-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenkäyntikulut
- Uutiset
23.12.2019 9.00
Miehen raiskanneelle 2 vuoden ehdoton vankeusrangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuusHO katsoi esitetyn näytön riittävästi osoittaneen, että vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt siten raiskaukseen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 14.00
Työaikasuojelurikosta koskevat syytteet kaatuivat: Hovioikeus muutti valtion varoista maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää - kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin 220 euroaAsiassa mainitut jutun erityispiirteet sekä asian laatu ja laajuus, sen vaatima työn määrä sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus huomioon ottaen valmisteluun käytetty aika ei ollut ollut kohtuullinen, mutta toisaalta siihen oli voitu HO:n näkemyksen mukaan perustellusti käyttää jonkin verran enemmän aikaa kuin mitä KO oli hyväksynyt. HO piti valmistelun osalta kohtuullisena ajankäyttönä asiassa 50 tuntia. Valittajat eivät olleet esittäneet perusteluja sille, miksi kahden lakimiehen käyttäminen pääkäsittelyssä olisi ollut tarpeellista, joten pääkäsittelyn osalta valtion varoista korvattiin 13 tunnin ajankäyttöön perustuva palkkio. Vastaajan ja vastaaja Oy:n avustajan laskussaan käyttämä tuntiveloitus oli ollut 220, 250 tai 280 euroa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kohtuullinen tuntiveloitus oli tavanomaisena pidettävä 220 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksenIsä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
4.12.2019 11.00
Yhtiöltä puuttui kanneoikeus vuokrasaatavaa koskevassa asiassa - yhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden arvioinnissaKO oli katsonut, ettei kantajayhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut oikeutta vuokrata kyseistä kohdetta. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalla olisi kanneoikeus asiassa, ja kanne tuli jättää tutkimatta. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta KO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että B käytti tosiasiallista määräysvaltaa kantajayhtiössä ja yhtiömuotoa käytettiin kiertämään vuokrasuhteesta ja oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuvien maksujen tosiasiallinen maksaminen. Näin ollen kantajayhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa ja A tuli velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut. HO jätti valituksen Y:n (Tmi) nimissä tehtynä tutkimatta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019) - Uutiset
3.12.2019 10.30
Käräjäoikeus arvioi kummalla oli parempi oikeus koiraan parisuhteen päättymisen jälkeenKO katsoi, ettei koiran omistusoikeutta tässä tapauksessa voitu ratkaista sen perusteella, kenen nimiin koira oli sopimuksessa ja rekisterissä kirjattu. KO hyväksyi takaisinsaantihakemuksen katsoen, että A:ta oli koiran tosiasiallisena ostajana ja pitkäaikaisen hallinnan perusteella pidettävä koiran omistajana. Koiran hallintaa ei näin ollen voitu kanteessa vaaditun mukaisesti luovuttaa B:lle. Yksipuolinen tuomio kumottiin. Asian hävinneenä B olisi ollut OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. B:tä ei kuitenkaan voitu velvoittaa korvamaan A:n oikeudenkäyntikuluja, kun B ei ollut määräajassa toimittanut oikeudenkäyntikululaskuaan. (Vailla lainvoimaa 3.12.2019) - Uutiset
29.11.2019 15.30
