Yhteistoiminta
- Säädökset > Lainsäädäntö1200/2022Valtioneuvoston asetus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö1136/2022Valtioneuvoston asetus yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö1333/2021Yhteistoimintalaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.6.2021/630 Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä
- Säädökset > Lainsäädäntö 31.10.2019/1047 Valtioneuvoston asetus yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 5.9.2019/981 Valtioneuvoston asetus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö763/2019Valtioneuvoston asetus yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumoutunut)
- Säädökset > Lainsäädäntö845/2016Valtioneuvoston asetus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö581/2016Valtioneuvoston asetus yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö984/2014Valtioneuvoston asetus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö356/2014Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista
- Säädökset > Lainsäädäntö7/2014Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1233/2013Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa
- Säädökset > Lainsäädäntö 20.12.2013/1136 Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä
- Säädökset > Lainsäädäntö536/2013Valtioneuvoston asetus yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö543/2010Valtioneuvoston asetus yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 30.3.2010/216 Laki yhteistoiminta-asiamiehestä
- Säädökset > Lainsäädäntö 12.6.2009/410 Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 13.4.2007/449 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella
- Säädökset > Lainsäädäntö 30.3.2007/335 Laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä
- Säädökset > Lainsäädäntö 30.3.2007/334 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö651/1988Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (kumottu)
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 71/1983 Yleissopimus (n:o 154), joka koskee kollektiivisen neuvottelumenettelyn edistämistä
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 15/1981 Yleissopimus (n:o 151), joka koskee julkisen sektorin järjestäytymisoikeuden suojelua ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettelyä
- Säädökset > Lainsäädäntö725/1978Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö171/1921Laki Suomen ja ulkomaan viranomaisten yhteistoiminnasta oikeudenkäynnissä sekä ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta eräissä tapauksissa (kumottu)
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Pöllänen, Katri: Yhteistoimintalain mukainen henkilöstön edustaminen käytännössäDefensor Legis 1/2024 s. 80 – 99, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Paanetoja, Jaana: Yhteistoimintalain henkilöllinen soveltamisalaDefensor Legis 4/2023 s. 532 – 548, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitLamponen, Helena: Osapuolten lojaliteettivelvoite yhteistoiminnassa23.3.2022, Asiantuntija-artikkeliLojaliteettivelvoitteessa on kysymys työsopimussuhteen osapuolten velvoitteesta ottaa huomioon toisen osapuolen etu omassa toiminnassaan. Yhteistoimintaan – yhteiseen toimintaan – on jo sanamuodon mukaan sisällytetty lähtökohtana ja tavoitteena yhteistoiminnan osapuolina olevien työnantajan ja henkilöstön välinen lojaliteettivelvoite, toisen osapuolen edun huomiointi suhteessa toiseen. Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) on tullut voimaan 1.1.2022. Tässä artikkelissa...
- EHS-säädösseurantaUusi muutosasetus vaarallisten kemikaalien valvontasetuksestaSäädösnumero: 89/2022
Julkaisupäivä: 21.2.2022 - EHS-säädösseurantaRikoslain muuttamisesta annettiin lakiSäädösnumero: 1366/2021
Julkaisupäivä: 27.1.2022 - EHS-säädösseurantaMuutoslaki työtapaturma- ja ammattitautilaistaSäädösnumero: 1351/2021
Julkaisupäivä: 27.1.2022 - EHS-säädösseurantaTyöterveyshuoltolain muuttamisesta annettiin lakiSäädösnumero: 1346/2021
Julkaisupäivä: 27.1.2022 - EHS-säädösseurantaMuutoslaki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnastaSäädösnumero: 1345/2021
Julkaisupäivä: 27.1.2022 - EHS-säädösseurantaMuutoslaki yksityisyyden suojasta työelämässäSäädösnumero: 1337/2021
Julkaisupäivä: 27.1.2022 - EHS-säädösseurantaTyöneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain muuttamisesta annettiin lakiSäädösnumero: 1336/2021
Julkaisupäivä: 27.1.2022 - Lakikirjasto > ArtikkelitKärkkäinen, Mika: Poimintoja yhteistoimintalakia koskevasta hallituksen esityksestä3.11.2021, Lyhyempi kirjoitusArtikkelissa käsitellään hallituksen esitystä (HE 159/2021 vp) uudeksi yhteistoimintalaiksi, sekä sen aiheuttamia muutoksia yhteistoimintalainsäädäntöön. Uudella yhteistoimintalailla pyritään vastaamaan voimassa olevan yhteistoimintalain ongelmiin, joita ovat yhteistoimintalain pitäminen ”irtisanomislakina”, todellisen vaikutuksen toteutumattomuus sekä lain säätämien menettelytapojen liika byrokraattisuus. Sisällöllisesti esityksen keskeisin uudistus liittyy jatkuvaan vuoropuheluun,...
