Todistelu
- Uutiset
19.5.2020 16.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 26.3.2020 – 17.4.2020 oli kysymys muun muassa kiinteistökaupan purusta, valtuutetun oikeudesta tehdä oikeustoimia valtakirjan antajan kuoltua, hyvästä asianajotavasta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, pakolaisaseman saaneen henkilön luovuttamisesta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, rikoksentekijän luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, kuolemantuottamuksesta, valtion palkkaturvasaatavan etuoikeudesta konkurssissa, asumisoikeuden takavarikosta salaisen omistajan velan vakuudeksi, tuomioistuimen oikeudestä määrätä esittämään todistusaineisto määrätyssä muodossa, aineettoman vahingon vuoksi maksetun korvauksen ulosmittauskiellosta, korvaavan vesirakennelman luvanvaraisuudesta ja luvan ehdoista sekä vahingonkorvauksesta rahanpesurikoksen yhteydessä. - Uutiset
15.5.2020 14.30
Pahoinpitely sellissä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenSyytteen mukaan vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle vankilassa omassa sellissään lyömällä tätä ruokailuveitsellä rintakehään, vasempaan ranteeseen, vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Syytteen mukaan vastaajan menettelystä oli A:lle aiheutunut pistosjälki rintalihakseen, kaksi pistosjälkeä vasemman käden ranteeseen, naarmuja vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Vastaaja oli kiistänyt syytteen pahoinpitelystä. Vastaajan mukaan hän oli toiminut itsepuolustuksessa ja kyseessä oli ollut hätävarjelu toisen oikeudetonta hyökkäystä kohtaan. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta. Vastaaja oli tuomittu 60 pv rangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. Vastaaja vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
15.5.2020 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi pysäköintivalvontayhtiön vaatimuksen kuuden valvontamaksun maksamisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja pysäköinyt auton tapahtuma-aikaan niillä kuudella kerralla, jolloin pysäköintiin oli kohdistunut yksityisoikeudellinen valvontamaksu. KO:n vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voinut jäädä lainkohdassa tarkoitetun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään varteenotettavaa epäilystä. Pääkäsittelyn toimittaminen oli muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin sen seikan perusteella, että vastaaja oli oli ilmoittanut vastustavansa kanteessa tarkoitettuja maksuja vasta haastehakemukseen vastatessaan. HO totesi selvennykseksi, että pysäköintiä koskeva valvontamaksu on yksityisoikeudellinen, sopimukseen perustuva saatava, ja että reklamaatiovelvollisuus koskee sopimusrikkomukseen vetoavalta sopimusosapuolelta edellytettävää aktiivisuutta sopimusrikkomuksen perusteella esitettävien vaatimusten osalta. Kun vastaaja oli kiistänyt pysäköineensä autot kanteessa tarkoitettuun paikkaan kanteessa tarkoitettuina ajankohtina, hän oli kiistänyt samalla sen, että hänen ja kantajayhtiön välille olisi syntynyt pysäköimistä koskeva sopimus, joka oli sisältänyt velvoitteen suorittaa valvontamaksu. Näissä olosuhteissa vastaajalla ei ollut ollut sopimusoikeudellista reklamaatiovelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
12.5.2020 14.47
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vapautti vastaajan 2 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja 10 000 euron kärsimyskorvauksestaKO oli tuominnut vastaajan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lievästä pahoinpitelystä. HO katsoi, että asiassa esille tulleet useat seikat erikseen ja etenkin yhdessä arvioituna vähensivät ratkaisevasti käsitystä asianomistajan kertomuksen luotettavuudesta. Kun syytteen tueksi ei ollut esitetty muuta riittävän vahvaa näyttöä, asiassa oli jäänyt näyttämättä vastaajan syyllistyminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. HO hylkäsi syytteen (8.7.2009 - 31.8.2015) ja tältä osin myös vapautti vastaajan KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta (kärsimyksestä 10.000 €, kivusta 100 €) asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 12.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 9.26
KKO äänesti: Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta?Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta? Kysymys näyttökynnyksestä ja näytön arvioinnista. (Ään.) KKO katsoi, että kysymyksessä olevan koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedottuja seikkoja arvioitaessa on perusteltua noudattaa näyttövaatimusta, joka rinnastuu rangaistusvastuun perusteeksi vedottuja seikkoja koskevaan tuomitsemiskynnykseen. KKO katsoi, ettei koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedotuista seikoista jäänyt varteenotettavaa epäilystä. Kun hovioikeuden ratkaisu koventamisperusteen soveltamisesta oli siten oikea, A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia ei ollut heidän valitustensa johdosta aihetta alentaa. - Uutiset
4.5.2020 11.37
Suutelun yritys - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei syytteessä kuvattu menettely täyttänyt lainkohdassa rangaistavaksi säädetyn seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä. Sen vuoksi syyte ja muut siihen liittyvät vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
