorekisteriä hyödyntämällä, josta saatava tieto mahdollistaa sukupuolten välisten palkkaerojen korjaamisen. Sukupuolivaikutusten seuraavan arvioinnin (suvaus) rinnalla suoritetaan työmuodosta johtuva vaikutusarviointi työn hinnanmuodostukseen määräaikaisen ja osa-aikaisen työllistymisen sekä itsensä työllistämisen osalta. Tasa-arvovaltuutetun toimintaan lisätään resursseja. Pyritään suunnitelmallisesti kaventamaan alojen sukupuolittuneisuutta ja muuttamaan asenteita yhteistyössä oppilaitosten, opinto-ohjaajien, opettajakoulutuksesta vastaavien tahojen ja viranomaisten kanssa.

Kommentointia:

Vasemmistoliiton keskeiset käsitykset työelämän lainsäädännön osalta näkyvät vastauksen seuraavasta kohdasta: ” työmarkkinakysymyksissä on viisasta pyrkiä etenemään kolmikantaisesti ja hakemaan yhteistä näkemystä. Sopimiseen perustuvat uudistukset, joihin sitoudutaan laajasti, myös kestävät paremmin kuin yksipuoliset ratkaisut. Vasemmistoliitto sitoutuu työehtosopimuksien yleissitovuuteen, jonka puitteissa paikallista sopimista voidaan laajentaa siten, että sopiminen tapahtuu järjestäytyneen työntekijäosapuolen kanssa. Uusien työn muotojen huomioiminen ja tasa-arvon edistäminen ovat tärkeitä lähtökohtia työelämän kehittämisessä. Haluamme puuttua tehokkaasti palkkadumppaukseen ja muihin väärinkäytöksiin mm. kriminalisoimalla alipalkkauksen ja antamalla järjestöille kanneoikeuden. Kolmikannan toimintakyvystä riippumatta työn minimiehdot ja työntekijöiden riittävä suojelu ovat kuitenkin julkisen vallan vastuulla.”

Vasemmistoliitto sitoutuu siis kolmikantaan, työehtosopimusten yleissitovuuteen, paikallisen sopimisen laajentamiseen järjestäytyneen työntekijäosapuolen kanssa. Erityisesti palkkadumpaus ja alipalkat ovat esillä. Vasemmistoliitto on valmis alipalkkauksen kriminalisointiin, jota muut eivät tuo esille.

Syrjintä- ja tasa-arvokysymykset ovat odotetusti merkittävästi esillä Vasemmistoliiton vastauksissa.

RKP:

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a) Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Työelämää on uudistettava. Työelämää tulee kehittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa nykyisten vähimmäisehtojen sääntelyn puitteissa. Tulevaisuuden työelämän kannalta on hyvä, jos työntekijöille ja työnantajille annetaan mahdollisuuksia käydä enemmän vuoropuhelua ja tehdä päätöksiä nykyistä paikallisemmin.

Tiedämme, että paikallinen sopiminen toimii varsin hyvin suurilla aloilla kuten esimerkiksi teknologiateollisuudessa ja paperiteollisuudessa. Suuri haaste on saada toimivat ja joustavat pelisäännöt myös pienemmille työpaikoille, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Nyt tarvitaan luottamusta osapuolten kesken. Paljon hyvää on saatu aikaan tässä maassa pitkäjänteisellä kolmikantayhteistyöllä.

Tarvitsemme panostuksia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Olemme esittäneet kansallisen ohjelman työhyvinvoinnin parantamiseksi. Parempi työhyvinvointi toisi mittavia säästöjä yhteiskunnalle ja tuottavuus paranisi samalla, kun ihmisten elämänlaatu paranisi.

b) Miten uudistaisitte perhevapaita?

Tarvitaan riittävän kattava perhevapaauudistus. Uudistuksen tulee antaa selkeät puitteet, joilla parannetaan työelämän tasa-arvoa ja lisätään joustoa ja perheiden valinnanmahdollisuuksia. Tarvitsemme nykyistä enemmän isiä, jotka jakavat vastuun kodista ja lapsista, ja tarvitsemme joustavia keinoja, joiden avulla pienten lasten vanhemmat voivat osallistua työelämään.