- Lakikirjasto > LakimiesMurto, Jari: KKO 2021:17 – Työsuhteen ehtojen muuttamisoppi ja yhteistoimintalain mukainen hyvitysLakimies 2/2021 s. 282 – 293, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Kilpailuoikeudellinen vuosikirjaDuncker, Katia: Yhteenveto ja havaintoja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista voimajohto- ja autokouluasioissaKilpailuoikeudellinen vuosikirja 2021 s. 167 – 197, Oikeustapauskommentti
- EHS-säädösseurantaVesienhoitolakiin tehtiin lukuisia muutoksiaSäädösnumero: 272/2020
Julkaisupäivä: 5.5.2020 - Lakikirjasto > Defensor LegisIsohanni, Antti: Työyhteenliittymät rakennusalallaDefensor Legis 3/2019 s. 350 – 358, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työntekijän käsite käytäessä yhteistoimintaneuvotteluja kollektiivisissa irtisanomistilanteissa19.12.2018, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee artikkelissa joukkovähentämisdirektiiviä ja eritoten sitä, onko yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä ja oppisopimussuhteessa olevia henkilöitä pidettävä yrityksen työntekijöinä arvioitaessa tuleeko joukkovähentämisdirektiivi sovellettavaksi irtisanomistilanteessa. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisussa C-229/14 tuomioistuin katsoi, että yrityksen johtoon kuuluva henkilöä, joka hoitaa tehtäväänsä yhtiön jonkun toisen elimen johdon ja valvonnan alaisena ja joka...
- EHS-säädösseurantaTyösuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta annettua lakia muutettiin vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden aseman parantamiseksiSäädösnumero: 379/2018
Julkaisupäivä: 16.8.2018 - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Yhteistoimintamenettely työnantajan muuttaessa yksipuolisesti työ- ja palkkaehtoja – Tapaus Ciupa ym. C-429/1629.11.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisua C-429/16. EUT otti tapauksessa kantaa joukkovähentämisdirektiivin (98/59/EY) soveltumiseen tilanteessa, jossa työnantaja aikoi alentaa väliaikaisesti kaikkien työntekijöiden palkkoja 15 %:lla. Vain pieni osa työntekijöistä hyväksyi palkanalennuksen. Tapauksen pääkysymys EUT:ssa oli, rinnastuuko tilanne irtisanomiseen. Toisena kysymyksenä oli, onko työnantajalla neuvotteluvelvollisuus tilanteessa, jossa väliaikainen...
- EHS-säädösseurantaViranomaisten tiedonsaantioikeutta laajennetaan ja työsuojeluviranomaisten toimintaa tehostetaanSäädösnumero: 1418/2016
Julkaisupäivä: 8.3.2017 - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Yrityksen käsite ja irtisanottavien työntekijöiden laskentamenetelmä joukkovähentämistilanteissa – EUT:n tuomio tapauksessa Cañas, asia C-392/1317.1.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta Cañas (asia C-392/13), jossa EUT otti kantaa yrityksen käsitteen määrittelyyn ja työntekijöiden määrän laskentaan sovellettaessa joukkovähentämisdirektiiviä (98/59/EY). Ennakkoratkaisulla on todennäköisesti vaikutusta myös Suomen yhteistoimintalain tulkintaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > LakimiesLiukkunen, Ulla: Normikompetenssi kollektiivisen työoikeuden normijärjestelmässä ja paikallinen sopiminenLakimies 7–8/2017 s. 992 – 1014, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Vartiainen, Mikko: Tilaajan ja aliurakoitsijan välinen vastuusuhdeLiikejuridiikka 3/2017 s. 26 – 61, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesBruun, Niklas: Kirja-arvostelu teoksesta Murto, Jari: Ryhmänormit yrityksessä. Tutkimus työntekijäryhmiä koskevien normien asemasta.Lakimies 1/2016 s. 157 – 161, Kirja-arvostelu
- Lakikirjasto > LakimiesMurto, Jari: Ryhmänormit yrityksessä – tutkimus työntekijäryhmiä koskevien normien asemastaLakimies 1/2016 s. 149 – 156, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Liikkeen luovutus, olennainen ehtomuutos sekä yhteistoimintavelvoite7.10.2015, Asiantuntija-artikkeliLiikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen on luonteeltaan automaattista ja pakottavaa. Artikkelissa käsitellään liikkeen luovutuksen yhteydessä esiin nousevia erityiskysymyksiä työntekijän työehtojen olennaisesta heikkenemisestä sekä yhteistoimintamenettelystä. Kirjoituksessa...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötGullans, Nina: Uppsägning på kollektiva grunder och samarbetsförfarandet i en koncern – fastställandet av koncernens bedömningsområde och arbetsrättsliga ansvar29.5.2015, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisLamponen, Helena: Henkilöstön edustus yhteistoimintalain keskeisissä menettelyissäDefensor Legis 4/2014 s. 581 – 594, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeusHeusala, Anna-Liisa – Koistinen, Jarmo: Suomen ja Venäjän rajat ylittävän rikostorjunnan oikeudelliset ja hallinnolliset rajoitteetOikeus 2/2014 s. 147 – 171, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työsuhdeturva9.12.2013, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksen päivitetyssä versiossa tarkastellaan eri tapoja päättää työsuhde. Ensin käsitellään koeaikaisen työsopimuksen päättämistä, toiseksi työsopimuksen päättämistä henkilökohtaisilla perusteilla ja työsopimuksen purkamista ja kolmanneksi tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita. Neljänneksi käsitellään erityistilanteita eli erityisiä päättämisperusteita (mm. liikkeen luovutus, konkurssi ja yrityssaneeraus) ja erityisasemassa olevan työntekijän (erityisesti...
