Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 216/2010

Uudessa laissa säädetään yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä, oikeuksista ja valtuuksista.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on ensisijaisesti lakien ohjeistaminen ja neuvojen antaminen lakien soveltamisesta yksittäistapauksissa. Yhteistoiminta-asiamiehellä on myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen uusimisen estämiseksi. Lisäksi yhteistoiminta-asiamies voi saattaa asian esitutkintaan, jos kysymyksessä on lain rikkominen, josta voi seurata rangaistus. Yhteistoiminta-asiamies voi myös eräissä laissa luetelluissa tapauksissa vaatia tuomioistuimelta uhkasakon asettamista, jollei työnantaja ole noudattanut säännöksiä.

Ks. myös lain viralliset perustelut: HE 177/2209.

 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Yhteistoiminta-asiamies

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä on yhteistoiminta-asiamies yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007), yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain (335/2007), henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990), henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain (758/2004) sekä henkilöstörahastolain (814/1989) noudattamisen valvontaa varten.

Yhteistoiminta-asiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Yhteistoiminta-asiamiehen nimittää valtioneuvosto määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Yhteistoiminta-asiamies on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan.

Selostus:

Pykälässä säädetään tarkemmin yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisestä ja riippumattomuudesta.

Pykälän 1 momentissa määritellään ensin lain toimiala. Toiseksi momentissa säädetään siitä, että valvontaa varten on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä erityinen yhteistoiminta-asiamies, jonka tehtävistä ja oikeuksista säädetään jäljempänä tässä laissa.

Pykälän 2 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamiehen on oltava oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ja hänellä tulee olla perehtyneisyys yhteistoimintalainsäädäntöön. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävä on määräaikainen samalla tavalla kuin ovat muun muassa tasa-arvovaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun virat. Toimikausi on enintään viisi vuotta. Valtioneuvosto nimittää yhteistoiminta-asiamiehen työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä.

Pykälän 3 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamies on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan, koska tehtävät on voitava suorittaa itsenäisesti. Asiasta säädetään nimenomaan laissa, jotta yhteistoiminta-asiamiehen asema on itsenäinen ja muista hallintoviranomaisista mahdollisimman riippumaton.

2 §
Tehtävät

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on:

1) valvoa 1 §:ssä mainittujen lakien noudattamista;

2) aloittein ja ohjein edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista;

3) seurata 1 §:ssä mainittujen lakien tavoitteiden toteutumista;

4) antaa neuvoja 1 §:ssä mainittujen lakien soveltamisesta;

5) pyytää työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) 8 §:n nojalla lausuntoa siitä, sovelletaanko yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettua lakia yritykseen tai yritysryhmään;

6) valvoa, että henkilöstörahaston toiminta ja hallinto ovat henkilöstörahastolain ja rahaston sääntöjen mukaiset;

7) pitää yllä henkilöstörahastorekisteriä ja tätä varten ottaa vastaan ja tarkastaa rahastoihin liittyviä ilmoituksia ja muita asiakirjoja.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä. Tarkoitus on, että tehtävissä painottuvat ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka liittyvät yhteistoimintamenettelyjen myönteisen ilmapiirin kehittämiseen, kuten tiedon jakaminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen. Yhteistoiminta-asiamies ei voi tehdä sitovia päätöksiä lain tulkinnoista eikä määrätä rangaistuksesta. Kulloisetkin toiminnan painopisteet määrittelee yhteistoiminta-asiamies tarpeiden ja tilanteiden sekä annettujen resurssien mukaan. Yksittäiset tapaukset, jotka saattavat johtaa jatkotoimenpiteisiin, tulee aina käsitellä mahdollisimman pikaisesti.

Momentin 1 kohdassa säädetään yleisesti lakien noudattamisen valvontatehtävästä. Käytännössä valvonta kohdistuu pääasiassa työnantajiin. Toisaalta yhteistoimintalainsäädännössä on säännöksiä, jotka velvoittavat myös työntekijöitä, kuten salassapitosäännökset ja eräät työntekijäaloitteiset menettelytavat. Tämän vuoksi valvontatehtävä voi jossain määrin ulottua myös työntekijöihin. Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain 48 §:n mukaan valvonta kohdentuu myös laissa tarkoitettujen sopimusten noudattamisen valvontaan.

