-
Hallintolainkäyttö
- Hallintopäätös
- Hallintoriita
- Hallintosopimus
- Hyödyntämiskielto
- Muutoksenhaku hallintoasiassa
- Määräaikojen laskeminen
- Puhevalta
- Hyödyntämiskielto
- Kieltoerehdys
- Laillisuusperiaate
- Rangaistuksen mittaaminen
- Rangaistuksen määrääminen
- Rangaistusmääräysmenettely
- Rangaistusvaatimus
- Rikosasia
- Syyte
- Syytekynnys
- Syyteneuvottelu
- Syyteoikeuden vanhentuminen
- Syytesidonnaisuus
- Syyttämättä jättäminen
- Tukihenkilö
- Tunnusmerkistöerehdys
- Tunnustamisoikeudenkäynti
- Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Hyödyntämiskielto
- Uutiset
21.3.2024 7.42
Hovioikeus: kyECC-viestejä ei ollut hankittu lainvastaisesti eikä niitä tullut asettaa hyödyntämiskieltoon törkeiden rikosten todistelussaSyyttäjä oli nimennyt rikosasiassa todisteiksi SkyECC-viestejä, joista suuri osa oli saatu viranomaisten haltuun Ranskassa viestien suojauksen murtamisen jälkeen. Todisteet oli toimitettu Suomeen eurooppalaisen tutkintamääräyksen nojalla.
Hovioikeus katsoi, että SkyECC-viestejä ei ollut hankittu lainvastaisesti eikä niitä tullut asettaa hyödyntämiskieltoon. (Ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta) - Uutiset
23.10.2023 11.54
Vierashuoneessa tiedusteluvalvontavaltuutetun sijainen, oikeusinformatiikan ja tiedustelututkimuksen dosentti Mikael Lohse: lainvastaisesti hankitun informaation hyödyntäminen tiedustelussaTutkivan journalismin verkosto bell¿ngcat on useissa selvityksissään, kuten paljastaessaan Venäjän asevoimien Ukrainan maakohteisiin laukaisemien risteilyohjusten lentoratasuunnittelijat, tukeutunut yksittäisiin tietovuotajiin pienehköjä kertakorvauksia vastaan. Pitäisikö Suomen tiedusteluviranomaisille sallia tietojen vastaanottaminen kertaluonteisilta ”tiedottajilta” ja tulisiko tällaisille henkilöille voida maksaa tiedoistaan palkkio? Aihe on ajankohtainen ottaen huomioon, että hallitusohjelmassa kehotetaan tarkistamaan tiedustelulainsäädäntöä muun ohella tiedonsaantioikeuksien osalta. - Uutiset
20.10.2023 11.50
Hovioikeus: Oliko asianajotoimistolla ollut oikeus luovuttaa henkilökohtaiseen asiakassuhteeseen asianajotoimiston kanssa liittyviin asiakirjoihin sisältyvät tiedot OK 17 luvun 13 §:n 1 ja 3 momentin todistamiskiellon estämättäKonkurssipesän todisteiksi nimeämät asiakirjat liittyivät B Oy:n tai A:n henkilökohtaiseen asiakassuhteeseen asianajotoimiston kanssa. Kysymys oli ennen kaikkea siitä, oliko asianajotoimistolla ollut oikeus luovuttaa sanottuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot OK 17 luvun 13 §:n 1 ja 3 momentin todistamiskiellon estämättä. Arvioitavana oli edellä mainitun todistamiskiellon suhde konkurssilain 8 luvun 9 §:ssä säädettyyn pesänhoitajan oikeuteen saada tietoja. KO oli hylännyt vaatimuksen käyttö- ja hyödyntämiskiellosta. HO ei muuttanut KO:n päätöksen ratkaisun lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2023) - Uutiset
30.6.2023 10.10
Silkkitie: Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen dopingrikoksestaVastaajan vaatimus Silkkitie-kauppapaikan palvelimelta saatujen tietojen asettamisesta hyödyntämiskieltoon hylättiin. Ottaen huomioon anabolisten steroidien ja testosteronin yhtäaikaisen käytön mahdollisuus, boldenonin pakkaustapa ja vastaajan kertomus dopingaineiden käytöstään, HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella poissulkea sitä, että vastaaja oli pitänyt dopingaineita hallussaan vain omaa käyttöä varten. Koska dopingaineiden oma käyttö ei ole rangaistavaa, syyte oli hylättävä. Asian lopputulokseen nähden valtio oli velvoitettava korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 30.6.2023) - Uutiset
12.4.2023 14.00
Hovioikeus hylkäsi todistelua koskevat pyynnöt eikä asettanut Anom-viestejä hyödyntämiskieltoonHO hylkäsi todistelua koskevat pyynnöt ja A:n ja B:n vaatimukset Anom-viestien asettamisesta hyödyntämiskieltoon. HO hylkäsi A:n vaatimuksen asian jättämisestä sillensä. HO hylkäsi A:n vaatimuksen asian palauttamisesta käräjäoikeuteen. - Uutiset
24.10.2022 11.52
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen Anom-viestien asettamisesta hyödyntämiskieltoonKokonaisuutena arvioiden viestien esittäminen todisteena ei johda sellaiseen vakavaan perusoikeuksien loukkaukseen tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaarantumiseen, että todisteet olisi asetettava hyödyntämiskieltoon. Näin ollen vaatimus Anom-viestien asettamisesta hyödyntämiskieltoon oli hylättävä. - Uutiset
22.8.2022 11.19
Hovioikeus arvioi Anom-viestien teknisen hankintatavan vaikutusta niiden näyttöarvoonYhdysvaltojen liittovaltion poliisi (FBI) oli toteuttanut peiteoperaation, jossa niin kutsuttujen Anom-puhelimien välinen Suomessa tapahtunut viestiliikenne oli käyttäjien tietämättä tallentunut FBI:n palvelimelle. Kysymys siitä, mikä merkitys viestinnän hankintatavalla oli viestien näyttöarvoon todisteena. Ks. Itä-Suomen hovioikeus 2022:2 (ratkaisu nro 185). HO katsoi (I-SHO:2022:5), ettei viestien laittomalla hankintatavalla ollut niiden näyttöarvoa heikentävää vaikutusta. (Rajoitetusti KKO:ssa) - Uutiset
11.5.2022 9.46
