-
Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Hyödyntämiskielto
- Kieltoerehdys
- Laillisuusperiaate
- Rangaistuksen mittaaminen
- Rangaistuksen määrääminen
- Rangaistusmääräysmenettely
- Rangaistusvaatimus
- Rikosasia
- Syyte
- Syytekynnys
- Syyteneuvottelu
- Syyteoikeuden vanhentuminen
- Syytesidonnaisuus
- Syyttämättä jättäminen
- Tukihenkilö
- Tunnusmerkistöerehdys
- Tunnustamisoikeudenkäynti
- Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Syyteneuvottelu
- Uutiset
21.9.2023 9.14
Lakimies, osakas Herkko Hietanen ja juristi Hanne Hirvonen: Tekoäly tuomioistuinten ruuhkan ratkaisijana?Voisiko digitaalinen prosessi korvata valtaosan oikeudenkäynneistä? Pitäisikö tekoälyn antaa arvio jokaisen jutun asiakirjojen perusteella jutun lopputulemasta? Voisiko rikosprosessissa tekoälyn tukema syyteneuvottelu -tyypinen järjestelmä säästää tuomioistuinjärjestelmämme resursseja ja tehdä työstä mielekkäämpää? - Uutiset
13.9.2023 13.14
Syyteneuvottelun käytön laajentamista arvioidaanOikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka arvioi syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista. Tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa rikosprosessia. Hanke liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen oikeusprosessien sujuvoittamisesta. - Uutiset
5.10.2021 12.12
Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen aluesyyttäjälle ja käräjätuomarille: Syyteneuvottelumenettelyn edellytykset ja syyteoikeuden vanhentuminenApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen aluesyyttäjälle ja käräjätuomarille heidän virheellisestä menettelystään syyteneuvottelumenettelyyn liittyvässä asiassa. Asia tuli tietoon apulaisvaltakunnansyyttäjän ilmoituksella. - Uutiset
30.6.2021 13.30
Talousrikoksilla aiheutetun vahingon määrä oli noin 1.433.000 euroa - hovioikeus alensi 4 vuoden vankeusrangaistusta syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin johdosta hieman yli kolmanneksellaVastaajan rikoksillaan tavoittelemaan hyötyyn ja aiheuttamaan vahingon määrään, rikosten tekotapaan sekä hänen syykseen luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksista ilmenevään syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen rangaistus olisi ollut noin 4 vuoden pituinen yhteinen ehdoton vankeusrangaistus ilman lieventämisperusteen ja kohtuullistamisperusteen huomioon ottamista. Asiassa lausutun perusteella HO arvioi, että syyteneuvottelusta ol tässä asiassa ollut merkittävää prosessitaloudellista hyötyä. Syyteneuvottelu ja rangaistuksen alentaminen RL 6 luvun 8 a §:n nojalla koskivat kaikkia rikoksia, joista vastaajaa oli syytetty. Vastaajalle ilman tunnustusta tuomittavaa noin 4 vuoden vankeusrangaistusta oli perusteltua alentaa syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin johdosta hieman yli kolmanneksella. (Vailla lainvoimaa 30.6.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.31
Krimon katsaus: Prosessiekonomiaa vai uusi restoratiivinen työkalu rikosprosessiin? Syyteneuvottelumenettelyn soveltamiskäytäntö 2015–2017 ja käyttökokemuksia menettelyn ensivuosilta SuomessaVuoden 2015 alusta tuli voimaan tunnustamismenettelyä, syyteneuvottelua ja tunnustamisoikeudenkäyntiä koskeva syyteneuvottelulainsäädäntö (670–675/2014, HE 58/2013). Uuden lainsäädännön perussisältö on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi eri vaiheissa esitutkintaa tai rikosprosessia tehdyn tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Menettelyn funktio on prosessiekonominen. - Uutiset
3.1.2019 8.42
Apulaisoikeuskansleri: Syyteneuvottelumenettelyssä ei voi luopua kaikista rangaistusvaatimuksista tai sopia rikostunnusmerkistön valinnastaApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota esittämiinsä näkökohtiin, jotka liittyvät syyteneuvottelumenettelyyn virkarikosasiassa. - Uutiset
