-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenkäyntivirhe
- Uutiset
26.3.2019 14.59
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomionKäräjäoikeus oli A:n poissaollessa käsitellyt ja ratkaissut tätä vastaan nostetun syytteen siitä huolimatta, että käräjäoikeus oli A:n haastaessaan pitänyt tämän henkilökohtaista läsnäoloa tarpeellisena. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Sen vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli poistettava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 11.30
Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta määräajan ylityksen vuoksi kun siihen ei ollut vedottuPerinnönjaon moiteaika on materiaalinen määräaika. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on aina vedottava materiaalisen määräajan ylitykseen. Jos määräaika on kulunut umpeen ja siitä tehdään oikeudenkäyntiväite, moitekanne on jätettävä tutkimatta. Kyseessä oli asia, jossa sovinto on sallittu. Koska asiassa ei vedottu määräajan ylitykseen, käräjäoikeus ei ollut voinut jättää kannetta tutkimatta tällä perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
11.2.2019 14.38
Lainvoimainen tuomio poistettiin kun kirjallista menettelyä koskevat säännökset eivät olleet soveltuneet tapaukseenAsia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä ROL 5 a luvun 1 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. KO:sa käsiteltävänä olleessa asiassa oli ollut kysymys A:lle määrätyn valvotun ajo-oikeuden peruuttamisesta ja ehdollisen ajokiellon määräämisestä täytäntöönpantavaksi. Koska mainitussa asiassa ei ollut kysymys ROL 5 a luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syyttäjän syytteen käsittelystä, kirjallista menettelyä koskevat säännökset eivät soveltuneet asiaan eikä KO olisi saanut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteellaAsian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 11.08
Käräjänotaari laski päiväsakon rahamäärän virheellisesti - ratkaisua ei voitu poistaa tuomiovirheen perusteella eikä päiväsakon rahamäärää korjata kanteluasianaKäsiteltävänä olevassa kantelussa oli HO:ssa kysymys siitä, että KO:n väitettiin soveltaneen lakia väärin. Tämä ei kuitenkaan ole oikeudenkäynnissä tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka perusteella KO:n ratkaisu voitaisiin tuomiovirheen perusteella poistaa tai jonka perusteella HO voisi kanteluasiana korjata KO:n tuomiota päiväsakon rahamäärän osalta. Sen sijaan 1.1.2019 voimaan tulleen OK 31 luvun 14 a §:n 1 momentin 1a kohdan (422/2018) mukaan tuomion purkamista voidaan hakea siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee, jos hakemus tarkoittaa pelkästään päiväsakon rahamäärän alentamista. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
10.12.2018 13.56
Edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeuteen siellä tapahtuneen oikeudenkäyntivirheen vuoksiOikeudenkäyntiaineistosta ei käynyt ilmi lääkärin kantaa siihen, olisiko A:ta voitu kuulla asian suullisen käsittelyn ajankohtana. KO ei ollut sosiaalityöntekijältä saapuneen viestin johdosta hankkinut uutta lääkärinlausuntoa A:n terveydentilasta ja siitä, kuinka kauan mahdollinen este kuulemiselle oli olemassa. Kysymys oli ollut henkilön itsemääräämisoikeutta koskevasta asiasta ja asian merkitys oli siten A:lle suuri. KO:n ei olisi tullut järjestää hakemusasian istuntoa ja ratkaista asiaa hankkimatta sitä ennen uutta lääkärinlausuntoa siitä, voidaanko A:ta kuulla henkilökohtaisesti asiassa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
29.10.2018 10.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen edunvalvojan määräämisestä – käräjäoikeuden arvio kuulemisesta luopumisesta oli ollut kokonaisuudessaan virheellinenAsiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe ja KO:n päätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
23.10.2018 10.59
Hovioikeus ei tutkinut tuomiovirhekantelua asian lepäämään jättämistä koskevassa asiassaKantelijan mukaan käräjäoikeuden päätös loukkasi kantelijan perustuslain 21 §:n mukaista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oli siten lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavissa oleva päätös, josta oli mahdollista kannella. Kyseessä oli oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen oikeudenkäyntivirhe, koska käräjäoikeuden päätös oli virheellinen. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n mukaiset edellytykset asian lepäämään jättämiselle eivät olleet täyttyneet. Hovioikeus totesi muun muassa, että asian lepäämään jättämistä koskevassa ratkaisussa on kysymys asioiden tarkoituksenmukaisesta käsittelyjärjestyksestä ja siten sellaisesta tuomioistuimen muodolliseen prosessinjohtoon kuuluvasta menettelyllisestä ratkaisusta, joka ei päätöksessä todetun oikeuskäytännön valossa saavuta lain- ja oikeusvoimaa. Tutkittavana oleva kannevaatimus oli laadultaan sellainen, että asian jättämisestä lepäämään ei aiheudu lopullista oikeushyvien loukkausta, jonka vaaran vuoksi kantelu olisi tutkittava. Kantelija on kantajana molemmissa käräjäoikeudessa vireillä olevissa asioissa, jolloin kantelijalla on asioiden käsittelyn suhteen käytössään oikeussuojakeinoja, kuten esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren 19 luvussa säädelty asian kiireelliseksi määrääminen. Ratkaisu asian lepäämään jättämisestä ei myöskään sido käräjäoikeutta siten, ettei asiaa olisi mahdollista arvioida uudelleen esimerkiksi olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Hovioikeus katsoi, että kantelun kohteena olevassa ratkaisussa ei ollut kysymys sellaisesta lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta lopullisesta ratkaisusta, joka voitaisiin kantelusta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n nojalla poistaa. Kantelu oli siten jätettävä tutkimatta. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