30.4.2020 16.15
Työnantaja ei ollut osoittanut, että sillä oli ollut oikeus pidättää osa kuukausipalkasta tai perusteet lomauttamiselleAsiassa HO:ssa oli arvioitavana oliko työnantajalla ollut oikeus pidättää osa joulukuun 2012 palkasta sen vuoksi, että työntekijä oli ollut perusteetta poissa työpaikalta tai jättänyt esittämättä selvityksen työkyvyttömyydestään taikka oliko palkan maksamatta jääminen voinut perustua työntekijän lomautukseen 24.12.2012 lukien. HO katsoi, että yhtiö kärsi näytöllisesti haitallisen seurauksen siitä, ettei se voinut osoittaa vääräksi työntekijän riidattomaan kuukausipalkkaan perustuvaa väitettä 934 euron palkkasaatavastaan. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava kohdan 2 osalta ja yhtiö velvoitettiin korvaamaan työntekijälle joulukuulta 2012 oikeudettomasti pidätetty palkka 934 euroa. Yhtiö ei myöskään ollut osoittanut, että sillä oli ollut perusteet lomauttamiselle. Tämän vuoksi yhtiö velvoitettiin korvaamaan työntekijälle laittoman lomautuksen johdosta TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisena vahingonkorvauksena vaadittu kolmen kuukauden palkka laillisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.4.2020) - Uutiset
22.4.2020 12.46
Näyttämättä oli jäänyt, että pihapuuhun autolla törmännyt mies olisi yrittänyt ajaa mökin pihalla olleiden ihmisten päälleHO:ssa arvioitiin, oliko juhlista humalassa poistuneen ja pihapuuhun törmänneen miehen menettelyn tarkoituksena ollut tappaa asianomistajat taikka osa heistä tai hänen oli tullut vähintäänkin pitää asianomistajien taikka ainakin osan heistä kuolemaa menettelynsä varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Syyte tapon yrityksestä hylättiin näyttämättömänä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 22.4.2020) - Uutiset
17.4.2020 13.00
Hovioikeus: Perusteet sijaisuuskorvauksen maksamiselle olivat täyttyneetRiitaista oli se, oliko sijaisuudet otettu huomioon kantajan tehtävän vaativuusluokituksessa ja palkkauksessa. Näyttötaakka sijaisuuksien huomioon ottamisesta oli yhtiöllä. HO katsoi asiassa näytetyn, että kantajan työmäärä oli lisääntynyt hänen toimiessaan oman toimensa ohella huoltoasentajan tai huoltoteknikon sijaisena. Perusteet sijaisuuskorvauksen maksamiselle olivat siten täyttyneet. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 14.00
Työhönvalmentajien määräaikaisille työsuhteille ei ollut perustetta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenAsiassa oli arvioitava, oliko kaupungilla ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin lainkohdassa tarkoitettu perusteltu syy solmia kantajien kanssa työn projektiluonteisuudesta johtuvia toisiaan seuranneita määräaikaisia työsopimuksia vai oliko kantajien työsopimuksia pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Asiassa mainituin perustein kaupungin esittämän kehittämisprojektin yhteys kantajien työtehtäviin oli jäänyt näyttämättä. Perustetta solmia työsuhteita määräaikaisina ei siten ollut ollut, ja niiden oli katsottava olleen alusta asti kunkin kantajan osalta toistaiseksi voimassa olevia. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi kaupungin näyttäneen, että työsopimusten tekemiseen määräaikaisina oli ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
3.4.2020 13.00
Hovioikeus näytön arvioinnista rikosasiassaHO totesi, että näytön arviointi tuomioistuimessa perustuu OK 17 luvun 2 §:n mukaan vapaaseen todistusharkintaan. Jos syytteen tueksi on esitetty riittävää näyttöä, sen kestävyyttä on vielä tarkasteltava asiassa esitettyjen muiden mahdollisten tapahtumainkulkujen valossa. Näitä seikkoja on myös käsiteltävä tuomion perusteluissa (KKO 2013:96 kohta 6). - Uutiset
3.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi työnantajan oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli näytetty, että kantajalle oli 31.7.2017 lukien määrätty työntekovelvoite. Mainituissa oloissa kantajan olisi tullut annetun ohjeistuksen mukaan selvittää työnantajalta uusi työkohde. Kun hän ei ollut näin tehnyt, eikä hän ollut ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, oli yhtiöllä ollut oikeus pitää työsuhdetta seitsemän päivän luvattoman poissaolon johdosta purkautuneena. Kun otettiin huomioon se, että vastaajayhtiö oli yksiselitteisesti kehottanut kantajaa palaamaan töihin maanantaina 31.7.2017 ja että kantaja oli työskennellyt vastaajayhtiössä vuodesta 2013 lukien ja ennen työsuhteen purkautumista täysipäiväisesti kesällä 2017, kantajalla ei ollut ollut perusteltua syytä olettaa, että vastaajayhtiöllä ei olisi tarjota hänelle töitä ja että hänellä olisi velvollisuus aloittaa työt vuosiloman jälkeen vasta työnantajan erillisen kutsun johdosta ja siinä yhteydessä osoittamassa työkohteessa. Vastaajayhtiöllä ei ollut myöskään näissä olosuhteissa ollut velvollisuutta ryhtyä selvittämään kantajan poissaolon tarkempaa syytä, johon kantajan taholla oli mitä ilmeisimmin vaikuttanut tyytymättömyys lomarahakiistan lopputulokseen. Kantajalla ei ollut ollut estettä ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Kantajan kanne hylättiin ja yhtiö vapautettiin tuomitusta korvausvelvollisuudesta kantajalle ja Suomen valtiolle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta ja HO:sta. (KKO on kumonnut HO:n tuomion 23.9.2021. Ks. KKO:2021:66) - Uutiset