Hovioikeus: Tuomioistuinsovittelussa tehdyn sovinnon ei voitu tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikulujaHO arvioi täytäntöönpanoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin kuin KO. Sovinnon ei voitu sanamuotonsa perusteella tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikuluja. Tätä ei voitu myöskään katsoa selvitetyksi sillä KO:n mainitsemalla perusteella, että äidin avustaja oli ilmoittanut kuulleensa äidiltä tällaisesta tulkinnasta sovitun. Äidin peruuttama hakemus ei ollut johtanut hänen tavoittelemaansa seuraukseen eli siihen, että asiantila lasten asumisen suhteen olisi muuttunut. Muutakaan sellaista erityistä syytä ei ollut esitetty, jonka perusteella kulujen korvausvelvollisuudesta olisi ollut määrättävä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
29.11.2019 13.10
Hovioikeus alensi maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 2.790 euroa nollaan euroonA oli ilmoittanut, että hän elää toimeentulotuen varassa ja että vuokrat olivat jääneet maksamatta suurelta osin sen vuoksi, että hän ei ollut saanut asumistukea. Asumistuen saaminen olisi edellyttänyt kirjallista vuokrasopimusta, mitä B ei ollut A:n pyynnöstä huolimatta suostunut tekemään. B ei ole kiistänyt tätä A:n ilmoitusta. Näin ollen on ilmeistä, että vuokrien maksamattomuuteen on vaikuttanut se, että B ei ole suostunut tekemään kirjallista vuokrasopimusta A:n kanssa ja A ei ole sen vuoksi saanut asumistukea. Oikeudenkäynnin oli siten katsottava johtuneen osaltaan B:n menettelystä. Sanottu oikeudenkäyntiin johtanut seikka, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikuluja asiassa edes osaksi. Hovioikeus alensi sen vuoksi A:n B:lle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän nollaan euroon. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 15.33
Vuokralainen myönsi huoneenvuokrasaatavaa koskevan kanteen käräjäoikeudessa perusteeltaan ja määrältään, mutta paljouksui oikeudenkäyntikulujen määrää - hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osaltaVuokranantajien ja vuokralaisen välisessä riitasiassa oli ollut kysymys vuokrasaatavan perimisestä. Asia oli ratkaistu KO:ssa tuomiolla. Valittaja oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajille vuokrasaatavana 900 euroa korkoineen sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1.889 euroa. KO:ssa vuokralainen oli myöntänyt kanteen perusteeltaan ja määrältään. Vuokralainen oli ainoastaan paljoksunut oikeudenkäyntikulujen määrää katsoen, että oikeudenkäynti kulujen määräämisen tulisi soveltaa OK 21 luvun 8 c §:n säännöstä. Vuokralainen velvoitettiin korvaamaan vuokranantajien oikeudenkäyntikulut KO:ssa KO:n tuomitseman määrän asemesta 206 eurolla KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. Vuokranantajien oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
15.11.2019 16.00
Hovioikeudessa valituksensa peruuttanut työriidan kantaja oli velvollinen korvaamaan vastauksen antamatta jättäneelle mutta vastavalituksen tehneelle yhtiölle sen asiamiehen toimenpiteistä aiheutuneet kulutHO katsoi, ettei asiassa ollut erityistä syytä poiketa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä. Kantaja (valittaja) oli siten lähtökohtaisesti velvoitettava korvaamaan yhtiön (vastavalittaja) oikeudenkäyntikulut HO:ssa. OK 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, ettei kantaja ollut antanut lausumaa yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta. Pelkkää vaikenemista oikeudenkäyntikulujen määrästä ei voitu pitää niiden myöntämisenä (KKO 1997:26). (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 13.30
Jukka Siro ja Mikko Aaltonen: Kysyntä tuomioistuinten riidanratkaisulle vähentynyt muissa kuin elatusapuriidoissaJukka Siron ja Mikko Aaltosen uusimmassa Lakimies-lehdessä julkaistun artikkelin tarkoituksena on muodostaa tilastollisen tarkastelun avulla kokonaiskuva riita-asioiden käsittelystä tuomioistuimissa. Kuinka paljon riita-asioita tuomioistuimissa on? Mitä jutut koskevat? Kuinka kauan riita-asian ratkaisemisessa kestää? Missä käsittelyn vaiheessa ja millä tavalla riitajutut päättyvät? Lisäksi pyritään selvittämään, onko kuvatuissa ilmiöissä tapahtunut 2000-luvulla muutoksia ja etsimään syitä muutokselle tai muuttumattomuudelle. - Uutiset