Momentin 2 kohdan mukaan yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä varsinaisen lain noudattamisen valvonnan ohella on lain tarkoitus huomioon ottaen myös edistää ja parantaa aloittein ja ohjein työnantajien ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista yleensä. Tämä tarkoittaa muun muassa lain sisällöstä ja siihen liittyvästä oikeuskäytännöstä tiedottamista ja ohjeistamista laajasti, esimerkiksi oppaiden sekä internetin ja muiden viestintävälineiden avulla. Yhteistoiminta-asiamies voi rakentaa verkostoja ja yhteyksiä eri toimijoiden kesken sekä järjestää ja osallistua erilaisiin puhetilaisuuksiin ja käydä luennoimassa. Hän voi myös tehdä aloitteita eri viranomaisille henkilöstön osallistumisjärjestelmien kehittämiseksi.

Momentin 3 kohdan mukaan varsinaisen valvontatehtävän ohella yhteistoiminta-asiamiehen tulee muutoinkin seurata valvottavanaan olevien lakien toteutumista. Tehtävä liittyy läheisesti 2 kohdassa olevaan yleiseen edistämistehtävään. Seurannan yksi konkreettinen muoto on toimintakertomuksen laadinta ja tehtyjen havaintojen raportointi ja arviointi. Tällaisen tiedon tuottaminen on tärkeää päätöksenteon pohjaksi. Sitä tarvitsevat poliittisten päättäjien ja viranomaisten ohella työntekijät ja työnantajat sekä näiden järjestöt. Seurannan tulosten pohjalta yhteistoiminta-asiamies voi myös tehdä 2 kohdassa tarkoitettuja aloitteita.

Momentin 4 kohdassa säädetään yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväksi antaa neuvoja valvottavanaan olevien lakien soveltamisesta ja niiden soveltamiskäytännöistä. Kohta lomittuu edellisiin kohtiin. Tällaisia toimia voivat olla muun muassa tietojen ja ohjeiden kaltaisten neuvojen antaminen lain sisällöstä yksittäistapauksissa ja neuvottelut eri osapuolten kanssa ja puhelinneuvonta. Neuvojen antamisella pyritään auttamaan sekä yritystä että sen henkilöstöä soveltamaan lakia säännösten mukaisesti. Yleensä tällainen toiminta käynnistyy asiakasaloitteisesti henkilöstön edustajan, yksittäisen työntekijän tai työnantajan kysyessä neuvoja lain soveltamisesta. Toiminta voi käynnistyä myös yhteistoiminta-asiamiehen havaitseman epäkohdan johdosta tai yhteistoimintalain osalta myös työsuojeluviranomaisen ilmoituksen johdosta.

Hallintolain (434/2003) 8 §:n mukaan neuvontaan kuuluu, että viranomaisen on toimivaltansa rajoissa vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Tämän johdosta neuvonta tarkoittaa myös sitä, että kysyjän pyynnöstä tämän tulee saada yhteistoiminta-asiamieheltä juridinen kannanotto siitä, onko hänen valvottavanaan olevien lakien soveltamisessa menetelty lain mukaisesti. Tällainen vastaamisvelvoite koskee asiallisia ja riittävän yksilöityjä kysymyksiä ja tiedusteluja. Yhteistoiminta-asiamiehen asemasta hallintoviranomaisena seuraa, että neuvo ei saa oikeusvoimaa vaan se on luonteeltaan asiantuntijalausunto, kuten tasa-arvovaltuutetun ja vähemmistövaltuutetunkin lausunnot ovat.

Henkilöstörahastojen osalta neuvonta voi kattaa muun muassa rahaston sääntöjen ja niiden muutosten esitarkastamisen.

Yhteistoiminta-asiamies voi resurssien salliessa tehdä myös työpaikkakäyntejä silloinkin, kun ei ole kysymys yhteistoimintaa säätelevien lakien mahdollisesta noudattamatta jättämisestä.

