Hyödyntämiskielto
- Uutiset
15.12.2020 12.37
Hovioikeus arvioi sairauskertomuksen ja siihen kirjattujen esitietojen sekä esitutkintakertomuksen hyödyntämistä todisteena, läheiskriminointisuojaa ja peruutetun tunnustuslausuman merkitystä laitonta uhkausta ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa
Pääasian osalta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko asiassa esitetty riittävä näyttö A:n syyllistymisestä laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn ottaen huomioon se, että hän oli oikeudessa peruuttanut esitutkinnassa antamansa tunnustuslausuman. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vaikka vastakuulusteluoikeuden toteutumatta jääminen heikensi A:n esitutkintakertomuksen ja sairauskertomukseen kirjattujen esitietojen näyttöarvoa, hovioikeus katsoi näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan, ettei asiassa jäänyt järkevää epäilystä siitä, että A oli uhannut lihaveitsellä B:tä kohdassa 4 kuvatulla tavalla sekä tahallaan lyönyt paistinpannulla ja purrut B:tä käsivarteen kohdassa 5 kuvatulla tavalla aiheuttaen B:lle tuomiossa todetut vammat. Asiassa oli näytetty A:n menetelleen syytteen kohdissa 4 ja 5 kuvatulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
9.7.2020 10.10
Hovioikeus hylkäsi hyödyntämiskieltovaatimukset ja äänestäen alensi rangaistuksia törkeissä huumausainerikoksissa
Koska hyödyntämiskieltovaatimukset oli hylätty, hovioikeus otti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 47 §:n 2 momentin nojalla D:n ja C:n esitutkintakertomukset todisteina huomioon. Todisteiden näyttöarvon hovioikeus arvioi vapaalla todistusharkinnalla sanotun luvun 1 §:n 2 momentin nojalla. A oli toiminut keskeisessä roolissa kohtien 1–13 kokaiinierien maahantuonnissa. Hän oli ollut kokaiinierien Suomeen tuonnin järjestelijä ja osassa kohdista myös salakuljettaja. Salakuljetukset olivat toistuneet samankaltaisina 13 kertaa, mikä osoitti suunnitelmallisuutta, ja toiminta oli kestänyt A:n osalta noin vuoden ajan. Hän oli saanut yhdessä lainvoimaisesti tuomitun V:n kanssa rikoksista taloudellista hyötyä yhteensä 131.200 euroa. Mainitut seikat puolsivat ankaran rangaistuksen tuomitsemista A:lle. Toisaalta rikosten suunnitelmallisuus ei poikennut tämän kaltaisissa teoissa tavanomaisesti esiintyvästä suunnitelmallisuudesta, eivätkä teot olleet liittyneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Asiassa ei siten ollut tekojen moitittavuutta erityisesti korottavia tekijöitä. Kokonaisuutena arvioiden A:n rikoksia ei voitu luonnehtia kaikkein törkeimmiksi huumausainerikoksiksi, joten tuomittavan rangaistuksen oli oltava selvästi enimmäisrangaistusta eli 13 vuotta alempi. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus A:n syyksi luetuista rikoksista oli 8 vuotta 6 kuukautta vankeutta. B:n osallisuus rikosten tekemiseen oli ollut huomattavasti vähäisempää kuin A:n ja lainvoimaisesti tuomittujen V:n ja D:n. Hänelle tuomittavan rangaistuksen oli siten oltava selvästi alempi kuin A:lle tuomittu rangaistus. Sillä käräjäoikeuden toteamalla seikalla, että B oli kuljettanut kokaiinierät nieltyinä Suomeen ja siten vaarantanut vakavasti oman terveytensä, ei ollut rangaistuksen mittaamisen kannalta merkitystä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus B:n syyksi luetuista rikoksista oli 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta. (Ään. rangaistuksista. Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
26.5.2020 16.00
Lähisuhdeväkivalta - hovioikeus arvioi asianomistajan vaitiolo-oikeutta ja oli erimielinen voitiinko todisteena käyttää asianomistajan vanhempien hovioikeudessa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä kertoneen poliisille alustavassa puhutuksessa
