Määräaikainen työsuhde
- Uutiset
7.5.2024 15.15
Tasa-arvovaltuutettu: Syrjintäepäily: määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu perhevapaan vuoksiHenkilö A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty tasa-arvolain kieltämällä tavalla, kun hänen määräaikaisuuttaan ei jatkettu enää sen jälkeen, kun hän jäi perhevapaalle, vaikka työ jatkui. Työnantaja oli tarjonnut hänelle uutta määräaikaisuutta, mutta sopimuksen edellytyksenä oli, että hän palaisi perhevapaalta töihin. Koska asiassa ei tasa-arvovaltuutetulle esitetty hyväksyttävää syytä sille, miksi A:n määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu, vaikka työn tarve jatkui, on tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan kyse ollut tasa-arvolaissa kielletystä syrjinnästä perhevapaan perusteella. - Uutiset
29.4.2024 8.30
Tasa-arvovaltuutettu: Raskaussyrjintä määräaikaisen työsuhteen jatkamisessaYhteydenottaja A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla, kun hänen määräaikaista työsuhdettaan ei jatkettu hänen tultuaan raskaaksi. A oli työskennellyt julkisella työnantajalla varhaiskasvatuksen tehtävässä useissa määräaikaisissa työsuhteissa marraskuusta 2021 lähtien. Viimeisin yhtäjaksoinen sijaisuus oli solmittu elokuusta 2022 heinäkuuhun 2023, minkä jälkeen työsuhdetta ei enää jatkettu. A jäi raskausvapaalle syyskuussa 2023. Hänellä ei ollut varhaiskasvatuslain mukaista pätevyyttä, mutta hän suoritti työnantajan suosituksesta opintoja oppisopimuksella viimeisimmän sijaisuutensa aikana. - Uutiset
20.2.2024 11.20
EUT: Määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle on ilmoitettava perusteet, joilla hänen työsopimuksensa päätetään irtisanomisella, jos tästä ilmoittamisesta on säädetty vakituisen työntekijän osaltaKansallisella lainsäädännöllä, jossa säädetään näiden perusteiden ilmoittamisesta ainoastaan vakituisille työntekijöille, loukataan määräaikaisen työntekijän perusoikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. - Uutiset
1.12.2023 11.30
EUT:n ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen tulkinnasta määräaikaisten opettajien vakinaistamista koskevassa asiassaPuitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lauseketta on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa työntekijän palvelusajan huomioon ottamiseksi vakinaistettaessa hänet virkaan jätetään huomiotta sellaiset määräaikaisten työsopimusten nojalla suoritetut palvelusjaksot, jotka ovat alle 180 päivää lukuvuotta kohti tai joita ei ole suoritettu yhtäjaksoisesti helmikuun 1. päivän ja oppilaiden loppuarviointiin liittyvien tehtävien päättymisen välisenä aikana, riippumatta tehtyjen työtuntien tosiasiallisesta lukumäärästä, ja jossa rajoitetaan nämä alarajat täyttävien ajanjaksojen huomioon ottaminen kahteen kolmasosaan neljän vuoden ylittävältä ajanjaksolta siten, että jäljelle jäävä kolmasosa voidaan palauttaa, kun tietty määrä palvelusvuosia on kulunut. - Uutiset
11.7.2023 16.00
Tasa-arvovaltuutettu kehotti keskussairaalaa päivittämään ohjeistustaan tasa-arvolain mukaiseksi siten, ettei palvelussuhteiden kestoaikoja sidota perhevapaisiinNainen A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty tasa-arvolain kieltämällä tavalla, kun hänen määräaikaisuuttaan ollut jatkettu perhevapaan jälkeen. Ennen perhevapaalle jäämistä A oli kertonut esihenkilölleen toivovansa, että voisi palata samoihin tehtäviin perhevapaansa jälkeen. Hänelle ei kuitenkaan tarjottu töitä perhevapaan jälkeen. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että keskussairaala oli syrjinyt A:ta päättämällä ennalta, että A:n virkasuhde päättyy perhevapaan loppuessa. Siten syynä määräaikaisen viransijaisuuden jatkamatta jättämiselle oli ollut A:n raskaus ja perhevapaa. Työnantaja ei ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut hyväksyttävä syy olla jatkamatta A:n viransijaisuutta, sillä hänen sijaisuutensa ei ollut sidottu kenenkään tietyn viranhaltijan sijaisuuteen ja työvoiman tarve näytti olleen jatkuvaa. - Uutiset
11.7.2023 15.30
Afgaanitaustaisten marjanpoimijoiden työsopimukset päätettiin muutama tunti työsopimusten sähköisen allekirjoittamisen jälkeen - hovioikeuskin katsoi, ettei rekrytointifirman hr-harjoittelija ollut syyllistynyt työsyrjintäänVastaajalla ei ollut asiassa kerrotusti ollut marjatilallla työnjohto- tai valvontavaltaa. Ilmoitus siitä, ettei työtä ollutkaan tarjolla oli tullut nimenomaan marjatilan edustajalta. Vastaaja ei ollut voinut vaikuttaa siihen, ketkä henkilöt työsopimusten laatimisen jälkeen saivat mennä marjatilalle töihin. Vastaaja oli itse kuitenkin toiminut työhönottomenettelyssä asianomistajia kohtaan hyvin myötämielisesti eikä hänellä voitu osoittaa olleen minkäänlaista syrjimistarkoitusta. Rikosoikeudellista vastuuta ei siten olisi voitu joka tapauksessa kohdentaa RL 47 luvun 7 §:n perusteella vastajaan ja syytteet työsyrjinnästä sekä niihin perustuvat vaatimukset oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.7.2023) - Uutiset
2.6.2023 8.11
Työtuomioistuin: Tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena - Professoriliiton mielestä professoreiden rekrytointikäytäntöjä tulee kehittääTyötuomioistuin on torstaina 1.6. antamassaan tuomiossa (H45/2023) todennut, että tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Järjestelmää ei työtuomioistuimen mukaan voi siten pitää sellaisenaan työsopimuslain vastaisena. Lainmukaisuus on ratkaistava tapauskohtaisesti työlainsäädännön periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon alan luonne ja sen erityistarpeet sekä yliopistoissa tehtävän työn erityispiirteet. - Uutiset
24.5.2023 11.40
Raskaana ollutta lähihoitajaa syrjittiin työsopimuksen keston ja työhönoton osalta - hovioikeus alensi korvauksiaHO arvioi, että kohtuullinen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli tässä tapauksessa 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Kantajalle työsuhteen keston raskauden vuoksi rajoittamisen nojalla tuomittu hyvitys oli alennettava 5 000 euroon. KO:n työhönottotilanteen osalta tuomitsema hyvitys oli määrältään kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 24.5.2023) - Uutiset
9.5.2023 11.00
Hovioikeus: Yhdistys purki kavalluksesta epäiltynä olleen työntekijän määräaikaisen työsopimuksen perusteettomastiKantaja oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa 19.2.2018 alkaen. Kantaja oli ollut epäiltynä yhdistyksen varojen kavalluksesta (1.1. - 30.9.2018) ja hallinnan loukkauksesta (10.10.2018). Syyttäjä oli 18.10.2019 tehnyt asiassa päätöksen syyttämättä jättämisestä. Kantajan määräaikainen työsuhde oli purettu 10.10.2018. Kyse oli HO:ssa ensinnäkin siitä, oliko yhdistyksellä ollut TSL 8 luvun 1 §:n tarkoittama erittäin painava syy päättää kantajan työsopimus. Mikäli tällaista syytä ei katsottu olleen, oli asiassa toiseksi kyse kantajan oikeudesta TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, korvauksen määrästä sekä työttömyyspäivärahan TSL 12 luvun 3 §:n mukaisesta vaikutuksesta korvauksen maksamiseen. (Vailla lainvoimaa 9.5.2023) - Uutiset
14.4.2023 14.00
OAJ: Määräaikaisten opettajien asemaan vihdoin merkittävä parannusMoni määräaikainen opettaja kärsii kesätyöttömyydestä, joka heikentää merkittävästi toimeentuloa. OAJ on pitkään hakenut ratkaisua asiaan, ja pieniä parannuksia on saatu aikaan. Tänä keväänä saavutettiin vihdoin merkittävä parannus OVTES-sopimusalalla työskenteleville määräaikaisille opettajille. - Uutiset
5.4.2023 15.00
Hovioikeus hylkäsi syytteen työsyrjinnästä ja vapautti lähihoitajan määräaikaisen työsuhteen päättäneen työnantajan edustajan tuomitusta rangaistuksestaSyytteen mukaan vastaaja oli ilman hyväksyttävää syytä asettanut lähihoitajan epäedulliseen asemaan muihin häneen verrattaviin työntekijöihin nähden purkamalla/päättämällä lähihoitajan työsuhteen yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisin toiminnan ja muun näihin rinnastettavan seikan perusteella. (Vailla lainvoimaa 5.4.2023) - Uutiset
6.3.2023 8.45
Työnantaja ei maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa ja toimitti lomautusilmoituksen sairauslomalla – tuomio työsyrjinnästäKymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi mm. kirpputoritoimintaa harjoittaneen yrittäjän työsyrjinnästä terveydentilan perusteella 40 päiväsakon sakkorangaistukseen, sekä maksamaan työntekijälle korvausta työsyrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä. (Vailla lainvoimaa 6.2.2023) - Uutiset