Hovioikeus äänesti perusteluista FBI:n peiteoperaatioon liittyvässä hyödyntämiskieltoasiassaYhdysvaltojen liittovaltion poliisi (FBI) oli toteuttanut peiteoperaation, jossa niin kutsuttujen Anom-puhelimien välinen Suomessa tapahtunut viestiliikenne oli käyttäjien tietämättä tallentunut FBI:n palvelimelle. Kysymys siitä, voitiinko tällä tavalla hankittua viestintää hyödyntää todisteena rikosasiassa. Hovioikeus hylkäsi hyödyntämiskieltovaatimukset. (Vailla lainvoimaa 11.5.2022) - Uutiset
20.5.2021 13.35
Hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeistä veropetoksista – kysymys myös verotarkastuskertomuksen hyödyntämiskiellosta ja itsekriminointisuojastaHovioikeus muun muassa katsoi tuomiossa mainituilla perusteilla, ettei asiassa ollut estettä ottaa vastaan verotarkastuskertomusta kirjallisena todisteena. A:n hyödyntämiskieltoa koskeva vaatimus oli hylättävä. Hovioikeus katsoi myös, ettei asiassa ollut estettä syytteen tutkimiselle ne bis in idem -kiellon perusteella. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi syytteen A:n osalta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja tuomitsi hänet kirjanpitorikoksesta 40 päiväsakkoon. B:n osalta syyte törkeästä veropetoksesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.5.2021) - Uutiset
15.12.2020 12.37
Hovioikeus arvioi sairauskertomuksen ja siihen kirjattujen esitietojen sekä esitutkintakertomuksen hyödyntämistä todisteena, läheiskriminointisuojaa ja peruutetun tunnustuslausuman merkitystä laitonta uhkausta ja pahoinpitelyä koskevassa asiassaPääasian osalta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko asiassa esitetty riittävä näyttö A:n syyllistymisestä laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn ottaen huomioon se, että hän oli oikeudessa peruuttanut esitutkinnassa antamansa tunnustuslausuman. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vaikka vastakuulusteluoikeuden toteutumatta jääminen heikensi A:n esitutkintakertomuksen ja sairauskertomukseen kirjattujen esitietojen näyttöarvoa, hovioikeus katsoi näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan, ettei asiassa jäänyt järkevää epäilystä siitä, että A oli uhannut lihaveitsellä B:tä kohdassa 4 kuvatulla tavalla sekä tahallaan lyönyt paistinpannulla ja purrut B:tä käsivarteen kohdassa 5 kuvatulla tavalla aiheuttaen B:lle tuomiossa todetut vammat. Asiassa oli näytetty A:n menetelleen syytteen kohdissa 4 ja 5 kuvatulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
9.7.2020 10.10
Hovioikeus hylkäsi hyödyntämiskieltovaatimukset ja äänestäen alensi rangaistuksia törkeissä huumausainerikoksissaKoska hyödyntämiskieltovaatimukset oli hylätty, hovioikeus otti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 47 §:n 2 momentin nojalla D:n ja C:n esitutkintakertomukset todisteina huomioon. Todisteiden näyttöarvon hovioikeus arvioi vapaalla todistusharkinnalla sanotun luvun 1 §:n 2 momentin nojalla. A oli toiminut keskeisessä roolissa kohtien 1–13 kokaiinierien maahantuonnissa. Hän oli ollut kokaiinierien Suomeen tuonnin järjestelijä ja osassa kohdista myös salakuljettaja. Salakuljetukset olivat toistuneet samankaltaisina 13 kertaa, mikä osoitti suunnitelmallisuutta, ja toiminta oli kestänyt A:n osalta noin vuoden ajan. Hän oli saanut yhdessä lainvoimaisesti tuomitun V:n kanssa rikoksista taloudellista hyötyä yhteensä 131.200 euroa. Mainitut seikat puolsivat ankaran rangaistuksen tuomitsemista A:lle. Toisaalta rikosten suunnitelmallisuus ei poikennut tämän kaltaisissa teoissa tavanomaisesti esiintyvästä suunnitelmallisuudesta, eivätkä teot olleet liittyneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Asiassa ei siten ollut tekojen moitittavuutta erityisesti korottavia tekijöitä. Kokonaisuutena arvioiden A:n rikoksia ei voitu luonnehtia kaikkein törkeimmiksi huumausainerikoksiksi, joten tuomittavan rangaistuksen oli oltava selvästi enimmäisrangaistusta eli 13 vuotta alempi. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus A:n syyksi luetuista rikoksista oli 8 vuotta 6 kuukautta vankeutta. B:n osallisuus rikosten tekemiseen oli ollut huomattavasti vähäisempää kuin A:n ja lainvoimaisesti tuomittujen V:n ja D:n. Hänelle tuomittavan rangaistuksen oli siten oltava selvästi alempi kuin A:lle tuomittu rangaistus. Sillä käräjäoikeuden toteamalla seikalla, että B oli kuljettanut kokaiinierät nieltyinä Suomeen ja siten vaarantanut vakavasti oman terveytensä, ei ollut rangaistuksen mittaamisen kannalta merkitystä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus B:n syyksi luetuista rikoksista oli 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta. (Ään. rangaistuksista. Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
26.5.2020 16.00