- Lakikirjasto > OikeustietoLehtinen, Maarit: Yhteistoimintalain mukainen hyvitys hovioikeuskäytännössäOikeustieto 2/2013 s. 23 – 27, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHartman, Heli: Vuokratyövoiman käytön edellytykset – erityisesti kollektiiviperusteisen irtisanomisen, takaisinottovelvollisuuden ja osa-aikaisen työntekijän lisätyöoikeuden valossa17.6.2010, Maisteritutkielma
- EHS-säädösseurantaTyöneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annettuun lakiin yhteistoiminta-asiamiehestä johtuvia muutoksiaSäädösnumero: 223/2010
Julkaisupäivä: 26.5.2010 - EHS-säädösseurantaTyösuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin yhteistoiminta-asiamiehestä johtuva muutosSäädösnumero: 217/2010
Julkaisupäivä: 26.5.2010 - EHS-säädösseurantaUusi laki yhteistoiminta-asiamiehestäSäädösnumero: 216/2010
Julkaisupäivä: 26.5.2010 - Lakikirjasto > OikeustietoAnnola, Vesa: Yhteistoimintasopimuksen tulkinnan välineetOikeustieto 6/2010 s. 4 – 8, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitIlvonen, Elisa – Keinänen, Anssi: Vuokratyövoiman käytön edut ja haitat käyttäjäyrityksen näkökulmasta13.5.2009, Asiantuntija-artikkeliTyövoiman vuokraus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävänä syynä vuokratyövoiman käytön kasvuun on yritysten pyrkimys lisätä työvoiman joustavuutta. Työvoiman joustavuudella tarkoitetaan työvoiman käyttöä sen mukaan, mitä hyödykkeiden kysyntä tai tuotannon tahti edellyttää. Joustavuutta lisäämällä käyttäjäyritys siirtää liiketoiminnan riskejä, erityisesti henkilöstöön liittyviä riskejä, itseltään vuokratyöntekijälle....
- Lakikirjasto > ArtikkelitSchön, Esa: Muutosturvasta27.9.2006, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan muutosturvan toteuttamiseen liittyviä yhteistoiminta- ja irtisanomismenettelyn kehittämistä koskevia yhteistoimintalain ja työsopimuslain säännöksiä sekä työnhakijan työnhaun tukemista ja tämän aktivoimista koskevia julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain säännöksiä. Tarkastelukohteena ovat sekä työsuhteen osapuolten muutosturvan toteuttamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet että työntekijän työttömyysturvaan samassa yhteydessä...
