-
- Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
- Oikeudenkäynti
Oikeudenkäynti
- Uutiset
1.12.2016 15.20
Käräjäoikeuden tuomiolla ratkaisemista oikeudenkäyntikuluista ei voinut valittaa hovioikeuteen kun itse pääasia oli takaisinsaantihakemuksen vuoksi vireillä käräjäoikeudessaKO oli 4.7.2016 antanut yksipuolisen tuomion valittajan hyväksi pääasiassa, jonka osalta vastapuoli oli hakenut takaisinsaantia. HO ei voinut ottaa kantaa liitännäisvaatimusta koskevaan valitukseen, kun itse pääasia oli takaisinsaantihakemuksen vuoksi vireillä KO:ssa. Tämän vuoksi HO palautti kysymyksen oikeudenkäyntikuluista KO:een pääasian yhteydessä käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.1.2016) - Uutiset
30.11.2016 11.15
EIT:n suuri jaosto: Viisi lastaan tappaneen äidin oikeudenkäynti oli ollut oikeudenmukainenBelgialaisen juryn ratkaisu ilman perusteluita ei perustanut EIS 6 artiklan mukaista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkausta. Asiassa noudatettu menettely mahdollisti sen, että vastaaja ymmärsi mistä hänet oli tuomittu. (Ään. 10-7) - Uutiset
29.11.2016 9.05
Istunnosta poisjäävän rikosasian vastaajan on varauduttava että tuomio julistetaan istunnossa - menetettyä määräaikaa tyytymättömyyden ilmoittamiseksi ei hyväksyttyHakijalle tiedoksi annetusta haasteesta oli käynyt ilmi asian käsittelypäivä ja se, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Asiassa ei ollut ilmennyt, että hakija olisi yrittänyt tiedustella KO:n ratkaisun antamisen ajankohtaa tai sen sisältöä. KO oli lähettänyt ilmoituksen tuomiosta ja muutoksenhakuohjeet hakijalle istuntopäivänä. KO oli menetellyt asiassa lain edellyttämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 28.11.2016) - Uutiset
28.11.2016 15.00
Emeritusprofessori Jyrki Virolainen blogissaan: Kasvojen peittely oikeudessaOikeussalietiketissä ja tuomioistuimen arvovallassa olisi Suomessa paljon parantamisen varaa, kirjoittaa emeritusprofessori Jyrki Virolainen blogissaan 27. marraskuuta. Asianajajat tai lupalakimiehet esimerkiksi saattavat toisinaan jopa haistatella tuomarille tai todistajalle, eikä tuomari näytä olevan asiaa aina edes huomaavinaan. Onko myöskään istuntosalissa kuvaaminen ylipäätään soveliasta? Ongelmaan näyttäisi olevan ilman lainsäädäntöä ainakin yksi helppo ratkaisu. Jos kerran syytettyjen ja heidän huppujensa kuvaamista pidetään oikeudenkäynnin julkisuuden kannalta tärkeänä, niin tapahtukoon tämä erityisessä kuvaustilassa tai -huoneessa, siis oikeussalin ulkopuolella, jos kuvaajat saavat asianosaisilta luvan kuvaamiseen. Sitä vastoin kameramiehiä ei laskettaisi kuvaamaan asianosaisia oikeussalin puolelle, ei edes ennen käsittelyn alkamista. Kuvaussessiot oikeussalissa ovat melkoista pelleilyä, kuten esimerkiksi Jari Aarniota vastaan ajetuissa jutuissa tapahtui. Se ei ole sopusoinnussa tuomioistuimen ja lainkäytön nauttiman arvovallan kanssa, Virolainen kirjoittaa. - Uutiset
28.11.2016 14.31
Hovioikeus: Törkeää vapaudenriistoasiaa ei voitu käsitellä käräjäoikeudessa yhden tuomarin kokoonpanossaTörkeästä vapaudenriistosta säädetty enimmäisrangaistus on ankarampi kuin kaksi vuotta vankeutta ja törkeä vapaudenriisto ei lukeudu niihin rikosnimikkeisiin, joissa käräjäoikeus on päätösvaltainen yhden tuomarin kokoonpanossa. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asiaa yhden tuomarin kokoonpanossa. Koska asia oli käsitelty ilman päätösvaltaista kokoonpanoa, käräjäoikeudessa oli tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 28.11.2016) - Uutiset
28.11.2016 14.04
Työvuorossa nukkumista ja viikon luvatonta poissaoloa voitiin yhdessä pitää erittäin painavana syynä työsuhteen purkamiselle - työsopimusta purkautuneena pitänyt kaupunki oli voinut vasta käräjäoikeudessa vedota työsuhteen päättämisperusteeseenHO katsoi, että kaupunki oli voinut myöhemmin vasta KO:ssa vedota työsuhteen irtisanomis- tai purkuperusteeseen. Nukkumista ja viikon luvatonta poissaoloa voitiin yhdessä tapauksen olosuhteissa pitää sellaisena erittäin painavana syynä, joka oli oikeuttanut työnantajan purkamaan työsuhteen. Kuulemisvelvoitteen laiminlyönnillä ei asiassa ollut itsenäistä merkitystä kaupungin vastuun kannalta. (Vailla lainvoimaa 28.11.2016) - Uutiset
24.11.2016 8.00
Alueellisuus vaikuttaa tuomioistuinten ratkaisuihin - hovioikeustasolla alueellisessa yhtenäisyydessä on toivomisen varaa - KKO:n oikeusneuvosten ikä näkyy äänestyspäätöksissäOTT Mika Sutelan väitöskirjan tutkimustuloksissa nousi vahvasti esille alueellisuuden vaikutus tuomioistuinten ratkaisuihin. Alueellinen epäyhtenäisyys näkyi monessa suhteessa. Muun muassa hovioikeustasolla alueellisessa yhtenäisyydessä on toivomisen varaa siinä, että tuomion muuttumistodennäköisyyteen ei vaikuttaisi se, minkä käräjäoikeuden ratkaisu on muutoksenhaun kohteena. Samoin toivottavaa olisi, että jatkokäsittelyluvan hylkäämisasteet eivät vaihtelisi tutkimustulosten osoittamalla tavalla niin paljon sen mukaan, mistä käräjäoikeudesta juttu saapuu hovioikeuteen. KKO:ssa puolestaan oikeusneuvosten ikä näkyi äänestyspäätöksissä siten, että mitä suurempi oli kokoonpanossa olleiden oikeusneuvosten ikäjakauma, sitä todennäköisemmin KKO:ssa äänestettiin. - Uutiset
23.11.2016 15.13
Professori Matti Rudanko: Kohti kuluttajaprosessioikeutta – kuluttajaluottojen korot ja tuomioistuimen tutkimisvaltaYksityisoikeuden professorin Matti Rudangon Lakimies-lehden kirjoituksessa keskitytään siihen, milloin heikomman osapuolen suojaksi pakottavia säännöksiä voidaan tai tulee soveltaa tuomioistuimen omasta aloitteesta kyseisen osapuolen passiivisuudesta huolimatta. Tutkimuskysymystä tarkastellaan kuitenkin laajemmassa kontekstissa. Ensinnäkin suhteutetaan EU-tuomioistuimen linjaukset suomalaisen siviiliprosessioikeuden taustaan. Tämän tarkastelun tarkoituksena on selvittää, millaisesta prosessuaalisten menettelyperiaatteiden uudistuksesta on kysymys ja miten se suhtautuu periaatteiden oikeuspoliittisiin perusteisiin. Toiseksi tarkastellaan mahdollisuutta ottaa viran puolesta huomioon kuluttajasopimusten kohtuullisuutta koskevia säännöksiä. Erityisesti suhteutetaan kuluttajaluottojen korkoa koskevaa sääntelyä siviili- ja rikosoikeudelliseen kiskontasääntelyyn ja selvitetään kiskonnan oikeudellisen kontekstin vaikutusta mahdollisuuteen ottaa kuluttajaoikeudellisia säännöksiä huomioon viran puolesta. Kolmanneksi esitetään tutkimustulosten pohjalta ehdotuksia kuluttajaprosessioikeuden kehittämiseksi aineellisen prosessinjohdon alueella. - Uutiset
23.11.2016 11.07
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion tuomarin esteellisyyden vuoksiAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko käräjätuomari asiassa mainittujen toimenpiteidensä vuoksi tullut esteelliseksi käsittelemään HO:n palauttamaa yrityssaneeraushakemusta. HO katsoi, että asiassa oli OK 13 luvun 7 §:n 2 momentin tarkoittamin tavoin perusteltua aihetta epäillä, että käräjätuomarilla oli ollut asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun vuoksi. - Uutiset
23.11.2016 10.33
Hovioikeuden päätös vaatimuksen määrän yksilöimisestä ja vaatimuksen perusteena olevien seikkojen ilmaisemisesta haastehakemuksessa - haastehakemus jätettiin tutkimattaHO totesi kannevaatimuksen osalta, että vaikka mainittuja euromääräisiä tietoja ei ollut lain edellyttämällä tavalla mainittu itse haastehakemuksessa, vaan ainoastaan sen liitteenä olevassa laskussa, valittajan vaatimuksesta ei jäänyt sellaista epäselvyyttä, että kanteen olisi voinut sillä perusteella jättää tutkimatta. Valittaja oli siten ilmoittanut vaatimuksensa määrän riittävän yksilöidysti. Kanneperusteen osalta HO totesi mainitsemillaan perusteilla, ettei valittaja ollut kanteessa eikä sen täydennyksessä ilmaissut vaatimuksen perusteena olevia seikkoja sillä tavoin selvästi, että haastehakemus tai sen täydennys olisi kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi. Tämän vuoksi haastehakemus oli jätettävä tutkimatta. Valittajan hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä oli voitu hylätä. (Vailla lainvoimaa 23.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 9.27
Liikenneonnettomuudessa kuolleen henkilön oikeudenomistajia ei tarvinnut kutsua rikosasian istuntoon eikä heille tarvinnut muutoinkaan ilmoittaa käsittelystä - käräjäoikeuden lainvoimaista tuomiota ei poistettuEsitutkinnassa rangaistusta vaatinet kantelijat olivat esitutkinnan jälkeen odottaneet asian käsittelyä. Kun he olivat tiedustelleet KO:sta asian etenemistä, heille oli ilmoitettu, että asia oli käsitelty ja tuomio, jolla syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta oli hylätty, oli lainvoimainen. HO katsoi, ettei KO:n käsittelyssä ollut tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista kuulemisvirhettä, kun pääkäsittely oli toimitettu kutsumatta istuntoon esitutkinnassa rangaistusta vaatineita kantelijoita tai ilmoittamatta heille muutoin käsittelyn ajankohdasta. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
10.11.2016 8.00
Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista yli 700 lausuntoa – KHO arvioi hallintotuomioistuinten työmäärän lisääntyvän ja vaatii esityksen vaikutusten arviointia tuomioistuinten toimintaanKHO:n mukaan on oletettavaa, että maakuntahallinnon perustamisvaiheessa sekä henkilöstösiirrot että omaisuussiirrot tulevat aiheuttamaan oikeusriitoja siitä huolimatta, että niitä toteutettaisiin säädettävän lain nojalla. Juttumäärää tulee lisäämään myös se, että kansalaisia ja yrityksiä koskettavan viranomaispäätöksenteon toteuttamistavat ja menettelyt jäävät valmistelun muun keskeneräisyyden vuoksi ehdotuksessa epäselviksi. Maakuntalakiehdotuksessa myös viranomaistehtävien hoitaminen jää kokonaisuudessaan epäselväksi. KHO pitää välttämättömänä, että ennen hallituksen esityksen antamista arvioidaan myös esityksen vaikutukset tuomioistuinten toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi 9. marraskuuta. - Uutiset
4.11.2016 13.30
Menetetyn määräajan palauttamiselle oli erittäin painavia syitä kun tuomio oli lähetetty hakijan Poste Restante -osoitteeseen, mutta ei hakijan avustajalle sähköpostitse prosessiosoitteeseenMenetetyn määräajan palauttamiselle oli erittäin painavia syitä kun KO:lta oli jäänyt epähuomiossa lähettämättä tuomio hakijan avustajalle sähköpostitse prosessiosoitteeseen. Tuomio oli lähetetty vain kirjeitse hakijan Poste Restante - osoitteeseen. Asiassa oli erittäin painavia syitä palauttaa hakijalle vaadittu määräaika. (Vailla lainvoimaa 4.11.2016) - Uutiset
21.10.2016 12.05
Juha Manner kertoo Advokaatissa 5/2016 Anneli Auerin toimeksiannon hoitamisestaYksi Suomen rikoshistorian omituisimmista oikeustapauksista on loppusuoralla. Anneli Auerin asianajaja Juha Manner kertoo Advokaatissa, ettei ole varma olisiko ottanut jutun hoitaakseen, jos olisi etukäteen tiennyt, mitä on tulossa.