2.3.2023 8.30
Työsuojeluviranomainen valvoo nuorten työpaikkojaTyösuojeluviranomainen kohdistaa tänä vuonna tarkastuksia työpaikkoihin, jotka työllistävät erityisesti alle 30-vuotiaita työntekijöitä. Tarkastuksilla valvotaan, että työpaikoilla noudatetaan työsuhteen vähimmäisehtoja ja huolehditaan työturvallisuudesta. - Uutiset
27.1.2023 10.45
Liikkeen luouvutus: Yhtiö ei ollut mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt tasoittamaan palkkaeroja, ja poistanut niitä kohtuullisessa ajassa, vaan ne olivat muodostuneet pysyviksiHO katsoi yhtiön rikkoneen TSL 2 luvun 2 §:n mukaista tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja oli siten TSL 12 luvun 1 §:n nojalla velvollinen suorittamaan kantajille vahingonkorvausta työsopimuslain vastaisesta menettelystään. Kysymys myös kannevaatimusten tutkimisesta, väittämistaakasta sekä vanhentumisesta ja kanneajasta. (Vailla lainvoimaa 27.1.2023) - Uutiset
17.1.2023 11.15
Vakuutusoikeus: Työeläke - Työsuhteen päättyminenA:n 1.1.2018 alkanut määräaikainen työsuhde oli päättynyt 31.12.2019, mutta hän oli 1.1.2020 aloittanut uuden määräaikaisen työsuhteen samalla työnantajalla, samassa tehtävänkuvassa ja samalla työajalla. Koska A:n 1.1.2018 alkanut asiantuntijan osa-aikainen työ oli uudella määräaikaisella työsopimuksella jatkunut edellisen määräaikaisen työsuhteen kaltaisena 1.1.2020 alkaen, ei hänen 31.12.2019 saakka solmitun työsuhteensa voitu katsoa päättyneen työntekijän eläkelain 11 §:n 4 momentissa ja 13 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Näin ollen vakuutusoikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta vanhuuseläkkeeseen ajalla 1.1.2015 - 31.12.2017 olleen määräaikaisen työsuhteensa X Oy:ssä perusteella jo 1.1.2020 alkaen. - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
17.11.2022 14.05
Työtuomioistuin: Työvoiman tarve ei ollut pysyvä eikä työsopimusten solmiminen määräaikaisina ollut työehtosopimuksen vastaista Helsingin yliopistossaHenkilö oli toiminut Helsingin yliopiston palveluksessa samassa yksikössä yhteensä kahdeksassa määräaikaisessa, toisiaan välittömästi seuranneessa työsuhteessa, joista viisi ensimmäistä oli työsopimusten mukaan koskenut tutkijatohtorin tehtävää ja kolme viimeisintä yliopistonlehtorin tehtävää. Kaikkien työsuhteiden yhteenlaskettu pituus oli yli seitsemän vuotta. - Uutiset
26.10.2022 11.50
Hovioikeus: Eläintarha ei syrjinyt naispuolista hakijaa täyttäessään määräaikaisen eläintenhoitajan tehtävän - käräjäoikeuden tuomio kumottiinEläintarha oli voinut painottaa valinnassa kuljetuskoneiden käsittelytaitoja, eikä kantaja ollut osoittanut, että hänen ja tehtävään valitun mieshenkilön välisessä ansioituneisuudessa olisi sellainen ero, että syrjintäolettaman voitaisiin katsoa syntyneen. Näin ollen kanne oli tältä osin hylättävä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa esitetty näyttö tukenut sitä, että kantajan vetoama vireillä oleva riita-asia olisi vaikuttanut siihen, ettei kantajaa ollut kutsuttu haastatteluun. Kuten asiassa oli todettu, yksinomaan pelkkä väite tai epäily syrjinnästä eivät riitä syrjintäolettaman syntymiseen. Näin ollen kantaja ei ollut näyttänyt yhdenvertaisuuslain 28 §:n tarkoittamaa syrjintäolettamaa ja että häntä siten olisi syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi kanne oli myös tältä osin hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan eläintarhan säätiö sr:lle oikeudenkäyntikulut KO:ssa 13.000 eurolla ja HO:ssa 7.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin kantajan hyväksymää 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2022) - Uutiset
18.10.2022 10.27
Hovioikeus KKO:n palauttamassa työriidassa: Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy tehdä varastomiehen kanssa määräaikainen työsopimus sijaisuuden perusteellaHO katsoi, että yhtiöllä oli 28.9.2016 ollut perusteltu syy tehdä kantajan kanssa määräaikainen työsopimus sijaisuuden perusteella 31.12.2016 saakka, eikä sen tiedossa ollut sopimusta tehtäessä ollut työvoiman tarpeen jatkuminen alkuvuodelle 2017. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut tältä osin syytä muuttaa. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa 3.435,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.12.2019 lukien. Muilta osin KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa ja KKO:ssa yhteensä 4.460 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.10.2022) - Uutiset
19.9.2022 12.00
Kesätyövalvonta: Nuorella työntekijällä on oikeus saada opastusta ja ohjaustaTyösuojelutarkastajat tarkastivat kesän aikana yli 250 kaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan kesätyöpaikkaa. Kehotuksia työnantajille annettiin työterveyshuollosta ja kokonaan puuttuneista työvuoroluetteloista. Tämän vuoden valvonnassa nousi esiin myös perehdytys. Nuori työntekijä tulee aina perehdyttää työhönsä työsuhteen alussa. Tästä hyötyy myös työnantaja. - Uutiset
20.6.2022 11.50
Hovioikeus: Kaupunki syrji äitiysvapaalle jäänyttä määräaikaisena vuosilomasijaisena työskennellyttä ensihoitajaa sukupuoleen liittyvän syyn perusteella - hyvitystä 20 000 euroaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kaupunki syrjinyt kantajaa tasa-arvolain vastaisesti asettamalla hänet palvelussuhteen jatkumisesta päätettäessä epäedulliseen asemaan sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Kysymys oli ensinnäkin tilanteesta, jolloin kantajan määräaikainen palvelussuhde oli päättynyt eikä sitä ollut jatkettu. Lisäksi kysymys oli kantajan äitiysvapaan päättymistilanteesta, jolloin kantajaa ei ollut otettu keikkalistalle eikä hänelle ollut tarjottu sijaisuuksia. HO katsoi KO:n tavoi, ettei kaupunki ollut osoittanut, että sen menettely olisi johtunut muusta, hyväksyttävästä syystä kuin kantajan raskaudesta ja perhevapaasta. Asiassa kerrotuin perustein HO katsoi, että kaupunki oli menetellyt siten, että kantaja oli sukupuoleensa liittyvän syyn perusteella joutunut epäedulliseen asemaan. Kaupunki oli näin ollen syyllistynyt tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen syrjintään. Koska kaupunki oli menetellyt tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan vastaisesti, se oli lain 11 §:n nojalla velvollinen maksamaan kantajalle hyvitystä. HO katsoi kuten KO, että kohtuullinen hyvityksen määrä oli 20 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.6.2022) - Uutiset
21.4.2022 11.50
Seppo Koskinen – Vesa Ullakonoja: Nollatuntisopimukset aiheuttavat edelleen tulkintaongelmiaVuonna 2018 Suomessa nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin noin 106 000 palkansaajaa. Tämä oli noin viisi prosenttia kaikista 15 – 74-vuotiaista palkansaajista. Vuonna 2014 nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli 89 000 henkilöä (Tilastokeskus). Yleisimpiä toimialoja, joissa työskenteli nollatuntisopimuslaisia, olivat tukku- ja vähittäiskaupan (17 000 hlö), terveys- ja sosiaalipalveluiden (15 000 hlö) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (11 000 hlö) toimialat. Viiden toimialan palkansaajien määrään suhteutettuna nollatuntisopimus oli yleisin majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla, jolla työskentelevistä palkansaajista 15 prosentilla oli nollatuntisopimus (Tilastokeskus). Nollatuntisopimukset ovat siis lisääntyneet ja tätä kautta on syntynyt myös uusia ongelmia ymmärtää tällaisen sopimuksen yksityiskohtia ja merkitystä. - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
13.1.2022 13.13
EUT:n ennakkoratkaisu katolisen uskonnon opettajien vakinaistamista koskevassa asiassa - kirkkoviranomaisen myöntämän soveltuvuustodistuksen edellyttäminen ei oikeuta määräaikaisten työsopimusten uudistamistaKyse ei ole uskontoon eikä työsuhteen määräaikaisuuteen perustuvasta syrjinnästä. - Uutiset
31.12.2021 10.26
Työtuomioistuin: Taideyliopistolla ei ollut perusteltua syytä solmia professoreiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia noin viiden vuoden ajalleTT 2020:116: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.