- EHS-säädösseurantaTyösuojelun valvontalakiin säännökset työsuojelun yhteistoiminnasta yhteisellä työpaikallaSäädösnumero: 701/2006
Julkaisupäivä: 1.9.2006 - Lakikirjasto > OpinnäytetyötFinne, Hanna: Yhteistoimintalain hyvityssäännös3.4.2006, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoMäkinen, Anne-Mari - Salminen: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 5/2004 s. 19 – 22, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoPalmgren, Mika: Kommentoituja oikeustapauksia korkeimmasta oikeudesta - voidaanko yhteistoimintalakia soveltaa urheiluseuroihin?Oikeustieto 1/1997 s. 2 – 3, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
2.4.2024 16.00
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi yhteistoimintavelvoitettaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja Oy oli 26.4.-24.5.2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen lomauttanut A:n taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 9.7.2018 lukien. A oli ollut vastaaja Oy:n yhteistoimintaneuvottelujen piirissä myös 3.-16.4.2019, minkä jälkeen hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 30.4.2019. Asiassa oli edelleen riidatonta, että ennen A:n irtisanomista oli pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut. Asiassa oli arvioitavana, oliko A voitu 30.4.2019 irtisanoa vuonna 2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen perusteella vai oliko ennen hänen irtisanomistaan pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut myös vuonna 2019. (Vailla lainvoimaa 2.4.2024) - Uutiset
4.3.2024 8.30
Defensor Legis 1/2024 on julkaistu EdilexissäDefensor Legisin numerossa 1/2024 käsitellään muun muassa sopimus- ja deliktivastuuseen perustuvan korvausvelan asemaa urakoitsijan yrityssaneerauksessa, ulosottomiehen velvollisuutta huomioida arvonlisävero ulosottomyynnissä, tietosuojan viranomaisvalvontaa ja seuraamusjärjestelmää, asiantuntijatodistelua, yhteistoimintalain mukaista henkilöstön edustamista sekä vammaisen edunvalvontaa viranomaisessa. - Uutiset
13.12.2023 10.34
Kolmikantainen työryhmä alkaa valmistella yhteistoimintalain muutoksiaTEM on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan yhteistoimintalain muutoksia sekä henkilöstön hallintoedustukseen liittyviä kysymyksiä. Muutokset ovat osa hallituksen työmarkkinauudistusten kokonaisuutta. - Uutiset
11.12.2023 11.25
Defensor Legis 4/2023 on julkaistu EdilexissäDefensor Legisin numerossa 4/2023 käsitellään muun muassa muistijälkitestin käyttöä rikosprosessissa, osituksen viivästymistä ja asumiskorvausta, yleisiä sopimusehtoja ja kauppatapaa, rikoshyödyn menettämistä, lisäsuojatodistuksen myöntämisedellytyksiä, tavaroiden tiekuljetuksia, perintö- ja lahjaverolakia, yhteistoimintalakia, EU:n hankintasääntelyä sekä asiantuntijatodistelua. - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
23.10.2023 10.00
Hovioikeus: Oliko yhtiö aidosti tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän vai oliko työntekijä irtisanottu henkilökohtaisesta syystä ja oliko irtisanottavien työntekijöiden valinta ollut syrjivääEdelleen kysymys oli siitä, oliko yhtiö tarjonnut kantajalle työtä tytäryhtiöstään. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko kantaja oikeutettu korvaukseen työsopimuksen perusteettoman päättämisen perusteella sekä korvauksen määrästä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain 47 § :n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vai oliko yhtiö jättänyt antamatta työntekijöille selvityksen niistä periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät olivat määräytyneet ja oliko tiedot tullut antaa kirjallisesti. Kysymys oli myös siitä, olivatko yhteistoimintaneuvottelut järjestetty edellä mainitun lain 50 §:n mukaisesti yhteistoiminnan hengessä vai oli vatko ne olleet vain muodolliset ja siten yhteistoiminnan hengen vastaiset. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen yhtiön mahdollisten yhteistoimintalain velvoitteiden laiminlyöntien perusteella sekä hyvityksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
13.10.2023 11.56
Hovioikeus: Työsopimus oli voitu irtisanoa - valittajan korvausvastuuta hovioikeuskuluista kohtuullistettiinHO totesi, että kantaja oli irtisanottu TSL 7 luvun 2 §:n tarkoittamalla henkilökohtaisella eikä TSL 7 luvun 3 §:n tarkoittamalla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Kantajalle oli tarjottu hänen aiempaa työtehtäväänsä palveluohjaajana irtisanomisen vaihtoehtona. HO katsoi, että kantajalle tarjottu toimenkuvan muuttaminen ei ollut edellyttänyt yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä, koska toisen työtehtävän tarjoaminen irtisanomisen vaihtoehtona ei ollut johtunut työnantajan taloudellisesta tai tuotannollisesta perusteesta taikka muustakaan yhteistoimintalain 16 §:ssä tarkoitetusta perusteesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset kantajan kanteen hylkäämisen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Asiassa sanottuja oikeudenkäyntiin johtanutta seikkaa, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kantajan velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Kantaja oli velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista HO:n kohtuulliseksi harkitsemat 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2023) - Uutiset