1.4.2020 11.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut osoittanut, että sillä olisi ollut riittävät perusteet taksinkuljettajan työsuhteen irtisanomiseenTyönantaja, jolla oli näyttötaakka asiassa työsuhteen päättymisen perusteiden lainmukaisuudesta, ei ollut näyttänyt toteen, että kantajan kieltäytymiselle sopimuskuljetusten hoitamisesta olisi puuttunut hyväksyttävä syy. Tällä lisäyksellä HO katsoi samoin kuin KO, ettei yhtiö ollut asiassa osoittanut, että sillä olisi ollut riittävät perusteet kantajan työsuhteen irtisanomiseen. (Vailla lainvoimaa 1.4.2020) - Uutiset
26.3.2020 10.06
Hovioikeus korotti tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta papille tuomittua sakkorangaistusta - ei näyttöä että vastaajaan olisi kohdistunut poikkeuksellista julkisuuttaHO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaajaan olisi asian johdosta kohdistunut niin poikkeuksellista julkisuutta että poikkeussäännökseksi tarkoitettua RL 6 luvun 7 §:n 1 kohdan kohtuullistamisperustetta olisi tullut asiassa soveltaa. Rangaistusta korotettiin tämän vuoksi syyttäjän vaatimaksi 35 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi Viroon rekisteröidyn yhtiön hallituksen jäsenen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseenOliko yhtiöllä ollut Suomessa syytteen mukaiset kirjanpito- ja verovelvollisuudet? - Vältettyjen verojen määrät - Tahallisuus ja kieltoerehdys - Syyksilukeminen ja törkeysarviointi - Rangaistusseuraamus (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 9.58
Hovioikeus vapautti törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitunKO:ssa esitetyn syytekohdan 2 mukaan vastaaja oli 28.2.2011 ja 29.4.2013 välisenä aikana laadituttanut toisella henkilöllä M Ky:n ja G Oy:n nimissä H Oy:n maksettavaksi syytekohdassa 1 (Törkeä velallisen epärehellisyys 5.1.2011 - 3.5.2013) kuvatulla tavalla perusteettomia hallinto- ja toimistopalvelumaksu -nimellä olevia laskuja yhteensä 453.090 euron arvosta sekä liittänyt nämä laskut H Oy:n kirjanpitoon. KO oli hylännyt syytteen kohdan 1 osalta. Kohdan 2 osalta KO oli katsonut vastaajan liittäneen 30.4.2012 - 3.5.2013 kirjanpitoon perusteettomia laskuja 157.948,40 euron edestä. Vastaaja oli tuomittu törkeästä kirjanpitorikoksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
20.3.2020 13.00
Noin 100-200 metrin päästä tekopaikasta kiinniotetun miehen näytettiin ryöstäneen 81-vuotiaan naisenVaikka mikään asiassa todetuista seikoista ei ollut yksin osoittanut vastaajan olleen syytteessä tarkoitettu tekijä, muodostivat ne yhdessä arvioituna lähtökohtaisesti riittävän vahvan näytön vastaajan syyllisyydestä. Rikoksella tavoitellun omaisuuden määrä ei ollut ollut erityisen suuri. Tässä tapauksessa teko oli kuitenkin kohdistunut tekohetkellä yksin ulkona liikkuneeseen 81-vuotiaaseen A:han. Vastaaja oli riuhtaissut laukun A:lta siten, että tämä oli kaatunut maahan. Kaatumisesta oli aiheutunut suurikokoinen mustelma pakaraan. Vaikka väkivalta oli ollut vähäistä, oli tekoa pidettävä tilanne ja A:n ikä huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden vakavana. Näin ollen vastaaja oli syyllistynyt ryöstöön. KO oli katsonut riittäväksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi rangaistukseksi 6 kk vankeutta. Estettä vastaajan vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen ehdollisena ei ollut. KO oli harkinnut kohtuulliseksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi korvaukseksi kärsimyksestä 700 euroa ja kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 700 euroa. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte hylätään ja toissijaisesti, että rangaistus alennetaan neljäksi kuukaudeksi vankeutta. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.3.2020) - Uutiset
19.3.2020 14.50
Hovioikeus: Työsuhde oli purettu koeajan kuluessaAsiassa lausutuilla ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, että valittajan työsopimus oli purettu TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin (1331/2014) mukaisesti koeajan kuluessa. Todistajan kertomus osoitti, että valittajan kuuleminen TSL 9 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ei ollut ollut mahdollista hänestä itsestään johtuneista syistä. Näin ollen yhtiö ei ollut rikkonut sanottua kuulemisvelvoitettaan, eikä valittajan tältä osin vetoamalla seikalla ollut merkitystä asiassa. HO:lla ei ollut pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida toisin myöskään kysymystä tasa-arvolain mukaisesta hyvityksestä toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 19.3.2020) - Uutiset
18.3.2020 10.00