28.11.2016 13.35
Hovioikeuden ratkaisu syyteneuvottelun ja tuomioesityksen soveltamisesta muutoksenhakutuomioistuimessaKysymys oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:n tuomioesitystä, luvun 10 a §:n syyteneuvottelua sekä 5 b luvun tunnustamisoikeudenkäyntiä koskevien säännösten soveltuvuudesta muutoksenhakutuomioistuimessa. Hovioikeus katsoi, että syyteneuvottelu ja tunnustamisoikeudenkäynti eivät ole lähtökohtaisesti tarkoitettu sovellettavaksi muutoksenhakuvaiheessa sen jälkeen, kun asiassa on toimitettu täysimittainen esitutkinta ja käräjäoikeuskäsittely. Erityisesti tässä tapauksessa asian laatu huomioon ottaen menettelyn soveltamisella ei olisi saavutettu hovioikeudessa mitään niitä etuja, joita säännöksillä on tarkoitettu tavoitella. Koska menettelyllä ei ollut saatavissa viranomaisen näkökulmasta mitään etua, ei ollut perusteltua antaa vastaajallekaan sitä etua, että hänelle rangaista määrättäessä olisi sovellettu lievennettyä rangaistusasteikkoa. (Vailla lainvoimaa 28.11.2016) - Uutiset
31.3.2016 9.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaKorkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 24.2.–29.2.2016 koskevat muun muassa tajouskilpailussa tapahtunutta petosta, velkajärjestelystä erotettavia saatavia sekä rikoksentekijän luovuttamista. - Uutiset
15.10.2015 8.09
Helsingin hovioikeus antoi ratkaisun ns. Anton-asian syyteneuvotteluja koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus hyväksyi keskiviikkona (14.10.) antamassaan ns. Anton-asian tuomiossa 14 vastaajan osalta syyteneuvottelujen mukaisen tuomioesityksen ja tuomitsi vastaajat yhdestä tai useammasta törkeästä veropetoksesta rangaistukseen ja velvoitti heidät suorittamaan verottajalle vahingonkorvausta. - Uutiset
13.5.2015 8.24
Syyteneuvottelulla ja tunnustamisoikeudenkäynnillä ratkaisu törkeää paritusta koskevaan asiaan Helsingin käräjäoikeudessaHelsingin käräjäoikeudessa käytiin 12. toukokuuta 2015 tunnustamisoikeudenkäynti, jossa törkeästä parituksesta syytettynä ollut vastaaja A myönsi syyllistyneensä tuomioesityksen mukaisesti törkeään paritukseen viimeisten noin kuuden ja puolen vuoden ajan. Käräjäoikeus ratkaisi asian vuoden alussa voimaan tulleessa tunnustamismenettelyssä, jossa pääkäsittelyssä ei oteta täyttä näyttöä vastaan, vaan näyttö perustuu tunnustukseen sekä siihen, että oikeus muutoin saadaan vakuuttuneeksi tunnustuksen oikeellisuudesta. Menettelyssä rangaistus tuomitaan lievennettyä rangaistusasteikkoa soveltaen. - Uutiset
29.4.2015 14.33
Helsingin käräjäoikeudelta tuomio vero- ja kirjapitorikoksen syyteneuvottelua koskevassa asiassaVastaaja oli tunnustanut sekä syyteneuvottelussa että KO:n tunnustamisoikeudenkäynnissä syyllistyneensä kolmeen rikokseen, jotka käsittivät kirjanpitorikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen, törkeään veropetokseen, avunantoon kirjanpitorikokseen ja avunantoon törkeään veropetokseen. KO tuli tunnustamisoikeudenkäynnissä vakuuttuneeksi siitä, että vastaaja oli antanut tunnustuksensa vapaaehtoisesti ja että hän oli ymmärtänyt tunnustamisen merkityksen ja siitä johtuvat seuraamuksen. Vastaajan tunnustus huomioon ottaen KO tuomitsi hänelle yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen. Rangaistusta ei ollut syytä alentaa oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 29.4.2015) - Uutiset
27.4.2015 13.06