5.9.2018 9.31
KKO: Hovioikeus ei olisi saanut käyttää todisteena esitutkintapöytäkirjaan eikä lääkärinlausuntoon merkittyä asianomistajan kertomusta kun todistelutarkoituksessa kuultava asianomistaja ei ollut paikalla hovioikeuden pääkäsittelyssäTodistelutarkoituksessa kuultava asianomistaja jäi kutsuttuna pois hovioikeuden pääkäsittelystä, minkä johdosta hovioikeus käytti kuulemisen sijasta näyttönä hänen esitutkinnassa antamaansa kertomusta. Hovioikeus nojautui näyttönä myös lääkärinlausunnon esitietoihin merkittyyn asianomistajan kertomukseen ja luki vastaajalle syyksi törkeän ryöstön.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus ei olisi saanut käyttää todisteena esitutkintapöytäkirjaan eikä lääkärinlausuntoon merkittyä asianomistajan kertomusta. Asia palautettiin hovioikeuteen. - Uutiset
12.7.2018 12.07
Kantelu oikeudenkäyntivirheestä näpistysasiassa ei menestynyt hovioikeudessa – tuomioistuimella on harkintavaltaa siinä käsitelläänkö rikosasiat yhdessäA katsoi kantelussaan, että käräjäoikeudessa oli rikosasian käsittelyssä tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, koska mainittua asiaa ei ollut käsitelty käräjäoikeudessa samaan aikaan vireillä olleen toisen rikosasian kanssa. Mainitun seikan oli väitetty vaikuttaneen haitallisesti A:lle ensiksi mainitussa asiassa tuomittavan sakkorangaistuksen määrään. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 18 §:n 1 momentissa säädetään muun muassa, että saman vastaajan tekemiä eri rikoksia tai eri vastaajien tekemää samaa rikosta koskevat syytteet käsitellään yhdessä, jollei niiden erikseen käsittelemistä pidetä soveliaampana. Vaikka pyrkimyksenä on, että saman vastaajan tekemät eri rikokset käsiteltäisiin yhdessä, säännös jättää kuitenkin tässä suhteessa harkintavaltaa tuomioistuimelle. Näin ollen kantelussa tarkoitettujen rikosasioiden käsittelyä erikseen ei ollut pidettävä oikeudenkäyntivirheenä. A:lla on myöhemmin käsitellyn rikosasian osalta käytettävissään ensisijainen muutoksenhakukeino eli mahdollisuus valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.7.2018) - Uutiset
15.6.2018 14.25
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomion tuomiovirheen perusteellaAsianajajan myönnettyä kanteen päämiehensä puolesta oikeaksi ilman tämän toimeksiantoa asiassa oli tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Lainvoiman saanut tuomio oli siten poistettava myös kyseisen tuomiovirheen perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.6.2018) - Uutiset
8.5.2018 11.02
Käräjäoikeus ei menetellyt oikein istuntokutsua toimittaessaan – lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva riita palautettiin käräjäoikeuteenValittaja ei ollut ilmoittanut vastauksessaan prosessiosoitetta eikä muitakaan yhteystietoja, eikä vastausta ollut myöskään toimitettu KO:lle sähköpostitse. KO oli huomannut väestötietojärjestelmästä valittajan osoitteen muuttumisen poste restante -osoitteeksi. KO oli myös ilmoittanut saaneensa valittajan sähköpostiosoitteen vastapuolen avustajalta. Kutsu KO:n valmisteluistuntoon ja mahdolliseen pääkäsittelyyn 26.4.2017 oli lähetetty asianosaisille sähköpostitse 6.4.2017. Sama asiakirja oli samalla lähetetty tiedoksi postitse valittajan poste restante -osoitteeseen. KO:n laatima yhteenveto oli lähetetty asianosaisille sähköpostitse 21.4.2017. HO katsoi, että kutsun tiedoksiannossa valittajalle oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, joka oli estänyt valittajaa osallistumasta asian jatkokäsittelyyn KO:ssa ja jonka vuoksi asia oli käsiteltävä uudelleen. (Vailla lainvoimaa 8.5.2018) - Uutiset
11.4.2018 7.52
Hovioikeus: välillisesti vahinkoa kärsineellä osakkeenomistajalla ei ollut oikeutta saada korvausta yhtiölle aiheutetusta vahingostaA:n vahingonkorvausvaatimus perustui siihen, että B:n menettely oli estänyt A:ta myymästä S Oy:n omistamaa tuotetta. A oli valituksessaan hovioikeudelle todennut muun ohella, että yhtiön omaisuus on tietojärjestelmä, jonka myyminen oli viivästynyt useilla vuosilla ja että kokonaisvahingon määrää ei edes voida arvioida. Vaatimuksen perusteet huomioon ottaen kysymys oli vahingosta, joka oli aiheutunut välittömästi S Oy:lle, ja A yhtiön osakkeenomistajana kärsii sanotusta vahingosta vain välillisesti. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin senkään vuoksi, että A oli ilmoittanut sijoittaneensa tietojärjestelmän luomiseen omia varojaan.