Lähisuhdeväkivalta - hovioikeus arvioi asianomistajan vaitiolo-oikeutta ja oli erimielinen voitiinko todisteena käyttää asianomistajan vanhempien hovioikeudessa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä kertoneen poliisille alustavassa puhutuksessaAsianomistaja oli voinut kieltäytyä todistamasta HO:ssa. Asiassa oli kysymys myös siitä, saiko lääkärinlausuntoon esitietona kirjattua asianomistajan kertomusta hyödyntää näyttönä asiassa. HO katsoi, että vastaavasti myöskään todistajana kuultavan asianomistajan kieltäytyessä todistamasta ei näyttönä voitu käyttää hänen lääkärinlausuntoon kirjattua kertomustaan, jonka osalta vastaajalla ei ollut vastakuulustelumahdollisuutta. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun lääkärinlausuntoon merkittyjen esitietojen osalta. Asiassa oli kuultu todistajina A:n vanhempia B:tä ja C:tä. HO:n oli ratkaistava saiko heidän kertomuksiaan hyödyntää asiassa näyttönä siltä osin kuin he olivat kuulleet A:n kertoneen tapahtumista poliisille alustavassa puhutuksessa. HO katsoi, ettei B:n ja C:n kertomuksia voitu tältä osin hyödyntää näyttönä asiassa. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun todistajien kertomusten asettamisesta hyödyntämiskieltoon A:n alustavassa puhutuksessa poliisille kertomista seikoista. HO:n presidentti oli enemmistön kanssa eri mieltä siitä, voitiinko todisteena käyttää B:n ja C:n HO:ssa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä A:n kertoneen poliisille alustavassa kuulustelussa. (KKO:2021:73) - Uutiset
16.3.2020 9.18
Hovioikeus: Syyte tietojärjestelmän häirinnän yrityksestä ei ollut niin yksilöimätön, että se olisi tullut jättää tutkimatta – KO:n ratkaisua esitutkintakertomusten hyödyntämiskiellon osalta ei muutettuKäräjäoikeus oli päätöksessään todennut, että syytteen teonkuvaus ei sisältänyt yritysvastuuseen kuuluvia tunnusmerkistötekijöitä eikä siinä yksilöity, minkä historiallisen tapahtumainkulun ja seikkojen vallitessa törkeäksi rikokseksi muotoiltu teko jäi rangaistavaksi yritykseksi. Hovioikeus totesi toisin kuin käräjäoikeus, ettei tässä tapauksessa ollut teonkuvauksessa välttämätöntä tarkemmin yksilöidä yritykseksi jäävää osaa, vaan tältä osin asia oli voinut jäädä arvioitavaksi pääkäsittelyssä vastaanotetun näytön perusteella. Syyte ei valituksen kohteena olevilta osin ollut tuossa vaiheessa yrityksen osalta niin yksilöimätön, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun esitutkintakertomusten määräämisestä hyödyntämiskieltoon. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 16.00
Hovioikeus arvioi puolison kieltäytymisoikeuden murtamista ja syytteen tarkistamista vakavassa parisuhdeväkivaltatapauksessaOli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeutensa käyttämisestä. HO hylkäsi törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä vapaudenriistosta tuomitun miehen vaatimuksen naisen esitutkintakertomuksen ja lääkärinlausunnon esitieto-osion määräämisestä hyödyntämiskieltoon. Syytteen tarkistamisen osalta HO totesi, ettei se seikka, että syyttäjä oli tarkistamassaan syytteessä katsonut naiselle aiheutuneen vastaajan menettelyn seurauksena myös häntäluun murtuma, ei muuttanut vastaajan alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa muunlaiseksi toiminnaksi. Näin ollen HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
9.1.2020 14.30
Törkeän rattijuopumuksen tunnustanut vaati hovioikeudessa syytteiden ja korvausvaatimusten hylkäämisen lisäksi pääkäsittelyn järjestämistä ja esitutkintakertomuksen asettamista hyödyntämiskieltoon - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuValituksessa oli kysymys esitutkinnassa ja KO:ssa annettujen tunnustuksien peruuttamisesta HO:sa ja peruuttamisen vaikutuksesta rikosten syyksilukemiseen. Lupalakimiehen laatimassa valituksessa ei ollut esitetty asiallisia perusteluja ensinnäkään sille, että valittajan tunnustukset olisivat olleet totuudenvastaisia ja toisekseen sille, miksi hän peruuttaa tunnustukset. Valittajalla oli ollut KO:ssa oikeus tulla kuulluksi, mutta hän oli luopunut tästä oikeudesta ja suostunut kirjalliseen menettelyyn. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
28.11.2019 13.00
Hovioikeus asetti vastaajan kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoonA:lle määrätty puolustaja oli ollut läsnä A:n ensimmäisessä kuulustelussa, mutta ei myöhemmissä kuulusteluissa eikä rekonstruktiossa. A:lle oli esitutkinnassa ilmoitettu oikeudesta avustajaan ja oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Kysymys siitä, oliko A riittävällä tavalla ymmärtänyt oikeutensa ja voinut luopua niistä pätevästi. Tapauksessa hovioikeus asetti A:n kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoon, koska haavoittuvassa asemassa ollut A ei ollut ymmärtänyt oikeuksiaan ja asemaansa tavalla, jota pätevä luopuminen oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen tai oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa edellyttivät. (Vailla lainvoimaa 28.11.2019) - Uutiset
1.7.2019 13.15
Hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta toimeksiantajana toimineen yrityksen toimitusjohtajan osalta katsoen, että näyttöä tahallisuudesta tai veron välttämistarkoituksesta ei ollutRP Oy on tehnyt suorituksia B:n nimissä olleelle Danske Bankin tilille yhteensä 236 112 euroa ajalla 1.6.2009 – 31.12.2012. Riidatonta on myös, että suorituksia ei ole ilmoitettu RP Oy:n työnantajan valvontailmoituksilla eikä suorituksista ole tehty ennakonpidätyksiä. A on kiistänyt toimineensa tahallisesti ja kertonut, että tapahtuma-aikaan hän johti RP Oy:ssä käytännön työtä eikä hän ollut tekemisissä yhtiön taloudellisten asioiden hoitamisen kanssa muutoin kuin sopimusten neuvottelu- ja allekirjoitusvaiheessa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A:n olisi tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että huolimatta tehdystä toimeksiantosopimuksesta RP Oy:n olisi tullut antaa valvontailmoitukset ja toimittaa ennakonpidätys B:n yhtiölle maksetuista suorituksista ja että ennakonpidätyksen toimittaminen olisi laiminlyöty nimenomaan veron välttämistarkoituksessa. - Uutiset