– Olo on hiukan samanlainen kuin olisi luovinut merellä kovassa myrskyssä ja selviytynyt kuin ihmeen kaupalla maihin. Vasta jälkeenpäin tajuaa, miten olisi voinut käydä. Juttu oli Mannerin mukaan juridisesti varsin yksinkertainen. Raskaus tuli muusta: pitkästä kestosta, median suuresta huomiosta ja siitä, että hän toimi yksin jutussa, jossa oli vastassa parhaimmillaan neljä syyttäjää. Jos voisi tehdä jotain toisin, Manner ottaisikin heti alussa toisen juristin avustamaan jutun hoidossa. - Uutiset
20.10.2016 10.40
Uutta velkajärjestelyä toistamiseen hakenut ei merkinnyt "Painavat syyt" -kohtaan mitään - käräjäoikeuden ei tarvinnut varata erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi velkajärjestelylain 10 a §:n painavista syistäHakija oli uutta velkajärjestelyä hakiessaan tiennyt, että velkajärjestelyn myöntämiselle on tuomioistuinten aikaisempien ratkaisujen perusteella esteitä ja että velkajärjestelyn myöntämiseksi esteistä huolimatta on oltava painavia syitä. Kun hakija ei ollut kuitenkaan hakemuksessaan tai muutoin kirjallisesti ilmoittanut KO:lle painavina vastasyinä huomioon otettavia seikkoja, KO oli voinut käsitellä ja ratkaista velkajärjestelyasian hakijaa enempää kuulematta hakemusasiakirjojen perusteella. (Vailla lainvoimaa 20.10.2016) - Uutiset
18.10.2016 13.35
Hovioikeus poisti yhden huudahduksen perusteella oikeudenkäynnin häiritsemisestä tuomitun 400 euron järjestyssakonValituksessa todettiin, että käräjäoikeus oli välittömästi oikeudenkäyntiä seuranneen A:n huudahduksen "Herra Jumala" jälkeen tuominnut hänelle järjestyssakon. OK 14 luvun 6 §:n nojalla tuomioistuimen puheenjohtaja voi paitsi antaa määräyksiä myös määrätä istuntosalista poistettavaksi sen, joka häiritsee käsittelyä. A:n käyttäytyminen oli ollut oikeudenkäyntiä häiritsevää, mutta käsillä olevan selvityksen perusteella mikään ei viitannut siihen, etteikö hänen poistamisensa istuntosalista olisi mitä ilmeisimmin ollut riittävä toimenpide istunnon ulkonaisen järjestyksen palauttamiseksi. Järjestyssakko tuli siten poistaa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2016) - Uutiset
14.10.2016 15.29
Tuomaripäivässä käsiteltiin eri näkökulmista tuomareiden ja tieteenharjoittajien yhteistyötä ja vuorovaikutustaJärjestyksessään 20. Tuomaripäivää vietettiin perjantaina 14. lokakuuta Helsingissä Scandic Marina Congress Centerissä. KHO:n presidentti Pekka Vihervuori piti tilaisuudessa tervehdyspuheenvuoron. Puhujiksi olivat lupautuneet myös Turun yliopiston professori Seppo Koskinen, hallintoneuvos Kari Kuusiniemi, neuropsykologi Ville Ojanen, Itä-Suomen yliopiston professori Tapio Määttä ja oikeusneuvos Päivi Hirvelä. - Uutiset
12.10.2016 16.00
Hovioikeus: Käräjänotaari oli toimivaltainen ratkaisemaan asumisoikeusasunnon käyttövastiketta koskevan velkomusjutun, jossa oli esitetty myös kohtuullistamista koskeva selvästi alle 20 000 euron vastakanneAsia oli verrattavissa asuinhuoneiston vuokrausta koskevaan asiaan eikä siihen ollut liittynyt sellaisia vaikeasti ratkaistavia näyttö- tai oikeuskysymyksiä, että asian asianmukainen käsittely olisi edellyttänyt, että sen ratkaisee ammattituomari. Pääasian osalta HO katsoi, etteivät vastakanteen nostaneen osapuolen valituksessa esittämät seikat käyttövastikkeen kohtuullisuudesta antaneet aihetta päätyä tältä osin toiseen lopputulokseen kuin mihin KO oli päätynyt. Yhtiölle tuomittavia oikeudenkäyntikuluja KO:ssa kuitenkin kohtuullistettiin, kun kokonaisuutena arvioiden yhtiön ilmoittamat oikeudenkäyntikustannukset eivät olleet taloudellisesti tehokkaan asianajon kannalta hyväksyttäviä. Hovioikeuskulujen osalta HO määräsi, että yhtiö ja oikeusapua vastakanteen esittäjälle antanut oikeusaputoimisto saavat pitää HO:ssa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 12.10.2016) - Uutiset
7.10.2016 14.10
Hovioikeus: Luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle voitiin antaa varoitus asiakirjojen palauttamisen viivyttelemisestäHO ei muuttanut valvontalautakunnan ratkaisua, jossa oli katsottu varatuomarin viivytelleen perusteettomasti kantelijalle kuuluvien asiakirjojen palauttamisessa. Valvontalautakunta oli katsonut varatuomarin menetelleen vastoin oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksiaan. Valvontalautakunta ei sen sijaan havainnut, että varatuomari olisi viivytellyt päätöksen toimittamisessa kantelijalle. (Vailla lainvoimaa 7.10.2016) - Uutiset
3.10.2016 15.02
Uusi ohje: Rikosoikeudenkäynnissä sovellettava itsekriminointisuoja ja sen vaikutus verotusmenettelyssäVerohallinto on antanut ohjeen, joka koskee sitä, miten rikosoikeudenkäynnissä sovellettava itsekriminointisuoja otetaan huomioon verotusmenettelyssä ja erityisesti verotarkastusmenettelyssä. - Uutiset
29.9.2016 12.05
Käräjäoikeuden tuomio kumottiin kun käräjäoikeus ei ollut ryhtynyt OK:n mukaisiin toimenpiteisiin virheelliseksi todetun tiedonannon jälkeen – myös kirjallinen yhteenveto oli jäänyt laatimattaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että sijaistiedoksiannon edellytykset olivat jääneet täyttymättä. Käräjäoikeuden olisi kuitenkin pitänyt menetellä virheelliseksi todetun tiedoksiannon johdosta OK 11 luvun 18 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Käräjäoikeus oli ratkaissut riitaisen takaisinsaantihakemuksen OK 5 luvun 27 a §:n nojalla istuntoa toimittamatta. Muun muassa tällaisessa tilanteessa kirjallisen yhteenvedon laatiminen on saman luvun 24 §:n 4 momentin mukaan pakollista ja pykälän 5 momentin mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta. Hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen ja totesi, että asiaa uudelleen käsitellessään käräjäoikeuden on otettava huomioon myös yhteenvedon laatimista koskevat oikeudenkäymiskaaren säännökset. (Vailla lainvoimaa 29.9.2016) - Uutiset
14.9.2016 12.35
Työryhmä valmistelemaan oikeusprosessien keventämistäOikeusministeriö on asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeudenkäyntiin liittyvien käytäntöjen keventämiseksi sekä rikos- että riita-asioissa. Työryhmän tulee valmistella ehdotukset ratkaisukokoonpanojen keventämiseksi käräjäoikeuksissa, hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa. Tässä vaiheessa toimeksianto ei kuitenkaan koske lautamiesjärjestelmän muuttamista. Tältä osin toimeksiantoa saatetaan täydentää, kun lautamiesjärjestelmää koskeva poliittinen arviointi on tehty. - Uutiset
12.9.2016 11.32
Hovioikeuden päätös HKL:n ja Siemensin sopimusrikkomukseen perustuvassa riita-asiassa - Helsingin ja Espoon metron automatisoinnin yhteistyöprojektin hankintasopimusHO ei muuttanut KO:n päätöstä kanteiden yhdessä käsittelemisestä, käräjäoikeuden toimivallasta ja Helsingin kaupungin, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 12.9.2016) - Uutiset
9.9.2016 12.00
Tuomioistuinsovittelu lisääntynyt huomattavasti 10 vuoden aikanaLaki riita-asioiden sovittelusta 663/2005 tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Oulussa pidetään tuomioistuinsovittelun 10-vuotisjuhlaseminaari 8.–9. syyskuuta. Tuomioistuinsovittelun kehitys on ollut huomattavaa viime vuosina. Alkuvuosina sovittelujen määrä oli vain muutama prosentti kaikista käräjäoikeuksiin tulevista asioista. Määrä alkoi selvästi lisääntyä, kun asiantuntija-avusteista huoltoriitojen tuomioistuinsovittelua ryhdyttiin kokeilemaan neljässä käräjäoikeudessa. Vuonna 2014 päättyi käräjäoikeuksissa jo 1219 tuomioistuinsovittelua. Tämä merkitsi, että noin 12-15 prosenttia kaikista riitaisista siviiliasioista ohjautui sovitteluun. - Uutiset
9.9.2016 10.25
Yhdeksän vuotta neljä kuukautta oli liian pitkä aika vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittelemiselle - valtio määrättiin maksamaan hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäVakuutusoikeus katsoi, että vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittely oli viivästynyt Kelassa kaksi vuotta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa kaksi vuotta. Asian kokonaiskäsittelyaika oli yhdeksän vuotta neljä kuukautta. Suomen valtio määrättiin maksamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 6 000 euroa ja sen korotuksena 1 000 euroa eli yhteensä 7 000 euroa sekä korvaamaan hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliseksi ja kohtuulliseksi harkitut kulut. - Uutiset
2.9.2016 10.11
Advokaatissa 4/2016 selvitetään mikä avioehdon tai testamentin laatimisessa maksaa sekä haastatellaan uutta Asianajajaliiton puheenjohtajaa Jarkko RuoholaaAdvokaatin muita aiheita muun muassa asianajaja Juha Ryynäsen tohtoriopinnot, välityslausekkeen muotoilu, asianajajien valvonta, media, sekä Turkin asianajajien tilanne. - Uutiset
1.9.2016 8.00
Käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti perustaessaan tuomionsa seikkaan johon ei ollut vedottu rakennusoikeutta koskevassa asiassaVastaaja oli vastustanut kannetta käräjäoikeudessa sillä perusteella, että rakennusoikeuden luovutuksesta vastikkeetta oli tehty kantajien kanssa aikanaan nimenomainen sopimus. Vastaaja ei sen sijaan ollut vastustanut kannetta sillä perusteella, että kantajat eivät olleet menettäneet mitään sen vuoksi, että taloon oli saatu rakennettua 20 m²:n suuruinen autotalli. Kuten käräjäoikeuden tuomiostakin ilmenee, tämä oli ollut yksinomaan todistelussa esille tullut seikka. Käräjäoikeus oli siten perustanut tuomionsa seikkaan, johon kanteen vastustamisen tueksi ei ollut vedottu. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 31.8.2016) - Uutiset