Erimielinen hovioikeus vapautti törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun 2 vuoden 2 kuukauden rangaistuksesta ja 12 000 euron vahingonkorvauksistaKoska rikosoikeudessa aiemmin todetuin tavoin on lähtökohtana syyttömyysolettama, koska näyttökynnys seksuaalirikoksissa ei ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa ja koska asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee virheettömyyden varmistamiseksi tuekseen välillistä näyttöä, jota nyt ei ollut esitetty, HO:n enemmistö katsoi asiassa jääneen varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä hänen viakseen väitettyyn rikokseen ja syyte oli hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö, eikä vastaajan syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mukaan ollut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
16.3.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi asianomistajan sosiaalityöntekijään kohdistamat rangaistusvaatimukset koskien yhteystietojensa luovuttamista 18-vuotiaalle pojalleenAsianomistaja oli lausunut, että kaupungin sosiaalityöntekijä (vastaaja) oli luovuttanut hänen salassa pidettävät yhteystietonsa 18-vuotiaalle pojalleen. Asianomistajan mukaan vastaaja oli ollut tietoinen siitä, että asianomistaja oli pyytänyt sanottujen tietojen salassa pitämistä ja että tällä oli ollut perusteltu syy pelätä oman terveytensä ja turvallisuutensa puolesta. Asianomistajan mukaan hyvinvointikuntayhtymän ja vastaajan vahingonkorvausvastuu perustui vastaajan työssään julkista valtaa käyttäessään tekemään törkeään laiminlyöntiin. Korvausperusteiden osalta asianomistaja oli toistanut KO:ssa lausumansa ja lausunut lisäksi, että hänelle oli diagnosoitu muu pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö. HO hylkäsi rangaistusvaatimukset virkasalaisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja sitä koskevat vahingonkorvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
12.3.2020 11.00
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajasta johtuvasta syystä - työsuhteen purkautuneena pitämistä ei pidetty uskottavanaAsiassa oli todettu, että kun kyseessä on jatkuva syy, kuten palkan maksamatta jättäminen tai työn tarjoamatta jättäminen, työntekijällä on oikeus vedota purkuperusteeseen niin kauan, kuin työnantajan työsopimuksen vastainen toiminta jatkuu. Näin ollen työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota purkuperusteeseen. Yhtiö oli hävinnyt asian lähes kokonaan lukuun ottamatta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaadittavan korvauksen suuruutta. Yhtiön tuli korvata muutoin määrällisesti oikeaksi myöntämänsä työntekijän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan KO:ssa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 14.00
Sosiaaliohjaajaa uhkaillut nainen tuomittiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 5 kk ehdolliseen vankeuteen ja suorittamaan korvausta tilapäisestä psyykkisestä haitasta ja akuutista stressireaktiostaSosiaaliohjaaja oli ollut tekoaikana naisen pojan lastensuojelun sosiaaliohjaaja ja ilmoittanut virkatoimenaan naiselle tämän lapsista tehdystä lastensuojeluilmoituksesta. Sosiaaliohjaajan ilmoituksen seurauksena nainen oli lähettänyt sosiaaliohjaajalle useita viestejä, joissa oli uhannut sosiaaliohjaajaa väkivallalla mm. kehottamalla tätä olemaan varovainen missä liikkuu, uhkaamalla sosiaaliohjaajalle käyvän vielä huonosti ja kertomalla ettei enää pysty kontrolloimaan vihaansa, sekä ettei vastaa enää seurauksista. Nainen oli myös kolmannelle henkilölle lähettämässään viestissä kertonut sosiaaliohjaajan ansaitsevan kuolla ja tekevänsä kaikkensa, että joku tekee jotain hänelle, tai tappavansa jonkun itse. Nainen oli myös lähettänyt sosiaaliohjaajaa koskevia uhkaavia viestejä luomastaan Facebook-profiilista sosiaaliohjaajan puolison äidille. Nainen oli velvoitettu korvaamaan sosiaaliohjaajalle tilapäisestä psyykkisestä haitasta ja akuutista stressireaktiosta 800 euroa. Nainen vaati HO:ssa, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.30
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuudesta esitettyä näyttöä toisin kuin käräjäoikeus ja hylkäsi syytteen varkaudestaSyytteen mukaan valittaja oli yksin tai yhdessä B:n kanssa rikottuaan yhtiön klubirakennuksen ikkunan anastanut yhtiön tiloista sen omistamia alkoholijuomia. Valittaja oli kiistänyt rikkoneensa ikkunan tai anastaneensa alkoholijuomia, minkä menettelyn A oli tunnustanut. Syyttäjä ei ollut esittänyt asiassa näyttöä valittajan osallistumisesta syyttessä kuvattuun rikoksen toteuttamiseen. Tämän vuoksi HO katsoi, ettei valittajan syyllistymisestä varkausrikokseen ollut esitetty riittävää näyttöä. Syyte (kohdassa 10) valittajan osalta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 10.30