Momentin 5 kohdan mukaan yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväksi tulee myös pyytää työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) 8 §:ssä tarkoitettuna viranomaisena lausuntoa siitä, sovelletaanko yhteistoimintalakia tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettua lakia yritykseen tai yritysryhmään.

Momentin 6 kohdassa säädetään varsinaisiin yhteistoimintamenettelyihin liittymättömästä henkilöstörahastojen valvontatehtävästä. Päätösvalta rahastoissa on sen jäsenillä. Henkilöstörahastot ovat kiinteä osa henkilöstön osallistumisoikeuksia ja siksi henkilöstörahastojen toiminnan ja hallinnon valvonta on tarkoituksenmukaista liittää yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviin. Tältä osin valvonta kattaa sekä henkilöstörahastolain että rahastojen sääntöjen mukaisen toiminnan ja hallinnon valvonnan. Henkilöstörahastoihin kohdistuvista erityisistä valvontatehtävistä säädetään tarkemmin 9 §:ssä.

Momentin 7 kohdan mukaan yhteistoiminta-asiamiehen tulee lisäksi pitää henkilöstörahastolain valvontatehtävään liittyen yllä henkilöstörahastorekisteriä ja tätä varten ottaa vastaan ja tarkastaa henkilöstörahastoa koskeva perusilmoitus, muutosilmoitus ja purkamista koskeva päätös sekä ilmoitus voittopalkkioerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista. Koska 4 kohdan mukaan yhteistoiminta-asiamies voi neuvontatehtäväänsä liittyen esitarkastaa henkilöstörahastojen säännöt, on valvonnan kokonaisuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista, että samassa paikassa ylläpidetään myös varsinaista henkilöstörahastorekisteriä.

3 §
Toimisto

Yhteistoiminta-asiamiehellä on toimisto, jossa on tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa.

Selostus:

Yhteistoiminta-asiamiehellä on toimisto, jossa on tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja muuta henkilöstöä. Tämä korostaa yhteistoiminta-asiamiehen riippumattomuutta.

4 §
Tietojen antaminen yhteistoiminta-asiamiehelle

Yhteistoiminta-asiamiehellä on valvonnan toteuttamiseksi ja sen edellyttämässä laajuudessa oikeus saada salassapitosäännösten estämättä työnantajalta maksutta asettamassaan kohtuullisessa määräajassa lakien noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot ja asiakirjat.

Yhteistoiminta-asiamies voi asettaa työnantajalle 1 momentin mukaisen velvollisuuden noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakkoon sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamiehellä on valvonnan toteuttamiseksi ja valvonnan edellyttämässä laajuudessa oikeus saada salassapitosäännösten estämättä työnantajalta maksutta lakien noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Yhteistoiminta-asiamies voi pyytää asiakirjoja kohtuullisessa määräajassa ottaen huomioon valvonnan kulloinenkin tarkoitus ja määräajat oikeussuojakeinojen käyttämiselle.

Säännös kattaa ensinnäkin asiakirjat, jotka on tehty kirjallisina. Lisäksi se tarkoittaa asiakirjoja ja muita selvityksiä, joita työnantajan on lainsäädännön mukaan tehtävä, säilytettävä tai pidettävä muutoin hallussaan. Yhteistoimintalaissa on useita säännöksiä, joiden noudattamiseen ei liity kirjaamisvelvoitetta. Näissä tapauksissa tiedot ja muut selvitykset voidaan antaa suullisesti. Käytännössä työnantajat laativat usein tällaisissakin tapauksissa kirjallisen selvityksen asioiden kulusta.

Pykälän 2 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamies voi tarvittaessa asettaa työnantajalle uhkasakon tietojen antamisen ja asiakirjojen esittämisvelvoitteen tehosteeksi. Uhkasakon asettaminen on kuitenkin aina äärimmäinen keino. Sen asettamisessa on otettava erityisesti huomioon, että esimerkiksi työnantajan suullisesti esittämät tiedot silloin, kun hänellä ei ole lakisääteistä velvoitetta kirjata asioita, ovat riittäviä. Tästä syystä uhkasakon asettamista harkittaessa on otettava huomioon, että joissakin tapauksissa, esimerkiksi asian käsittelyn ajallisen viiveen johdosta, työnantaja ei voi muistaa suullisesti käsiteltyjä asioita kovin tarkasti.