30.8.2016 11.25
Menetetyn määräajan palauttamiseen oli erittäin painavat syyt kun rikosasian vastaajan ei näytetty saaneen tietoa tuomiostaAsiakirjoihin liitetystä käräjätuomarin sähköpostiviestistä ilmeni, että hakijalle tai hänen puolustajalleen ei ollut pääkäsittelyn päätyttyä ilmoitettu tuomion antamispäivää. Asiassa oli ollut myös riidatonta, ettei KO ollut lähettänyt hakijalle ratkaisuilmoitusta ennen tuomion antamispäivää. Asiassa oli lisäksi jäänyt selvittämättä, oliko KO:n tuomion antamispäivä ja tuomittu seuraamus ilmoitettu hakijalle OK 25 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla antamispäivänä. (Vailla lainvoimaa 30.8.2016) - Uutiset
30.8.2016 10.05
Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä perättömästä lausumasta tehtyä kannetta selvästi perusteettomana haastetta antamattaSiinäkin tapauksessa, että kantajan kanteessa olisi ollut kysymys samoista teoista kuin lainvoimaiseksi jääneessä tuomiossa, kanne olisi tullut jättää ROL 7 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tutkimatta, koska lainvoimaisen ratkaisun oikeusvoimavaikutus muodostaa sellaisen esteen, jonka vuoksi tuomioistuin ei lainkohdassa tarkoitetulla tavalla voi ottaa asiaa tutkittavakseen. KO:n tuomio kumottiin ja poistettiin (Vailla lainvoimaa 30.8.2016) - Uutiset
29.8.2016 11.15
KKO:n ratkaisu perintäyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämisestä viran puolestaPerintäyhtiö oli pannut vireille samana päivänä samaa vastaajaa vastaan kahdella eri haastehakemuksella kahden eri velkojan saamiseen perustuneet velkomuskanteet, jotka yhtiön ilmoituksen mukaan olivat riidattomia. Yhtiö vaati kummassakin kanteessa vastaajan velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n nojalla annetun oikeusministeriön asetuksen perustaksan mukaisella määrällä. Vastaaja ei antanut vastausta kanteisiin. Käräjäoikeus käsitteli asiat yhdessä ja antoi niissä yhteisen ratkaisun. Käräjäoikeus hyväksyi yhtiön vaatimukset muutoin, mutta hylkäsi yhtiön toisessa asiassa esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen selvästi perusteettomana. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että vaatimus ei ollut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton siten, että käräjäoikeus olisi voinut hylätä sen viran puolesta. (Ään.) - Uutiset
26.8.2016 12.00
KKO: Hovioikeuden olisi tullut vastaajien vaatimuksesta toimittaa pääkäsittely törkeää kavallusta koskevassa asiassaKysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa törkeää kavallusta koskevassa asiassa vastaajien vaatimuksesta pääkäsittely. Johtopäätöksenään korkein oikeus totesi, että asiassa olisi tullut toimittaa pääkäsittely hovioikeudessa näytön vastaanottamiseksi päätöksessä tarkemmin todetuilla perusteilla. - Uutiset
18.8.2016 11.01
Valittajalla ei ollut oikeutta hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi kun oikeudenkäynnin viivästyminen oli johtunut ennen kaikkea hänen omasta menettelystäänToimimalla velvollisuuksiensa vastaisesti ja pysyttelemällä tavoittamattomissa KO oli katsonut, että vastaaja oli itse aiheuttanut oikeudenkäynnin viivästymisen. Tämän vuoksi viivästyminen ei ollut loukannut hänen oikeuttaan korvaukseen oikeuttavalla tavalla. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 18.8.2016) - Uutiset
10.8.2016 9.23
Yhdyskuntapalvelun suorittaminen ei ole automaattisesti laillinen este istunnosta poissaololleHO katsoi, että valittajan poissaolo KO:n istunnosta oli johtunut hänen laiminlyönnistään eikä hänen ilmoittamaansa syytä poissaololle voitu tässä tapauksessa hyväksyä lailliseksi esteeksi. Tämän vuoksi hänet tuomittiin poissaolostaan asetettuun uhkasakkoon. (Vailla lainvoimaa 10.8.2016) - Uutiset
5.8.2016 14.01
Oikeusasiamies otti kantaa tuomioiden antamisen pitkittymiseen hovioikeuksissaOikeusasiamies ei pidä tyydyttävänä sitä, että laissa pääsäännöksi asetettu 30 päivän määräaika oli kanteluasiassa ylittynyt lähes viidellä kuukaudella. Oikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan määräaika ylittyy pääsääntöisesti ainakin Helsingin, Turun ja Vaasan hovioikeuksissa. Oikeusasiamiehen mielestä tällainen tilanne heikentää asianosaisten ja yleistä luottamusta tuomioistuinten toiminnan asianmukaisuuteen. - Uutiset
15.6.2016 13.00
Hovioikeus palautti liikennevakuutusasian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksiAsiassa oli kysymys siitä, oliko Fennia kutsuttu kuultavaksi oikeudenkäyntiin liikennevakuutuslain 13 §:n edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeudelta saadun selvityksen mukaan Fennia oli kutsuttu oikeudenkäyntiin kuultavaksi 18.11.2015 päivätyllä käsittelyilmoituksella. Käsittelyilmoitus oli lähetetty tavallisena kirjeenä ilman vastaanottotodistusta. Käräjäoikeuden pääkäsittely oli toimitettu 1.12.2015. Kutsuaika ei näin ollen ole ollut liikennevakuutuslain 13 §:ssä tarkoitettu vähintään 14 päivää. Kantelun mukaan Fennia oli vastaanottanut käsittelyilmoituksen vasta käräjäoikeuden pääkäsittelypäivänä 1.12.2015. Tuona aikana käynnissä ollut postilakko huomioon ottaen hovioikeus myös piti mahdollisena, että Fennia oli saanut käsittelyilmoituksen tiedokseen vasta 1.12.2015. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei Fenniaa ole kutsuttu oikeudenkäyntiin kuultavaksi liikennevakuutuslain 13 §:n edellyttämällä tavalla. Kun Fennia kuitenkin oli itsekin katsonut, että korvauspäätöksessä 11.1.2014 oli kyse liikennevakuutuslain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kieltäytymistodistuksesta, asian tutkittavaksi ottamiselle ei sinänsä ollut estettä eikä kysymys siten ollut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta tuomiovirheestä, vaan oikeudenkäynnissä oli tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu menettelyvirhe. - Uutiset
10.6.2016 14.18
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta haastehakemuksen puutteellisuuden vuoksiKantaja oli vastannut käräjäoikeuden täydennyskehotuksessa esille ottamien puutteiden johdosta esittämiin kysymyksiin. Täydennyskehotuksessa ei ollut kiinnitetty huomiota vaatimuksen yksilöintiä koskeviin puutteisiin. Tarvittaessa vaatimuksia ja niiden perusteita olisi voitu vielä selvittää asian kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa. Kanteessa tarkoitetusta vastaajasta ei ollut epäselvyyttä. Hovioikeus katsoi, ettei haastehakemus täydennyksineen ollut niin puutteellinen, etteikö se olisi kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta. Tämän vuoksi käräjäoikeuden päätös oli poistettava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2016) - Uutiset
30.5.2016 16.56
Väitös: Tuomioistuinten ratkaisuissa merkittäviä alueellisia erojaSuomen yleisten tuomioistuinten – käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus – ratkaisutoiminnassa luotetaan vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, mutta tästä huolimatta oikeudellisessa päätöksenteossa on havaittavissa alueellisia eroja, osoittaa hallintotieteiden maisteri Mika Sutelan väitöstutkimus. - Uutiset
11.5.2016 15.26
Hovioikeus: Sairauteen perustuvan laillisen esteen osoittaminen ei edellyttänyt lääkärintodistustaAsianmukaisen lääkärintodistuksen esittäminen ei ole ehdoton edellytys sairaudesta johtuvan esteen hyväksymiseksi lailliseksi. A oli ilmoittanut ennen istuntoa käräjäoikeudelle ja avustajalleen esteestä ja tullut oma-aloitteisesti asian seuraavaan käsittelyyn käräjäoikeuteen. A:n ilmoitusta sairaudestaan, joka oli estänyt häntä saapumasta istuntoon, ei ollut syytä epäillä. A:lla oli siten ollut laillinen este olla saapumatta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. Sen vuoksi A:lle tuomittu uhkasakko oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 11.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 11.46
Hovioikeus: Päämiehellä oli oikeus hakea muutosta avustajalle määrättyyn esiintymiskieltoonKysymys oli myös päämiehelle tärkeästä asiasta, joka koski hänen etuaan ja oikeuttaan puolustautua itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä. Valittajilla oli ollut oikeus hakea muutosta asiassa. HO tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 10.47
Hovioikeudessa arvioitiin lasten huoltoriidan käsitelleen tuomarin väitettyä esteellisyyttä ja ennakkoasennetta - asian hävinnyt valittaja velvoitettiin korvaamaan puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaValittajan mahdollisesti vireille laittama kantelu oikeusasiamiehelle ei tehnyt käräjätuomarista esteellistä. Asiassa myös katsottiin, etteivät asiasta (valittajan toimista oman ensi- ja turvakodin perustamisessa) ilmoittaminen laamannille, muistion laatiminen tapahtumista laamannin pyynnöstä, kanteluun tutustuminen tai lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan pääasian lopputulos antanut perusteltua aihetta epäillä käräjätuomarilla olleen pääasiaan ennakkoasenne. Käräjätuomarin toiminta ei ollut muutoinkaan antanut perusteltua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan asian ratkaisijana. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valittaja korvaamaan puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 4.5.2016) - Uutiset