TT 2020:117: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia taidehistorian ja -teorian professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin. - Uutiset
9.12.2021 16.00
Työryhmän mietintö työehtoja ja vaihtelevan työajan sopimuksia koskevista lakimuutoksista lausuntokierroksella 21.1.2022 saakkaTavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lausuntokierroksen jälkeen TEM jatkaa hallituksen esityksen valmistelua. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti. - Uutiset
7.9.2021 8.30
Tasa-arvovaltuutettu: Oppisopimuskoulutuksesta valmistuneen määräaikaisen työntekijän työsuhteen jatkuminenA pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986i) kielletyllä tavalla, kun häntä ei vakinaistettu eikä hänen työsuhdettaan jatkettu määräaikaisena sen jälkeen, kun hän oli valmistunut oppisopimuskoulutuksen mukaisesti erityisammattitutkintoon. A oli ollut ainoa naispuolinen oppisopimustyöntekijä ja ainoa neljästä samalla työnantajalla oppisopimuksessa olleesta määräaikaisesta työntekijästä, jonka työsuhdetta ei jatkettu. A:n työsuhde oli päättynyt keväällä 2020 valmistumiseen, ja hän oli ollut kesän muualla töissä. Kun A oli ollut työnantajaan syksyllä yhteydessä, hän sai tietää, että oppisopimuksessa ollut työntekijä B oli valmistunut A:n tavoin ja otettu vakituiseen tehtävään. Samalla työnantajalla oppisopimuskoulutuksessa olleet C ja D olivat puolestaan jatkaneet työskentelyä määräaikaisessa työsuhteessa. - Uutiset
22.7.2021 15.00
Hovioikeus: Kaupunki oli osoittanut kullekin määräaikaiselle työsopimukselle lainmukaisen perusteen - ulkoliikuntapaikoilla työskennelleen työntekijän muutosvaatimukset hylättin, mutta maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinHO totesi KO:n tavoin, että työsopimusten lukumäärästä tai niiden yhteenlasketusta kestosta taikka niistä muodostuvasta kokonaisuudesta ei voitu päätellä työvoiman tarpeen olleen pysyvää. Tarjolla olleen työn määrästä ja työn kausiluonteisuudesta esitetty selvitys huomioon ottaen asiassa ei myöskään ollut ilmennyt, että työnantaja olisi määräaikaisten sopimusten avulla pyrkinyt kiertämään työntekijän työsuhdeturvaa, vaan Helsingin kaupunki oli osoittanut kullekin määräaikaiselle työsopimukselle olleen lainmukainen peruste. Ottaen huomioon, että kantaja oli yksityishenkilö ja hänen vastapuolenaan oli ollut kaupunki, sekä asian suuri merkitys kantajalle ja tämän henkilökohtainen ja taloudellinen tilanne voitiin hänen velvoittamistaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan pitää kohtuuttomana. Samat perusteet soveltuivat myös hovioikeuskulujen korvausvelvollisuutteen. HO harkitsi oikeaksi, että kantaja velvoitetaan korvaamaan kaupungin kohtuulliseksi katsotuista oikeudenkäyntikuluista HO:ssa noin puolet eli 2.900 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.7.2021) - Uutiset
28.6.2021 9.00
Uusi ohje: Työharjoittelijalle annettujen etujen ja maksettujen korvausten verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään työharjoittelupaikan harjoittelijalle tarjoamien etujen ja maksamien kustannusten korvausten verotusta silloin, kun palkaton työharjoittelu kuuluu harjoittelijan opintoihin. Suoritusten ilmoittamista tulorekisteriin on käsitelty tarkemmin tulorekisteriohjeissa. Ohjeen luvussa 1 on tarkennettu sitä, että ohje ei koske muuta kuin opintoihin kuuluvaa työharjoittelua. Lisäksi lukuun 3 on lisätty työharjoittelijalle annettujen luontoisetujen arvostusperiaatteet. Uusi ohje on voimassa 24. kesäkuuta 2021 lukien toistaiseksi. Ohje korvaa 1.2.2019 annetun ohjeen. - Uutiset
9.6.2021 10.30
EUT:n ennakkoratkaisu julkisen sektorin työntekijöiden määräaikaisten työsopimusten uudistamisesta (Italia)Puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisen oikeuskäytännön mukaisesti tulkitulle kansalliselle lainsäädännölle, jossa yhtäältä sallitaan määräaikaisten työsopimusten uudistaminen odotettaessa julkisen sektorin työntekijöiden avointen toimien pysyvästi täyttämistä varten aloitettujen palvelukseenottomenettelyjen loppuun saattamista täsmentämättä kuitenkaan täsmällistä määräaikaa tällaisten menettelyjen loppuun saattamiseksi ja toisaalta kielletään sekä tällaisten työntekijöiden rinnastaminen muihin kuin vakituisiin, toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella työskenteleviin työntekijöihin että korvausten myöntäminen tällaisille työntekijöille. Puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että vuoden 2008 talouskriisiin liittyvillä puhtaasti taloudellisilla perusteilla ei voida oikeuttaa sitä, ettei kansalliseen oikeuteen sisälly mitään toimenpiteitä perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön ehkäisemiseksi ja seuraamusten määräämiseksi niiden väärinkäytöstä. - Uutiset
4.6.2021 11.00
EUT:n ennakkoratkaisu perättäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä yliopistossaMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen liitteen 5 lauseketta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla on säädetty yliopistotutkijoiden palvelukseen ottamisen osalta määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä kolmen vuoden ajaksi siten, että työsopimusta voidaan jatkaa vain yhden kerran enintään kahdeksi vuodeksi, ja jossa asetetaan yhtäältä tällaisten työsopimusten tekemisen edellytykseksi se, että ”suunnittelua varten” on käytettävissä resursseja ”tutkimus- ja opetustehtävien, täydentävää opetusta koskevien tehtävien sekä opiskelijapalvelutoiminnan toteuttamiseksi”, ja toisaalta näiden työsopimusten jatkamisen edellytykseksi se, että ”suoritetuista opetus- ja tutkimustehtävistä annettu arvio on positiivinen”, eikä kyseisessä säännöstössä ole tarpeellista vahvistaa objektiivisia ja avoimia perusteita sen varmistamiseksi, että kyseisten työsopimusten tekeminen ja uudistaminen vastaavat tosiasiassa todellista tarvetta, soveltuvat tavoitellun päämäärän saavuttamiseen ja ovat sen kannalta tarpeellisia. - Uutiset
2.6.2021 10.30
Työsopimusta ei näytetty pidennetyn hiljaisestiAsiassa oli ollut ratkaistavana se, oliko kantaja työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen siten, että työsuhde olisi muuttunut TSL 6 luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla toistaiseksi voimassa olevaksi. KO oli todennut, että kantajalla oli todistustaakka siitä, että hän oli työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen. KO oli hylännyt kanteen näyttämättömänä. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan vastaajalle tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisena pidettävinä oikeudenkäyntikuluina yht. 8.035,20 euroa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
28.5.2021 11.50
Hovioikeus: Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ensihoidossa työskennelleen kohdalla ei ollut sallittuaKuntayhtymä oli solminut 18.6.2016 alkaen kantajan kanssa kanteessa tarkoitetut 17 määräaikaista työsopimusta. Viimeisen määräaikaisen sopimuksen voimassaolo oli päättynyt 9.1.2019. Riidatonta oli ollut, ettei kantajalla ollut hoitotason ensihoitajan pätevyyttä. Työvoiman tarpeen pysyvyyttä tukevat seikat huomioon ottaen asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että kantajan määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto osoittivat työvoiman tarpeen pysyvyyden TSL 1 luvun 3 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Näin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ollut ollut kantajan kohdalla sallittua. Kantajan työsopimuksen oli siten katsottava olleen toistaiseksi voimassa. Kantaja työsuhde oli kestänyt hiukan yli 2,5 vuotta. Kantaja oli ollut työttömänä pääkäsittelyn ajankohtana reilun vuoden. Oikeana korvauksena pidettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 15.30
Hovioikeus: Työsuhde päätettiin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteellaHO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan työsuhde ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva ja oliko koeajasta sovittu. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhde päätetty perusteettomasti ja, mikäli näin oli, oliko vastaajayhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kysymys oli vielä korvauksen määrästä ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO totesi, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen koeajalla 20.8.2018 tämän ilmoitettua yhtiölle sairastumisestaan. HO katsoi toisin kuin KO kantajan jo tämän johdosta osoittaneen, että työsuhteen päättämisen peruste oli mahdollisesti ollut epäasiallinen. HO totesi edelleen, että vaikka työsuhteen päättämiseen oli mitä ilmeisimmin ollut vaikuttamassa myös kantajan aikaisempi menettely, siihen oli kuitenkin lopulta johtanut hänen sairastumisensa ja siihen liittyvän ilmoituksen totuudenmukaisuutta koskeva työnantajan epäily, joka oli kantajan toimittamaan sairauslomatodistukseen nähden osoittautunut aiheettomaksi. (Vailla lainvoimaa 75.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskeva puitesopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan tulkinnasta (Italia)Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 1999/70/EY – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Asialliset syyt, jotka oikeuttavat määräaikaisten työntekijöiden erilaisen kohtelun – Direktiivi 98/59/EY – Joukkovähentäminen – Lainvastaisen joukkovähentämisen kohteena olevalle työntekijälle annettavaa suojaa koskeva kansallinen säännöstö – Vähemmän edullisen suojajärjestelmän soveltaminen määräaikaisiin sopimuksiin, jotka on tehty ennen järjestelmän voimaantulopäivää ja jotka on muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi tämän päivämäärän jälkeen - Uutiset