5 §
Oikeus suorittaa tarkastus

Yhteistoiminta-asiamiehellä tai tämän määräämällä virkamiehellä on oikeus suorittaa valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarpeellinen tarkastus yrityksessä. Tarkastus on toimitettava siten, ettei siitä aiheudu tarpeettomasti haittaa tai kustannuksia. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta työnantajalle ja asianomaisille henkilöstön edustajille.

Tarkastusta ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa.

Selostus:

Yhteistoiminta-asiamiehellä tai tämän määräämällä virkamiehellä on oikeus pykälän 1 momentin mukaan suorittaa yrityksessä tarpeellinen tarkastus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa. Tarkastus tehdään yleensä silloin, kun valvottavana olevaa säännöstä epäillään rikotun tai esimerkiksi henkilöstön edustaja sitä erityisestä syystä pyytää. Yhteistoiminta-asiamies voi aina harkita, että muukin toimenpide kuin tarkastus on tilanteessa riittävä.

Tarkastus on toimitettava siten, ettei siitä aiheudu tarpeettomasti haittaa tai kustannuksia. Sen vuoksi siitä on pyrittävä sopimaan työnantajan kanssa, ja se on tehtävä silloin, kun yrityksessä muutoinkin työskennellään. Lisäksi tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta sekä työnantajalle että asianomaisille henkilöstön edustajille. Tarkastus toteutuu parhaiten siten, että työnantaja tai tämän edustajat ja henkilöstön edustajat voivat valmistautua siihen esimerkiksi hankkimalla esille tarvittavat asiakirjat ja selvitykset ja huolehtimalla tarvittavien henkilöiden mahdollisuudesta osallistua siihen. Ennalta ilmoittamalla yhteistoiminta-asiamies voi myös saada työnantajalta tietoonsa henkilöstön edustajien nimet siten, että hän voi ilmoittaa myös heille tulevasta tarkastuksesta.

Yhteistoiminta-asiamies voi saada tarkastuksen toimittamista varten poliisilta virka-apua. Virka-avun antamisen edellytyksenä on, että sitä pyytävää viranomaista estetään suorittamasta virkatehtäviään.

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastusta ei saa kuitenkaan suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Perustuslaissa turvatun kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat (PeVL 16/2004 vp ja PeVL 39/2005 vp). Tästä syystä esimerkiksi asuintilojen yhteydessä sijaitsevan yrityksen tilat kuuluvat perustuslaissa turvatun kotirauhan piiriin.

6 §
Kehotuksen antaminen

Jos on ilmeistä, että työnantaja rikkoo tätä tai 1 §:ssä tarkoitettua lakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jatkaa tai uusii lainvastaisen menettelyn, yhteistoiminta-asiamiehen on annettava kirjallinen kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen uusimisen estämiseksi.

Kehotuksessa on yksilöitävä sovellettavat säännökset ja määräykset sekä niiden noudattamisessa havaitut puutteet. Kehotuksessa on lisäksi asetettava tarvittaessa määräaika, jonka kuluessa työnantajan on saatettava tilanne säännösten ja määräysten mukaiseksi.

Yhteistoiminta-asiamiehen on annettava kehotus tiedoksi niille henkilöstön edustajille, joita asia koskee. Jos työpaikalla ei ole valittuja henkilöstön edustajia, työnantajan on annettava kehotus sopivalla tavalla työpaikalla tiedoksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään oikeudellisesti sitomattomasta toimenpiteestä, johon yhteistoiminta-asiamiehen tulee ryhtyä, jos työnantaja ei noudata valvottavissa laeissa säädettyjä velvollisuuksiaan ja määräyksiä.

Pykälän 1 momentin mukaan hän voi antaa kehotuksen työnantajalle lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Kehotus annetaan kirjallisesti. Kehotusta ei voida antaa työntekijöille. Kehotuksen antamisesta työnantajalle seuraa myös se, ettei kehotusta voida antaa henkilöstörahastolle, jota työntekijät hallinnoivat. Rahaston erityisistä valvontakeinoista säädetään erikseen 9 §:ssä.