Osakeyhtiölain 22 luvun 7 §:n 4 momentin mukaan osakkeenomistajalla ei ole oikeutta saada korvausta yhtiölle aiheutetusta vahingosta. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta korvaukseen siitä yhtiön omistaman tietojärjestelmän myynnin viivästymisestä johtuneesta vahingosta, jonka hän oli väittänyt B:n menettelyn aiheuttaneen. A:n vahingonkorvausvaatimus oli siten oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton, minkä vuoksi se oli heti hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.4.2018) - Uutiset
1.2.2018 8.35
Hovioikeus hylkäsi oikeustieteellisen koulutuksen saaneen asianajajan tuomiovirhekantelun - pääkäsittelyn pitäminen suullisen valmistelun yhteydessä ei edellyttänyt erillisten kutsujen lähettämistä pääkäsittelyynKantelu jätettiin myöhään tulleena tutkimatta siltä osin kuin se oli perustunut väitteeseen käräjätuomarin esteellisyydestä. HO oli jättänyt tämän asian yhteydessä tutkimatta sellaiset kantelijan KO:n tuomioon kohdistamat väitteet, joiden oli katsottava koskevan tuomion materiaalista oikeellisuutta ja joiden osalta ylimääräisenä muutoksenhakukeinona olisi lainvoiman saaneen tuomion purkamista koskevan hakemuksen tekeminen. Muilta kuin edellä käsittelyratkaisusta ilmenevältä osalta HO tutki kantelun. Suullisen käsittelyn toimittaminen HO:ssa oli ilmeisen tarpeetonta ja sitä koskeva pyyntö hylättiin. Pääasian osalta todettiin mm., että kantelijalla on oikeustieteellinen koulutus ja hän toimii asianajajana. Sillä seikalla, että hän oli saanut kutsun pelkästään valmisteluistuntoon, ei siten ollut HO:n arvion mukaan ollut olennaista merkitystä jutun lopputuloksen kannalta arvioitaessa sitä, oliko kantelijalla ollut mahdollisuus lausua tarpeellisiksi katsomistaan seikoista ennen asian ratkaisemista. Kantelu ja oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2018) - Uutiset
22.12.2017 15.00
Edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen ja oikeusastejärjestyksen noudattamisen vuoksiLääkärinlausunnon perusteella A:n oikeusturva olisi edellyttänyt oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määräämistä hänelle tukemaan ja avustamaan häntä lausuman antamisessa. KO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa määräämättä A:lle oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa ja varaamatta tälle tilaisuutta tulla kuulluksi. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
4.12.2017 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin sovinnon vahvistamispäätöksen merkitystä kiinteistön riitaa koskevassa asiassa – asia palautettiin käräjäoikeuteenHovioikeudessa oli kysymys ennen muuta siitä, oliko käräjäoikeus menetellyt asiassa oikein vahvistaessaan osapuolten tekemän sovinnon ratkaisuksi asiassa ja toisaalta jatkaessaan asian käsittelyä sen jälkeen. Yhteenvetona hovioikeus totesi, että käräjäoikeudessa vireillä ollut riita-asia ei ollut miltään osin tullut ratkaistuksi käräjäoikeuden 29.1.2015 antamalla sovinnon vahvistamista koskevalla päätöksellä. Edelleen sen jälkeen annetut käräjäoikeuden tuomio 19.12.2016 ja tuomion täydentämistä koskeva ratkaisu 22.3.2017 olivat perustuneet käräjäoikeuden virheelliseen tulkintaan sovinnon vahvistamispäätöksen merkityksestä. Käräjäoikeuden oikeudenkäynnissä oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. Johtuen oikeusastejärjestyksestä ja asian laadusta hovioikeus ei voinut ottaa asiaa tutkittavaksi ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen asia oli palautettava kokonaan käräjäoikeuteen uudelleen tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2017) - Uutiset
1.12.2017 11.00