5.10.2023 10.30
Hovioikeus: Yhtiö ei täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan - korvaukseksi 20 kuukauden palkkaYhtiö ei ollut täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan ja oli siten päättänyt 52-vuotiaan kantajan työsopimuksen työsopimuslain vastaisesti. Näin ollen yhtiö oli KO:n toteamin tavoin velvoitettava maksamaan korvausta kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä TSL 12 luvun 2 §:n nojalla. HO päätyi asiassa kerrotuilla perusteilla KO:n tavoin siihen johtopäätökseen, että korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
13.9.2023 11.30
Hovioikeus: VR ei ollut voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukoa palkallisesta palkattomaksi - osapuolten välille oli hiljaisesti muodostunut sitova sopimusehto palkallisesta ruokatauosta (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, oliko ruokatauon palkallisuudesta sovittu osapuolten välillä nimenomaisesti tai konkludenttisesti ja siitä oliko veturinkuljettajien palkallinen 35 minuutin ruokatauko muuttunut työnantajaa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa vai oliko VR voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa ruokatauon palkallisesta palkattomaksi. Tähän liittyen oli arvioitava myös muun muassa ehdon olennaisuutta ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen merkitystä. Mikäli katsottiin, että kysymyksessä oli työsopimuksen ehto, jota työnantaja ei olkut voinut yksipuolisesti muuttaa, oli lisäksi arvioitava edellytykset määrätä VR maksamaan valittajille perusteettoman edun palautusta ja perusteettoman edun määrä. Tällöin oli myös arvioitava edellytykset valittajien vaatiman kieltomääräyksen antamiselle ja sen noudattamista koskevan uhkasakon asettamiselle. Lisäksi oli arvioitava, oliko VR rikkonut yhteistoimintalakia siten, että valittajilla oli oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä sekä tämän hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 13.9.2023) - Uutiset
17.8.2023 11.30
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi vanhan yhteistoimintalain mukaisia tiedonanto- ja neuvotteluvelvoitteitaan - oikeudenmukainen hyvityksen määrä oli käräjäoikeuden tuomitseman 18.000 euron sijasta 6.000 euroaAsiassa oli ratkaistavana se, oliko yhtiö rikkonut yhteistoimintamenettelystä säädettyjä velvoitteitaan laiminlyömällä antaa riittäviä tietoja kantajan esittämistä seikoista neuvottelun alussa tai neuvottelussa tai laiminlyömällä neuvotteluvelvoitteen. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko tosiasiallinen päätös kantajan irtisanomisesta tehty ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Mikäli yhtiön katsottiin rikkoneen mainittuja velvoitteitaan, oli vielä ratkaistava hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 17.8.2023) - Uutiset
13.7.2023 11.30
EUT: Työnantajan velvollisuus toimittaa tiedot viranomaisille joukkovähentämistä koskevan hankkeen varhaisessa vaiheessa ei tarkoita työntekijöiden yksilöllistä suojaaTämä tiedonanto on tarkoitettu vain tiedotus- ja valmistelutarkoituksiin, ja sen tarkoituksena on antaa toimivaltaiselle viranomaiselle yleinen käsitys suunniteltujen irtisanomisten syistä ja seurauksista. - Uutiset
15.6.2023 11.29
Hovioikeus: Kun jo yksipuolinen ehdon muuttaminen rinnastuu irtisanomiseen, ei sillä, että työntekijä on myöhemmin itse irtisanoutunut, ole merkitystä arvioitaessa hänen oikeuttaan yhteistoimintalain (334/2007) mukaiseen hyvitykseen - tuomittua 7.500 euron hyvitystä ei alennettuHO:ssa kysymys oli siitä, oliko osastovastaavan tehtävästa vuorotyöhön siirretyllä lähihoitajalla oikeus yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 62 §:n mukaiseen hyvitykseen, kun hänen työsuhteensa ei ollut päättynyt yhtiön irtisanomana, vaan hänen työsuhteensa oli jatkunut työsuhteen ehtojen muuttamisen jälkeen. Jos katsottiin, että lähihoitajalla oli oikeus hyvitykseen, ratkaistavana oli vielä kysymys hyvityksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.6.2023) - Uutiset
22.3.2023 11.45