1.3.2021 11.00
Hovioikeus tutki kantajan pääkäsittelyssä esittämän väitteen avoimien työpaikkojen ilmoittamatta jättämisestä aiheutuneesta vahingosta - määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleen korvausvaatimukset oli voitu hylätäKantaja oli kanteessaan toissijaisesti vaatinut työnantajan velvoittamista suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta. Kantaja oli perustellut kanteessa esittämiään vaatimuksia muun ohella sillä, että työnantaja oli TSL 2 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla laiminlyönyt tiedottaa avoimista työpaikoista. Kysymys ei siten ollut HO:ssa ollut kanteen muuttamisesta, vaan jo KO:sa esitettyjen seikkojen sellaisesta uudesta oikeudellisesta luonnehdinnasta, jota OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin säännös ei rajoita. HO tutki kantajan esittämän TSL 2 luvun 6 §:n rikkomiseen perustuvan toissijaisen vahingonkorvausvaatimuksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
26.2.2021 11.00
Unionin tuomioistuin arvioi vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytyksiä (Luxembourg)BUSINESSEUROPEn, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8.3.2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/18/EU liitteenä olevan vanhempainvapaata koskevan 18.6.2009 tehdyn (tarkistetun) puitesopimuksen 1 lausekkeen 1 kohtaa, 1 lausekkeen 2 kohtaa, 2 lausekkeen 1 kohtaa sekä 3 lausekkeen 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että asianomainen vanhempi on työskennellyt työpaikassa vähintään 12 kuukauden yhtäjaksoisen ajanjakson ajan välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista. Nämä lausekkeet ovat sitä vastoin esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että vanhemmalla on työntekijän asema lapsensa syntymä- tai adoptiohetkellä. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminenVäliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista. - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksiTyötuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. - Uutiset
22.12.2020 10.31
KHO:n ratkaisu työnantajan työntekijän puolesta kantamien kustannusten (työntekijän oleskelulupa ja Relocation-paketti) ennakonpidätyksestäAsiassa oli ratkaistavana, muodostavatko A Oy:n sen työntekijän puolesta kantamat työntekijän oleskelulupahakemukseen liittyvät kustannukset ja Relocation-paketin palveluiden kustannukset sellaista työntekijän ansiotuloa, josta yhtiö on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. KHO katsoi, että määräaikaisella työsopimuksella työskentelevälle palkansaajalle hankittavaan työntekijän oleskelulupaan liittyvän ulkopuoliselle palveluntarjoajalle maksettavan palkkion tai korvauksen työntekijälle ei ole sellaista työntekijän veronalaista ansiotuloa, josta yhtiö olisi velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. Työntekijöille tarjotun Relocation-paketin palveluiden ei katsottu luonteeltaan rinnastuvan TVL 69 b §:ssä tarkoitettua työntekijän koulutukseen, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Kustannusten katsottiin olevan työntekijöiden elantomenoja, joista A Oy:n oli toimitettava ennakonpidätys. - Uutiset
27.11.2020 10.28
Myyjän työsopimusta ei ollut pidettävä käräjäoikeuden katsomalla tavalla tai muutoinkaan toistaiseksi voimassa olevana - yhtiö vapautettiin maksuvelvollisuudestaVastaaja Oyj:n käsityksen mukaan kantajan työskentely sen palveluksessa oli perustunut kuuteen määräaikaiseen työsopimukseen. KO oli katsonut, että yhtiön työvoiman tarve oli muuttunut 1.2.2016 pysyväksi, minkä vuoksi kantajan työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana tästä viidennen sopimuskauden alkamisesta lukien. HO totesi johtopäätöksenään, ettei yhtiö ollut pyrkinyt kiertämään toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen liittyvää työsuhdeturvaa, vaan pyrkimyksenä näytti olleen pikemminkin tarkoitus turvata työnantajan velvollisuus kohdella työntekijöitään tasapuolisella tavalla työnantajan kulloinenkin resurssitarve huomioon ottaen. Asiassa lausutuin perustein myyjän työsopimusta ei ollut pidettävä KO:n katsomalla tavalla tai muutoinkaan toistaiseksi voimassa olevana. Kantajan kanne tuli hylätä. KO:n tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin maksuvelvollisuudesta kantajalle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2020) - Uutiset
4.11.2020 10.00
Hovioikeus: Seurakunta ei syrjinyt 17 vuoden ajan kausityöntekijänä työskennellyttä miespuolista hakijaaHO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kantajaa ollut pidettävä ansioituneempana kausityöntekijän tehtävään kuin A:ta. Koska syrjintäolettamaa ei ollut ansiovertailun perusteella syntynyt eikä asiassa ollut esitetty muutakaan perustetta katsoa kantajan tulleen syrjityksi sukupuolensa perusteella, edellytyksiä tasa-arvolakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. Koska asiassa esitetyn näytön perusteella ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että varallaolokorvauksen vaatiminen olisi vaikuttanut kantajan jättämiseen haastatteluun kutsumatta ja tehtävään valitsematta, edellytyksiä yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
23.10.2020 15.30
Hovioikeus: Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä oli määräaikaisia työsuhteita käyttämällä kiertänyt vakituisiin työsuhteisiin liittyvää irtisanomissuojaaKO oli katsonut, että kantajan kanssa oli tehty runsaan neljän vuoden aikana kolmekymmentä peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. Epäselväksi oli jäänyt, mitä kantajan työtodistukseen merkityt todistajan selvitystä lyhyemmät ja lukuisammat työtehtävien ajanjaksot olivat tarkoittaneet. HO totesi, että kantajan määräaikaisten työsuhteiden perusteet, niiden määrä ja yhteenlaskettu ajallinen kesto sekä vastaajan jatkuvasti määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden määrä osoittivat, että toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden tavanomaisista poissaoloista johtuvat työnantajan sijaistustarpeet olivat olleet jatkuvia ja pysyviä. Vastaajalla oli siten ollut sen tavanomaisessa toiminnassaan pysyvä työvoiman tarve. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: EUT:n vuokratyöstä annettu ennakkoratkaisu C-681/18 – lyhyt arviointi Suomen kannaltaEuroopan unionin tuomioistuimen tuomio liittyi etupäässä siihen, miten ja millaisia rajoja vuokratyödirektiivi asettaa kansalliselle lainsäädännölle. Arvioitaessa Suomen työsopimuslakia Euroopan unionin tuomion perusteella lainsäädäntömme hyvin täyttää vuokratyödirektiivin vaatimukset. Käsittelen tuomiota lopuksi lyhyesti siltä kannalta, miten se suhtautuu suomalaiseen oikeuskäytäntöön. Vaikka EUT arvioi tilannetta, joka meillä ei voi olla mahdollinen, se esitti kuitenkin sellaisia näkökohtia, jotka on syytä huomioida myös Suomessa. - Uutiset
13.10.2020 12.15
Neuvosto hyväksyi päätelmät kausityöntekijöiden ja muiden liikkuvien työntekijöiden työ- ja elinolojen parantamisestaNeuvoston hyväksymissä päätelmissä todetaan, että kausityöntekijät ja liikkuvat työntekijät eri puolilla EU:ta ovat usein alttiita epäsuotuisille työ- ja elinoloille ja hyväksikäytölle, eikä heille anneta riittävästi tietoa vastuista ja oikeuksista. Covid-19-pandemian aikana jotkin näistä ongelmista ovat kärjistyneet ja tulleet entistä näkyvämmiksi. Samalla neuvosto tunnustaa, että kausityöntekijät ja muut liikkuvat työntekijät ovat antaneet merkittävän panoksen sisämarkkinoiden toimintaan myös meneillään olevan kriisin aikana. - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeenRomanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
2.10.2020 10.00
Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon kestosta riippumattaKantaja oli katsonut, ettei yhtiöllä ollut ollut perusteltua syytä solmia määräaikaista työsuhdetta päättymään 31.12.2016 ottaen huomioon kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon keston 31.5.2017 saakka ja muutenkin yhtiön tarjolla olleen työn arvioitavissa oleva kesto. Yhtiön mukaan työsopimuksen kesto ei ollut ollut sidoksissa yksinomaan toisen työntekijän poissaoloon vaan yhtiöllä oli ollut jatkuvasti oikeus arvioida työvoiman tarve muillakin perusteilla. KO oli katsonut, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen 31.12.2016. Yhtiö ei ollut antanut kantajalle työsuhteen aikana selvitystä niistä määräaikaisuuden perusteista, jotka yhtiö oli tässä oikeudenkäynnissä osoittanut sillä olleen. Yhtiön laiminlyönti ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020, Valituslupa myönnetty) - Uutiset
18.9.2020 16.00
Toistaiseksi vai määräaikaiseksi tehty työsopimusHO katsoi työnantajan täyttäneen tässä tapauksessa näyttövelvollisuutensa työsopimuksen määräaikaisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