2.5.2016 15.03
Käräjäoikeuden olisi tullut varata edunvalvottavalle tilaisuus tulla itse kuulluksi ja selvittää hänen oma mielipiteensä eikä toimittaa lausumapyyntöä ja kutsua istuntoon ainoastaan oikeudenkäyntiedunvalvojalle - lääkärikään ei ollut tavannut edunvalvottavaa henkilökohtaisestiKO:ssa esitetyn lääkärinlausunnon perusteella ei ollut selvää, ettei A:ta voitu kuulla asiassa. Estettä kuulemiselle ei ollut myöskään yksinomaan sillä perusteella, että A:lle oli asian aikaisemmassa vaiheessa määrätty oikeudenkäyntiedunvalvoja. Asiassa todetut seikat huomioon ottaen A:n kuulemiselle ei ollut asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut estettä. Näissä olosuhteissa A:lle osoitettujen lausumapyynnön ja kutsun KO:n istuntoon toimittaminen A:n oikeudenkäyntiedunvalvojalle ei ollut riittävää, vaan KO:n olisi tullut varata A:lle tilaisuus tulla itse kuulluksi KO:ssa ja selvittää hänen oma mielipiteensä asiassa. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 2.5.2016) - Uutiset
2.5.2016 10.32
Käräjäoikeuden laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä lapsen elatuksen muuttamista koskevan ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenäAsiassa oli asiakirjoista ilmenevällä tavalla asianmukaisesti järjestetty tulkkaus ja tuomiosta oli lähetetty käännös valittajalle. KO:n laatima yhteenveto oli toimitettu asianosaisille etukäteen ja heillä oli myös ollut mahdollisuus lausua käsityksensä siitä. Yhteenveto oli ollut osittain puutteellinen ja käännettynä englanniksi vain osittain. Asian käsittelykieli oli kuitenkin kielilain mukaisesti ollut suomi. Yhteenvetoa ei ollut täydennetty prosessin aikana, vaan kyseiset täydennykset ja muutokset oli tehty suoraan KO:n tuomioon. Näin ollen KO:n laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2016) - Uutiset
28.4.2016 16.00
Hovioikeus itsekriminointisuojasta: Rikoksesta epäillyn alustavissa puhutteluissa antamia lausumia ei saanut käyttää hänen syyllisyyttään tukevana näyttönä asiassa eikä niitä voitu käyttää hyväksi oikeudenkäynnissä - syyllistyi murhan asemasta tappoonHO totesi hyödyntämiskiellon osalta mm., ettei vastaajalle (joka oli pistänyt A:ta veitsellä vasemmalle puolelle kaulaan, minkä seurauksena syntyneeseen verenvuotoon A oli menehtynyt) ollut ilmoitettu puhuttelussa riittävän tarkasti hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, kuten oikeudesta pysyä vaiti. Asiassa oli otettava huomioon myös vastaajan mielentila puhutteluhetkellä. Hän oli ollut enemmän huolissaan tupakasta kuin tapahtuneesta asiasta. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että vastaajan alustavissa puhutteluissa 26.9. ja 29.9.2014 antamia lausumia ei saanut käyttää hänen syyllisyyttään tukevana näyttönä asiassa eikä niitä voitu käyttää hyväksi oikeudenkäynnissä. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, ettei A:ta ollut tapettu murhan tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla vakaasti harkiten. (Vailla lainvoimaa 28.4.2016) - Uutiset
7.4.2016 8.32
Tuomariliitto: Tuomarit tarvitsevat aikalisänTuomariliiton mielestä oikeus- ja työministeri Jari Lindström ilmoitus tuomioistuinhallinnon valmistelun jatkamisesta ja perustamisesta on erittäin tervetullut. Nyt näyttää kuitenkin käyvän niin, että OM haluaa toteuttaa keskeiset uudistukset - ennenaikaisesti ja puutteellisesti - ennen tuomioistuinhallinnon perustamista. Liiton mukaan eduskunnan on otettava aikalisä tai osoitettava resurssit tuomareiden uuden koulutusjärjestelmän rahoittamiseksi. Muuten oikeusministeriön ajama uusi tuomarikoulu johtaa ”täyskatastrofiin” ruuhkauttamalla tuomioistuimia entisestään. - Uutiset
5.4.2016 15.35
Käräjäoikeus ei huomioinut velallisen lausumaa maksukykyisyydestään lainkaan ja asetti tämän konkurssiin – hovioikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksiAsiakirjoista ilmeni, että A oli määräajassa käräjäoikeudelle toimittamassaan lausumassaan vastustanut konkurssihakemusta, koska velan määrä ei ollut oikea ja koska velallinen oli maksukykyinen. Käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee, että A:n lausuma oli jäänyt kokonaan huomioon ottamatta. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt asiassa virheellisesti. Asia oli siten palautettava Kainuun käräjäoikeuteen sen uudelleen käsittelemistä varten. (Vailla lainvoimaa 5.4.2016) - Uutiset
23.3.2016 9.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut käsitellä asiaa valittajan ollessa poissaKoska valittajan ei voitu katsoa saaneen tiedokseen kutsua istuntoon, KO ei olisi saanut käsitellä asiaa valittajan ollessa poissa. (Vailla lainvoimaa 23.3.2016) - Uutiset
17.3.2016 10.10
Käräjäoikeus oli jättänyt kahden kunnan laskusaatavaa koskevan asian tutkimatta toimivallan puuttumisen vuoksi – hovioikeus palautti asianKantajan käräjäoikeudelle antamassa lausumassa oli ainoastaan vaadittu asian käsittelyn jättämistä oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n perusteella lepäämään. Kantajan kirjallisessa lausumassa ei lausuttu mitään pääasiasta. Hovioikeus totesi, että tuomioistuimen velvollisuutena on huolehtia siitä, että asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet tulevat selvitetyiksi ja että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi ja että asianosaiselle varataan tarpeellinen tilaisuus asiansa ajamiseen ilman, että asiassa annettava ratkaisu tulee hänelle yllätyksenä. Käräjäoikeuden olisi tullut selvittää kantajan kanta myös pääasian osalta siltä varalta, että kantajan kirjallisessa lausumassaan esittämä vaatimus käsittelyn lepäämään jättämisestä hylätään. Kun käräjäoikeus ei ollut näin menetellyt, kanteen jääminen kokonaan tutkimatta kirjallisessa valmistelussa oli tullut kantajalle yllätyksenä. Asian asianmukainen käsitteleminen edellytti, että asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2016) - Uutiset
15.3.2016 10.16
Saatavaa koskevaa asiaa ei olisi saanut ratkaista kirjallisessa menettelyssä – hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian menettelyvirheen vuoksiYhtiön kanteeseen antamasta vastauksesta ilmeni, että T Oy:n kanne ei ollut täysin perusteeton, vaan mahdollinen erimielisyys koski vain kanteen määrää. H Oy oli vahvistanut tämän myös hovioikeudelle antamassaan vastauksessa tarkentamatta kuitenkaan, miltä osin yhtiö oli jo valmis hyväksymään kanteen ja miltä osin asia oli vielä selvittelyn alla. Jutun tosiseikasto ei näin ollen ollut käräjäoikeudessa riidaton. Myös H Oy:n lopullinen kanta kanteeseen oli jäänyt käräjäoikeudessa epäselväksi. Käräjäoikeus ei ollut näissä olosuhteissa saanut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä. Menettelyvirheen voitiin olettaa vaikuttaneen jutun lopputulokseen, koska kannetta ei voinut pitää täysin perusteettomana. Käräjäoikeuden kanteen hylkäävä tuomio oli poistettava mainitun menettelyvirheen vuoksi ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.3.2016) - Uutiset
9.3.2016 11.45
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut yksipuolisessa tuomiossaan viran puolesta tutkia kulutusluoton todellisen 108,88 prosentin vuosikoron kohtuuttomuutta ja hylätä tuomiolla luottokorkoa, järjestelypalkkiota ja tilinhoitomaksuja koskevia vaatimuksia kohtuuttomaksi katsomiltaan osin - ehdot olivat olleet selkeätHO katsoi, että kulutusluottoehdot oli laadittu riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ja A:lle toimitettu lainasopimus asiassa mainittuine liitteineen oli täyttänyt kuluttajansuojalainsäädännön vähimmäisvaatimukset. Koska A ei ollut asiassa esittänyt väitettä, että todellinen vuosikorko olisi ollut kohtuuton, KO:n ei olisi tullut tutkia todellisen vuosikoron kohtuuttomuutta. A ei ollut vastannut asiassa eikä yhtiön kanne ollut selvästi perusteeton. Näin ollen KO:n ei olisi tullut hylätä tuomiolla luottokorkoa, järjestelypalkkiota ja tilinhoitomaksuja koskevia vaatimuksia kohtuuttomaksi katsomiltaan osin, vaan hyväksyä yhtiön kanne kokonaisuudessaan OK 5 luvun 13 §:n mukaisesti yksipuolisella tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 9.3.2016) - Uutiset
7.3.2016 10.03
KHO varautuu turvapaikka-asioiden määrän kasvuun - ohjeita ja hyviä käytäntöjä avustajille julkaistuSuomeen tuli viime vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Heillä on oikeus hakea muutosta Maahanmuuttoviraston päätökseen viime kädessä KHO:sta. KHO:ssa on esimerkiksi laadittu turvapaikanhakijoita avustaville oikeusavustajille oikeudessa asioimiseen liittyviä ohjeita ja hyviä käytäntöjä. Ohjeet on julkaistu KHO:n internet-sivuilla ja lähetetään esimerkiksi Asianajajaliitolle. - Uutiset
4.3.2016 10.10
Käräjäoikeus ei voinut korjata kirjoitusvirheenä ehdollisen rangaistuksen lain minimin alittamaa koeaikaa vastaajan vahingoksi tätä kuulemattaOttaen huomioon että ulkopuolisen havaitsijan näkökulmasta kysymys oli saattanut olla kirjoitus- tai laskuvirheestä tai tuomioistuimen harkinnassa tapahtuneesta virheestä, A:lle olisi vähintäänkin tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen korjauksen tekemistä varsinkin, kun korjaus oli tapahtunut A:n vahingoksi. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut kysymys sellaisesta virheestä, jonka tuomioistuin voi korjata oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 9 §:n nojalla. Korjaus poistettiin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2016) - Uutiset