14.11.2019 11.00
Tekstiviestillä irtisanotun henkilökohtaisen avustajan työsuhteen päättäminen päihteiden käytön ja työsuhdeluottamuksen rikkomisen perusteella ilman varoitusta oli laiton - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinHO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. Työsuhde oli päätetty työsopimuslain vastaisesti. HO otti korvauksen määrää harkitessaan huomioon, ettei työntekijän noin 4,5 vuotta kestänyt työsuhde ollut ollut erityisen pitkä. Työntekijä oli myös onnistunut työllistymään suhteellisen lyhyen ajan jälkeen, joskin osa-aikaisesti. Päättämiskorvauksen määrää harkitessaan HO otti huomioon myös, että työntekijä oli irtisanottu varoitusta antamatta eikä häntä ollut kuultu TSL 9 luvun 2 §:n edellyttämällä tavalla ennen irtisanomista. Asiassa mainituin perustein sekä työntekijän ja työnantajan olosuhteet huomioon ottaen HO katsoi kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kk palkkaa vastaavan määrän. Asianosaisten oikeudenkäyntikulut jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 14.11.2019) - Uutiset
8.11.2019 8.37
Hallinto-oikeus äänesti: Avustajalle maksettavaa asiakohtaista palkkiota voitiin korottaa 20 prosenttia koska avustaja oli hoitanut asiaa vieraalla kielelläAsiassa oli muun ohella kysymys siitä, voidaanko avustajalle maksettavaa asiakohtaista palkkiota korottaa avustajan vaatimuksen mukaisesti 20 prosenttia, koska hän oli hoitanut asiaa vieraalla kielellä. - Uutiset
6.11.2019 10.30
Irtisanottiin vai irtisanoutuiKO:ssa oli jäänyt riitaiseksi ja ratkaistavaksi ensinnäkin se, oliko huonekaluliikkeessä työskennellyt myyjä ilmoittanut 20.2.2018 pidetyssä tilaisuudessa irtisanoutuvansa. Jos katsottiin ilmoittaneen irtisanoutuvansa, perusteita kanteen hyväksymiselle ei ollut. Jos taas katsottiin, ettei ollut ilmoittanut, silloin asiassa oli peruste TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen tuomitsemiselle ja asiassa oli vielä ratkaistava, kuinka suureen korvaukseen työntekijällä oli oikeus. KO oli katsonut, että työntekijä oli itse irtisanoutunut. Perustetta hänen vaatimalleen korvaukselle ei siten ollut. Kanne oli hylätty ja työntekijä oli velvoitettu korvaamaan yhtiölle vaatimus enemmälti hyläten sen 12 350 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Asianosaiset tekivät sovinnon HO:ssa. Sovinnon osana kumpikaan osapuoli ei maksa toiselle mitään suorituksia. Yhtiö luopui vaatimasta työntekijältä hänen maksettavakseen KO:ssa tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. - Uutiset
4.11.2019 12.25
Työtuomioistuin: TSN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä ei ollut oikeutta valita yksikkökohtaista luottamusmiestä ilman erillistä yrityskohtaista sopimistaHyvinvointiala HALI ry voitti työtuomioistuimessa kiistan yksikkökohtaisen luottamusmiehen valintaoikeudesta. Kokonaisuutena arvioiden työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei tukenut kantajan (Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry) tulkintaa, jonka mukaan työntekijöillä olisi ollut halutessaan oikeus valita yksikkökohtainen luottamusmies ilman erillistä yrityskohtaista sopimista. Kanne hylättiin. Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla oli perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, joten he saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. - Uutiset