1.7.2019 11.45
Oikeusasiamies: hyödyntämiskielto kuuluu tuomioistuimen ratkaistavaksiKantelija oli epäiltynä seksuaalirikoksesta. Kuulusteluissa hänelle oli näytetty Tullin järjestelmään tallentunut valvontakuva. Esitutkinnassa oli ollut erimielisyyttä kuvan sisällöstä. Kantelijan avustaja oli pyytänyt syyttäjää liittämään kuvan esitutkinta-aineistoon, jotta sitä olisi voitu käyttää kantelijan puolustukseksi asiassa. Syyttäjä kieltäytyi vedoten siihen, että tullilain mukaan kuvia ei voi käyttää rikosprosessissa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi, että laissa ei ole säännöstä, joka kieltäisi Tullin järjestelmään tallentuneen tiedon käyttämisen todisteena, vaikka tieto olisi tallentunut järjestelmään henkilötietojen käsittelystä tullissa annetun lain 6 §:n vastaisesti ja että syyttäjällä olisi ollut toimivalta pyytää Tullilta kuvan liittämistä esitutkinta-aineistoon. Vielä oikeusasiamies totesi, että mikäli kuvan käyttämisestä todisteena olisi ollut epäselvyyttä tai sen kohdalla olisi vedottu hyödyntämiskieltoon, asia olisi tullut saattaa oikeudenkäynnin yhteydessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. - Uutiset
15.4.2019 9.33
KKO äänesti: Telekuuntelutallenne ja loppulausunto asetettiin hyödyntämiskieltoonSyyttäjä oli salassapitorikosta koskeneen syytteen tueksi nimennyt todisteeksi pakkokeinolaissa tarkoitettua ylimääräistä tietoa sisältävän telekuuntelutallenteen ja salassapitorikoksesta epäillyn esitutkinnassa antaman loppulausunnon, jossa oli selostettu tallennetusta puhelinkeskustelusta ilmi käyneitä tietoja. Korkeimman oikeuden ratkaisussa lausutuin perustein telekuuntelutallenne ja loppulausunto asetettiin hyödyntämiskieltoon. (Ään.) - Uutiset
28.2.2019 10.14
KKO: Asianomistajalla ei ollut todistajan vaitiolo-oikeutta kun oli syytä epäillä ettei hän ollut päättänyt sen käyttämisestä itseAsianomistaja, jolla ei ollut vaatimuksia, oli kieltäytynyt todistamasta asiassa, koska hän ja vastaaja olivat olleet avoliitossa ja heillä oli kaksi yhteistä lasta.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, ettei asianomistajalla ollut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:n 2 momentin perusteella vaitiolo-oikeutta, koska oli syytä epäillä, ettei hän ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeutensa käyttämisestä. Sen vuoksi asianomistajan esitutkintakertomus voitiin ottaa huomioon oikeudenkäynnissä ja tapahtumapaikalle saapunutta poliisia voitiin kuulla siitä, mitä asianomistaja oli hänelle kertonut. - Uutiset
16.1.2019 12.15
Hovioikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellostaSyyttäjä ja A olivat nimenneet hovioikeudessa uudeksi todistajaksi vanhemman konstaapelin C:n teemanaan muun muassa B:n puhuttelussa ilmi tulleet seikat. Hovioikeus asetti hyödyntämiskiellon, koska B ei ollut ennen puhuttelua pätevästi luopunut oikeudestaan olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen eikä oikeudestaan avustajaan. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 8.01
Hovioikeuden ratkaisu ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä syytteen tueksi esitettävänä näyttönä – vastaaja vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksestaKysymys siitä, miten pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 1 ja 2 momentin säännökset rajoittavat ylimääräisen tiedon hyödyntämistä näytön hankkimisessa ja käyttämisessä tuomioistuimessa. Ylimääräistä tietoa sisältävää telekuuntelutallennetta ei olisi saanut esitutkinnassa käyttää ampuma-aserikoksen selvittämisessä kohdassa 2. A:ta vastaan näyttönä käytetty B:n esitutkintakertomus oli koskenut samoja tapahtumia kuin telekuuntelutallenne ja esitutkintapöytäkirjasta ilmenee, että B oli itse kertonut tapahtumista vasta kun hänelle oli selvitetty se, mitä tallenteelta ilmenee. Näin ollen A:n oikeusturva oli ylimääräisen tiedon käyttämisestä johtuen vaarantunut. B:n esitutkintakertomukseen ei saanut tältä osin vedota oikeudenkäyntiaineistona. A vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
8.1.2019 13.00
Hovioikeus kumosi esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käräjäoikeuden käsittelyratkaisunHO julisti pääkäsittelyssä todistajan esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käsittelyratkaisun, jolla KO:n asettama hyödyntämiskielto oli kumottu. Pääkäsittelypöytäkirjasta tarkemmin ilmenevillä perusteilla HO oli katsonut toisin kuin KO, että esitetyn selvityksen perusteella T:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei ollut hankittu lainvastaisesti siten, että kertomuksen hyödyntämiselle todisteena olisi OK 17 luvun 25 §:n 3 momentissa säädetty este. HO oli kuitenkin todennut, että vaikka T:n kertomusta saatiin OK 17 luvun 47 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä käyttää todisteena, kysymykseen siitä, oliko T tosiasiassa ollut esitutkinnassa kuultu henkilö sekä kertomuksen merkitykseen näyttönä otettiin kantaa pääasian yhteydessä osana muutakin näytön arviointia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