4.3.2016 8.25
Yhtiön edustaja väitti erehtyneen todistajan kuulemisen merkityksestä käräjäoikeudessa - käräjäoikeuden vahvistamaa sovintoa ei kumottuHO totesi mm., ettei yhtiön erehdyksessä ollut kysymys asiassa kerrotun kaltaisesta oikeustoimen pätemättömyydestä eikä myöskään erehdyksestä, joka olisi ollut verrattavissa KKO:n ratkaisussa 1999:6 selostettuun vahingon määrässä todettavissa olevaan erehdykseen. Näin ollen asiassa ei ollut edellytyksiä KO:n vahvistaman sovinnon kumoamiseen. (Vailla lainvoimaa 4.3.32016) - Uutiset
3.3.2016 15.03
Oikeustieteiden moniottelija – Matti Tolvanen 60 vuotta -juhlakirjan artikkelit julkaistu EdilexissäArtikkeleiden aiheet käsittelevät laajasti rikos- ja prosessioikeutta, ja mukaan mahtuu myös muita oikeudenaloja. Aiheita ovat muun muassa eurooppalainen suojelumääräys, esitutkinta ja pakkokeinot, velalliset rikokset, yhdyskuntaseuraamukset ja muut rangaistusmuodot, laillisuusvalvonta, seksuaalirikokset, konfiskaatio, sekä oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus. Kirjoittajia ovat muun muassa Laura Ervo, Markku Fredman, Dan Frände, Pekka Koponen, Raimo Lahti, Tuula Linna, Matti Myrsky, Tapio Määttä, Ritva Sahavirta, Jussi Tapani, Veijo Tarukannel, Risto Tuori, Terttu Utriainen ja Pekka Viljanen. - Uutiset
3.3.2016 10.36
Hovioikeus palautti kirjallisessa menettelyssä ratkaistun edunvalvonta-asian käräjäoikeuteen kun ilman oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa hakemusta vastustanut valittaja ei voinut esittää kantaansa asian käsittelyjärjestyksestäOikeuskirjallisuudessakin esitetyn kannanoton mukaan kuulemisessa ilmenneen vastustuksen johdosta KO:n on siirryttävä asian käsittelyssä OK 8 luvun 4 §:n perusteella riita-asiain käsittelyjärjestykseen. Kun valittajalle ei KO-vaiheessa ollut määrätty oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa hän ei ollut voinut esittää kantaansa asian käsittelyjärjestyksestä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 13.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei tarvinnut viran puolesta määrätä uutta avustajaa kun aiempi vapautettiin tehtävästäänHovioikeuden mukaan voitiin lähteä siitä, että asiassa esitettävät vaatimukset, asiaan liittyvä todistelu ja siinä ratkaistaviksi tulevat oikeudelliset ongelmat oli avustajan toimesta jo kattavasti selvitetty ja kartoitettu. Mikään ei antanut aihetta lähteä siitä, ettei tätä työtä olisi tehty asianmukaisesti. Näin ollen A:lla oli ollut tehokas pääsy tuomioistuimeen. Asia ei näyttänyt olleen todistelultaan erityisen laaja eikä siihen näyttänyt liittyneen vaikeita oikeusongelmia. Oikeudenkäynti oli edennyt siihen vaiheeseen, että asia oli valmisteltu pääkäsittelyn toimittamista varten jo varsin pitkälle. Ei osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi pääteltävissä, ettei A:lla olisi henkilökohtaisista syistä johtuen ollut kohtuullisia mahdollisuuksia esittää asiansa oikeudenkäynnissä. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät edellyttäneet, että tuomioistuin olisi määrännyt A:lle viran puolesta toisen avustajan. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
26.2.2016 13.58
Hovioikeus ei voinut poistaa tuomiovirheenä käräjäoikeuden tuomiota perusteella joka koski itse käräjäoikeuden ratkaisua eikä menettelyäHovioikeus katsoi, että vaatimus käräjäoikeuden tuomion poistamisesta perustui seikkaan, joka ei koske oikeudenkäyntimenettelyä vaan itse käräjäoikeuden ratkaisua. Näin ollen kysymys ei ollut sellaisesta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesta oikeudenkäyntivirheestä, joka voitaisiin tehdystä kantelusta hovioikeudessa poistaa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 11.27
Käräjäoikeuksien määrää vähennetään 27:stä 20:een – Tuomariliitto pelkää oikeusturvan puolesta, Asianajajaliitto vaatii karsitulta verkostolta parempaa tehokkuuttaOikeus- ja työministeri Jari Lindström on päättänyt käräjäoikeusverkoston tulevista tuomiopiireistä. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus eduskunnalle antaa syksyllä. Uudistus on määrä toteuttaa vuonna 2018. Jatkossa käräjäoikeuspaikkakuntia olisi 20, kun niitä nyt on 27. Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Erillisiä kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle: Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan. Erillisiä istuntopaikkoja jää 12 paikkakunnalle: Inari (Ivalo), Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, Sodankylä ja Utsjoki. - Uutiset
11.2.2016 8.00
Hovioikeus ei pitänyt uskottavana ettei vangittua olisi päästetty oikeudenkäyntiin – uhkasakkoa ei poistettuHovioikeus totesi, että yleensä vankilassaolosta tai pidätettynä taikka kiinniotettuna olosta johtuva este on perusteltua hyväksyä lailliseksi esteeksi vain silloin, kun selvitetään, että haastetun toimittamista tuomioistuimeen ei syystä tai toisesta ole voitu järjestää. Tämän mukaan vapautta vailla oleminen ei merkitse laillista estettä silloin, kun tuomioistuimeen toimittaminen on jäänyt toteutumatta haastetusta itsestään johtuvasta syystä esimerkiksi hänen laiminlyötyään ilmoittaa haasteesta. A oli vasta hovioikeudessa väittänyt, että kuulustelija ei ollut päästänyt häntä käräjäoikeuden istuntoon. Väite ei ollut uskottava. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 10.12
KKO:n ratkaisu tulkkauskuluista ja kirjoitusvirheen korjaamisestaValtion varoista maksettiin B:n puolustajaksi määrätylle A:lle korvaus tulkkauskuluista, jotka olivat aiheutuneet valituksen tekemiseen liittyneestä A:n ja B:n välisestä neuvottelusta. Tulkkauskulut määrättiin jäämään valtion vahingoksi, vaikka B ei täyttänyt oikeusavun saamisen taloudellisia edellytyksiä. Kirjoitusvirheen korjaamisen osalta KKO totesi, että Laiminlyöntiä lausua asiassa esitetystä vaatimuksesta ei yleensä voida pitää rikosoikeudenkäyntilain 11 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavana selvänä virheenä. KKO katsoi, ettei hovioikeus olisi saanut oikaista virhettä sanotun lainkohdan nojalla. - Uutiset
9.2.2016 10.40
Hovioikeus vapautti hälytysajossa olevaan poliisiautoon törmänneen ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitun naisen - joka oli ainoastaan yhtynyt syyttäjän poliisia kohtaan esittämään rangaistusvaatimukseen - velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista poliisille maksetun palkkionValittaja (A) ei ollut asianomistajana esittänyt korvausvaatimuksia toista osapuolta (poliisi B) kohtaan, vaan yksinomaan yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen. A:n toimet asianomistajana eivät siten olleet aiheuttaneet lisäkuluja B:n avustamisessa. Toisaalta A:n menettely häntä koskevassa syytekohdassa oli ollut riidatonta ja todistelu oli pääosin keskittynyt B:n menettelyyn hälytysajoneuvon kuljettajana. A:n toimet vastaajanakaan eivät olleet aiheuttaneet lisäkuluja B:n avustamisessa. Asiassa ei ollut perusteita velvoittaa A:ta korvaamaan valtiolle sen B:n avustamisesta korvaamia kuluja. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
25.1.2016 8.23
Lausuntotiivistelmä tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittämisestäOikeusministeriö pyysi 8.6.2015 lausuntoa tuomioistuinlain jatkovalmisteluhankkeessa laaditusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuomioistuinlaiksi sekä hankkeen koulutustyöryhmän mietinnöstä (Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 38/2015) yhteensä 101 viranomaiselta ja yhteisöltä. Näistä lausunnon toimitti 65 tahoa, minkä lisäksi lausunnon toimitti kaksi muuta tahoa. - Uutiset
22.1.2016 15.49
Apulaisoikeuskanslerilta moitteet käräjäoikeudelle palveluperiaatteen laiminlyönnistä – huomion kiinnittäminen asiaan riitti toimenpiteeksiHuomioon ottaen asiassa ilmi tulleet seikat katsoi apulaisoikeuskansleri riittäväksi laillisuusvalvonnalliseksi toimenpiteeksi kiinnittää asianomaisen käräjäoikeuden ja erityisesti käräjätuomarin ja käräjäsihteerin huomiota palveluperiaatteen soveltamiseen lainkäytössä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti mainittujen tahojen huomiota perustuslain oikeusturvaa takaavaan säännökseen ja ulosottokaaren säännökseen, jossa velvoitetaan käräjäoikeutta tietyissä tilanteissa opastamaan valittajaa kantelemaan Valtakunnanvoudinvirastolle. - Uutiset
18.1.2016 15.15
Tuomio törkeän pahoinpitelyn yritystä koskevilta osin palautettiin käräjäoikeuteen kun tuomio ei kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi hovioikeudessaKO:n tuomiossa ei ollut lainkaan selostettu esitettyä näyttöä eikä arvioitu sitä. KO ei ollut myöskään tuomiossa ottanut kantaa vastaajan kiistämään tahallisuuteen. Tuomiosta ei ilmennyt, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustui. KO oli myöskin jättänyt selostamatta, millä perusteella se oli katsonut riitaisten seikkojen tulleen näytetyiksi. Pelkkä viittaus yhden asiassa kuullun henkilön kertomukseen ei riittänyt osoittamaan sitä, mihin tuomio perustui erityisesti, kun tuomion nimettyä todistelua koskevasta osuudesta ilmeni, että kohdassa oli kuultu kaikkiaan viittä henkilöä asianosaisina tai todistajina. Tämän vuoksi HO ei voinut tutkia ratkaisun oikeellisuutta eikä KO:n tuomio siksi kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi HO:ssa. Vastaaja ei ollut tuomion perusteella voinut tietää, mihin nimenomaisiin seikkoihin hänen olisi tullut kiinnittää huomiota valituksessaan. (Vailla lainvoimaa 18.1.2016) - Uutiset