23.10.2019 9.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut kohtuullistaa puolustajalle maksettavaa palkkiota - puolustajalla ei ollut kuitenkaan oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestäB oli esitutkinnassa ollut epäiltynä rekisterimerkintärikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Asiassa oli 15.2.2016 tehty B:n osalta syyttämättäjättämispäätös. B:n puolustajaksi määrätty asianajaja AA oli esittänyt esitutkinnan aikana suoritetuista toimenpiteistä laskun, joka oli perustunut tehtyyn 22,75 työtuntia vastaavaan määrään. Asiassa esitetyn perusteella HO katsoi, ettei AA:n 22,75 tunnin työmäärään perustuvaa palkkiovaatimusta voitu pitää sillä tavoin tavanomaisesta poikkeavana, että sitä olisi tullut kohtuullistaa. AA:lle maksettavaa puolustajan palkkiota oli siten korotettava 7,75 tunnin työmäärää vastaavalla määrällä. Oikeusapulain nojalla puolustajalla ei ole oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestä (esim. KKO 1984 II 196 ja 1986 II 120, Jokela: Oikeudenkäyntikulut ja maksuton oikeusapu, 1995, s. 422-423). Näin ollen AA:n vaatimus valituksen laatimisesta hänelle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista HO:ssa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
22.10.2019 16.00
Lähestymiskieltohakemus oli tehty ikään kuin kaiken varalle - hovioikeus velvoitti hakemuksen peruuttaneen naisen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta kokonaisuudessaanSe, että hakija oli istunnossa luopunut hakemuksestaan, ei vielä yksin osoittanut sen perusteettomuutta. Ottaen kuitenkin huomioon, että hakemus oli alunperin tehty ikään kuin kaiken varalle ja että normaalisti kiireellisenä käsiteltävä asia oli hakijan pyynnöstä odottanut käsittelyään noin 7 kuukautta päätyen lopulta hakemuksen peruuttamiseen, HO katsoi, että hakijan lähestymiskieltohakemus oli ollut ilmeisen perusteeton ja asiassa oli sen vuoksi painavat syyt velvoittaa hakija korvaamaan miehen (vastapuolen) oikeudenkäyntikulut KO:sta kokonaisuudessaan. Hakija oli KO:ssa myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään oikeaksi. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
16.10.2019 13.30
Hovioikeus arvioi valtion korvausvastuuta rikosasian oikeudenkäyntikuluista toisin kuin käräjäoikeusValittajaa oli esitutkinnassa epäilty kahdesta eri liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Syyttäjän muutettua kirjallisesti teonkuvauksen valittajan tunnustamisen mukaiseksi valittaja oli pääkäsittelyssä myöntänyt kohdan 2. Kokonaan kiistetty kohta 1 oli KO:ssa hylätty. HO totesi, että valittaja oli asiassa kerrotulla tavalla tunnustanut sen menettelyn, jonka KO oli kohdassa 2 lukenut hänen syykseen. Valittajan korvattavaksi vaatimat oikeudenkäyntikulut olivat kokonaisuudessaan kohdistuneet syytteen hylättyyn kohtaan 1. Kohdalla 2 oli siten ollut asiassa vain vähäinen merkitys. Ottaen lisäksi huomioon, että kohdan 2 käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä kohdan 1 kanssa oli johtunut sattumanvaraisista seikoista, HO katsoi, että asiassa oli perusteltua soveltaa ROL 9 luvun 1 a §:n 1 momentin lainkohdassa tarkoitettua valtion korvausvastuun periaatetta ja velvoittaa valtio korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 11.15
Asianajaja toimi hyvän asianajotavan vastaisesti toimittaessaan laskun asiakkaalleen yli vuoden kuluttua toimeksiannon päättymisestä - varoitus voitiin antaaValvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Ottaen huomioon, että AA:n oli katsottu toimineen hyvän asianajotavan vastaisesti sekä laskuttamansa palkkion määrän kohtuullisuuden että laskun toimittamisen osalta, kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä menettelystä, että ratkaisu olisi kohtuuton tai ilmeisen virheellinen AA:lle määrätyn seuraamuksen osalta. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019)