14.12.2018 16.00
Hovioikeus arvioi hyödyntämiskieltoa ja itsekriminointisuojaa syyntakeettoman tuhotyössäEsitetyn selvityksen mukaan ylikonstaapeli S oli palopaikalla alustavasti puhutellut sinne tullutta B:tä. S:n kertomuksesta ilmenee, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa puhuttaminen oli ollut osa rutiininomaista tulipalopaikalla tapahtunutta palon syttymissyyn selvittämistä. S:n ja A:n kertomuksista ilmenee ja on pääteltävissä, että B oli antanut lausumansa vapaaehtoisesti. Hänen ei ole selvitetty olleen tuossa vaiheessa epäillyn asemassa. Myös muita paikalla olleita henkilöitä oli puhuteltu palon syttymissyyn selvittämiseksi. B:n puhuttaminen oli lopetettu heti sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut, ettei hän halunnut puhua asiasta enempää ilman avustajaa. Hyödyntämiskieltoon vaadittuja asiakirjoja ja todistaja S:n kertomusta voitiin käyttää todisteena hyödyntämiskiellon estämättä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2018) - Uutiset
9.8.2018 16.01
Kuulustelu tehtiin pihamaalla - käräjäoikeus hyväksyi kuulustelukertomuksen hyödyntämisen todisteenaKysymyksessä olevassa tilanteessa kuulustelu oli tehty pihamaalla, jolloin kuulustelukertomusta ei ollut voitu antaa kirjallisessa muodossa heti vastaajan tarkastettavaksi. KO katsoi, että vastaaja oli ennen pihamaallaan tapahtuvaa kuulustelua tiennyt oikeuksistaan myös vaitiolo-oikeudestaan ja vapaaehtoisesti suostunut siihen, että kuulustelu suoritetaan poliisilaitoksen sijasta hänen pihamaallaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältä osin perustetta. KO totesi edelleen, ettei se, että esitutkintakertomusta ei ollut annettu kirjallisessa muodossa tarkastettavaksi, ei voinut tässä asiassa johtaa siihen, että todiste olisi katsottu laittomaksi hankituksi ja siten sen hyödyntäminen olisi voitu kieltää. KO oli todennut vielä, ettei esitutkintalaissa ole säännöstä, jossa edellytettäisiin, että epäilty on tietyllä tavalla tai tietyssä ajassa ennen kuulustelua kutsuttava kuulusteluun, jotta kuulustelu olisi laillinen. Asiassa oli vanhemman konstaapelin kertomuksella selvitetty, että vastaaja oli pyydetty kuulusteluun tai ottamaan yhteyttä poliisin. Kuulustelu oli suoritettu vastaajan pihalla hänen suostumuksestaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältäkään osin perustetta. Asiassa ei ollut miltään osin perustetta asettaa vastaajan esitutkinnassa antamaa kertomusta hyödyntämiskieltoon. Näin ollen sitä koskeva pyyntö hylättiin. - Uutiset
16.7.2018 14.01
Hovioikeus ei tutkinut tuomiovirhekanteluaKäsiteltävässä asiassa ei ollut kysymys lainvoimaisesta tuomiosta, vaan ennen pääkäsittelyä annetusta erillisestä päätöksestä, joten tuomiovirhekantelun mahdollisuus riippui siitä, oliko tämä päätös rinnastettavissa lainvoimaiseen tuomioon. Tämä edellyttäisi muun ohella, että päätös on lainvoimaisen tuomion tavoin lopullinen. Kun päätökseen voidaan hakea muutosta pääasiaratkaisun yhteydessä eikä sillä siten ollut lopullisesti ratkaistu kysymystä todisteiden asettamisesta hyödyntämiskieltoon, ei sitä voitu oikeudellisena ratkaisuna rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon. Kantelua ei voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 16.7.2018) - Uutiset
4.4.2018 9.00
Hovioikeuden käsittelyratkaisu: verotarkastuskertomusten käyttämiseen todisteina ei ole estettä törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHovioikeus totesi muun muassa, että pelkästään se, että asianosaisella on verotusmenettelyssä laajempi selvittämisvelvollisuus kuin rikosasiassa, ei tarkoita sitä, että asianosaisen itsekriminointisuojaa olisi loukattu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:ssä ja 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla siten, että verotarkastuskertomus olisi sen vuoksi asetettava hyödyntämiskieltoon. Myöskään se, että A:ta oli pyydetty luovuttamaan nyt kysymyksessä olevia tilikausia koskeva kirjapito- ja muu asiakirja-aineisto verotarkastusta varten, ei loukkaa A:n itsekriminointisuojaa nyt kysymyksessä olevassa rikosasiassa. (Ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta) - Uutiset
24.11.2017 8.00
Vaimo kieltäytyi todistamasta hänen pahoinpitelyään koskevassa asiassa - hovioikeudessa pohdittiin voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteinaMiehen valituksen johdosta arvioitavana oli, voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteina asiassa. HO katsoi, että todistajien kertomusten ja valokuvien vastaanottamisella näyttönä asiassa ei asiassa todetuilla perusteilla kierretty todistuskeinoneutraalisuuden periaatetta eikä loukattu vastaajalle läheisen henkilön niin sanottua kokonaiskieltäytymisoikeutta. Pääasian osalta HO katsoi miehen syyllistyneen aviovaimonsa pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017) - Uutiset
15.11.2017 15.15
Hovioikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellosta ns. tynnyrijutussaHelsingin hovioikeus antoi 15. marraskuuta ns. tynnyrijutussa (R 17/750) erillisen ratkaisun siitä, voidaanko yhden vastaajan esitutkinnassa antamaa kertomusta käyttää todisteena asiassa. - Uutiset
5.10.2017 9.32
KKO salli syyttäjän esittää kirjallisina todisteina telekuunteluilla ja teknisellä kuuntelulla tallennetut äidin ja vastaajan sekä äidin ja kahden muun henkilön väliset kirjalliseen muotoon saatetut keskustelut kun äiti kieltäytyi todistamastaSyyttäjä oli nimennyt rikosasiassa vastaajan äidin todistajaksi. Äiti kieltäytyi läheissuhteensa perusteella todistamasta. Syyttäjän sallittiin esittää kirjallisina todisteina telekuunteluilla ja teknisellä kuuntelulla tallennetut äidin ja vastaajan sekä äidin ja kahden muun henkilön väliset, kirjalliseen muotoon saatetut keskustelut. - Uutiset
2.8.2017 11.33
Erimielinen hovioikeus pohti läheisen kanssavastaajan kieltäytymisoikeutta ja esitutkintakertomuksen käyttämistä todisteena puolisoa vastaanHO katsoi erimielisessä käsittelyratkaisussaan, että puolison esitutkintakertomus oli hankittu OK 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla 18 §:ssä säädetyn vaitiolo-oikeuden vastaisesti, eikä sitä voitu ottaa vastaan todisteena. KO:n hyödyntämiskiellosta antamaa päätöstä ei muutettu. (Lainvoimainen) - Uutiset
15.6.2017 15.34
Naapuri syyllistyi sireeniaidan kaatamiseen mutta ei vaahteran oksan katkaisemiseen - tonttien rajalla kuvatun videoaineiston ja todistajankertomuksen hyödyntämiselle ei ollut estettäOttaen huomioon asiassa kerrotut seikat sekä lisäksi sen, että hyödyntämiskieltoa koskevan säännöksen esitöiden (HE 46/2014 vp. s. 29 ja LaVM 19/2014 vp. s. 7) mukaan lähtökohtana on todisteen hyödynnettävyys, HO katsoi kuten KO, ettei DVD-tallenteen hyödyntäminen tässä tapauksessa vaarantanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Myöskään todistajankertomuksen hyödyntämiselle ei ollut näin estettä. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
14.6.2017 14.19
Kihlakunnansyyttäjänä työskentelevän perhetuttavan kuuleminen todistajana sallittiinAsiassa oli KO:ssa ollut kysymys siitä, oliko todistaja A:n (kihlakunnansyyttäjä) kuulemisessa kyse hyödyntämiskiellon piiriin kuuluvasta todistelusta, jota ei saanut rikosasiassa hyödyntää OK 25 luvun 2 momentin tarkoittamalla tavalla vaitiolo-oikeuden vastaisesti hankittuna todisteluna. KO oli katsonut, ettei A:n kuuleminen todistajana ollut kuulunut hyödyntämiskiellon piiriin. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
4.4.2017 12.06
Hovioikeuden ratkaisu telekuuntelutiedon hyödyntämisestä näyttönä huumausainerikosasiassaPakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 3 momentin mukaan telekuuntelussa saatua ylimääräistä tietoa ei saanut käyttää näyttönä rikosasiassa. Kysymys oli siitä, voitiinko todistetta kuitenkin hyödyntää oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 25 §:n 3 momentin nojalla. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus päätyivät siihen, että todistetta ei voinut hyödyntää. (Ään., vailla lainvoimaa 4.4.2017) - Uutiset
22.3.2017 8.27
Apulaisvaltakunnansyyttäjän ratkaisu hyvästä syyttäjätavasta, todisteiden hyödynnettävyydestä ja syyttäjän toimenpiteiden dokumentoinnistaApulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota siihen, että syyttäjän on aina saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi tarjoamansa todisteen hyödynnettävyys, jos siitä asiassa on epäselvyyttä. Lisäksi hyvän syyttäjätavan mukaista on luotettavasti dokumentoida se, millaista informaatiota syyttäjä antaa tuomioistuimelle ja asianosaisille todisteluaan mahdollisesti rasittavista hyödyntämiskielloista. - Uutiset
15.3.2017 11.35
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä jolla oli hylätty vaatimukset asiakirjojen hyödyntämiskiellostaNyt kysymyksessä olevassa tapauksessa takavarikot oli tehty vuonna 2009. Käräjäoikeus katsoi, että EIT:n ratkaisussa 13.1.2009 esitetystä perustelulausumasta käy ilmi se, että korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:119 oli tulkittu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n säännöstä siten, että myös EIT:n edellyttämä lain ennakoitavuusvaatimus oli sen jälkeen täyttynyt. Käräjäoikeus katsoi sen vuoksi, että tästä korkeimman oikeuden oikeustapauksesta ilmenevä oikeusohje oli edelleen noudatettavissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut 27.9.2005 ja 13.1.2009, joissa Suomen oli todettu rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan säännöstä, eivät olleet nyt käsiteltävänä olevassa asiassa esteenä sille, että A:n ja B:n esittämissä vaatimuksissa yksilöityjä asiakirjoja voitiin käyttää todisteina nyt käsiteltävänä olevassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 15.26