Varoitus oli ollut perusteeton, työtehtävien laiminlyönti oli jäänyt näyttämättä, ei näyttöä yhteistyökyvyttömyydestä, ei syrjitty - hovioikeus alensi irtisanotulle palveluesimiehelle maksettavaa korvaustaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan huonekaluliikkeessä palveluesimiehenä siten, että 17.8.2016 annettu varoitus oli ollut aiheellinen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan hiihtokeskuksessa (hotellissa) siten, että vastaajayhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Mikäli kantajan olisi katsottu laiminlyöneen työtehtäviään vakavalla tavalla, asiassa oli kysymys siitä, oliko 19.12.2016 järjestetty tilaisuus täyttänyt TSL 9 luvun 2 §:n mukaisen kuulemisvelvoitteen vaatimukset, oliko työantaja tarjonnut kantajalle muuta työtä ja oliko asiassa kyse yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä. Vielä HO:n ratkaistavana oli kysymys korvausten ja hyvityksen määristä. KO:n tuomiota muutettiin. Kohtuulliseksi korvauksen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 20 kk:n (josta 10 kk oli katsottu aineettoman vahingon korvaukseksi) palkan asemasta 12 kk:n palkka. Mainitusta määrästä puolet oli korvausta aineettomasta vahingosta ja puolet aineellisesta vahingosta.Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 ja 24 §:n mukaisena hyvityksenä 6.000 euroa korkoineen. Vastaaja Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 22.320,01 eurolla korkoineen. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä käräjä- että hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 16.00
Hovioikeus arvioi puolison kieltäytymisoikeuden murtamista ja syytteen tarkistamista vakavassa parisuhdeväkivaltatapauksessaOli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeutensa käyttämisestä. HO hylkäsi törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä vapaudenriistosta tuomitun miehen vaatimuksen naisen esitutkintakertomuksen ja lääkärinlausunnon esitieto-osion määräämisestä hyödyntämiskieltoon. Syytteen tarkistamisen osalta HO totesi, ettei se seikka, että syyttäjä oli tarkistamassaan syytteessä katsonut naiselle aiheutuneen vastaajan menettelyn seurauksena myös häntäluun murtuma, ei muuttanut vastaajan alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa muunlaiseksi toiminnaksi. Näin ollen HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 14.30
Työtuomioistuin: Kuntayhtymä ei toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta sopimuksen mukaisen hälytysrahan suuronnettomuusharjoitukseen kutsutuille työntekijöilleSosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli järjestänyt suuronnettomuusharjoituksen. Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että kuntayhtymä oli toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta mainitun sopimuksen mukaisen hälytysrahan harjoitukseen kutsutuille työntekijöille. Työtuomioistuin katsoi, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta eikä sopijapuolten tarkoituksesta ollut esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kyseessä olleen suuronnettomuusharjoituksen osalta. Hoitohenkilöstö KoHo ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
5.3.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi suullisen työsopimuksen syntyneen ja kantajan tehneen töitä työsopimuksen perusteella 300 tuntiaTyösopimuksen voidaan katsoa syntyneen ja olleen olemassa yleensä jo sillä perusteella, että työnantaja sallii työntekijän työskentelyn. (kts. Koskinen, Seppo ym.: Työsuhdetyötä, korvattavaa työtä vai auttamista. Edilex 14.12.2005) (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 11.00
Hovioikeus hylkäsi syytteet terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä murhia ym. koskevassa asiassaOttaen huomioon asiassa kerrotut syytteitä tukevat ja niitä vastaan osoittavat seikat, HO totesi, ettei asiassa esitetty näyttö tuomitsemiseen vaadittavalla varmuudella riittänyt osoittamaan kahden vastaajan syyllistyneen syytteissä tarkoitettuihin tekoihin tekijöinä tai avunantajina. Näin ollen syytteet vastaajia vastaan tuli hylätä, eikä KO:n tuomion lopputulosta ollut perustetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2020) - Uutiset
27.2.2020 11.30
Isyyslomansa jälkeen virantoimituksesta poissa olleen johtavan lääkärin virkasuhde voitiin päättää koeajalla - ei syrjitty eikä häirittyKantajaan ei ollut kohdistettu tasa-arvolaissa tai yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää eikä viimeksi mainitussa laissa tarkoitettua häirintää. Kun asiassa oli päädytty siihen, että 3.9.2018 pidetyssä neuvottelussa kantajan virkasuhdetta ei ollut purettu, väite virkasuhteen tuolloin laittomasti purkamisesta oli jäänyt näyttämättä. Virkasuhteen purkaminen 30.10.2018 oli tehty sen vuoksi, että kantaja oli ollut poissa virantoimituksesta 17.9.-30.10.2018 ilman hyväksyttävää syytä. Virkasuhteen purkaminen ei ollut ollut perusteeton. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luonaArvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 9.18
Erimielinen KKO katsoi suullista käsittelyä pitämättä etälamauttimella ampuneen poliisikonstaapelin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyynKKO katsoi, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi. Sen vuoksi sitä koskeva pyyntö hylättiin. KKO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, että kuvatussa tilanteessa etälamauttimella ampuminen ei ollut ollut tarpeellista ja puolustettavaa ja ettei A ollut varoittanut etälamauttimen käytöstä riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ennen sen laukaisemista. A:n katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyyn. (Ään.) - Uutiset
12.2.2020 11.00