15.1.2016 11.37
Asianajajapäivä 2016 – osa materiaalista saatavilla verkostaAsianajajapäivää vietettiin Kalastajatorpalla perjantaina 15. tammikuuta 2016. Päivän aiheita olivat muun muassa kilpailukyky, kyberturvallisuus ja yksilön suoja, liikunta liiketoimintana, asianajotoimiston arki sekä riidanratkaisu. Elinkeinoministeri Olli Rehn arvosteli puheessaan varsin voimakkaasti perustuslain ylettömän tiukkaa ja kapea-alaista tulkintaa. Muita puhujia olivat muun muassa korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko, tietokirjailijat Helena Åhman ja Esko Valtaoja, kyberturvallisuusjohtaja Jarmo Limnéll, hovioikeudenneuvos Timo Ojala sekä useat asianajajat. - Uutiset
13.1.2016 12.44
Koskiko vastaajien väite aineellisia vai oikeudenkäynnin edellytyksiä – hovioikeus palautti maanvuokraa koskevan tutkimatta jätetyn asian käräjäoikeuteenKäräjäoikeus oli perustellut ratkaisuaan jättää kanne tutkimatta toista vastaajaa kohtaan kohdistettuna sillä, ettei tämä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun perusteella ollut osapuoli siinä maanvuokrasopimuksessa, jonka julistamista pätemättömäksi kanteessa oli vaadittu. Kanne oli tätä vastoin perustunut väitteeseen, jonka mukaan toinen vastaaja vuokralaisena oli kyseisen sopimuksen osapuoli. Vastaajat olivat käräjäoikeuden tuomioon merkityssä vastauksessaan puolestaan väittäneet, ettei toista vastaajaa ollut tarkoitus ottaa osapuoleksi sopimukseen eikä hän ollut sopimusta allekirjoittanutkaan, ja katsoneet, että kanne toista vastaajaa vastaan oli tämän vuoksi hylättävä perusteettomana. Hovioikeus katsoi muun muassa, että vastaajien esittämää väitettä siitä, ettei toinen vastaaja ollut kysymyksessä olevan maanvuokrasopimuksen osapuoli, oli pidettävä jutussa annettavan ratkaisun aineellisia eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevana. Käräjäoikeuden ei olisi siten pitänyt jättää kannetta tutkimatta mainitun väitteen johdosta. Kysymys myös muiden yhteisomistajien kuulemisesta. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
13.1.2016 8.01
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi puutteellisen prosessinjohdon vuoksiKanteen peruste huomioon ottaen käräjäoikeuden olisi tullut asian valmistelussa ottaa esille kysymys siitä, oliko A vanhentumisväitteeseen vastatessaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaan viittaamalla tarkoittanut vanhentumislain 7 §:n 2 momentin mukaista sopimusrikkomuksiin sovellettavaa lopullista vanhentumisaikaa vai 8 §:n tarkoittamaa toistaiseksi myönnetyn tai ehdollisesti syntyvän saatavan vanhentumista. Vanhentumisväitteen tutkiminen tältä osin olisi edellyttänyt myös tarkemman selon saamista A:n väittämän sopimuksen luonteesta koskien siihen perustuvan velvoitteen erääntymistä sekä kanteessa vaadittujen saatavaerien syntymisajankohdista. Koska näin ei menetelty, olivat A:n kanteen perusteet jääneet käräjäoikeuden puutteellisen prosessijohdon vuoksi asianmukaisesti selvittämättä. (Vailla lainvoimaa 12.1.2016) - Uutiset
12.1.2016 10.10
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tuli vuonna 2015 edellisvuotta enemmän asioita – tavoitekäsittelyajoissa pysyttyKorkeimpaan hallinto-oikeuteen pääasiassa alemmista hallinto-oikeuksista saapuneiden valitusten määrä on ollut vuosittain lievässä kasvussa. Vuonna 2015 valituksia, valituslupahakemuksia, purkuja ja muita hakemuksia tuli yhteensä 4319. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa kestää keskimäärin vuoden. - Uutiset
11.1.2016 15.02
Oikeusprosessien keventämistä koskeva arviomuistio valmistui ja lähetettiin lausunnoilleOikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille arviomuistion, jossa harkitaan mahdollisuuksia keventää oikeudenkäyntiin liittyviä käytäntöjä rikos- ja riita-asioissa. Asiakirjassa pohditaan muun muassa käräjäoikeuksien, hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpanojen keventämistä, rikosasioiden kirjallisen menettelyn käytön laajentamista käräjäoikeudessa, mahdollisuuksia lieventää syytetyn velvollisuutta olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä ja videoyhteyden käytön laajentamista sekä arvioidaan näiden muutosten mahdollisia säästövaikutuksia. - Uutiset
28.12.2015 12.02
Hovioikeus: Lain tai hyvän tavan vastaiseen oikeustoimeen osallinen tai siitä tietoinen henkilö ei voinut edukseen vedota siihen että kysymyksessä oli ollut valeoikeustoimiL:n osakekannan ja varallisuuden luovutus oli ollut valeoikeustoimi, jossa sekä nyt kannetta ajava C että A olivat olleet toimivina osapuolina täysin tietoisina menettelyn luonteesta. Hovioikeus hyväksyi periaatteen, jonka mukaan lain tai hyvän tavan vastaisen oikeustoimen osallinen tai siitä tietoinen henkilö ei voi edukseen vedota siihen, että kysymyksessä oli ollut valeoikeustoimi. Tällä perusteella hovioikeus katsoi, että Z ei voinut vedota siihen, että kanteessa tarkoitettu luovutus ei ole ollut todellinen eikä saada oikeussuojaa tähän seikkaan perustuville vaatimuksilleen. Z:lla ei siten ollut oikeutta ajaa L:n puolesta kannetta kysymyksessä olevassa asiassa. Käräjäoikeuden päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 28.12.2015) - Uutiset
23.12.2015 15.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä akvaarioriidan velkomuskannetta valmistelussa kun kanne ei ole ollut laissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton siten, että siitä ei voisi seurata korvausvelvollisuuttaKantaja oli kanteessaan alunperin vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan hänelle korvaukseksi palauttamatta jääneestä akvaariosta 550 euroa. Kantaja oli valmisteluistunnossa ilmoittanut, että kysymys olikin vahingonkorvausvaatimuksesta, koska akvaario tarpeineen oli vastaajan hallinnassa vahingoittunut. KO:n ei olisi tullut hylätä kannetta valmistelussa selvästi perusteettomana. KO:n olisi sitä vastoin tullut ratkaista, oliko kantaja mahdollisesti esittänyt sellaisen uuden vaatimuksen tai perusteen, jonka vuoksi asiassa olisi tullut arvioida, oliko kannetta muutettu OK 14 luvun 2 §:ssä kielletyllä tavalla. (Vailla lainvoimaa 23.12.2015) - Uutiset
21.12.2015 11.45
Prof. Seppo Koskinen: Työsopimuksen uuden päättämisperusteen ilmoittamisesta oikeusriidan nostamisen jälkeenTyösuhteen päättämisriidoissa on yleistä, että uusia perusteita suhteessa työntekijälle alun perin ilmoitettuihin esitetään oikeudenkäyntivaiheessa. Työoikeudellisen kirjallisuuden yleiset kannanotot ja viittaukset KKO:n oikeuskäytäntöön antavat mielikuvan uusien perusteiden laajasta esittämismahdollisuudesta vielä kanteeseen vastatessa, pääkäsittelyssä ja myös valitusasteessa. Tällainen prosessitekninen vapaus on kuitenkin ristiriidassa uusimman työlainsäädännön tarkoituksen kanssa. Työlainsäädännössä on korostettu työnantajan velvollisuutta ilmoittaa työntekijälle ainakin tämän pyynnöstä kaikki päättämisen syyt. Koskisen mukaan riita-asian valmistelun jälkeen myös samaan päättämisperusteeseen liittyviä uusia perusteita tulee voida ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. - Uutiset
14.12.2015 16.18
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan rattijuopumustuomiota ymmärtämättömälle ja ilman tulkkausta kirjalliseen rikosprosessiin suostuneelle virolaiselle vastaajalleTuomion käännösoikeudesta luopumisena ei voitu pitää sitä, että vastaaja oli vastaanottanut suomenkielisen haastehakemuksen tai että hän oli tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla, luopunut oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostunut asia ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Tuomioistuimelle asetettua velvollisuutta ei poistanut tai vähentänyt se, että esitutkinta oli suoritettu suomeksi ilman tulkkausta. (Vailla lainvoimaa 14.12.2015) - Uutiset
11.12.2015 15.35
Vaatimuksensa mukaisen huoltopäätöksen käräjäoikeudessa saanut lasten äiti ei antanut hovioikeudessa vastausta isän valitukseen - asia palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen hankkimiseksi ja todistelun vastaanottamiseksiVaikka lasten äiti ei ollut käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastata miehen vaatimuksiin HO:ssa, valituksen perusteella ja siihen nähden, että asia oli KO:ssa ratkaistu lasten äidin vaatimusten mukaisesti kirjallisessa menettelyssä, pelkästään äidin passiivisuuden perusteella ei voitu päätellä olleen ilmeistä, ettei selvitys ollut tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. HO katsoi, että olosuhdeselvityksen hankkiminen ja todistelun vastaanottaminen voi tässä tapauksessa soveliaimmin tapahtua KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015) - Uutiset