Hovioikeuden päätös parisuhteeseen rinnastuvan suhteen osapuolen vaitiolo-oikeudesta ja hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämisestäKun otettiin huomioon naisen (as. om.) kertomus hänen ja miehen (vastaaja) välisen suhteen laadusta ja siitä, että heille on syntymässä yhteinen lapsi, voitiin naisen ja vastaajan välillä katsoa olleen OK 17 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu parisuhteeseen rinnastuva suhde. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei naisella ollut vaitiolo-oikeutta, koska asiassa esitetystä selvityksestä saadun kokonaisharkinnan perusteella oli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Koska naisella ei ollut asiassa vaitiolo-oikeutta, myöskään hätäkeskusnauhoitteen hyödyntämiskieltoon ei sen vuoksi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
22.12.2016 9.33
KKO:n ratkaisu rikosylikonstaapelin todistajankertomuksen hyödyntämiskiellosta – käräjäoikeuden ja hovioikeuden murhatuomio kumottiinKorkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n puolustautumismahdollisuuksia ja itsekriminointisuojaa oli loukattu niin, ettei rikosylikonstaapelin todistajankertomusta saanut hyödyntää näyttönä A:n syyllisyydestä. Ratkaisussa katsottiin myös, ettei A:n puhuttamiselle ollut ollut edellytyksiä tämän mielentilan vuoksi. KKO määräsi, että asiassa ei saa A:n syyllisyyttä tukevana näyttönä kohdissa 1.1 (murha), 5 (ampuma-aserikos) ja 7.2 (laiton uhkaus) hyödyntää rikosylikonstaapeli P:n todistajankertomusta siltä osin kuin se koskee A:n hänelle 1. - 3.10.2013 kertomia seikkoja. Käräjä- ja hovioikeuden tuomio kumottiin A:ta koskevilta osin eli syytekohtien 1.1, 5 ja 7.2 ja korvausvelvollisuuden sekä rangaistuksen osalta. Asia palautettiin Keski-Suomen käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä. A määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna. - Uutiset
2.11.2016 11.30
KKO: Alentuneesti syyntakeinen ei ollut luopunut oikeudestaan avustajaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä edellytetyllä tavoin oikeuksistaan tietoisena eikä vastaajan esitutkinnassa antamia lausumia saanut käyttää näyttönäA tuomittiin hovioikeudessa alentuneesti syyntakeisena tehdyistä tuhotyöstä ja murhan yrityksestä. Syyksilukeminen perustui osaksi A:n esitutkinnassa antamiin lausumiin, joihin syyttäjä oli hovioikeudessa vedonnut. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A ollut luopunut oikeudestaan avustajaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä edellytetyllä tavoin oikeuksistaan tietoisena ja ettei A:n esitutkinnassa antamia lausumia saanut käyttää näyttönä A:ta vastaan. Kysymys myös itsekriminointisuojasta. - Uutiset
14.3.2016 11.35
KKO äänesti: Jatkokäsittelylupa olisi tullut myöntää ennakkoratkaisuperusteella telekuuntelun käytöstä todisteluna koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli myöntänyt poliisilaitokselle telekuunteluluvan kuunnella A:n liittymiä 3.10.2012 - 17.1.2013, koska A:ta epäiltiin osallisuudesta törkeään huumausainerikokseen. Syyttäjä vaati rangaistusta A:lle 19.12.2012 - 3.1.2013 tehdystä yllytyksestä salassapitorikokseen ja B:lle salassapitorikoksesta. Syyttäjä vetosi näyttönä telekuuntelussa syntyneisiin tallenteisiin. Käräjäoikeus päätti 1.1.2014 voimaan tulleen pakkokeinolain perusteella, ettei tallenteita voitu käyttää todisteina, koska tallennetiedoissa oli kysymys ylimääräisestä tiedosta ja koska salassapitorikos ei ollut sellainen rikos, johon telekuuntelu voitiin kohdentaa. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Hovioikeus ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa ennakkoratkaisuperusteella. (Ään.) - Uutiset
19.1.2016 15.41
Gradu: Kotietsintä kotirauhan suojaa rajoittavana pakkokeinonaNiko Ruuskasen rikosprosessioikeuden alaan kuuluvan tutkielman tutkimuskysymyksenä on selvittää, missä määrin perustuslaissa turvattuun henkilön kotirauhan suojaan voidaan kotietsinnällä puuttua perusoikeussäännöksen ja sen rajoitusperiaatteiden rajoissa. Tutkielmassa toisin sanoen tarkastellaan, minkälainen on kotirauhan suojan ja kotietsinnän välinen suhde. Tarkastelun kohteena on se, miten kotirauhan suoja näyttäytyy suhteessa kotietsinnän edellytyksiin ja kotietsintämenettelyyn sekä se, miten kotirauhan suoja rajoittaa kotietsintää. Lisäksi tutkielmassa pohditaan sitä, millä edellytyksillä kotirauhan suojan rikkomisesta kotietsinnässä voidaan määrätä vahingonkorvausta. Perusoikeutena turvatun kotirauhan suojan lisäksi tutkielmassa tarkastellaan myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä liittyen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattuun kodin suojaan. - Uutiset
19.11.2015 11.00
KKO:n ratkaisu anonyymistä todistelusta ja hyödyntämiskiellosta – asia palautettiin hovioikeuteenKäräjäoikeus oli tuominnut A:n rangaistukseen kahdesta perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Keskeisenä syytettä tukevana näyttönä syyttäjä oli vedonnut A:lle suoritettua kielianalyysiä koskevaan lausuntoon, jonka laatijaa ei ollut nimeltä yksilöity. Hovioikeus katsoi kysymyksen olevan niin sanotusta anonyymistä todistelusta eikä hyväksynyt lausuntoa todisteeksi ja hylkäsi syytteen. Kysymys sanotun lausunnon arvioimisesta todisteluna. Kysymys myös hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta, kun se ei ollut ennen todisteen vastaanottamista koskevan päätöksen tekemistä selvittänyt, vaatiko A lausunnon laatijan kuulemista, ja tarvittaessa varannut tämän jälkeen syyttäjälle tilaisuutta selvittää lausunnon antajan henkilöllisyyttä. KKO katsoi, että hovioikeuden virheellisen menettelyn vuoksi asiassa oli jäänyt selvittämättä, onko asiassa tarpeen kuulla kielianalyysilausunnon laatijaa henkilökohtaisesti, ja mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi, hankkiiko lausunnon todisteluksi nimennyt syyttäjä sellaisen selvityksen, että kuuleminen voidaan toteuttaa. Ennen sanottuja toimenpiteitä ei voida tarkemmin arvioida, mikä oikeudellinen merkitys asiassa on sillä, että lausunto on esitetty vain kirjallisena. Näistä syistä asia oli palautettava hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