20.7.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu italialaisen rauhantuomarin palkkausta koskevassa riidassaEnnakkoratkaisupyyntö – Tutkittavaksi ottaminen – SEUT 267 artikla – Kansallisen tuomioistuimen käsite – Arviointiperusteet – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2003/88/EY – Soveltamisala – 7 artikla – Palkallinen vuosiloma – Direktiivi 1999/70/EY – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 2 ja 3 lauseke – Määräaikaisen työntekijän käsite – Rauhantuomarit ja varsinaiset tuomarit – Erilainen kohtelu – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Asiallisten syiden käsite - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessaAsiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
14.4.2020 14.00
Työhönvalmentajien määräaikaisille työsuhteille ei ollut perustetta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenAsiassa oli arvioitava, oliko kaupungilla ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin lainkohdassa tarkoitettu perusteltu syy solmia kantajien kanssa työn projektiluonteisuudesta johtuvia toisiaan seuranneita määräaikaisia työsopimuksia vai oliko kantajien työsopimuksia pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Asiassa mainituin perustein kaupungin esittämän kehittämisprojektin yhteys kantajien työtehtäviin oli jäänyt näyttämättä. Perustetta solmia työsuhteita määräaikaisina ei siten ollut ollut, ja niiden oli katsottava olleen alusta asti kunkin kantajan osalta toistaiseksi voimassa olevia. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi kaupungin näyttäneen, että työsopimusten tekemiseen määräaikaisina oli ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
20.3.2020 11.26
Unionin tuomioistuin tulkitsi ”perättäisten määräaikaisten työsuhteiden” käsitettäJäsenvaltiot eivät voi jättää "perättäisten määräaikaisten työsuhteiden" käsitteen ulkopuolelle tilannetta, jossa työntekijä toimii pitkäaikaisesti useiden nimitysten perusteella viransijaisena, kun kilpailumenettelyä ei ole järjestetty, minkä vuoksi hänen työsuhdettaan on jatkettu implisiittisesti aina vuosi kerrallaan. Se, että työntekijä on antanut suostumuksensa perättäisten määräaikaisten työsuhteiden solmimiseen, ei estä häntä saamasta määräaikaista työtä koskevassa puitesopimuksessa hänelle annettua suojaa. - Uutiset
23.1.2020 13.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen tulkinnasta - työsuhdetta sääntelevän järjestelmän kansallisessa oikeudessa tarkoitettuun julkiseen tai yksityiseen luonteeseen perustuva erilainen kohteluMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä minkäänlaisen korvauksen maksamisesta sen enempää väliaikaisina virkamiehinä työskenteleville määräaikaisille työntekijöille kuin vakinaisille virkamiehille, jotka työskentelevät toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, heidän tehtäviensä päättyessä, vaikka siinä säädetään mainitunlaisen korvauksen maksamisesta työsopimussuhteisille työntekijöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, irtisanottaessa heidän työsopimuksensa objektiivisesta syystä. SEUT 151 ja SEUT 153 artiklaa ja direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä minkäänlaisen korvauksen maksamisesta väliaikaisina virkamiehinä työskenteleville määräaikaisille työntekijöille, kun heidän tehtävänsä päättyvät, vaikka korvaus myönnetään määräaikaisille työsopimussuhteisille työntekijöille, kun heidän työsopimuksensa päättyy. - Uutiset
1.11.2019 15.00
Vuoden pituiselle määräaikaiselle työsopimukselle ydinvoimatyömaalla ei ollut perusteltua syytä - työntekijälle korvaukseksi 10 kuukauden palkka ja yt-lain mukaisena hyvityksenä 16 000 euroaHO katsoi, että kantajan tekemän työn tarvetta oli perusteltua pitää TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta pysyvänä. Vastaajayhtiöllä (sivuliike) ei siten ollut ollut laissa tarkoitettua perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen, vaan työsopimusta oli KO:n katsomin tavoin pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Vaikka kantaja ei ollut nimenomaisesti näytetty irtisanotun henkilöön liittyvistä syistä, olivat nämä KO:n tuomiosta ilmenevät seikat osaltaan vaikuttaneet hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi henkilöksi. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kk palkkaa vastaavan määrän. HO hyväksyi myös KO:n tuomion perustelut korvaukseksi menetetyistä palkkaeduista harkituista 5 kk palkkaa vastaavasta määrästä ja aineettomaksi korvaukseksi harkitusta 4 kk palkkaa vastaavasta määrästä. KO:n tuomiota muutettiin siten, että vastaajayhtiö velvoitettiin maksamaan kantajalle yt-lain 62 §:n mukaisena hyvityksenä KO:n tuomitseman 25 000 euron sijasta 16 000 euroa KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
14.10.2019 11.45
Seppo Koskinen: Koeaikaehto oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehdyssä työsopimuksessaHelsingin käräjäoikeuden tuomiossa 5.7.2018 nro 36212, josta tehty valitus Helsingin hovioikeuteen peruttiin (3.10.2019 S 18/2093), käräjäoikeus oli päätynyt siihen, että oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehtyyn työsopimukseen sovittu koeaikaehto oli työsopimuslain vastainen. Tuomion erityisenä ongelmana ei ole vain töiden mahdollinen samankaltaisuus, jota käräjäoikeus arvioi, vaan myös se, muuttuuko työntekijän asema (työsuhteen ”luonne”) olennaisesti siirryttäessä oppisopimuskoulutuksen työsuhteesta normaaliin työsuhteeseen. Jos muutos on olennainen ja vaikuttaa työnteon suorittamiseen, myös koeaikaehdon sopimisen on oltava tällöin mahdollista. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä töiden samankaltaisuutta, vaan sitä, ovatko oppisopimustyösuhde ja tämän jälkeinen normaali työsuhde riittävän samanlaisia estämään koeaikaehdosta sopimisen oppisopimuksen jälkeisessä työsuhteessa. - Uutiset
13.9.2019 15.30
Hovioikeus arvioi määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä ja jutun hävinneelle työntekijälle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuuttaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että työvoiman tarve ei ollut ollut pysyvä. Kuluvastuun osalta HO totesi, ettei valitus ollut ilmeisen perusteeton ja hänen asemansa yksittäisenä työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista tässä tapauksessa. Asiassa oli kuitenkin selvitetty, ettei työntekijä viime kädessä joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan, vaan oikeudenkäyntikuluriski oli siirretty hänelle oikeusapua antaneelle ammattiliitolle. Tällaisessa tilanteessa asianosaisten asemassa ei ole sellaista epäsuhtaa, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiselle olisi kokonaisuutena arvioiden perusteita. (Vailla lainvoimaa 13.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 10.30
Uusi työaikalaki vaikuttaa työaikaa koskeviin poikkeuslupiinUusi työaikalaki tuo muutoksia työsuojeluviranomaisen myöntämiin poikkeuslupiin ja jo myönnettyjen poikkeuslupien voimassaoloon. Muutoksia tulee työvuoroluetteloita, yötyötä, jaksotyötä ja säännöllistä työaikaa koskeviin poikkeuslupiin. Uusi työaikalaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
5.9.2019 15.24
Hovioikeuskin piti selkänsä loukanneen 56-vuotiaan lähihoitajan työsuhteen irtisanomista perusteettomana - yksistään se seikka, että työntekijää on työnantajan taholta kehotettu hakemaan haluamiansa avoinna olleita tehtäviä, ei täytä työn tarjoamisvelvollisuuttaA oli työskennellyt X:n sotessa ja sen edeltäjällä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa lähes 37 vuoden ajan. A:n työsuhteen päättämisen perusteeksi oli ilmoitettu A:n työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen aleneminen. Hylättyään X:n soten vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta, HO totesi KO:n tuomion perusteluihin viitaten A:n työkyvyn olleen olennaisesti ja pysyvästi alentunut tämän lähihoitajan tehtävän hoitamiseksi. HO totesi myös, että X:n sotella oli ollut esitetyn selvityksen perusteella avoinna tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimukset A olisi voinut täyttää. X:n sote ei ollut osoittanut asiassa selvittäneensä A:n soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin, eikä X:n sotella ollut ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisperusteen ja siihen sisältyvän uudelleensijoittamisvelvollisuuden osalta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut myös korvauksen (14 kk:n palkka) osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
26.8.2019 15.21
Käräjäoikeus arvioi lääketentin tekemättä jättäneen lähihoitajan määräaikaisten työsopimusten perustellun syyn ja työsopimuksen päättämisperusteen olemassaoloaAsiassa oli ollut kyse ennen kaikkea määräaikaisten työsopimusten perustellun syyn olemassaolon ja työsopimuksen päättämisperusteen olemassaolon arvioinnista. KO vahvisti, että kantajan työsopimuksia oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina ja vastaaja oli ilman laillista syytä päättänyt kantajan työsuhteen. KO arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi 5 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta korvauksena aineettomasta vahingosta oli pidettävä 2 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle B:n sosiaali- ja terveyspiirille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.8.2019) - Uutiset