8.12.2015 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta puutteelliseen haastehakemukseen vedotenVaatimuksen perusteet olivat olleet riittävässä määrin nähtävissä haastehakemuksesta ja sen liitteistä. Hovioikeus totesi, ettei haastehakemus ollut niin puutteellinen, ettei se olisi kelvannut oikeudenkäynnin kohteeksi. Tätä osoitti myös se, että vastaaja B oli kyennyt vastaamaan kanteeseen. Haastehakemuksessa oli ollut myös vaatimuskohta 1. Tältä osin käräjäoikeus ei ollut edes kehottanut A:ta täydentämään haastehakemustaan. Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää kannetta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 7.12.2015) - Uutiset
7.12.2015 15.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ratkaisua ei olisi vastaajan tunnustuksen asemesta saanut perustaa hänen esitutkinnassa antamaansa kertomukseenAsiassa A:lle oli vaadittu rangaistusta tahallisesta rakentamisrikkomuksesta. A oli tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla sekä ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuvansa asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. A ei ollut antanut käräjäoikeudelle kirjallista vastausta eikä vedonnut esitutkintakertomukseensa. Tämän vuoksi käräjäoikeus ei olisi saanut perustaa ratkaisuaan esitutkintakertomukseen eikä mainitsemillaan perusteilla hylätä syytettä kirjallisessa menettelyssä. Asiassa oli näin ollen tapahtunut olennainen oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.12.2015) - Uutiset
25.11.2015 15.37
Kantelija väitti venäjänkielen tulkin olleen epäpätevä ja puolueellinen ja ettei tulkki ollut kääntänyt kaikkea - kantelijan pyyntöön käräjäoikeuden tuomion poistamisesta ja asian palauttamisesta käräjäoikeuteen ei suostuttuAsiaa KO:ssa käsiteltäessä ei ollut tapahtunut oikeudenkäyntivirhettä, jonka olisi havaittu tai voitu otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n tuomion lopputulokseen. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 25.11.2015) - Uutiset
23.11.2015 17.00
Edunvalvonta-asia muuttui riitaiseksi – asia palautettiin käräjäoikeuteen riita-asiana käsiteltäväksi - Uutiset
20.11.2015 12.12
Huoneenvuokra-asia oli käsitelty käräjäoikeudessa virheellisesti – asia palautettiinKäräjäoikeuden ratkaisua siitä, että asian käsittelyä ei lykätty eikä uuden todistelun ja uuden kanteen kiistämisperusteen esittämistä sallittu, ei voitu pitää hyväksyttävänä. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 17 ja 19 §:ien mukaiset valmistelun tavoitteet olivat jääneet asian valmistelussa toteutumatta. Asian käsittelyssä käräjäoikeudessa oli siten menetelty virheellisesti ja asia oli tästä syystä palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.11.2015) - Uutiset
19.11.2015 9.39
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut ratkaista asiaa valmistelussa tuomiolla – asia palautettiin käräjäoikeuteenRatkaistavana olevassa asiassa kannetta ei oltu myönnetty eikä siitä oltu luovuttu. Asianosaiset eivät olleet tehneet asiassa sovintoa. B:n vastauksen myötä asia oli muodostunut riitaiseksi eikä A:n kanne ollut selvästi perusteeton. Siten edellytykset asian ratkaisemiselle valmistelussa annettavalla tuomiolla eivät täyttyneet, vaan käräjäoikeuden olisi tullut ratkaista asia pääkäsittelyssä. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uutta käsittelyä varten. (Vailla lainvoimaa 19.11.2015) - Uutiset
18.11.2015 16.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut pyrkiä sopimaan valmisteluistunnolle ja pääkäsittelylle sellainen päivä että molemmat riidan osapuolet voivat asian vaatimalla tavalla valmistautua siihenVaikka kysymys oli sinänsä ollut laadultaan ja laajuudeltaan tavanomaisesta, intressiarvoltaan pienemmästä riita-asiasta, hovioikeus katsoi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n tavoite sekä kirjallisessa valmistelussa tapahtuneet menettelyvirheet huomioon ottaen, että käräjäoikeuden olisi tullut A:n ja B:n esteestä tiedon saatuaan ja viimeistään C:n viestin jälkeen peruuttaa 27.1.2015 istunto ja pyrkiä sopimaan valmisteluistunnolle ja pääkäsittelylle sellainen päivä, että molemmat riidan osapuolet voivat asian vaatimalla tavalla valmistautua siihen ja olla istunnossa asianmukaisesti edustettuina. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 18.11.2015) - Uutiset
17.11.2015 13.21
OTL Virve de Godzinsky: Kohti lapsiystävällisempää oikeudenkäyttöäOTL, VT, tohtorikoulutettava Virve de Godzinskyn Lakimies-lehden kirjoituksessa tarkastellaan, mitä vaatimuksia lapsiystävällinen oikeudenkäyttö asettaa tuomioistuimille erityisesti lastensuojeluasioiden käsittelyssä. Aihetta lähestytään kansallisen ja kansainvälisen sääntelyn näkökulmasta, minkä lisäksi tarkastelussa hyödynnytetään lapsiasiavaltuutetun toimiston keväällä 2015 hallinto-oikeuksille tekemää kyselyä. - Uutiset
16.11.2015 13.47
Uudet EU-säännöt rikoksen uhrien suojelusta tulivat voimaan maanantaina 16. marraskuutaRikoksen uhrien oikeuksia koskevien uusien EU-sääntöjen soveltaminen alkoi 16. marraskuuta. Kyseessä on merkittävä muutos rikoksen uhrien kohtelussa Euroopassa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin EU:ssa rikoksen kohteeksi joutuneisiin ihmisiin heidän kansalaisuudestaan riippumatta. Kaikkien jäsenvaltioiden on nyt sovellettava näitä EU-sääntöjä. Monet direktiivissä vahvistetuista oikeuksista ovat selkeitä ja täsmällisiä. Niihin voidaan vedota suoraan kansallisessa tuomioistuimessa, vaikka direktiiviä ei vielä olisikaan saatettu täysimääräisesti osaksi kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä. - Uutiset
16.11.2015 13.24
Velkajärjestelyn hakija sai vedota velan suorittamista koskeviin tiliotteisiin vasta hovioikeudessa - vuosina 2013-2014 velkaantuneelle hakijalle ei kuitenkaan vielä myönnetty velkajärjestelyäHakija ei ollut vedonnut velkojen suorittamista koskeviin tiliotteisiin alioikeudessa, koska hän ei ollut ymmärtänyt niiden merkitystä päätöksenteossa. HO otti hakijan esittämien perusteiden ja KKO:n ratkaisuista ilmenevän oikeusohjeen perusteella huomioon hakijan vasta HO:ssa esittämän todisteen. HO katsoi asiaa kokonaisuudessaan arvioituaan, ettei vielä tässä vaiheessa ollut painavia syitä myöntää hakijalle velkajärjestelyä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2015) - Uutiset
16.11.2015 9.30
Hovioikeus jätti tutkimatta hakemuksen asianajajan määräämiseksi esiintymiskieltoonHO jätti tutkimatta hakijan vaatimuksen asianajajan määräämiseksi esiintymiskieltoon Itä-Suomen hovioikeuspiirin alueella kolmen vuoden ajaksi ja rikostutkinnan suorittamisesta siitä, oliko asianajaja nostanut asiassa mainitun kanteen pelkästään rahastaakseen päämiestään tietoisena siitä, ettei hänen päämiehellään ollut kanneoikeutta. (Vailla lainvoimaa 16.11.2015) - Uutiset
6.11.2015 8.14
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjätuomarin vakavaa huomiota asianosaisten läsnäoloa rikosoikeudenkäynnissä koskevaan sääntelyynPääkäsittelyn peruunnuttua toistuvasti vastaajan terveydentilasta johtuvien poissaolojen vuoksi, pääkäsittely oli lopulta toimitettu KO:n hylättyä päätöksellään kantelijan jälleen esittämän pyynnön pääkäsittelyn siirtämisestä heikon terveydentilansa perusteella. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, ettei kantelijan rikosasia ollut sellainen, että se olisi voitu ratkaista vastaajan ja hänen asiamiehensäkin poissa ollessa. Käräjätuomarin vakavaa huomiota kiinnitettiin asianosaisten läsnäoloa rikosoikeudenkäynnissä koskevaan sääntelyyn. - Uutiset
30.10.2015 9.29
KKO palautti patentin loukkausasian kokonaisuudessaan käräjäoikeuteenKorkein oikeus katsoi, ettei tuomioistuimen tullut ottaa kantaa vaatimukseen, josta se ei anna ratkaisua. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut arvioida perusteluissaan patentin loukkauksen perusteita, kun se jo oli asiassa I antamansa ratkaisun johdosta hylännyt patentin loukkausta koskevan kanteen. Hovioikeuden ei puolestaan olisi pitänyt tutkia ja ratkaista patentin loukkausta koskevaa kannetta, koska käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut perustunut kanteen asialliseen tutkimiseen eikä väitetty patenttia loukkaava menettely voinut olla muutoksenhaun kohteena asiassa. Asia II palautettiin kokonaan käräjäoikeuteen patentin loukkausta koskevan kanteen tutkimiseksi. - Uutiset
30.10.2015 7.21
Tuomioistuinväen muistitietoa kerätty jo 30 vuotta - tarinat talteen nyt hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudestaSuomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on kerännyt arvokasta muistitietoa tuomioistuinväeltä jo 30 vuoden ajan tiedonkeruukilpailuin. Nyt syksyllä 2015 muistitietoa koottiin hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta. Nyt toteutettu keruukilpailu ”…vaikka korkeimman oikeuden peräseinään saakka” tuotti 56 osallistujalta yli 800 sivua muistitietoa. - Uutiset
27.10.2015 13.16
Käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen yhden tuomarin kokoonpanossa törkeässä ampumarikosasiassa – hovioikeus kumosi tuomion ja palautti asianKäräjäoikeus ei ollut oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla päätösvaltainen ratkaistessaan syyttäjän rangaistusvaatimusta törkeästä ampuma-aserikoksesta, kun siinä oli ollut yksin puheenjohtaja. (Vailla lainvoimaa 27.10.2015) - Uutiset
26.10.2015 8.12