Hovioikeus poisti pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan päätöksen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut kuultavan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan – käräjänotaarin asiassa tekemät kaksi aiempaa kantelua oli jätetty tutkimattaKantelija oli ollut KO:ssa kuultavan asemassa. Kantelijalla oli sen vuoksi asiassa kantelulegitimaatio. KO ei ollut ottanut kanteljan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan. Kantelija ei näin ollen ollut tullut asianmukaisesti kuulluksi KO:ssa. HO totesi, että lähtökohtaisesti lausuman huomiotta jättämisen voidaan otaksua olennaisesti vaikuttavan jutun lopputulokseen. Asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.12.2017) - Uutiset
18.10.2017 8.06
Hovioikeus palautti asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuuta koskevan riidan käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiKäsiteltävässä asiassa keskeisistä vaatimuksista oli jätetty lausumatta. Sen sijaan käräjäoikeus oli antanut määräyksiä, joita ei ollut vaadittu. Käräjäoikeus ei ollut ratkaissut sitä, oliko kanteen perusteena oleva näyttö huoneiston virheiden korjaustarpeesta riittävä. Käräjäoikeus ei siten ollut ottanut kantaa kanteessa esitettyihin vaatimuksiin ja perusteisiin yhtiön vastuusta vaan antanut määräyksiä, joita ei ollut vaadittu. Käräjäoikeus oli näin toimiessaan menetellyt oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin vastaisesti. Käräjäoikeuden ratkaisua rasitti näin ollen virhe oikeudenkäyntimenettelyssä. A ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Tämän johdosta käräjäoikeuden antamat määräykset olivat tulleet sitoviksi A:han nähden. Käräjäoikeuden tuomio ei kuitenkaan muodostanyt käsittelykelpoista perustetta asian käsittelylle hovioikeudessa. Hovioikeus katsoi, että asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.10.2017) - Uutiset
19.9.2017 13.00
Hovioikeus palautti edunvalvonta-asian käräjäoikeuteen edunvalvontaan määrättävän kuulemiseksiKäräjäoikeus oli A:ta asiassa kuulematta määrännyt tälle edunvalvojan. Käräjäoikeudessa käytettävissä olleen, 4.4.2017 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan A ei kykene ymmärtämään edunvalvonnan merkitystä eikä häntä sen vuoksi voida kuulla asiassa. Asiakirjoista ei kuitenkaan ollut pääteltävissä, että kuulemistilaisuuden varaamista koskevaa tiedoksiantoa ei holhoustoimilain 73 §:n 5 momentissa tarkoitetuin tavoin olisi saatu kuultavan tilan vuoksi toimitetuksi. Ottaen huomioon holhoustoimilain lähtökohdat edunvalvontaan määrättävän kuulemiselle ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvan oikeuden tulla kuulluksi, hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi tai ainakaan selvittämättä tiedoksiannon mahdollisuutta ja arvioimatta holhoustoimilain 82 §:ssä tarkoitetun prosessiedunvalvojan määräämisen tarpeellisuutta. Hovioikeus katsoi, että oikeudenkäynnissä oli tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:ssä tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Käräjäoikeuden päätös oli sen vuoksi poistettava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
30.8.2017 13.29
Hovioikeuden päätös ulkomailla määrätyn ylinopeusrikkomuksen tunnustamista koskevassa asiassa: sakkopuitepäätöksen 7 artiklan mukaisiin kieltäytymisperusteisiin vetoamisesta päättää Oikeusrekisterikeskus, ei käräjäoikeus omasta aloitteestaanSakkopuitepäätöksen 6 artiklan mukaan toimivaltainen viranomainen päättää 7 artiklan mukaisiin kieltäytymisperusteisiin vetoamisesta. EU-sakkotäytäntöönpanolain 3 §:n nojalla Oikeusrekisterikeskus on Suomessa tällainen viranomainen. Siten KO:lla ei ollut toimivaltaa soveltaa harkinnanvaraista kieltäytymisperustetta. Koska KO oli soveltanut kieltäytymisperustetta omasta aloitteestaan eikä ollut ennen sen soveltamista kuullut siitä toimivaltaista viranomaista, KO oli menetellyt asiassa virheellisesti. Asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. KO:n 12.6.2014 antama sittemmin lainvoiman saanut päätös kumottiin ja poistettiin. Asia palautettiin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 30.8.2017)