18.8.2015 12.10
OTM Juhana Riekkinen: Todisteiden hyödyntämiskiellot rikosprosessissa – Teoreettinen perusta ja oikeustila SuomessaTodisteen hyödyntämiskielto, kuten termi jo antaa ymmärtää, tarkoittaa rikosprosessissa jonkinlaista oikeudellista kieltonormia, joka kieltää todisteen käyttämisen hyväksi jossakin prosessin vaiheessa. Yleensä tämä käsite liitetään todisteisiin, jotka on hankittu lain- tai oikeudenvastaisesti tai muulla syytetyn oikeuksia loukkaavalla tavalla, tai joiden hyödyntäminen itsessään loukkaisi syytetyn perus- tai ihmisoikeuksia. Asiasta kirjoittaa OTM, tutkija Juhana Riekkinen Edilexissä julkaistussa Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuoden 2014 vuosikirjassa Oikeustiede–Jurisprudentia XLVII:2014. - Uutiset
16.3.2015 9.37
Eduskunnan lakivaliokunnan kannanotto itsekriminointisuojaan verotuksessaEduskunta on hyväksynyt lain oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (HE 46/2014), jossa säädetään itsekriminointisuojasta ja todistelun hyödyntämiskiellosta. Oikeudenkäymiskaaren muutetut säännökset tulevat voimaan aikaisintaan 1. tammikuuta 2016. Uudet säännökset eivät muuta itsekriminointisuojan soveltamista verotusmenettelyssä. - Uutiset
3.2.2015 15.00
Hovioikeus: Itsekriminointisuojasta johtuva todistelun hyödyntämiskielto ei soveltunut "tunnustuskirjeeseen"HO katsoi kavallusta koskevan rikosasian käsittelyratkaisussaan, ettei vastaajan allekirjoittamaa asiakirjaa, jossa hän oli myöntänyt varastaneensa yhtiön liekitysvälineistön ja kavaltaneensa yhtiön varoja, ollut laadittu viranomaismenettelyssä, eikä itsekriminointisuojasta johtuva todistelun hyödyntämiskielto soveltunut asiaan. (Vailla lainvoimaa 3.2.2015) - Uutiset
11.9.2014 10.35
Kahnaus 16-vuotiaan tytön kanssa rehtorin huoneessa - syytteet rehtoria vastaan hylättiinSyytteiden mukaan rehtori oli virkaansa toimittaessaan tehnyt koulun oppilaalle omassa työhuoneessaan ruumiillista väkivaltaa tarttumalla hänen oikeasta kädestään kiinni ja vääntämällä sen hänen selkänsä taakse ja samalla rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa. KO hylkäsi syytteet lievästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta näyttämättöminä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.9.2014) - Uutiset
10.9.2014 13.26
Helsingin hallinto-oikeuden päätökset liechtensteinilaisen LGT-pankin sijoitusten arvioitujen tuottojen verotusten osaltaVerohallinto oli saanut eräiden Suomen kansalaisten ja täällä yleisesti verovelvollisten liechtensteinilaiseen pankkiin tekemiä pankkitalletuksia koskevia tietoja Australian verohallinnolta virallista tietojenvaihtokanavaa pitkin virka-apuna. Asiassa ei ollut syytä epäillä virka-apuna saatujen tietojen oikeellisuutta eikä asiassa ollut toimittu Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Verovelvollisten valitukset hylättiin. - Uutiset
5.3.2014 12.00
Käräjätuomari Antti Tapanila: Epäillyn oikeudet ja hyödyntämiskielto hovioikeuksissaVaikka voisi ajatella, että EIT olisi astumassa KKO:n tilalle prosessioikeudellisia tulkintoja tuottavana tuomioistuimena, muodostuu käräjäoikeustuomari Antti Tapanilan Defensor Legis -artikkelissa tarkastelemista epäillyn oikeuksia koskevista hovioikeuksien ratkaisuista vahvasti kuva, että hovioikeuksissa seurataan KKO:ta enemmän kuin EIT:ta. KKO on siten keskeinen toimija välittäessään tulkintoja EIT:n oikeuskäytännöstä alemmille tuomioistuimille. - Uutiset
19.11.2013 13.24
Mikko Marttila: Vaitiolo-oikeus ja hyödyntämiskielto konkurssissaTuoreessa konkurssilain 4:5a:ssä (86/2013) säädetään itsekriminointisuojasta konkurssimenettelyssä. Säännöksen mukaan jos velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta, hän ei ole velvollinen antamaan pesänhoitajalle tietoja, joihin esitutkinta tai syyte perustuu. Konkurssilain muutos ei kuitenkaan sisältänyt säännöstä todisteiden hyödyntämiskiellosta, josta oikeusministeriön asettama todistelutoimikunta on antanut ehdotuksensa. Asiasta kirjoittaa asianajaja Mikko Marttila Defensor Legisissä. - Uutiset
6.5.2013 14.11
Mika Launiala: Itsekriminointisuoja esitutkinnassa – rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseenOTL Mika Launialan Edilex-artikkelissa tutkimusteemana on itsekriminointisuojan toteutuminen esitutkinnassa 1. tammikuuta 2014 voimaan tulevan esitutkintalain 805/2011 antamassa normiympäristössä. Nykyiseen esitutkintalakiin 449/1987 verrattuna kirjoitettu laki – vaikkakaan ei oikeustila – muuttuu sikäli, että itsekriminointisuoja ilmenee uudesta esitutkintalaista sanallisesti ilmaistuna.