Asianomistaja oli voinut kieltäytyä todistamasta HO:ssa. Asiassa oli kysymys myös siitä, saiko lääkärinlausuntoon esitietona kirjattua asianomistajan kertomusta hyödyntää näyttönä asiassa. HO katsoi, että vastaavasti myöskään todistajana kuultavan asianomistajan kieltäytyessä todistamasta ei näyttönä voitu käyttää hänen lääkärinlausuntoon kirjattua kertomustaan, jonka osalta vastaajalla ei ollut vastakuulustelumahdollisuutta. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun lääkärinlausuntoon merkittyjen esitietojen osalta. Asiassa oli kuultu todistajina A:n vanhempia B:tä ja C:tä. HO:n oli ratkaistava saiko heidän kertomuksiaan hyödyntää asiassa näyttönä siltä osin kuin he olivat kuulleet A:n kertoneen tapahtumista poliisille alustavassa puhutuksessa. HO katsoi, ettei B:n ja C:n kertomuksia voitu tältä osin hyödyntää näyttönä asiassa. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun todistajien kertomusten asettamisesta hyödyntämiskieltoon A:n alustavassa puhutuksessa poliisille kertomista seikoista. HO:n presidentti oli enemmistön kanssa eri mieltä siitä, voitiinko todisteena käyttää B:n ja C:n HO:ssa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä A:n kertoneen poliisille alustavassa kuulustelussa. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
16.3.2020 9.18
Hovioikeus: Syyte tietojärjestelmän häirinnän yrityksestä ei ollut niin yksilöimätön, että se olisi tullut jättää tutkimatta – KO:n ratkaisua esitutkintakertomusten hyödyntämiskiellon osalta ei muutettu
Käräjäoikeus oli päätöksessään todennut, että syytteen teonkuvaus ei sisältänyt yritysvastuuseen kuuluvia tunnusmerkistötekijöitä eikä siinä yksilöity, minkä historiallisen tapahtumainkulun ja seikkojen vallitessa törkeäksi rikokseksi muotoiltu teko jäi rangaistavaksi yritykseksi. Hovioikeus totesi toisin kuin käräjäoikeus, ettei tässä tapauksessa ollut teonkuvauksessa välttämätöntä tarkemmin yksilöidä yritykseksi jäävää osaa, vaan tältä osin asia oli voinut jäädä arvioitavaksi pääkäsittelyssä vastaanotetun näytön perusteella. Syyte ei valituksen kohteena olevilta osin ollut tuossa vaiheessa yrityksen osalta niin yksilöimätön, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun esitutkintakertomusten määräämisestä hyödyntämiskieltoon. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 16.00
Hovioikeus arvioi puolison kieltäytymisoikeuden murtamista ja syytteen tarkistamista vakavassa parisuhdeväkivaltatapauksessa
Oli syytä epäillä, ettei nainen ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeutensa käyttämisestä. HO hylkäsi törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä vapaudenriistosta tuomitun miehen vaatimuksen naisen esitutkintakertomuksen ja lääkärinlausunnon esitieto-osion määräämisestä hyödyntämiskieltoon. Syytteen tarkistamisen osalta HO totesi, ettei se seikka, että syyttäjä oli tarkistamassaan syytteessä katsonut naiselle aiheutuneen vastaajan menettelyn seurauksena myös häntäluun murtuma, ei muuttanut vastaajan alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa muunlaiseksi toiminnaksi. Näin ollen HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
9.1.2020 14.30
Törkeän rattijuopumuksen tunnustanut vaati hovioikeudessa syytteiden ja korvausvaatimusten hylkäämisen lisäksi pääkäsittelyn järjestämistä ja esitutkintakertomuksen asettamista hyödyntämiskieltoon - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu
Valituksessa oli kysymys esitutkinnassa ja KO:ssa annettujen tunnustuksien peruuttamisesta HO:sa ja peruuttamisen vaikutuksesta rikosten syyksilukemiseen. Lupalakimiehen laatimassa valituksessa ei ollut esitetty asiallisia perusteluja ensinnäkään sille, että valittajan tunnustukset olisivat olleet totuudenvastaisia ja toisekseen sille, miksi hän peruuttaa tunnustukset. Valittajalla oli ollut KO:ssa oikeus tulla kuulluksi, mutta hän oli luopunut tästä oikeudesta ja suostunut kirjalliseen menettelyyn. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
28.11.2019 13.00
Hovioikeus asetti vastaajan kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoon
A:lle määrätty puolustaja oli ollut läsnä A:n ensimmäisessä kuulustelussa, mutta ei myöhemmissä kuulusteluissa eikä rekonstruktiossa. A:lle oli esitutkinnassa ilmoitettu oikeudesta avustajaan ja oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Kysymys siitä, oliko A riittävällä tavalla ymmärtänyt oikeutensa ja voinut luopua niistä pätevästi. Tapauksessa hovioikeus asetti A:n kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoon, koska haavoittuvassa asemassa ollut A ei ollut ymmärtänyt oikeuksiaan ja asemaansa tavalla, jota pätevä luopuminen oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen tai oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa edellyttivät. (Vailla lainvoimaa 28.11.2019) - Uutiset
1.7.2019 13.15
Hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta toimeksiantajana toimineen yrityksen toimitusjohtajan osalta katsoen, että näyttöä tahallisuudesta tai veron välttämistarkoituksesta ei ollut
RP Oy on tehnyt suorituksia B:n nimissä olleelle Danske Bankin tilille yhteensä 236 112 euroa ajalla 1.6.2009 – 31.12.2012. Riidatonta on myös, että suorituksia ei ole ilmoitettu RP Oy:n työnantajan valvontailmoituksilla eikä suorituksista ole tehty ennakonpidätyksiä. A on kiistänyt toimineensa tahallisesti ja kertonut, että tapahtuma-aikaan hän johti RP Oy:ssä käytännön työtä eikä hän ollut tekemisissä yhtiön taloudellisten asioiden hoitamisen kanssa muutoin kuin sopimusten neuvottelu- ja allekirjoitusvaiheessa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A:n olisi tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että huolimatta tehdystä toimeksiantosopimuksesta RP Oy:n olisi tullut antaa valvontailmoitukset ja toimittaa ennakonpidätys B:n yhtiölle maksetuista suorituksista ja että ennakonpidätyksen toimittaminen olisi laiminlyöty nimenomaan veron välttämistarkoituksessa. - Uutiset
1.7.2019 11.45
Oikeusasiamies: hyödyntämiskielto kuuluu tuomioistuimen ratkaistavaksi
Kantelija oli epäiltynä seksuaalirikoksesta. Kuulusteluissa hänelle oli näytetty Tullin järjestelmään tallentunut valvontakuva. Esitutkinnassa oli ollut erimielisyyttä kuvan sisällöstä. Kantelijan avustaja oli pyytänyt syyttäjää liittämään kuvan esitutkinta-aineistoon, jotta sitä olisi voitu käyttää kantelijan puolustukseksi asiassa. Syyttäjä kieltäytyi vedoten siihen, että tullilain mukaan kuvia ei voi käyttää rikosprosessissa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi, että laissa ei ole säännöstä, joka kieltäisi Tullin järjestelmään tallentuneen tiedon käyttämisen todisteena, vaikka tieto olisi tallentunut järjestelmään henkilötietojen käsittelystä tullissa annetun lain 6 §:n vastaisesti ja että syyttäjällä olisi ollut toimivalta pyytää Tullilta kuvan liittämistä esitutkinta-aineistoon. Vielä oikeusasiamies totesi, että mikäli kuvan käyttämisestä todisteena olisi ollut epäselvyyttä tai sen kohdalla olisi vedottu hyödyntämiskieltoon, asia olisi tullut saattaa oikeudenkäynnin yhteydessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. - Uutiset
15.4.2019 9.33
KKO äänesti: Telekuuntelutallenne ja loppulausunto asetettiin hyödyntämiskieltoon
Syyttäjä oli salassapitorikosta koskeneen syytteen tueksi nimennyt todisteeksi pakkokeinolaissa tarkoitettua ylimääräistä tietoa sisältävän telekuuntelutallenteen ja salassapitorikoksesta epäillyn esitutkinnassa antaman loppulausunnon, jossa oli selostettu tallennetusta puhelinkeskustelusta ilmi käyneitä tietoja. Korkeimman oikeuden ratkaisussa lausutuin perustein telekuuntelutallenne ja loppulausunto asetettiin hyödyntämiskieltoon. (Ään.) - Uutiset
28.2.2019 10.14
KKO: Asianomistajalla ei ollut todistajan vaitiolo-oikeutta kun oli syytä epäillä ettei hän ollut päättänyt sen käyttämisestä itse
Asianomistaja, jolla ei ollut vaatimuksia, oli kieltäytynyt todistamasta asiassa, koska hän ja vastaaja olivat olleet avoliitossa ja heillä oli kaksi yhteistä lasta.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, ettei asianomistajalla ollut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:n 2 momentin perusteella vaitiolo-oikeutta, koska oli syytä epäillä, ettei hän ollut itse päättänyt vaitiolo-oikeutensa käyttämisestä. Sen vuoksi asianomistajan esitutkintakertomus voitiin ottaa huomioon oikeudenkäynnissä ja tapahtumapaikalle saapunutta poliisia voitiin kuulla siitä, mitä asianomistaja oli hänelle kertonut. - Uutiset