Yhtiöllä ei ole ollut oikeutta irtisanoa työntekijää taloudellisilla perusteilla tilanteessa, jossa työntekijä ei ollut suostunut allekirjoittamaan uuteen palkkausjärjestelmään perustuvaa työsopimustaAsiassa oli ensinnäkin riitaista se, oliko yhtiöllä ollut oikeus työntekijöiden palkkaehtojen yksipuoliseen muuttamiseen kollektiivisesti ja oliko yhtiöllä ollut perustetta muuttaa yksipuolisesti työntekijän palkkausperustetta. KO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, täyttyivätkö oikeuskäytännön mukaiset edellytykset palkan alentamiselle. Toiseksi riitaista oli se, oliko yhtiöllä ollut peruste irtisanoa työntekijä. Lisäksi riitaista oli se, oliko työntekijä aiheuttanut työttömyytensä itse. Mikäli KO päätyi siihen, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, ratkaistavana oli myös korvauksen määrä sekä korvauksen yhteensovitus työttömyyskorvauksen kanssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
3.3.2023 13.32
Valtiovarainministeriö ratkaisi Valtoria koskevat kantelutVM on käsitellyt valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorista vuosi sitten tehdyt kantelut. VM antoi molemmissa kanteluissa Valtorille ja sen entiselle toimitusjohtajalle huomautuksen. - Uutiset
14.2.2023 11.55
Vierashuoneessa Jaana Paanetoja: Voiko yleissitovan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies olla ensisijainen henkilöstön edustaja yhteistoimintalain mukaisissa asioissa?OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja vastaa kysymykseen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
26.1.2023 9.00
Komissio esittää konkreettisia toimia vahvistaakseen työmarkkinaosapuolten osallistumista jäsenmaiden ja EU:n tasollaKomissio esitti keskiviikkona 25.1. aloitteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseksi ja edistämiseksi konkreettisilla toimilla jäsenmaiden ja EU:n tasolla. - Uutiset
16.1.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Irtisanomisen kohdistaminen taloudellisen perusteen yhteydessä – KKO:2023:1Korkeimman oikeuden ratkaisun 2023:1 mukaan ensisijaista on arvioida taloudellisen syyhyn perustuvan irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden osalta heidän asemansa erillisyyttä. Tämän näyttäminen kuuluu työnantajalle. Vaikka työnantaja voisi tämän näyttää, silti työntekijä voi vielä näyttää, että irtisanominen on toimitettu epäasiallisin perustein. - Uutiset
22.11.2022 8.00
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Salon kaupungin huomiota työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun yhteistoimintamenettelyssäApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Salon kaupungin huomiota siihen, että kaikkien työntekijöiden tulee saada yhteistoimintamenettelyjä koskevat tiedot sekä muut työhön ja työn tekemiseen liittyvät tiedot käyttöönsä siten, että työntekijöiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu voidaan turvata. - Uutiset
4.10.2022 14.00
Työtuomioistuin: Yhtiö kieltäytyi antamasta pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan tulkintariidan selvittämiseksi tarpeellisia tietojaTyötuomioistuin vahvisti Finnair Kitchen Oy:n menetelleen yhtiötä velvoittavan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan 3.1 kohdan vastaisesti kieltäytymällä antamasta pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen (17.3.2020 - 15.3.2022) työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan tulkintariidan selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Muilta osin IAU:n kanne hylättiin. - Uutiset
26.8.2022 11.30
Hovioikeus: Pankki laiminlöi yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisen oikea-aikaisesti - noin 30 vuoden työuran pankissa tehneen osalta rikottiin uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuttaHO katsoi, että työnantajan laiminlyöntiä voitiin pitää vakavana erityisesti kun otettiin huomioon työnantajan koko ja kantajan työsuhteen kesto. Aihetta alentaa KO:n tuomitseman 10.000 euron hyvityksen määrää ei ollut. Asiassa oli selvitetty, että työtehtävien tarjoamisen sijaan kantajaa oli useaan otteeseen kehotettu ottamaan tukipaketti ja irtisanoutumaan itse. HO:lla ei ollut syytä arvioida asiaa uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuden laiminlyönnin osalta toisin kuin KO. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli tässä tapauksessa pidettävä KO:n katsomaa 20 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. Aineettomaan vahinkoon perustuvaksi korvauksen osuudeksi katsottiin se osuus, joka vastasi TSL 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaista 3 kuukauden vähimmäismäärää. (Vailla lainvoimaa 26.8.2022) - Uutiset
18.8.2022 11.03