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden hyväksymän velkomuskanteen väärän vastaajan vuoksi paritalojen suunnitteluasiassaArkkitehtitoimisto oli ensin perinyt kysymyksessä olevaa saatavaa X Oy:ltä, joka ei ollut missään vaiheessa kiistänyt olevansa oikea vastaaja. Se seikka, että arkkitehtitoimiston tekemä työ oli tullut myös asunto-osakeyhtiön
hyväksi, ei riittänyt perustamaan sopimussuhdetta arkkitehtitoimiston ja asunto-osakeyhtiön välille. Asiassa jäi näyttämättä, että asunto-osakeyhtiö olisi tehnyt arkkitehtitoimiston kanssa sopimuksen kanteessa tarkoitetusta suunnittelutyöstä. Asunto-osakeyhtiö oli siten asiassa väärä vastaaja. Tästä syystä asunto-osakeyhtiön reklamaation puuttumisella ei ollut merkitystä asiassa. Kanne oli näin ollen kokonaisuudessaan hylättävä. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 26.10.2015) - Uutiset
23.10.2015 11.51
KKO velvoitti velallisen suorittamaan velkojana olleelle Oy:lle maksusuunnitelman purkamisesta aiheutuneet perintäkulut 10 euroaVelkoja oli haastehakemuksessa summaarisessa menettelyssä vaatinut kuluttaja-asemassa olevalta velalliselta riidattomina pitämiensä luottokorttisaatavien lisäksi perintäkuluja, joihin sisältyi velallisen kanssa tehdyn maksusuunnitelman purkamisesta kymmenen euroa. Vastaajan jätettyä vastaamatta kanteeseen käräjäoikeus oli yksipuolisessa tuomiossa hyväksynyt vaatimukset muutoin mutta hylännyt tuomiossa maksusuunnitelman purkamisesta vaaditut perintäkulut. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että velkojan vaatimus maksusuunnitelman purkamisesta aiheutuneesta perintäkulusta ei ollut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n tarkoittamalla tavalla siten selvästi perusteeton, että käräjäoikeus olisi voinut viran puolesta hylätä sen. (Ään.) - Uutiset
22.10.2015 15.19
Hallitus esittää kuluttajariitojen vaihtoehtoisten ratkaisumenettelyjen tehostamistaHallitus antoi 22. lokakuuta esityksen tuomioistuimen ulkopuoliseen kuluttajariitojen ratkaisemiseen sovellettavasta sääntelystä. Lakimuutokset tehostaisivat kuluttajariitojen käsittelyä kuluttajariitalautakunnassa ja eräissä muissa vaihtoehtoisissa riidanratkaisuelimissä. Uutta muun muassa on, että näiden elinten pitäisi antaa ratkaisusuositus 90 päivän määräajassa. Esityksellä pannaan täytäntöön kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva EU:n direktiivi sekä mahdollistetaan kuluttajariitojen verkkovälitteistä riidanratkaisua koskevan asetuksen soveltaminen. - Uutiset
22.10.2015 8.35
Hovioikeus palautti hallinnan palautusta koskevan asian käräjäoikeuteen kun vastaaja eikä hänen avustajansa ollut tiennyt istunnon oikeaa alkamisajankohtaaKun vastaajalle toimitettuun kutsuun merkityn väärän istunnon alkamisajankohdan vuoksi vastaaja ei ollut voinut tulla asianmukaisesti kuulluksi oikeudenkäynnissä, asia oli palautettava takaisin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.10.2015) - Uutiset
16.10.2015 12.36
Hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun rikosasian yhteydessä vahingonkorvauksiin tuomittu kommandiittiyhtiö oli ollut haastamatta poissa käräjäoikeuden pääkäsittelyssä – korvauksiin tuomittujen kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten paikallaolo ei riittänytHO katsoi, että yhtiö oli ollut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti haastamatta poissa käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ja KO:ssa oli siten tapahtunut menettelyvirhe siltä osin kun yhtiö oli tuomittu korvausvelvolliseksi. Asiassa mainittuja näkökohtia punnittuaan ja KO:n menettelyvirheen merkitys huomioon ottaen HO päätyi siihen, että kantelu oli tehty määräajassa. KO:n tuomio poistettiin siltä osin kuin KO oli tuominnut Ky:n velvolliseksi korvaamaan A Oy:lle rikoksesta aiheutuneesta selvittelytyöstä 12 676,59 euroa, menetetystä liikevoitosta 185 954,09 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 24 477,60 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 16.10.2015) - Uutiset
7.10.2015 14.15
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta avioeroasiassaEU-tuomioistuin katsoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevassa ennakkoratkaisuasiassa, että siltä osin kuin kyse on samojen asianosaisten välillä avioeroa ja asumuseroa koskevista menettelyistä kahden jäsenvaltion tuomioistuimissa, asetuksen (EY) N:o 2201/2003 19 artiklan 1 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa menettely tuomioistuimessa, jossa asia on ensin pantu vireille ensimmäisessä jäsenvaltiossa, on rauennut sen jälkeen, kun asia on pantu vireille toisessa tuomioistuimessa toisessa jäsenvaltiossa, vireilläolovaikutuksen kriteerit eivät enää täyty, ja näin ollen on katsottava, että tuomioistuimen, jossa asia on ensin pantu vireille, toimivaltaisuutta ei ole pidettävä ratkaistuna. - Uutiset
6.10.2015 12.02
Käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen käräjänotaarin puheenjohdolla lähes 20.000 euron velkakirjasaatavaa koskevassa asiassa kun asia oli muutoinkin vaikeaHovioikeus katsoi, että kyseisen asian näytön arviointiin ja tapauksen oikeudelliseen arvioon oli liittynyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kyseistä asiaa oli käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentin mukaan pidettävä käräjänotaarille laatunsa vuoksi vaikeana ratkaista. Asian asianmukainen käsittely käräjäoikeudessa olisi tässä tapauksessa edellyttänyt, että oikeuden puheenjohtajana olisi toiminut ammattituomari. Käräjäoikeus ei näin ollen ollut asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan päätösvaltainen käräjänotaarin puheenjohdolla. Koska asiaa ei käsitelty käräjäoikeudessa laillisessa kokoonpanossa, käräjäoikeuden ratkaisu oli kumottava ja asian käsittelyä jatkettava käräjäoikeudessa valmisteluvaiheesta. (Lainvoimainen) - Uutiset
2.10.2015 11.04
KKO:n ratkaisu tuomion purkamisesta rikosasiassaB ja C, jotka käräjäoikeudessa oli tuomittu avunannosta törkeään petokseen, eivät olleet hakeneet muutosta tuomioonsa. A, joka oli samassa jutussa päätekijänä tuomittu rangaistukseen törkeästä petoksesta, oli hakenut muutosta. Hovioikeus oli arvioinut esitettyä näyttöä hänen osaltaan toisin kuin käräjäoikeus ja katsonut, että A:n menettelyn olisi katsottava täyttäneen petoksen tunnusmerkistön, muttei törkeän petoksen tunnusmerkistöä. A:lle oli annettu haaste tiedoksi yli viiden vuoden kuluttua siitä, kun petosta koskevan syyteoikeuden vanhentumisaika oli alkanut. Hovioikeus oli hylännyt A:ta vastaan ajetun syytteen vanhentuneena. B ja C hakivat rangaistustuomionsa purkamista sillä perusteella, että avunantoa koskeva syyte oli hylättävä, koska päätekoa koskeva syyte oli hovioikeudessa hylätty. Korkein oikeus katsoi lausumillaan perusteilla, ettei hovioikeuden päätekijää koskeva tuomio ollut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettu uusi seikka. Hakemus hylättiin. (Ään.) - Uutiset
30.9.2015 11.23
Riitaiseksi tullut edunvalvonnan muuttamista koskevan asia olisi edellyttänyt valittajan henkilökohtaista kuulemista istunnossa - epävirallinen keskustelu käräjänotaarin kanssa ei riittänytValittaja oli vastustanut hakemusta ja vaatinut edunvalvonnan lopettamista. Asia oli hänen vastustamisensa vuoksi tullut riitaiseksi ja sen ratkaiseminen edellytti valittajan henkilökohtaista kuulemista. Näin ollen KO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa toimittamatta istuntokäsittelyä ja varaamatta valittajalle mahdollisuutta tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2015) - Uutiset
28.9.2015 12.23
Tuomioistuinmaksuja esitetään korotettavaksi lähemmäksi asioiden käsittelyn kustannuksiaHallitus esittää tuomioistuinmaksujen korottamista ja maksutta käsiteltävien asiaryhmien määrän vähentämistä. Tuomioistuinasioinnista tulisi pääsääntöisesti maksullista. Esityksen tavoitteena on lisätä tuomioistuintuloja ja tehostaa maksujen ohjausvaikutusta. Maksut voivat johtaa perusteettomien valitusten vähenemiseen ja siten pienentää tuomioistuimeen tulevien asioiden määrää. Tällöin voimavaroja voidaan ohjata niihin asioihin, joissa oikeusturvan tarve on suurin. - Uutiset
21.9.2015 9.45
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta ja asiakirjan vastaanottamisesta kieltäytymisestäEU-tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun asiassa, jossa kyproslainen tuomioistuin on tiedustellut kolmella ennakkoratkaisukysymyksellään, onko asetuksen N:o 1393/2007 8 artiklaa tulkittava siten, että siinä edellytetään kaikissa olosuhteissa, että tiedoksi annettavan asiakirjan vastaanottajalle on ilmoitettava asetuksen liitteessä II olevalla vakiolomakkeella hänen oikeudestaan kieltäytyä vastaanottamasta asiakirjaa, ja tarvittaessa, mitä oikeudellisia seurauksia on siitä, että ilmoittaminen tällä lomakkeella laiminlyödään. - Uutiset
18.9.2015 14.31
Käräjäoikeus ei ollut velkajärjestelyn maksuohjelman vahvistamispäätöksessään perustellut lainkaan velkojien esittämiä väitteitä - asiassa oli tapahtunut menettelyvirheKO oli velkajärjestelyn aloittamispäätöksessään 25.2.2015 todennut, ettei velkarjestelyn aloittamiselle ollut estettä. Velkojia oli kuultu ensimmäisen kerran maksuohjelman vahvistamisen yhteydessä. KO ei ollut maksuohjelman vahvistamispäätöksessään 22.5.2015 perustellut lainkaan velkojien esittämiä väitteitä. Asiassa oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 18.9.2015)