22.8.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikkeen luovutuksen edellytyksiä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevassa riidassaHO katsoi, että asiassa oli tapahtunut liikkeen luovutus. Tuomiossa arvioitiin myös sitä, oliko kantajalla solmimastaan määräaikaisesta työsopimuksesta huolimatta ollut oikeus esittää vaatimuksia yhtiön vastattavaksi siirtyneen, perusteetta päätetyn toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella. HO katsoi, että ehdoiltaan heikompi työsopimus ei estänyt kantajaa vaatimasta toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella korvauksia. Tuomittujen korvausten osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko mitattaessa H:lle ja S:lle maksettavaksi tuomittuja korvauksia otettava huomioon, että H oli ollut ennen liikkeen luovutusta työsuojeluvaltuutettu ja S pääluottamusmies. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei korvauksen määrän muuttamiseen ollut aihetta H:n ja S:n osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut perustetta M:n, N:n ja V:n osalta. K:n korvauksen osalta HO katsoi, että K:lle maksettavaksi tuomittava korvaus oli 8 kuukauden palkkaa vastaava palkka, josta 2 kuukautta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Myös työllisyysrahastolle (ent. työttömyysvakuutusrahasto) maksettavia korvauksia muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.8.2019) - Uutiset
25.6.2019 15.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu palkanlisän epäämisestä määräaikaisilta opettajiltaMääräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan palkanlisän voivat saada ainoastaan vakinaisina virkamiehinä toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen otetut opettajat eivätkä muun muassa opettajat, jotka on otettu palvelukseen julkishallinnon määräaikaisiksi sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi, mikäli työskenteleminen tietyn palvelusajan verran on ainoa edellytys kyseisen lisän myöntämiseksi. - Uutiset
13.6.2019 14.40
EU hyväksyi työehtodirektiivin ja työelämän tasapaino -direktiivinEU:n neuvosto on hyväksynyt lopullisesti direktiivin avoimista ja ennakoivista työehdoista (ns. työehtodirektiivi) sekä työelämän tasapaino -direktiivin. Direktiivit hyväksyttiin Luxembourgissa 13.6. pidetyssä työministereiden kokouksessa. Direktiivit on pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluttua voimaan tulosta. Euroopan parlamentti on jo aiemmin hyväksynyt direktiivit osaltaan. Direktiivit tulevat voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun ne on julkaistu virallisesti – eli myöhemmin kesällä 2019. - Uutiset
28.5.2019 11.20
Seppo Koskinen: Määräaikainen työsopimus vuokratyössä – KKO:2019:45Vuokratyössä on pitkään käytetty määräaikaisia työsopimuksia ja tälle on esitetty olevan kyseisen työn erityispiirteistä johtuva perusteltu syy. Korkein oikeus jo tuomiossaan KKO 2012:10 määritteli rajoituksia vuokratyönantajan kyseiselle oikeudelle. Mahdollisesti asia ei kuitenkaan tällä tuomiolla tullut riittävän selväksi ja siksi kysymys otettiin uudelleen ratkaistavaksi. - Uutiset
16.5.2019 9.26
KKO piti vuokratyöntekijöiden peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia toistaiseksi voimassa olevinaHenkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö oli tehnyt työntekijöiden kanssa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimusten ehtojen mukaan työsuhde päättyi vuokrayrityksen asiakasyhtiön työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä työsopimuksessa arvioituna päivänä. Kun työsopimuksista ilmenevien syiden perusteella työnantajan työvoiman tarvetta ei voitu arvioida tilapäiseksi ja kun työnantaja ei ollut muuta selvittänyt, työsopimuksia oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina, ja työntekijöillä oli oikeus irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvauksiin. Työntekijöillä ei ollut oikeutta korvaukseen työsopimusten perusteettomasta päättämisestä, koska työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanoa työsopimukset tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ja koska työsopimusten päättämiseen ei ollut liittynyt työntekijöitä loukkaavia piirteitä. - Uutiset
16.4.2019 14.54
Euroopan parlamentti hyväksyi parannuksia keikkatalouden työntekijöiden oikeuksiinMepit hyväksyivät tiistain (16.4.) äänestyksessä vähimmäisoikeudet pätkätyötekijöille, tarvittaessa töihin kutsuttaville sekä alustatalouden (esim. Uber) työntekijöille. Jäsenmailla on kolme vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä.
- Vähimmäisoikeudet satunnaisessa tai lyhyessä työsuhteessa oleville työntekijöille
- Työehtojen pitää olla selvät työntekijälle ensimmäisestä päivästä alkaen, perustellusta syystä enintään seitsemän päivän jälkeen
- Koeaika voi enimmillään olla kuusi kuukautta - Uutiset
12.4.2019 8.00
Unionin tuomioistuin: Palvelusopimuksen irtisanomisen johdosta irtisanotuille määräaikaisille työntekijöille voidaan maksaa pienempi irtisanomiskorvausMääräaikaisesta työstä 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan pääasioissa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa työnantajan ja tämän asiakkaan välisen palvelusopimuksen irtisanomisesta yhtäältä seuraa, että tämän työnantajan ja tiettyjen työntekijöiden väliset tiettyä urakkaa tai palvelua koskevat työsopimukset päättyvät, ja toisaalta aiheutuu mainitun työnantajan palkkaamien vakituisten työntekijöiden joukkovähentäminen objektiivisista syistä, ensin mainituille työntekijöille työsuhteen päättymisen perusteella maksettu korvaus on pienempi kuin vakituisille työntekijöille työsuhteen päättymisen perusteella maksettu korvaus. - Uutiset
10.4.2019 11.32
Koeaikapurku sairauden perusteella - hovioikeus alensi työnantajan edustajille työsyrjinnästä tuomittavat rangaistukset ja kärsimyskorvaukset puoleenAsiassa oli todettu, ettei työnantajan myöhemmin esittämät työsuhteet purkamisen perusteet olleet tulleet näytetyiksi toteen. Työnantaja ei ollut näyttänyt muutakaan hyväksyttävää syytä työsuhteen purulle. Työnantaja oli ollut tietoinen A:n sairaudesta ja sairaslomasta. Sen vuoksi oli selvää, että työsuhteen purkamisen syynä oli ollut A:n sairaus. Hänet oli tahallaan asetettu epäedulliseen asemaan terveydentilansa perusteella. HO tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja liiketoimintajohtajan molemmat KO:n tuomitseman 50 päiväsakon asemasta 25 päiväsakon rangaistukseen ja korvamaan työntekijälle kärsimyksestä yhteisvastuullisesti KO:n tuomitseman 1 000 euron asemasta 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019, Valituslupa myönnetty. HO:n tuomiota on muutettu 17.12.2020, ks. KKO:2020:97) - Uutiset
1.4.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio syrjinnästä perhevapaalle jäämisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle tasa-arvolain mukaista hyvitystäHO katsoi, ettei kunta ollut osoittanut, että sillä oli ollut A:n ja B:n tai ainakaan A:n valintaan kysymyksessä oleviin tehtäviin hyväksyttävä syy. Kunta oli siten rikkonut tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa. Ottaen huomioon kysymyksessä olevan syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä muut asiassa mainitut olosuhteet HO piti hyvityksen oikeana määränä tässä tapauksessa 6.000 euroa. Enemmälti sitä koskeva valittajan vaatimus oli hylättävä. Valittaja oli vapautettava velvollisuudesta korvata kunnan oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja kunta oli OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n perusteella velvollinen korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa kummassakin oikeusasteessa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
19.3.2019 11.26
Seppo Koskinen: Määräaikaisen virka- ja työsuhteen irtisanomisesta – perusteettomia eroja lainsäädännössäJulkisen ja yksityisen sektorin palvelusuhteiden sääntelyssä on tunnetusti monenlaisia eroja. Keskeisin näistä liittyy virkasuhteissa säädettyyn virkasuhteen jatkuvuuteen tilanteessa, jossa virkasuhteen päättäminen on todettu laittomaksi. Työsopimussuhteissa laittomasta päättämisestä seuraa vain korvausvelvollisuus. Tässä yhteydessä käsittelen eroavuuksia vain määräaikaisen virkasuhteen ja määräaikaisen työsuhteen päättämisen yhteydessä siltä osin, kuin kyse on työnantajan oikeudesta irtisanoa määräaikainen palvelusuhde. Mielestäni tältä osin lainsäädännössä olevat erot ovat perusteettomia. - Uutiset
13.3.2019 14.47
Työtuomioistuin: Työnantaja ei menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti vähentäessään määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivätTyönantaja oli vähentänyt määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivät. Huomioon ottaen työehtosopimuksen sanamuodon sekä sen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoi, ettei työnantaja ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
20.2.2019 9.00
Tasa-arvovaltuutettu: Määräaikainen työsopimus päätettiin vanhempainvapaan aikanaTasa-arvovaltuutettu katsoi, että tapauksessa syntyy syrjintäolettama. Näyttää siltä, että A:n työsuhde on päätetty perhevapaan vuoksi. A ei ollut saanut pyytämäänsä vuosityöaikaista osa-aikaista tehtävää, mutta työnantaja oli samaan aikaan tehnyt vuosityöaikaisen osa-aikaisen työsopimuksen B:n kanssa, joka oli A:n tavoin työskennellyt useamman vuoden määräaikaisilla työsopimuksilla mutta ei ollut ollut perhevapaalla työsopimuksen alkaessa. B:n työsopimus oli myös vakinaistettu. - Uutiset