RKP on pitkään ajanut ns. 6+6+6-mallia, jonka myös THL ja naisjärjestöt yli puoluerajojen ovat esittäneet parhaana mallina. Se voidaan myös toteuttaa asteittain. Emme esitä kotihoidontuen poistamista, mutta kokonaisuudistuksessa olemme valmiita lyhentämään sen kestoa hieman. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös oikeus neljään tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta päivässä jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle lapselle.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Perhevapaauudistus on tärkeä askel naisten ja miesten välisen palkka- ja eläketasa-arvon edistämiseksi. On myös tärkeää, että kustannukset perhevapaiden rahoittamiseksi tasataan mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli sukupuolten välisen palkkatasa-arvon toteuttamisessa.

On myös tärkeää kiinnittää huomiota yksinhuoltajaperheiden asemaan.

Ylipäätänsä tasa-arvonäkökulmat on otettava keskeisesti mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Olennaista on myös etukäteen arvioida eri päätösten vaikutukset sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.

Kommentointia:

RKP:n vastaukset varsinaisen työlainsäädännön osalta ovat varovaisia ja neutraaleja.  Tätä kuvaa hyvin vastauksen seuraava kohta, jota ei konkretisoida enempää: ” Työelämää tulee kehittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa nykyisten vähimmäisehtojen sääntelyn puitteissa. Tulevaisuuden työelämän kannalta on hyvä, jos työntekijöille ja työnantajille annetaan mahdollisuuksia käydä enemmän vuoropuhelua ja tehdä päätöksiä nykyistä paikallisemmin.”

Kristillis-demokraatit:

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Kristillisdemokraatit korostavat jokaisen ihmisen oikeutta kouluttautua ja kehittää itseään sekä tehdä työtä ja yrittää. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain vahvistamalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

KD pitää tärkeänä, että työmarkkinoita uudistetaan. Tarvitsemme joustavampia ja ketterämpiä työmarkkinoita. Työlainsäädäntöä uudistettaessa on paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä. Työvoiman liikkuvuutta on parannettava ja pyrittävä paremmin yhdistämään työnhakijat avoimiin työpaikkoihin. Välityömarkkinoita on kehitettävä sosiaalisten yritysten lainsäädännön uudistamisella ja edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Osatyökykyisten tuen on oltava nykyistä pitkäkestoisempaa.

Työelämän viimeisiin vuosiin pitää saada joustavuutta ja työajan kevennyksiä. Kuntakohtaisia työvoiman moniammatillisia palvelukeskuksia on vahvistettava. Kolmannelle sektorille on ohjattava resursseja nuorten sekä vaikeimmin työllistyvien, sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Starttirahakautta pitää pidentää ja tarjota aloittaville yrittäjille tukea ja neuvoja maksuttomasti. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista on helpotettava sivukulujen määräaikaisella pienennyksellä.

Pystymme sitoutumaan laissa oleviin vähimmäisehtoihin, mutta pidämme tärkeänä, että mahdollisia muutostarpeita selvitetään avoimesti ja arvioidaan tarpeellisten ja työmarkkinoita edistävien uudistusten tekoa.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Perhevapaauudistuksen on lähdettävä lasten hyvinvoinnin ja perheiden jaksamisen näkökulmasta. Lastenhoidosta päättää perhe ja yhteiskunnan on tuettava eri hoitomuotoja tasaveroisemmin. Perheiden etuuksissa on lisättävä joustoja ja niissä tulee paremmin huomioida perheiden erilaiset tarpeet. Kannustavalla ja perheiden omia valintoja mahdollistavalla perhepolitiikalla edistetään syntyvyyttä ja kestävää väestökehitystä.

Kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joka sujuvoittaa lapsiperheiden arkea ja lisää perheiden valinnanvapautta. Ansiosidonnaisia vanhempainvapaita pitää voida käyttää nykyistä joustavammin. Perheille pitää taata mahdollisuus hoitaa tuetusti lasta kotona vähintään kolmeen ikävuoteen saakka.

Vanhempainvapaiden kustannukset tulee tasata kaikkien työnantajien kesken Ruotsin mallin mukaisella rahastoinnilla.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

On tarpeen selvittää, onko esimerkiksi lainsäädännöllisillä muutoksilla mahdollista lisätä palkkatasa-arvoa, vaikka keskeisessä asemassa ovat työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien toimenpiteet.