Työntekijän väitettiin syyllistyneen työnantajaan kohdistuneeseen rikokseen - työsuhde voitiin irtisanoa varoittamatta, mutta ei purkaaPurkamisilmoituksen mukaan työnantaja oli purkanut kantajan työntekijän työsuhteen 16.6.2016 väittäen hänen syyllistyneen työnantajaan kohdistuneeseen rikokseen. KO oli katsonut, että kantajan menettely oli ollut epäasiallista ja moitittavaa ja kohdistunut hänen esimieheensä tai tämän läheisiin. Menettely oli ollut omiaan heikentämään työntekijän ja työnantajan välistä luottamusta erityisesti ottaen huomioon kantajan asema B Oy:n tuotannonjohtajana. Kantajan ja Tj:n välisestä suhteesta esitetty selvitys huomioon ottaen KO oli pitänyt kantajan menettelyä kuitenkin jossain määrin ymmärrettävänä. Asiassa oli HO:ssa ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan näytetty lähettäneen KO:n tuomiossa selostettuja asiattomia viestejä. Mikäli kantaja oli lähettänyt viestit, asiassa oli tämän jälkeen kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut kantaja menettelyn johdosta peruste päättää tämän työsuhde. Mikäli perustetta työsuhteen päättämiselle ei katsottu olleen, asiassa oli kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määrästä. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Kantajan valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
7.2.2020 14.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hallituksen varajäsen olisi osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut yhtiölle vahinkoaYhtiön mukaan hallituksen varajäsen A oli kutsunut koolle yhtiön hallituksen kokouksen OYL 6 luvun 5 §:n vastaisesti ja oli 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa päättänyt yhtiön edun vastaisesti ilman liiketaloudellista perustetta irtisanoa yhtiön ja X Oy:n välisen sopimuksen. Yhtiön mukaan A ei ollut yrittänyt kutsua koolle hallituksen kokousta, saattanut muuten kokousta yhtiön hallituksen puheenjohtajan PJ:n tietoon, eikä selvittänyt PJ:n mahdollisuutta osallistua kokoukseen. PJ:aan, joka oli 9.10.2015 lähtenyt käymään Gambiassa, oli yhtiön mukaan ollut mahdollista saada yhteys. Pian tämän jälkeen A oli aloittanut Y-Siivous ja Z Oy:n hallituksen jäsenenä ja tehnyt sopimuksen X Oy:n tilojen siivoamisesta uuden yrityksensä lukuun. Suurin osa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä oli siirtynyt Y-Siivous ja Z Oy:n palvelukseen. Yhtiö oli vaatinut KO:ssa, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n tarkoittamana vahinkona ensisijaisesti 204.156,17 euroa ja toissijaisesti 100.000 euroa, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 14.12.2015 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. HO:ssa yhtiön valituksen johdosta kysymys oli siitä, oliko A yhtiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässään aiheuttanut yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n mukaan korvattavaa vahinkoa. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.02
Hovioikeus arvioi oliko ennen hovioikeuskäsittelyä kuolleelle epilepsiaa sairastaneelle näkövammaiselle aiheutettu pahoinpitelyllä vaikea ruumiinvammaArvioitaessa sitä, oliko A:n vammaa pidettävä RL 21 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana vaikeana ruumiinvammana, HO kiinnitti huomiota siihen, että tällaiseksi on oikeuskäytännössä pääsääntöisesti tulkittu pysyvä tai ainakin pitkäkestoinen vaikea terveydellinen haitta, joka vaikeuttaa uhrin normaaleja toimintoja. Asiassa esitetyn todistelun perusteella A:n tajunnantason oli katsottava alentuneen noin kahden viikon ajan. A oli lisäksi asiassa todetuin tavoin osin menettänyt kävelykykynsä noin kahden kuukauden ajaksi ja hänen näkökykynsä oli alentunut väkivallanteon vuoksi. Ottaen huomioon A:lla todettu diagnoosi, määrittelemätön kallonsisäinen vamma, ja sen seurauksena A:lle aiheutunut pitkäkestoinen terveydellinen haitta, HO katsoi, että kyse oli lainkohdan tarkoittamasta vaikeasta ruumiinvammasta. Asiassa oli kysymys myös mm. siitä, oliko puolustuksen oikeudet riittävästi turvattu HO:ssa, kun asianomistaja oli kuollut. Kysymys myös siitä, oliko vastaaja mahdollinen tekijä. Kysymys myös rangaistusseuraamuksesta ja yksityisoikeudellisisista korvauksista. HO totesi mm., että A:n korvausvaatimus oli esitetty hänen eläessään. Siten VahL 7 luvun 3 §:n mukaan oikeus korvaukseen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä ei ollut rauennut. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 11.30
Hovioikeus jätti murtovarkaat verekseltään kioskissaan tavanneen ja haulikolla varoituslauksen ampuneen kahvilarayrittäjän rangaistukseen tuomitsematta laittomasta uhkauksesta ja hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta - tuomio oli erimielinenVastaajan mukaan kahvilarakennukseen oli 10 vuoden aikana murtauduttu 15 kertaa. KO oli tuominnut yrittäjän laittomasta uhkauksesta ja vaaran aiheuttamisesta yhteiseen 100 ps rangaistukseen sekä korvauksiin kärsimyksestä. HO hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta. Vastaajan syyksi luettiin laiton uhkaus. Vastaaja jätetiin kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Muilta osin KO:n tuomiolauselma jäi voimaan. Yksi HO:n jäsenistä oli eri mieltä laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttymisestä ja vastaajan toiselle murtautujalle (C) kärsimyksestä maksettavaksi