16.1.2019 12.15
Hovioikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellosta
Syyttäjä ja A olivat nimenneet hovioikeudessa uudeksi todistajaksi vanhemman konstaapelin C:n teemanaan muun muassa B:n puhuttelussa ilmi tulleet seikat. Hovioikeus asetti hyödyntämiskiellon, koska B ei ollut ennen puhuttelua pätevästi luopunut oikeudestaan olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen eikä oikeudestaan avustajaan. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 8.01
Hovioikeuden ratkaisu ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä syytteen tueksi esitettävänä näyttönä – vastaaja vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksesta
Kysymys siitä, miten pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 1 ja 2 momentin säännökset rajoittavat ylimääräisen tiedon hyödyntämistä näytön hankkimisessa ja käyttämisessä tuomioistuimessa. Ylimääräistä tietoa sisältävää telekuuntelutallennetta ei olisi saanut esitutkinnassa käyttää ampuma-aserikoksen selvittämisessä kohdassa 2. A:ta vastaan näyttönä käytetty B:n esitutkintakertomus oli koskenut samoja tapahtumia kuin telekuuntelutallenne ja esitutkintapöytäkirjasta ilmenee, että B oli itse kertonut tapahtumista vasta kun hänelle oli selvitetty se, mitä tallenteelta ilmenee. Näin ollen A:n oikeusturva oli ylimääräisen tiedon käyttämisestä johtuen vaarantunut. B:n esitutkintakertomukseen ei saanut tältä osin vedota oikeudenkäyntiaineistona. A vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
8.1.2019 13.00
Hovioikeus kumosi esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käräjäoikeuden käsittelyratkaisun
HO julisti pääkäsittelyssä todistajan esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käsittelyratkaisun, jolla KO:n asettama hyödyntämiskielto oli kumottu. Pääkäsittelypöytäkirjasta tarkemmin ilmenevillä perusteilla HO oli katsonut toisin kuin KO, että esitetyn selvityksen perusteella T:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei ollut hankittu lainvastaisesti siten, että kertomuksen hyödyntämiselle todisteena olisi OK 17 luvun 25 §:n 3 momentissa säädetty este. HO oli kuitenkin todennut, että vaikka T:n kertomusta saatiin OK 17 luvun 47 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä käyttää todisteena, kysymykseen siitä, oliko T tosiasiassa ollut esitutkinnassa kuultu henkilö sekä kertomuksen merkitykseen näyttönä otettiin kantaa pääasian yhteydessä osana muutakin näytön arviointia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
14.12.2018 16.00
Hovioikeus arvioi hyödyntämiskieltoa ja itsekriminointisuojaa syyntakeettoman tuhotyössä
Esitetyn selvityksen mukaan ylikonstaapeli S oli palopaikalla alustavasti puhutellut sinne tullutta B:tä. S:n kertomuksesta ilmenee, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa puhuttaminen oli ollut osa rutiininomaista tulipalopaikalla tapahtunutta palon syttymissyyn selvittämistä. S:n ja A:n kertomuksista ilmenee ja on pääteltävissä, että B oli antanut lausumansa vapaaehtoisesti. Hänen ei ole selvitetty olleen tuossa vaiheessa epäillyn asemassa. Myös muita paikalla olleita henkilöitä oli puhuteltu palon syttymissyyn selvittämiseksi. B:n puhuttaminen oli lopetettu heti sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut, ettei hän halunnut puhua asiasta enempää ilman avustajaa. Hyödyntämiskieltoon vaadittuja asiakirjoja ja todistaja S:n kertomusta voitiin käyttää todisteena hyödyntämiskiellon estämättä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2018) - Uutiset
9.8.2018 16.01
Kuulustelu tehtiin pihamaalla - käräjäoikeus hyväksyi kuulustelukertomuksen hyödyntämisen todisteena