Kehotus on käytettävissä, jos on ilmeistä, että työnantaja rikkoo tätä tai 2 §:ssä tarkoitettua lakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Tavoitteena on, että valvontatoimenpiteet etenevät kuitenkin johdonmukaisesti toimenpiteiltään kevyemmästä raskaampaan. Ennen kehotuksen antamista yhteistoiminta-asiamiehen on pyrittävä ensin 2 §:ssä tarkoitetuin käytettävissään olevin keinoin siihen, että lain tai määräyksen vastaista menettelyä ei jatketa tai uusita. Tehtäviensä mukaisesti yhteistoiminta-asiamies antaa 2 §:n 2 kohdan mukaan ohjeita ja 4 kohdan mukaan neuvoja lakien soveltamisesta. Lisäksi yhteistoiminta-asiamiehen tulee saattaa käsiteltävänä olevaa asiaa koskeva tulkinta työnantajan tietoon. Tiedoksi saattaminen ei välttämättä edellytä kirjallista prosessia, mutta yhteistoiminta-asiamiehen tulee kehotuksessa todeta, miten työnantajaa on ohjeistettu tai neuvottu ennen kehotuksen antamista. Kehotus voidaan antaa ilman edellä mainittuja toimenpiteitä, jos muutoin on ilmeistä, että säännöksiä rikotaan tai lainvastaista menettelyä jatketaan tai uusitaan.

Pykälän 2 momentin mukaan kehotuksessa on yksilöitävä sovellettavat säännökset ja määräykset sekä niiden noudattamisessa havaitut puutteet. Yhteistoiminta-asiamies voi lisäksi asettaa kehotuksessa määräajan, jonka kuluessa työnantajan on saatettava tilanne säännösten mukaiseksi. Määräajan asettamisen tarpeen yhteistoiminta-asiamies harkitsee tapauskohtaisesti. Joissakin rikkomustilanteissa määräajan asettaminen on tai voi olla tarpeetonta, koska tilanne on esimerkiksi kokonaan ohi. Näissä tapauksissa kehotuksen tarkoitus on estää lain tai määräyksen vastaisen tilanteen toistuminen vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa. Määräaika on tarkoituksenmukaista kuitenkin asettaa, jos vielä on mahdollista korjata tilanne lainmukaiseksi.

Jos kehotuksessa on määräaika, on myös sen noudattamista seurattava. Toisaalta kehotuksen tarkoitus huomioon ottaen yhteistoiminta-asiamiehen on muissakin tapauksissa valvottava, johtaako kehotus asiantilan korjaamiseen. Seurantamenettely voi olla kirjallista, mutta yhteistoiminta-asiamiehen on voitava varmistaa muillakin toimenpiteillä, kuten 5 §:ssä tarkoitetulla tarkastuksella, että kehotuksessa edellytetyt toimenpiteet on tehty. Kehotuksen antaminen ei estä 7 §:ssä tarkoitetun syyteilmoituksen tekemistä, jos yhteistoiminta-asiamiehellä on perusteita epäillä, että säännösten vastaista menettelyä ei saada korjatuksi annetussa määräajassa tai teon laatu ja laajuus huomioon ottaen on mahdollista, että teot voivat vanhentua kehotusmenettelyn johdosta. Tarkoituksena kuitenkin on, että lain tai määräyksen vastainen tilanne pyritään ensisijaisesti korjaamaan neuvovalla ja ohjaavalla toiminnalla, jos se on mahdollista.

Pykälän 3 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamiehen on annettava kehotus tiedoksi myös niille henkilöstön edustajille, joita asia koskee. Jos työpaikalla ei ole valittuja henkilöstön edustajia, työnantajan tulee huolehtia siitä, että kehotus annetaan jollakin sopivalla tavalla työpaikalla tiedoksi. Koska kysymyksessä on työpaikan yhteistoimintaa koskevien säännösten noudattaminen, tiedoksiannon johdosta henkilöstön edustajat voivat esimerkiksi esittää työnantajalle yhteistoimintalain mukaisesti yhteistoimintaneuvotteluja kehotuksessa käsiteltävästä asiasta. Yleensä kehotus voidaan antaa sellaisenaan työpaikalla nähtäväksi. Yhteistoiminta-asiamiehen tulee huolehtia siitä, että kehotus ei sisällä liike- tai ammattisalaisuuksia tai ilmoittajan henkilöllisyyttä taikka muita sellaisia tietoja, jotka on pidettävä ulkopuolisilta salassa.