määrätystä korvauksesta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei vastaajan menettely täyttänyt laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Tämän vuoksi hän hylkäsi laitonta uhkausta koskevan syytteen. Myöskään kärsimyskorvauksen maksamiselle C:lle ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen petoksesta, kun varteenotettava mahdollisuus oli, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys irtaimen kaupastaAsiassa oli riidatonta, että A oli ottanut syytteen teonkuvauksessa mainitun lainan ja tämän jälkeen antanut vastaajalle lainan suuruisen rahamäärän. Valituksen perusteella asiassa oli arvioitava, oliko vastaajan ja A:n välisessä rahojen siirrossa ollut kysymys irtaimen esineen kaupasta vai rahan lainaamisesta ja täyttikö vastaajan menettely petoksen tunnusmerkistön. HO katsoi, että esitetty näyttö kokonaisuudessaan huomioon ottaen asiassa oli pidettävä varteenotettavana mahdollisuutena sitä, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys vastaajan tarkoittamasta irtaimen kaupasta. Sanottu huomioon ottaen merkitystä ei ollut annettava A:n väitteelle, jonka mukaan vastaaja oli hänen tapahtuma-aikaista sairaudentilaansa hyväksikäyttäen saanut hänet lainaamaan rahaa tälle. Asiassa oli jäänyt syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt syytteen mukaiseen menettelyyn. Näin ollen syyte petoksesta oli hylättävä. Koska syyte hylättiin, vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
20.1.2020 13.01
Hovioikeus: DNA-tunnisteen löytyminen hansikkaista ei osoittanut riittävällä varmuudella nuoren syyllistyneen varkauteenKO oli katsonut, ettei kirjallisen todistelun ja asiassa esitetyn perusteella vastaajan syyllisyydestä ollut jäänyt järkevää epäilyä. Vastaaja oli tuomittu nuorena henkilönä tehdystä varkaudesta ja velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiölle sen asianomistajalle maksamasta korvauksesta yhteensä 1 722,32 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine korkoineen 24.2.2018 lukien. HO puolestaan katsoi, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteen otettava epäily. Tähän vuoksi syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 11.00
Raiskauksen yritys laivan wc-kopissa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteetKO oli tuominnut vastaajan raiskauksen yrityksestä 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa yhdyskuntapalvelua 30 tuntia. Lisäksi vastaaja oli velvoitettu korvaamaan asianomistajalle rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1 300 euroa, kivusta ja särystä 400 euroa sekä muuna tilapäisenä haittana traumaperäisestä stressihäiriöstä 3 000 euroa. HO puolestaan hylkäsi syytteet raiskauksen yrityksestä ja seksuaaliseen tekoon pakottamisen yrityksestä samoin kuin syytteet pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Tästä seurasi, että myös rikosperusteiset korvausvaatimukset oli hylättävä. Lisäksi vastaaja oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu ja korvauksia valtiolle. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
17.1.2020 14.35
Hovioikeus pohti oliko asianosaisella pätevä aihe vedota eräisiin seikkoihin ja todisteisiin vasta hovioikeudessaHovioikeus katsoi, että Europe Cars Oy ei saattanut todennäköiseksi sitä, että sillä olisi ollut pätevä aihe olla käräjäoikeudessa vetoamatta vahingon ennakoitavuutta ja vahingon rajoittamista tarkoittaviin seikkoihin. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n mukaan Europe Cars Oy ei saanut vedota näihin seikkoihin vasta hovioikeudessa eikä niitä näin ollen otettu huomioon. Valitukseen sisältyvän lausuman koskien kymmenen ensimmäisen auton toimituksen viivästymisen merkitystä hovioikeus katsoi, että lausumaa oli pidettävä Europe Cars Oy:n näkemyksenä sen ja Inchsport GmbH:n välisen sopimuksen tulkinnasta. Europe Cars Oy:n viittaukset CISG:n 73 arktilaan oli puolestaan ymmärrettävä oikeudelliseksi argumentaatioksi. Näiltä osin kyse ei ollut vetoamisesta uusiin seikkoihin. Koska oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n prekluusiosäännös ei koske oikeuskysymyksiä, Europe Cars Oy oli saanut viitata CISG:n soveltamista koskeviin kansainvälisiin oikeustapauksiin vasta hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen raiskauksestaHO:ssa ei ollut ilmennyt aihetta arvioida näyttöä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Perustetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 16.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 15.36
Häiritsevää elämää senioritalossa viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään purkuperusteKysymys oli ollut siitä, oliko vuokaralainen itse viettänyt taikka sallinut vieraittensa viettää huoneistossa tai sen ulkopuolella yleisissä tiloissa häiritsevää elämää ns. senioreille tarkoitetussa asuinvuokratalossa sen jälkeen kun vuokralainen oli saanut asiasta varoituksen 26.6.2019. KO oli katsonut vastaajan viettäneen ja erityisesti sallinut vieraittensa viettää vuokra-asunnossaan ja sen yleisissä tiloissa AHVL 61 §:n 4 kohdassa tarkoitettua häiritsevää elämää. Vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään AHVL 61 §:n vastaista ja sillä oli vuokranantajalle vähäistä suurempi merkitys ja se oli siten purkuperuste. Vuokranantajan nostama kanne vuokralaista vastaan ei ollut sellainen laissa tarkoitettu syy, jonka perusteella vuokralaisella olisi ollut oikeus jättää täyttämättä hänen oma sopimussuhteeseen perustuva velvollisuus, eli vuokran maksaminen vuokranantajalle. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