Kysymyksessä olevassa tilanteessa kuulustelu oli tehty pihamaalla, jolloin kuulustelukertomusta ei ollut voitu antaa kirjallisessa muodossa heti vastaajan tarkastettavaksi. KO katsoi, että vastaaja oli ennen pihamaallaan tapahtuvaa kuulustelua tiennyt oikeuksistaan myös vaitiolo-oikeudestaan ja vapaaehtoisesti suostunut siihen, että kuulustelu suoritetaan poliisilaitoksen sijasta hänen pihamaallaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältä osin perustetta. KO totesi edelleen, ettei se, että esitutkintakertomusta ei ollut annettu kirjallisessa muodossa tarkastettavaksi, ei voinut tässä asiassa johtaa siihen, että todiste olisi katsottu laittomaksi hankituksi ja siten sen hyödyntäminen olisi voitu kieltää. KO oli todennut vielä, ettei esitutkintalaissa ole säännöstä, jossa edellytettäisiin, että epäilty on tietyllä tavalla tai tietyssä ajassa ennen kuulustelua kutsuttava kuulusteluun, jotta kuulustelu olisi laillinen. Asiassa oli vanhemman konstaapelin kertomuksella selvitetty, että vastaaja oli pyydetty kuulusteluun tai ottamaan yhteyttä poliisin. Kuulustelu oli suoritettu vastaajan pihalla hänen suostumuksestaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältäkään osin perustetta. Asiassa ei ollut miltään osin perustetta asettaa vastaajan esitutkinnassa antamaa kertomusta hyödyntämiskieltoon. Näin ollen sitä koskeva pyyntö hylättiin. - Uutiset
16.7.2018 14.01
Hovioikeus ei tutkinut tuomiovirhekantelua
Käsiteltävässä asiassa ei ollut kysymys lainvoimaisesta tuomiosta, vaan ennen pääkäsittelyä annetusta erillisestä päätöksestä, joten tuomiovirhekantelun mahdollisuus riippui siitä, oliko tämä päätös rinnastettavissa lainvoimaiseen tuomioon. Tämä edellyttäisi muun ohella, että päätös on lainvoimaisen tuomion tavoin lopullinen. Kun päätökseen voidaan hakea muutosta pääasiaratkaisun yhteydessä eikä sillä siten ollut lopullisesti ratkaistu kysymystä todisteiden asettamisesta hyödyntämiskieltoon, ei sitä voitu oikeudellisena ratkaisuna rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon. Kantelua ei voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 16.7.2018) - Uutiset
4.4.2018 9.00
Hovioikeuden käsittelyratkaisu: verotarkastuskertomusten käyttämiseen todisteina ei ole estettä törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHovioikeus totesi muun muassa, että pelkästään se, että asianosaisella on verotusmenettelyssä laajempi selvittämisvelvollisuus kuin rikosasiassa, ei tarkoita sitä, että asianosaisen itsekriminointisuojaa olisi loukattu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:ssä ja 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla siten, että verotarkastuskertomus olisi sen vuoksi asetettava hyödyntämiskieltoon. Myöskään se, että A:ta oli pyydetty luovuttamaan nyt kysymyksessä olevia tilikausia koskeva kirjapito- ja muu asiakirja-aineisto verotarkastusta varten, ei loukkaa A:n itsekriminointisuojaa nyt kysymyksessä olevassa rikosasiassa. (Ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta) - Uutiset
24.11.2017 8.00
Vaimo kieltäytyi todistamasta hänen pahoinpitelyään koskevassa asiassa - hovioikeudessa pohdittiin voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteina
Miehen valituksen johdosta arvioitavana oli, voitiinko todistajien kertomuksia ja valokuvia hyödyntää todisteina asiassa. HO katsoi, että todistajien kertomusten ja valokuvien vastaanottamisella näyttönä asiassa ei asiassa todetuilla perusteilla kierretty todistuskeinoneutraalisuuden periaatetta eikä loukattu vastaajalle läheisen henkilön niin sanottua kokonaiskieltäytymisoikeutta. Pääasian osalta HO katsoi miehen syyllistyneen aviovaimonsa pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 24.11.2017) - Uutiset
15.11.2017 15.15
Hovioikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellosta ns. tynnyrijutussa
Helsingin hovioikeus antoi 15. marraskuuta ns. tynnyrijutussa (R 17/750) erillisen ratkaisun siitä, voidaanko yhden vastaajan esitutkinnassa antamaa kertomusta käyttää todisteena asiassa.