7 §
Asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi

Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 67 §:ssä, yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain 46 §:ssä, henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 39 §:ssä taikka rikoslain (39/1889) 47 luvun 4 §:ssä rangaistavaksi säädetty teko, yhteistoiminta-asiamiehen on tehtävä siitä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tekoa koskevassa esitutkinnassa on yhteistoiminta-asiamiehelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Virallisen syyttäjän on varattava yhteistoiminta-asiamiehelle tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättämistä. Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä yhteistoiminta-asiamiehellä on läsnäolo- ja puheoikeus.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään yhteistoiminta-asiamiehen velvollisuudesta ilmoittaa epäilty rikos esitutkintaa varten. Momentin mukaan yhteistoiminta-asiamiehen on tehtävä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty yhteistoimintalainsäädännössä rangaistavaksi säädetty teko.

Silloin kun yhteistoiminta-asiamies harkitsee, että lainvastainen tilanne voidaan saada korjatuksi muutoinkin, asiasta annetaan ensin kehotus. Tällainen menettelytapa on perusteltu lain tarkoitus ja tavoitteet huomioon ottaen. Asian esitutkintaan saattaminen ei kuitenkaan edellytä, että asiasta annetaan ensin kehotus.

Yhteistoiminta-asiamies voi jättää ilmoituksen tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä. Tätä arviota tehtäessä on otettava huomioon yhteistoimintaa säätelevä kokonaisuus ja sen osan rikkomuksen vähäisyys tai epäillyn lainvastaisuuden vaikutukset henkilöstölle taikka työnantajan toiminta laittoman toiminnan vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, kuten työnantajan ja henkilöstöryhmien välillä saavutettu sopimus ja työnantajan pyrkimys poistaa menettelynsä lainvastaiset vaikutukset.

Pykälän 2 momentin mukaan esitutkinnassa on yhteistoiminta-asiamiehelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Lisäksi virallisen syyttäjän on varattava yhteistoiminta-asiamiehelle tilaisuus lausunnon antamiseen vielä ennen syyteharkinnan päättämistä. Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä yhteistoiminta-asiamiehellä on läsnäolo- ja puheoikeus. Lausuntojen antamisen ja kuulemisten tavoitteena on riittävän asiantuntemuksen saaminen asian käsittelyn kaikissa vaiheissa. Yhteistoiminta-asiamiehen tulee tuoda puolueettomasti esille asiaan liittyvät näkökohdat.

8 §
Uhkasakko

Yhteistoiminta-asiamies voi vaatia, että tuomioistuin velvoittaa työnantajan tai yrityksen täyttämään velvollisuutensa määräajassa ja asettaa velvollisuuden noudattamisen tehosteeksi uhkasakon, jos on ilmeistä, että:

1) yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:ssä tarkoitettua henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita ei saada käsitellyksi mainitun lain 4 luvussa tarkoitetussa yhteistoimintamenettelyssä;

2) yritys tai työnantaja ei ole täyttänyt henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa tarkoitettuja velvoitteitaan;

3) henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja europpaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu osallistuva yhtiö taikka työnantaja ei ole täyttänyt mainitussa laissa säädettyjä velvollisuuksiaan.

Selostus:

Pykälässä säädetään yhteistoiminta-asiamiehen oikeudesta vaatia uhkasakkoa.

Pykälän 1 kohta vastaa pitkälti yhteistoimintalain 64 §:ää. Pykälän 2 kohta vastaa pitkälti henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 14 §:ää siltä osin kuin päätöstä voi voimassa olevan lain mukaan hakea työ- ja elinkeinoministeriö. Pykälän mukaan uhkasakkopäätöstä yritykselle tai työnantajalle hakee ministeriön sijaan yhteistoiminta-asiamies.