8.2.2019 12.30
Avoimet ja ennakoitavat työolot: komissio on tyytyväinen alustavaan sopimukseenEuroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät torstaina (7.2.) alustavaan sopimukseen komission ehdotuksesta uudeksi direktiiviksi, jolla luodaan avoimemmat ja paremmin ennakoitavat työolot varsinkin epätyypillisissä työsuhteissa oleville työntekijöille. Alustava sopimus on vielä hyväksyttävä muodollisesti Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. - Uutiset
25.10.2018 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen tulkinnastaPuitesopimus on esteenä lainsäädännölle, jonka nojalla työsuhteita yleisesti säänteleviä oikeussääntöjä, joilla sanktioidaan perättäisten määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä siten, että määräaikainen sopimus määritellään automaattisesti uudelleen toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi työsuhteen jatkuessa yli tietyn määräpäivän, ei sovelleta sinfoniaorkesteri- ja oopperasäätiöiden toimialalla, kun kansallisessa oikeusjärjestyksessä ei ole mitään muuta tehokasta toimenpidettä, jolla sanktioitaisiin alalla todettuja väärinkäytöksiä. - Uutiset
18.9.2018 11.30
Vierashuoneessa prof. Seppo Koskinen: Koeajan pidentäminen voisi olla hyväksyttävä kompromissi irtisanomisperusteiden keventämiskiistassaUseiden työntekijäjärjestöjen ja hallituksen välinen kiista irtisanomisperusteiden keventämisestä pienissä yrityksissä on jo synnyttänyt poliittisia mielenilmaisuja ja varmasti tulee niitä lisäämään, kun hallituksen esitys valmistuu. - Uutiset
22.5.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Liikalihavuus ei oikeuta eriarvoiseen kohteluun - KKO:2018:39Euroopan unionin tuomioistuin on jo muutamia vuosia sitten linjannut, että liikalihavuus voidaan edellytysten täyttyessä luokitella vammaksi työelämässä (C‑354/13). Oikeus katsoi, että jos ylipaino vaikuttaa työntekijän suoriutumiseen työtehtävistä, se voidaan katsoa vammaksi. Vammaisuus puolestaan on erikseen mainittu syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä. Liikalihavuutta on arvioitu myös Suomessa syrjintäkriteerinä. Meillä liikalihavuus voi olla syrjintää myös terveydentilan vuoksi. Korkeimmassa oikeudessa tämä lähestymistapa on nyt hyväksytty. - Uutiset
18.5.2018 9.17
KKO:n ratkaisu ylipainoisen työntekijän syrjinnästä - hovioikeuden tuomio kumottiinA oli työskennellyt 16.3.2011 - 31.7.2012 työnantajayhtiön palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti kolmessa määräaikaisessa työsuhteessa linja-autonkuljettajana. Yhtiö ei ollut viimeisen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen solminut A:n kanssa uutta työsopimusta. Työterveyslääkäri ei A:n ylipainon vuoksi ollut arvioinut A:n sopivuutta työhön eikä siten myöskään kirjoittanut A:lle sopiva työhön -lausuntoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin perustein katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta tämän terveydentilan perusteella. HO:n tuomio kumottiin. Ks. KKO:2018:31. - Uutiset
26.4.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Syrjintä työhönotossa ja korvattava vahinko – KKO:2018:31Tuomiossa oli kysymys ensi sijassa siitä, onko yhtiö syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella työhönotossa, kun yhtiö on päättänyt, ettei A:lle enää tarjota uusia määräaikaisia työsopimuksia sillä perusteella, että A:n käytettävyys tilapäisenä työntekijänä on sairauspoissaolojen vuoksi heikentynyt. Koska tuomiossa katsottiin näin tapahtuneen, seuraavaksi kysymys oli vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytyksistä. Lisäksi kysymys oli siitä, onko A oikeutettu yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. - Uutiset
18.4.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Työsopimuksen irtisanominen ja irtisanomisaikana tarjotusta samaa työtä koskevasta määräaikaisesta työsopimuksesta kieltäytyminen – KKO:2018:26Korkein oikeus käsitteli uusimmassa tuomiossaan kollektiivisella perusteella suoritetun irtisanomisen useita peruskysymyksiä (irtisanomisen laittomuutta, irtisanomisen peruuttamista, asteikkokorvauksen mittaamista ja saadun työttömyyskorvauksen vähentämistä). Kyse ei ollut arvioinnin merkittävistä uusista avauksista tai ylimalkaan lopputulosten huomattavasta prejudikaattiarvosta. Silti työoikeuden näkökulmasta voidaan pitää hyvänä sitä, että korkein oikeus antaa myös perusratkaisuja kollektiivisen irtisanomisen keskeisistä oikeuskysymyksistä. Vaikka tuomiossa käsitellyistä asioista on jo alemmantasoisia ratkaisuja ja vaikka korkeimman oikeuden uusi päätös koskee vain tietynlaista asiatilannetta, käytännön työelämä edellyttää julkaistuja tuomioita nimenomaan korkeimmasta oikeudesta. - Uutiset
17.4.2018 8.00
Syrjjintäepäily: määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu raskauden takiaHenkilö A on pyytänyt tasa-arvovaltuutettua selvittämään, onko häntä kohdeltu tasa-arvolain vastaisesti, kun hänen työsopimustaan ei jatkettu enää sen jälkeen kun hän jäi äitiysvapaalle, vaikka työ olisi jatkunut. Työnantaja oli rekrytoinut uusia työntekijöitä samana vuonna samoihin tehtäviin. - Uutiset
16.4.2018 11.00
KKO:n ratkaisu syrjinnästä työhönotossa terveydentilan perusteella ja vahingonkorvauksestaA oli työskennellyt X Oy:ssä lukuisissa lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa tilapäisenä ahtaajana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella, kun se oli lakannut tarjoamasta A:lle töitä hänen sairauspoissaolojensa vuoksi. Yhtiö tuomittiin maksamaan A:lle vahingonkorvausta TSL 12 luvun 1 §:n perusteella. - Uutiset
6.4.2018 11.30
KKO: Työnantajan olisi uuden määräaikaisen työsopimuksen tarjoamisen sijasta tullut peruuttaa irtisanominen, kun perustetta irtisanoa työsopimus ei ollut enää työsuhteen päättyessäTyönantaja oli helmikuussa 2012 irtisanonut linja-autonkuljettaja A:n toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen päättymään elokuussa 2012, jolloin A:n työtehtävät olisivat määräaikaisen liikennöintisopimuksen päättymisen vuoksi olennaisesti ja pysyvästi vähentyneet. Ennen A:n työsuhteen päättymistä liikennöintisopimusta oli kuitenkin jatkettu yhden vuoden pituisella uudella sopimuksella, minkä johdosta työnantaja oli elokuussa 2012 tarjonnut A:lle vuoden pituista määräaikaista työsopimusta. A:n kieltäydyttyä tarjotusta työstä työnantaja oli ottanut kaksi uutta työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin tätä työtä tekemään. Kun TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua perustetta irtisanoa A:n työsopimus ei ollut enää työsuhteen päättyessä ollut, työnantajan olisi uuden määräaikaisen työsopimuksen tarjoamisen sijasta tullut peruuttaa A:n irtisanominen. A:n työsopimuksen päättämiseen ei ollut ollut laillista perustetta. - Uutiset
20.3.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Määräaikaiset työsopimukset ja pysyvä työvoiman tarve - TT 2018:15Työtuomioistuin antoi vastikään merkittävän päätöksen määräaikaisten työsopimusten arvioinnista yliopistotyönantajan yhteydessä. Päätökseen sisältyy myös monia yleisesti huomion arvoisia määräaikaisen työsopimuksen perustellun syyn arviointiperusteita. Erityisen keskeistä päätöksessä on sen arviointi, oliko kyse työnantajan pysyvästä työvoiman tarpeesta, vaikka jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle erikseen arvioituna oli perusteltu syy. - Uutiset
2.3.2018 10.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työsopimuksen päättymisen lykkäämisestä eläkeiän saavuttamisen jälkeiseen aikaan – määräaikaisen työsopimuksen uusiminenTyösyrjintädirektiivi ei ole esteenä Saksan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan työntekijän, joka on saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytettävän lakisääteisen eläkeiän, työsuhteen päättymisen lykkääminen edellyttää työnantajan suostumusta tiettyä määräaikaa varten. Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohtaa on puolestaan tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännökselle, jossa annetaan työsopimuksen osapuolille ilman muita edellytyksiä ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus lykätä, mahdollisesti myös useita kertoja, työsuhteen sovittua päättymistä työntekijän saavuttaessa tavanomaisen eläkeiän työsuhteen aikana tehtävällä yhteisellä sopimuksella pelkästään siksi, että työntekijällä on tavanomaisen eläkeiän saavuttaessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen. - Uutiset
23.2.2018 14.46
Työtuomioistuimen tuomio peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista yliopistossaAsiassa oli kysymys siitä, olivatko yliopiston solmimat kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta tehty vastoin työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Asiassa katsottiin, että määräaikaisille työsopimuksille oli ollut lailliset perusteet eikä yliopisto ollut rikkonut työehtosopimuksen määräaikaista työsopimusta koskevaa määräystä. Yliopisto myönsi rikkoneensa työehtosopimuksen mukaista velvoitettaan arvioida työntekijän suoritustaso viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Yliopisto tuomittiin tältä osin hyvityssakkoon. Tuomiossa katsottiin, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi yliopiston rikkoneen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia koskevia työehtosopimuksen määräyksiä muilta osin. - Uutiset