Jussi Tapani ja Matti Tolvanen: Syyteneuvottelun ongelmiaSyyteneuvottelu on uutta suomalaisessa rikosprosessissa. Professorit Jussi Tapani ja Matti Tolvanen kuvaavat Edilexissä julkaistussa Defensor Legisin artikkelissa aluksi syyteneuvottelun eri muodot ja sen jälkeen Suomen lainsäädännön mukaisen syyteneuvottelumenettelyn. Syyteneuvottelulla tavoitellaan prosessuaalista hyötyä, joka ilmenee kustannusten säästönä. Kyseessä on jokseenkin puhdasmuotoinen kustannusten säästöön pyrkivä järjestely. Syyteneuvottelulla on katsottu saavutettavan erityisesti viranomaiskustannusten säästöä, mutta muitakin hyötyjä voidaan nimetä. Syyttäjä saa ainakin jonkin syytteen läpi ja syytetty hyötyy lievemmän rangaistuksen muodossa. Syyteneuvottelussa on monia riskitekijöitä. Suurimmat pulmat liittyvät rikoksesta epäillyn oikeusturvaan. Riskinä ovat väärät tunnustukset esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jolloin rikosprosessi on vaarassa etääntyä tosielämän tapahtumista. Menettelyyn liittyy myös yhdenvertaisuusongelmia niin rikostyyppien kuin osallisten ja tekijätyyppien välillä. Rangaistuksen määräämiseen syyteneuvottelua seuraavassa tunnustamisoikeudenkäynnissä liittyy monia pulmia, joita ei ole sanottavasti käsitelty lain esitöissä. - Uutiset
5.12.2014 12.49
Advokaatti-lehti 6/2014: Syyteneuvottelut ja pikaoikeudenkäynnit voivat vaarantaa oikeusturvanSyyteneuvottelut ovat pinnalla tuoreimmassa Advokaatissa. Syyteneuvottelujärjestelmä tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Asianajajaliitto on kannattanut sitä. Uudessa menettelyssä rikoksesta epäilty voi tunnustuksella saada lievemmän rangaistuksen. Järjestelmällä tavoitellaan oikeusprosessin nopeuttamista ja kustannussäästöjä. Liian luja luottamus viranomaisiin voi kuitenkin vaarantaa oikeusturvan, sanoo rikosasianajaja Satu Wartiovaara lehdessä. - Uutiset
21.8.2014 15.14
Syyteneuvottelu mahdolliseksi vuoden 2015 alustaNiin sanottu syytteestä sopiminen otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta. Syyteneuvotteluksi kutsutussa uudessa menettelyssä rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada lievemmän rangaistuksen. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelua ei kuitenkaan sovelleta henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. - Uutiset
30.5.2013 16.07
Syyteneuvottelua koskeva lakiesitys eduskunnalleHallitus esittää syytteestä sopimisen käyttöönottamista. Syyteneuvotteluksi kutsutussa menettelyssä rikoksesta epäilty voisi tunnustamalla saada mahdollisuuden sopia syytteestä tai saada lievempi rangaistus. Lakiesityksen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa erityisesti laajojen talousrikosvyyhtien käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia kuitenkin turvaten sekä rikoksesta epäillyn että asianomistajan oikeudet. - Uutiset
14.12.2012 14.03
Oikeusasiamies on huolissaan ehdotetusta syyteneuvottelustaEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pelkää, että oikeusministeriössä valmisteltavana oleva syyteneuvottelujärjestelmä loukkaa yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta niin, että yleinen luottamus rikosoikeudelliseen järjestelmään vaarantuu. - Uutiset
12.10.2012 16.00
Kihlakunnansyyttäjä Jukka Oikarainen: Syyteneuvottelu ja tunnustamisoikeudenkäynti oikeuspoliittisena kysymyksenä - uhka vai mahdollisuus?Oikeusministeriö asetti lokakuussa 2011 työryhmän selvittämään mahdollisuutta ottaa syytteestä sopiminen osaksi suomalaista rikosprosessia. Työryhmä antoi mietintönsä oikeusministerille toukokuun alussa 2012. Mietintö sisältää hyvin yksityiskohtaiset säädösehdotukset syyteneuvottelun ottamiseksi osaksi rikosprosessia. Työryhmän esityksen mukaan uusien säädösten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 yhdessä laajasti valmistellun uuden esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kanssa. Muutos aikaisempaan asennoitumiseen suomalaisessa oikeuskulttuurissa on vallankumouksellinen, kihlakunnansyyttäjä Jukka Oikarainen kirjoittaa Lakimies-lehdessä. Aihetta käsitellään myös LakimiesUutisissa.