Kommentointia:

KD:n vastaukset ovat työelämän perinteisen lainsäädännön kannalta melko yleisiä. KD:n mukaan ”Tarvitsemme joustavampia ja ketterämpiä työmarkkinoita. Työlainsäädäntöä uudistettaessa on paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä.” Paikallisen sopimisen osalta ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten KD suhtautuu tällaisen sopimisen lisäämiseen järjestäytyneissä ja toisaalta järjestäytymättömissä yrityksissä.

KD:n vastauksessa on esillä myös asioita, joita muissa vastauksissa ei ole (esim. välityömarkkinoiden kehittäminen, osatyökykyiset, työelämän viimeisten vuosien joustavuus ja kevennykset).

KD pystyy sitoutumaan laissa oleviin vähimmäisehtoihin, mutta pitää tärkeänä, että mahdollisia muutostarpeita selvitetään avoimesti ja arvioidaan tarpeellisten ja työmarkkinoita edistävien uudistusten tekoa. Mahdollisia muutostarpeita ei konkretisoida.

4. Kynnyskysymykset

Kokoomus: Kokoomus edellyttää, että hallitus toteuttaa työelämän tasa-arvoa ja työllisyyttä edistävän perhevapaauudistuksen. Kokoomus ei kuitenkaan nosta kynnyskysymykseksi työlainsäädännön uudistamisen kysymyksiä, kuten esimerkiksi paikallista sopimista.

Vasemmistoliitto: Vasemmistoliitto edellyttää kynnyskysymyksenä, että hallitus varmistaa työehtojen yleissitovuuden.

Perussuomalaiset: Perussuomalaiset yleisesti toteavat kynnyskysymyksenä, että kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.

RKP: RKP esittää yhtenä asiana yleisesti sen, että Suomi on yrittäjämyönteinen.

Keskusta, Vihreät, KD: Työlainsäädännön uudistuksia ei nosteta kynnyskysymyksiksi.

Kommentointia:

Työelämän kysymykset eivät ole vastausten perustella merkittäviä kynnyskysymyksiä. Tämä on hieman yllättävää muistaen sen, kuinka merkittävä kysymys esimerkiksi Sipilän hallituksen aikana oli pelkkä henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden keventämiskysymys.

Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että ainakaan osa SDP:n omista ehdotuksista työlainsäädännön uudistuksiksi ei vastaa yritysmyönteistä työlainsäädäntöä, jota ainakin Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP korostavat.

5. Lopuksi

Varsinaisen työlainsäädännön osalta Rinteelle annetut vastaukset eivät anna kovin paljoa eväitä hallituksen muodostamisen päätöksenteolle. En ole tässä yhteydessä siis tarkastellut mahdollisuuksia löytää tie perhevapaiden uudistamiseen.

Vastausten arviointia vaikeuttaa se, että nyt ei ole tiedossa, kuinka ja miltä osin SDP on valmis luopumaan omassa vaaliohjelmassaan esittämistään uudistuksista. SDP:n omat vaaliohjelmaehdotukset saavat vain muutamilta osin tukea muiden puolueiden vastauksista. Esimerkiksi järjestön kanneoikeutta tukevat ainoastaan Vasemmistoliitto ja Vihreät. Kokoomus ei sitä kannata eikä varmaan tule sitä hallituksessa hyväksymään.

Paikallisen sopimisen osalta Kokoomus kannattaa laajaa sopimismahdollisuutta, jota taas SDP ei hyväksy.

Kolmikantaisen lainvalmistelun osalta Kokoomus korostaa Sipilän hallituksen mukaista toimintatapaa, jota taas muun muassa SDP on vastustanut.

Kilpailukieltojen tiukentamisen osalta näyttää siltä, että sitä voitaisiin viedä eteenpäin on sitten hallituksen koostumus mikä tahansa.

Seppo Koskinen
työoikeuden emeritusprofessori

Juttua päivitetty 1.5.2019: Lisätty KD:n vastaukset ja kynnyskysymyksiin annettujen vastausten käsittely.

EDILEX-UUTISET
Julkisoikeus | Rikos- ja prosessioikeus | Siviilioikeus | Työ- ja sosiaalioikeus | Verotus | Ympäristö | Yritystoiminta

KIRJALLISUUTTA JA EDILEX-KOULUTUSTA
Kirjat  |  Digikirjat  | Koulutukset  (myös webinaareina)

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.