21.12.2017 10.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kansanedustajaksi valitun määräaikaisen työntekijän oikeudesta virkavapaaseenMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että tässä määräyksessä tarkoitettujen työehtojen käsite sisältää parlamentaariseen tehtävään valitun työntekijän oikeuden saada kansallisessa lainsäädännössä säädettyä virkavapaata, jonka perusteella työsuhde keskeytyy siten, että kyseisen työntekijän työpaikan säilyttäminen ja hänen oikeutensa uralla etenemiseen taataan parlamentaarisen mandaatin päättymiseen asti. Puitesopimuksen 4 lauseketta on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa suljetaan ehdottomalla tavalla pois se, että määräaikaiselle työntekijälle myönnettäisiin poliittisen mandaatin harjoittamiseksi vapaa, jonka perusteella työsuhde keskeytyisi siihen asti, kunnes tämä työntekijä mainitun mandaattinsa päättyessä palaa takaisin työhönsä, kun tämä oikeus tunnustetaan vakituisille työntekijöille. - Uutiset
15.12.2017 13.30
Uusi laki helpottamaan matkailulle ja maataloudelle tärkeää kausityötäKausityön tekemistä ja yrityksen sisällä EU-maasta toiseen siirtyvien työntekijöiden liikkuvuutta helpotetaan uudella lainsäädännöllä. Tasavallan presidentti vahvisti kausityölain ja yritysten sisällä valtiosta toiseen siirtyviä johtajia, asiantuntijoita ja harjoittelijoita koskevan ICT-lain torstaina 14. joulukuuta. Molemmat lait ovat uusia. Tähän asti kaikki keskeiset maahanmuuttosäännökset on koottu ulkomaalaislakiin. Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2018. - Uutiset
23.11.2017 10.02
SAK:ssa mietitään ratkaisuja alustatalouden ongelmakohtiinAlustatalous, pilvityö, joukkoistettu työ, arvostelutyö. Nimiä on monia työlle, jota työntekijä tekee perinteisen työsuhteen ulkopuolella. Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. Teemaa koskevat selvitykset valmistuvat marras- ja joulukuun aikana. - Uutiset
22.11.2017 12.30
Työtuomioistuimen äänestysratkaisu kaupan työehtosopimuksen lakiviittauksestaTuomiossa katsottiin, että kaupan työehtosopimuksessa (1.2.2017–31.1.2018) oli tyhjentävästi sovittu määräaikaisen työsopimuksen perusteista ja viitattu työsopimuslakiin sen sisältöisenä kuin se oli sopimuksen allekirjoitushetkellä elokuussa 2016 ennen lainmuutoksen voimaantuloa 1.1.2017. (Ään.) - Uutiset
9.11.2017 9.00
Hovioikeuden tuomio lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaiselle työntekijälle ja määräaikaisten työsopimusten käytöstäKantajalla ei ollut etuoikeutta lisätyöhön suhteessa muihin osa-aikaisiin työntekijöihin. Työnantajan ei voitu katsoa laiminlyöneen lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan kantajaa kohtaan. Työnantajan ei ollut myöskään osoitettu pyrkineen kiertämään määräaikaisilla sopimuksilla toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää työsuhdeturvaa. KO:n kanteen hylkäävää tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2017) - Uutiset
31.10.2017 14.05
Hovioikeudessa arvioitiin työsopimusten määräaikaisuuden perusteita ja siitä, oliko työsopimuksia jatkettu niin sanotulla sopimussuhteen hiljaisella pidennyksellä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinMääräaikaisille työsopimuksille katsottiin olleen perusteltu syy. Työsopimukset eivät olleet hiljaisesti jatkuneet 30.4. ja 2.5.2015 jälkeen toistaiseksi voimassa olevina, vaan sopimuksia oli työnantajan ja työntekijöiden yhteisen käsityksen mukaan jatkettu uusilla määräaikaisilla sopimuksilla. Koska työntekijöiden määräaikaisille työsopimuksille oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perustellut syyt, heillä ei ollut oikeutta irtisanomisajan palkkaan eikä korvaukseen työsopimusten perusteettomista päättämisistä. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
21.9.2017 10.31
Perättäisille määräaikaisille työsopimuksille lihanjalostustehtaassa oli työsopimuslain mukaiset perusteet - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiinKoska työntekijän kullekin määräaikaiselle työsopimukselle oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perusteet, työntekijällä ei ollut oikeutta irtisanomisajan palkkaan eikä korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO harkitsi kohtuulliseksi velvoittaa työntekijä korvaamaan noin puolet lihanjalostustehtaan oikeudenkäyntikuluista, jotka määrät työntekijä oli sinänsä määrällisesti hyväksynyt. (Vailla lainvoimaa 21.9.2017) - Uutiset
19.9.2017 10.08
Hovioikeus: Työsopimus oli tehty määräaikaiseksi, vaikka tästä nimenomaisesti ei ollutkaan sovittuHO katsoi toisin kuin KO, että työnantajan ja työntekijän välille oli syntynyt määräaikainen työsopimus, jonka kesto oli rajattu H:ssa sijanneen rakennuksen rakentamiseen valmiiksi. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
14.8.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Työnantajalla työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus toistuvien laillisten määräaikaisten työsopimusten päättyessä - KKO:2017:55Korkeimman oikeuden uusi tuomio on merkittävä asettaessaan työnantajalle muun työn ja koulutuksen tarjoamisvelvoitteen myös laillisten toistuvien määräaikaisuuksien päättyessä tilanteessa, jossa työvoiman tarve on ollut pysyvä. Korkein oikeus katsoi, että näissä olosuhteissa työntekijän asema on työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta koskevan työsopimuslain 7 luvun 4 §:n kannalta rinnastettavissa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän asemaan. Tämän mukaisesti kuntayhtymän olisi ennen työntekijän määräaikaisten työsopimusten päättymistä tullut selvittää, olisiko hänelle voitu tarjota muuta työtä tai järjestää hänelle uusien tehtävien edellyttämä tarkoituksenmukainen ja kohtuullinen koulutus. Kuntayhtymän olisi jo lojaliteettivelvoitteensa perusteella tullut oma-aloitteisesti selvittää työntekijälle tarjottavissa olevat työt. - Uutiset
4.8.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Määräaikainen työsopimus vuokratyössä – THO:2017:5Turun hovioikeus on mielenkiintoisessa tuomiossaan THO:2017:5 käsitellyt määräaikaisten työsopimusten solmimista vuokratyössä sekä pitäessään kyseisiä työsopimuksia toistaiseksi voimassa olevina työntekijöiden oikeutta irtisanomisajan etuuksiin sekä korvaukseen työsopimusten perusteettomasta päättämisestä. Hovioikeuden tuomiossa edelleen kehitetään korkeimman oikeuden aikaisempia määräaikaisen työsopimuksen laillisuuden arviointiperusteita vuokratyössä. Lisäksi tuomio osoittaa, että määräaikaisen työsopimuksen laillisuutta koskevassa kanteessa tulee jo ottaa perusteltu kanta siihen, oliko työnantajalla laillinen peruste päättää työsopimus, jos se katsotaan kanteen perusteella toistaiseksi voimassa olevaksi. - Uutiset
12.6.2017 10.00
Varastotyöntekijän työsopimusten määräaikaisuudelle ei ollut perusteltua syytä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA:n työsopimuksen päättyminen oli sinänsä määräytynyt objektiivisin perustein ja työsopimuksen kesto oli ollut osapuolten ennakoitavissa työsopimusta tehtäessä. HO kuitenkin katsoi, että varastotyöntekijän tarvetta oli ollut perusteltua pitää pysyvänä kantajan työsopimuksia solmittaessa. Työsopimusten määräaikaisuudelle ei siten ollut ollut perusteltua syytä. Kantajan työsopimusta oli sen vuoksi pidettävä toistaiseksi voimassa olleena. HO katsoi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 5 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. (Vailla lainvoimaa 12.6.2017) - Uutiset
8.6.2017 10.42
KKO:lta kolme työsopimusriitaa koskevaa ratkaisuaKKO:2017:37 Työsopimus - Määräaikainen työsopimus - Pysyvä työvoiman tarve
KKO:2017:38 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen irtisanominen - Sopimussuhteen hiljainen pidennys
KKO:2017:39 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen irtisanominen - Uutiset
5.6.2017 13.00
Työtuomioistuimen tuomio ahtaajan vakinaistamista koskevassa asiassaLaiminlyödessään vahvuuslaskennan edellyttämän ahtaajan vakinaistamisen työehtosopimuksessa määrättynä aikana yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työehtosopimusmääräyksen soveltamisen ei katsottu johtavan myöskään OikTL 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen. - Uutiset
1.6.2017 10.31
Koeaikaehto katsottiin mitättömäksi eikä yhtiöllä ollut muutoinkaan asianmukaista perustetta päättää työsopimustaKO:ssa oli ollut kyse siitä, 1) oliko koeajasta voitu sopia pätevästi 14.9.2014 työsopimuksessa, 2) oliko "uuden" koeajan ottaminen ollut TSL 10:2 §:n tarkoittama kohtuuton ehto, 3) jos koeajasta oli 14.9.2014 työsopimuksessa voitu pätevästi sopia, oliko koeaikapurku tehty epäasiallisella perusteella, 4) oliko työsuhteen päättäminen tapahtunut ilman laillista (TSL 7 ja 8 luku) perustetta, sekä 5) korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä (TSL 12:2 ja 3 §). KO oli tuominnut yhtiön maksamaan kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Tästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaava määrä oli korvausta ns. aineettomasta vahingosta. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017)