Pykälän 3 kohta vastaa henkilöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 38 §:ää. Yhteistoiminta-asiamies voi vaatia mainitussa pykälässä tarkoitettua päätöstä, jos on ilmeistä, että eurooppayhtiö, eurooppaosuuskunta, osallistuva yhtiö tai työnantaja ei ole täyttänyt henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetussa laissa tarkoitettuja velvoitteitaan.

9 §
Henkilöstörahastoa koskevat erityissäännökset

Yhteistoiminta-asiamiehellä on oikeus tarkastaa henkilöstörahaston kirjanpito ja hallinto ja muullakin tavalla tarkastaa rahaston toimintaa.

Jos yhteistoiminta-asiamies havaitsee henkilöstörahaston menetelleen henkilöstörahastolain tai rahaston sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen laissa säädetyt velvollisuutensa, yhteistoiminta-asiamies voi määrätä rahaston hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon.

Yhteistoiminta-asiamiehen vaatimuksesta tuomioistuin voi asettaa 2 momentissa tarkoitetun määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon rahaston hallituksen jäsenille.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamiehellä on, milloin siihen on syytä, oikeus toimittaa henkilöstörahaston kirjanpidon ja hallinnon tarkastus ja muullakin tavalla tarkastaa rahaston toimintaa. Säännös vastaa henkilöstörahastolain 59 §:n 3 momentin ensimmäistä virkettä.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos yhteistoiminta-asiamies havaitsee henkilöstörahaston menetelleen henkilöstörahastolain tai rahaston sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen laissa säädetyt velvollisuutensa, yhteistoiminta-asiamies voi määrätä rahaston hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon. Säännös vastaa henkilöstörahastolain 60 §:n ensimmäistä virkettä.

Yhteistoiminta-asiamiehen vaatimuksesta tuomioistuin voi pykälän 3 momentin mukaan asettaa 2 momentissa tarkoitetun määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon rahaston hallituksen jäsenille. Säännös vastaa henkilöstörahastolain 60 §:n toista virkettä muutoin, paitsi että henkilöstörahastolain mukaan uhkasakon määrää lääninhallitus eikä tuomioistuin. Tuomioistuin määrää myös uhkasakon maksettavaksi.

10 §
Ilmoittajan tietojen salassapito

Kun yhteistoiminta-asiamiehelle on tehty ilmoitus sen valvontaan kuuluvien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta, ilmoittajana olevan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on pidettävä salassa. Ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tieto voidaan ilmoittaa ilmoittajan suostumuksetta poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään ilmoituksen tekijän suojasta. Säännös vastaa työsuojelun valvontalain 10 §:ää. Kun yhteistoiminta-asiamiehelle on tehty ilmoitus sen valvontaan kuuluvien säännösten epäillystä rikkomisesta, ilmoittajana olevan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on pidettävä pykälän 1 momentin mukaan salassa. Suojan edellytyksenä ei ole, että ilmoittaja osaa yksilöidä, mitä säännöksiä on ehkä rikottu. Pykälässä tarkoitettu salassapito koskee vain ilmoituksen tekijää.

Ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa. Suostumuksen on oltava tietoisesti annettu ja todennettavissa. Ilmoittajan on tiedettävä, että tieto hänen henkilöllisyydestään annetaan esimerkiksi työnantajalle. Tarpeellisuusharkintaan vaikuttaa esimerkiksi se, että työpaikalta tulleen ilmoituksen pohjalta ei käytännössä voida puuttua, jos asiassa osallisen henkilön tai henkilöiden nimiä ei ole mahdollista ilmoittaa, jos hän samalla on ilmoittaja. Yleensä työpaikan ulkopuolisten henkilöiden nimiä ei ole tarpeellista ilmaista.

Pykälän 2 momentin mukaan tieto voidaan kuitenkin antaa ilmoittajan suostumuksetta poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi.

11 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 177/2009
TyVM 1/2010
EV 5/2010

 

Johan Pråhl
Asianajaja
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy
Puh. +358 40 559 5544
johan.prahl@hpplaw.fi