Hovioikeus arvioi oliko irtisanottavalle annettu yhteistoimintalain mukainen kirjallinen neuvotteluesitys tiedoksi ja oliko yhtiössä ylipäätään käyty lain edellyttämät yhteistoimintaneuvottelutKysymys oli siitä, oliko yhteistoimintalain 45 §:n (334/2007) mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annettu kantajalle tiedoksi lain edellyttämällä tavalla ja oliko yhtiössä ylipäätään käyty mainitun lain edellyttämät yhteistoimintaneuvottelut. Lisäksi kysymys oli yhteistoimintalain rikkomisesta määrättävän hyvityksen määrästä. HO jätti kantajan vuosilomalain rikkomista koskevan vahvistusvaatimuksen tutkimatta. Muilta osin KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Kantaja velvoitettiin suorittamaan vastaajayhtiölle korvaukseksi HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 8.097,50 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.8.2022) - Uutiset
9.6.2022 15.15
Hovioikeus: Kaupunki oli rikkonut yhteistoimintavelvoitettaan ja oli velvollinen maksamaan irtisanotulle hyvitystäAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, miltä osin kaupunki oli A:n virkasuhteen päättäessään noudattanut kunnallisessa yhteistoimintalaissa säädettyä menettelyä A:n irtisanomiseen päättyneessä prosessissa. Tähän liittyen kysymys oli lisäksi siitä, kenelle neuvotteluesitys ja kutsu yhteistoimintaneuvotteluun oli tullut toimittaa sekä siitä, oliko 16.5.2019 pidetyssä neuvottelussa sovittu yhteistoimintaneuvottelujen päättämisestä. Jos neuvottelujen päättymisestä ei ollut sovittu, kysymys oli vielä siitä, missä vaiheessa A:n irtisanomisesta oli päätetty sekä siitä kuinka merkityksellisiä mahdolliset yhteistoimintamenettelyn laiminlyönnit olivat olleet ja mikä vaikutus tällä oli hyvityksen tuomitsemiseen ja sen määrään. (Vailla lainvoimaa 9.6.2022) - Uutiset
24.5.2022 13.04
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut osoittanut, että irtisanotun myynti- ja asiakkuuspäällikön ja uusien perustettujen palvelukoordinaattoreiden pääasialliset työtehtävät olisivat eronneet toisistaan merkityksellisellä tavalla - irtisanomisen katsottiin tosiasiassa johtuneen työntekijästä johtuvasta syystä, jota ei voitu pitää erityisen painavanaKO oli velvoittanut yhtiön suorittamaan irtisanomalleen työntekijälle 14 kuukauden palkan, josta 4 kuukauden palkan osuus oli katsottu olevan henkilöön kohdistuvan loukkauksen johdosta maksettava hyvitystä. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut TSL 7 luvun 3 §:n mukainen taloudellinen, tuotannollinen tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuva peruste irtisanoa kantajan työsuhde. Mikäli perustetta irtisanomiseen ei ollut ollut, tuli harkittavaksi kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi tuomittavan korvauksen määrä. Yhtiö hävisi muutoksenhaun. (Vailla lainvoimaa 24.5.2022) - Uutiset
13.5.2022 9.30
KKO arvioi valtakunnallisen yrityksen työn tarjoamisvelvollisuuden täyttymistäTyönantajana toiminut valtakunnallinen yritys ei ollut täyttänyt TSL 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaan lähettämällä palvelupäällikkönä toimineelle työntekijälle irtisanomisaikana viikoittain rekrytointikirjeitä, joihin oli listattu kaikki yrityksessä irtisanomisaikana avoimiksi tulleet tehtävät. HO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
13.4.2022 11.00
Hovioikeus: Työriidan hävinnnyt työntekijä oli velvollinen korvaamaan puolet yliopiston oikeudenkäyntikuluistaKantaja oli hävinnyt työsopimuksen irtisanomista ynnä muuta koskeneen riita-asian KO:ssa. KO oli katsonut, että kantajan velvoittaminen korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut KO:ssa täysimääräisesti olisi ollut OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta ja tämän vuoksi velvoittanut kantajan korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikuluista puolet. HO:sa kysymys oli siitä, oliko asiassa perusteita alentaa asian hävinneen kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta seuraavilla perusteilla: ensiksikin OK 21 luvun 8 b §:n nojalla, koska oikeudenkäyntikulujen korvaaminen olisi ilmeisen kohtuutonta; toiseksi saman luvun 8 a §:n nojalla, koska asia olisi ollut oikeudellisesti epäselvä ja kolmanneksi saman luvun 5 §:n nojalla, koska yliopistolle olisi aiheutunut lainkohdassa tarkoitettuja kuluja. (Vailla lainvoimaa 13.4.2022) - Uutiset
12.4.2022 14.40