10.1.2020 10.19
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta kokonaisnäytön arvioinnin perusteellaHO katsoi näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, ettei asianomistajan kertomus saanut riittävästi tukea asiassa esitetystä todistelusta. KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin asianomistaja oli kertonut joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi varsin hiljattain ennen nyt kysymyksessä olevaa tekoa. HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois vastaajan esittämää vaihtoehtoista tapahtumienkulkua, eikä sitäkään vastaajan puolesta esitettyä vaihtoehtoa, että asianomistaja oli unissaan säikähtänyt ja erehtynyt luulemaan vastaajan työntyneen häneen. Vastaajan syyllistymisestä raiskaukseen oli jäänyt varteenotettava epäily. Tämän vuoksi syyte raiskauksesta oli hylättävä. (KKO:2021:30: Hovioikeuden tuomio kumottiin. Syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö) - Uutiset
9.1.2020 11.00
Työntekijän omaa työaikakirjanpitoa pidettiin uskottavana näyttönä - valvontakameran tallenteelle ei annettu merkitystäTyöntekijän esittämää omaa työaikakirjanpitoa ja siitä ilmeneviä työpäivien pituuksia pidettiin uskottavina. Työntekijän oli näytetty työskennelleen pitämästään työaikakirjanpidosta ilmenevät työtunnit. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijän palkkasaatavat vaatimuksen mukaisina ja oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 9.13
Lausuntotiivistelmä henkilötodistelun vastaanottamisesta kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessaLähes kaikki lausunnonantajat suhtautuvat myönteisesti käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tallennetun henkilötodistelun vastaanottamiseen hovioikeudessa kuva- ja äänitallenteelta. Enemmistö lausunnonantajista kannattaa menettelyn soveltamista kaikissa asioissa. - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksiNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 14.26
Hovioikeuden editiopäätös työriidassa - Verohallinto, joka ei ollut oikeudenkäynnissä asianosaisena, oli verotustietolain 19 a §:n estämättä velvollinen esittämään vaaditut asiakirjat käräjäoikeudellePääasiassa on kysymys kantajan yhtiötä vastaan nostamasta kanteesta. Kantajan ilmoitettua, ettei hän häntä kohtaan annetusta editiopäätöksestä huolimatta tuo asiakirjoja oikeuteen, yhtiö oli kohdistanut vaatimuksen Verohallintoon, jotta yhtiö voi puolustautua pääomamäärältään yli 270 000 euroa koskevaan, työsopimuksen päättämiseen perustuvaan vahingonkorvauskanteeseen. KO oli 6.10.2017 antamallaan päätöksellä velvoittanut kantajan sakon uhalla tuomaan KO:een päätöksessä yksilöidyt, verotukseen liittyvät asiakirjat. Kantajan kieltäydyttyä esittämästä asiakirjoja yhtiö oli kohdistanut editiovelvollisuutta koskevan vaatimuksensa suoraan Verohallintoon. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n päätöksen perustelut ja katsoi, että Verohallinto oli velvollinen toimittamaan yhtiön pyytämät asiakirjat KO:lle. (Vailla lainvoimaa 20.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 15.30
Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta rangaistusta vaatineelle syyttäjälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKO oli katsonut, ettei asiassa ollut syyksilukemisen varmuudella tullut näytetyksi, että vastaaja oli menetellyt syytteiden teonkuvauksissa kuvatulla tavalla. Koska asia oli jäänyt epäselväksi ja vastaajan syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily, oli asia ratkaistava vastaajan eduksi ja syytteet syytekohdissa 1 ja 2 hylättiin toteen näyttämättöminä. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 14.00
Isä ei halunnut 13-vuotiaan tyttärensä jatkavan alkoholinjuontia tai lähtevän kaverinsa luo päihtyneenä - syyllistyi pahoinpitelyynIsä oli KO:n pääkäsittelyssä myöntänyt olleensa kiihtymystilassa ja että hän oli ottanut lasta kiinni niskasta ja käsivarresta kasvatusmielessä. KO oli todennut, että isän käyttämää väkivalta oli ylittänyt sen mitä voitiin pitää hyväksyttävänä kasvatustarkoituksessa. Isä oli tuomittu pahoinpitelystä 50 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan tyttärelle tilapäisestä haitasta 300 euroa. Isä vaati HO:ssa, että syyte pahoinpitelystä korvausvaatimuksineen hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 2.108 eurolla. Isän mukaan KO oli arvioinut näytön väärin. Isän mukaan hän oli tilanteessa joutunut käyttämään lieviä voimakeinoja, joita ei kuitenkaan voitu katsoa pahoinpitelyksi. Isän mukaan hän ei ollut halunnut, että hänen tyttärensä jatkaa alkoholinjuontia tai lähtee kaverinsa luo päihtyneenä. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut syyksilukemisen osalta. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019)