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusta tuotannollisella tai taloudellisella perusteella eikä myöskään henkilökohtaisella irtisanomisperusteella sen vuoksi, ettei hän olisi enää kyennyt selviytymään työtehtävistään - yliopisto oli kohdistanut sisäilma-asioita esille ottaneeseen työntekijään mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa välitöntä syrjintääKorvauksen määrää harkitessaan HO otti ottanut huomioon, että työntekijän työsuhde yliopistolla oli ennen irtisanomista kestänyt lähes 30 vuotta. Työntekijä ei ollut kyennyt työllistymään irtisanomisensa jälkeen. Työntekijälle tuomittiin asiassa selostetuin tavoin maksettavaksi myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 12 kuukauden palkkaa vastaavat 29.936,40 euroa. Koska yliopisto oli kantajan työsuhteen irtisanoessaan kohdistanut häneen mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä kiellettyä välitöntä syrjintää, yliopisto oli lain 23 §:n nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle hyvitystä, jonka määrä tuli lain 24 §:n 1 momentin mukaan olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioitiin ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. HO harkitsi loukkauksen laatu, TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus ja muut asiassa todetut seikat huomioon ottaen hyvityksen määräksi 8.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
8.4.2022 11.50
Hovioikeus: Työntekijän sairautta ja sairauslomaa käytettiin perusteena valittaessa työntekijän tehtävä lakkautettavaksi ja työntekijä irtisanottavaksiVaikka yhtiöllä olikin ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen, työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut ollut TSL 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä. Yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (45.862,64 euroa), yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä 5.000 euroa ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 7.000 euroa. HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
1.4.2022 11.30
Hovioikeus: Käräjäoikeuden tuomitsema 25 000 euron hyvitys yt-menettelyn laiminlyönneistä oli määrältään oikeudenmukainenAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, miltä osin yhtiö oli kantajan työsuhteen päättäessään noudattanut yt-laissa (334/2007) säädettyä menettelyä yhteistoimintaneuvottelujen käymisestä ja neuvottelujen sisällöstä. Tähän liittyen kysymys oli lisäksi siitä, milloin kantaja oli irtisanottu. Näiden seikkojen lopputuloksesta riippuen oli kysymys vielä siitä, kuinka merkityksellisiä mahdolliset yhteistoimintamenettelyn laiminlyönnit olivat olleet ja mikä vaikutus tällä oli hyvityksen tuomitsemiseen ja sen määrän arvioimiseen. (Vailla lainvoimaa 1.4.2022) - Uutiset
23.3.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti, VT, LL.M. Helena Lamponen: Osapuolten lojaliteettivelvoite yhteistoiminnassaUudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) on tullut voimaan 1.1.2022. Lojaliteettivelvoite on työoikeudellinen yleisperiaate, joka koskee molempia työsopimuksen ja työsuhteen osapuolia, työnantajaa ja työntekijää. Velvoitetta on käytetty erityisesti kiperissä työoikeudellisissa soveltamis- ja tulkintatilanteissa. Periaatteen soveltamisala on kuitenkin tätä laajempi. Viime vuosina velvoitteen soveltamisala on laajentunut oikeuskäytännössä. Lojaliteettivelvoitetta on käsitelty oikeustieteellisessä tutkimuksessa ja oikeuskirjallisuudessa. Yhteistoimintalain sääntely laajentaa lojaliteettivelvoitteen soveltamisalaa entisestään. - Uutiset
16.3.2022 13.30
Päivitetty ohje: Työnantajan koulutusvähennysVerohallinnon ohjetta on päivitetty 9.3.2022 yhteistoimintalain (1333/2021) säätämisen vuoksi. Yhteistoimintalain säätämisen myötä työyhteisön kehittämissuunnitelma korvaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:ssä tarkoitetut henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Ohje on voimassa 9. maaliskuuta 2022 lukien toistaiseksi. - Uutiset
1.3.2022 15.34
EK: Uudesta yhteistoimintalaista soveltamisohjeetUusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022. EK:ssa on laadittu uutta lakia koskevat soveltamisohjeet. - Uutiset
23.2.2022 14.49
Yhteistoiminta-asiamiehen verkkosivusto on avattuUusi yt-asiamies.fi –sivusto tarjoaa kattavan tietopaketin yhteistoiminnasta työpaikoilla sekä yhteistoiminta-asiamiehen toiminnasta. Sivusto on tällä hetkellä suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkielinen versio on tulossa. - Uutiset
16.2.2022 10.00
Hovioikeus: Arvokuljettajien työn ei näytetty vähentyneen TSL 7 luvun 3 §:ssä mainituista syistä olennaisesti ja pysyvästi työntekijöiden työsuhteiden päättyessäHO katsoi viidessä eri tuomiossaan jääneen näyttämättä, että arvokuljettajan työ yhtiön toimipisteessä olisi ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä mainituista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi työntekijöiden työsuhteen päättyessä. Työsopimusten irtisanomiselle ei siten ollut ollut perusteita. Asioissa ei ollut tarpeen lausua työntarjoamisvelvoitteen laiminlyönnistä irtisanomisperusteiden arvioinnin kannalta (KKO 2018:26, kohta 15). Käräjäoikeuden tuomiot kumottiin ja työntekijät vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2022)