-
Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Hyödyntämiskielto
- Kieltoerehdys
- Laillisuusperiaate
- Rangaistuksen mittaaminen
- Rangaistuksen määrääminen
- Rangaistusmääräysmenettely
- Rangaistusvaatimus
- Rikosasia
- Syyte
- Syytekynnys
- Syyteneuvottelu
- Syyteoikeuden vanhentuminen
- Syytesidonnaisuus
- Syyttämättä jättäminen
- Tukihenkilö
- Tunnusmerkistöerehdys
- Tunnustamisoikeudenkäynti
- Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Syytesidonnaisuus
- Uutiset
14.9.2023 14.05
Hovioikeus covid-19-testin laiminlyöntiä koskevassa rikkomusasiassa: Vastaaja tuomittiin muusta teosta kuin, mistä hänelle oli rangaistusta vaadittuHO totesi, että syytteen teonkuvauksessa ei ollut mainintaa siitä, ettei vastaajalla ollut ollut Suomeen saapuessaan tartuntatautilain 16 a §:n tarkoittamaa todistusta. Tämä oli covid-19 -testin laiminlyöntiä koskevan rikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta olennainen seikka, jonka tulisi ilmetä syytteen teonkuvauksesta. Syytesidonnaisuuden näkökulmasta ei riittänyt, että asia oli tullut ilmi oikeudenkäynnin aikana, eikä syytettä ollut KO:ssa tai HO:ssa tarkennettu tältä osin. Tuomioistuimella ei ole oikeutta perustaa ratkaisuaan vastaajan sellaiseen menettelyyn, jota syytteessä ei ole kuvattu. Vastaaja oli siten tuomittu muusta teosta kuin, mistä hänelle oli rangaistusta vaadittu, minkä vuoksi syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.9.2023) - Uutiset
5.12.2022 16.30
Hovioikeus: Koulun pihalla mönkijän välittömässä läheisyydessä olleeseen 14-vuotiaaseen jalankulkijaan törmännyt mopoilija ei syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokseenTeonkuvauksessa esitetty tapahtumankulku oli riidaton. Samoin riidatonta oli se, että tapahtumapaikkana ollut koulun piha ei ollut ollut liikennealuetta eikä siten tarkoitettu moottorikulkuneuvoille. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja tällaisella alueella ajoneuvoa kuljettaessaan ollut tienkäyttäjä ja oliko hän voinut menettelyllään syyllistyä liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokseen. Asiassa ei ollut ilmennyt syytä muuttaa KO:n tuomiota siltä osin kuin vastaaja oli tuomittu törkeästä vammantuottamuksesta nuorena henkilönä. (Vailla lainvoimaa 5.12.2022) - Uutiset
16.9.2022 16.00
Hovioikeus kuuli fonetiikan asiantuntijoita: Kiristysrikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt - vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta (ään.)Johtopäätökset ensimmäisen puhelun soittajan henkilöllisyydestä - Syytesidonnaisuus ja syyksi lukeminen (Vailla lainvoimaa 16.9.2022) - Uutiset
17.8.2022 13.00
Suojatietä Viikissä ylittänyt 10-vuotias lapsi raahautui linja-auton mukana noin 15 metriä - hovioikeuskin katsoi linja-autonkuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja törkeään vammantuottamukseenAsiassa arvioitiin mm. syytesidonnaisuutta. Sen osalta HO katsoi, että syyksi lukeminen asiassa oli voinut perustua myös TLL 32 §:n 1 momentin (Kuljettajan suojatiesäännöt) vastaiseen menettelyyn. Asiassa todetuilla ja KO:n tuomiossa mainituilla muilla perusteilla HO katsoi kuten KO, että vastaaja oli menetellyt syytekohdassa 1 törkeän huolimattomasti. Vastaajan menettelystä oli aiheutunut A:lle vakavat ja hengenvaaralliset vammat. Vastaaja oli siten syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset törkeää vammantuottamusta koskevan syytekohdan osalta. KO:n tuomitsema 4 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista. (Vailla lainvoimaa 17.8.2022) - Uutiset
16.9.2021 9.05
Hovioikeuden tuomio salakuljetuksen tunnusmerkistötekijän ”tuo maahan” tulkinnasta ja salakuljetusrikoksen täyttymisestäHovioikeus katsoi, että teonkuvaus oli ollut riittävä ja ymmärrettävä myös A:n asianmukaisen puolustautumisen kannalta. A olikin ottanut kantaa tekonsa oikeudelliseen arvioimiseen ja salakuljetussäännöksen soveltamiseen niin käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut syytesidonnaisuudesta johtuvaa estettä tuomita A:ta salakuljetuksesta sillä perusteella, että hän oli 4.3.2019 tuonut ilman asianmukaista lupaa Suomeen lääkeainetta ja siten yrittänyt tuoda sitä maahan rikoslain 46 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hovioikeus katsoi tuomiossa mainituilla perusteluilla, että A oli syyllistynyt menettelyllään salakuljetukseen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
28.6.2021 9.18
KKO:n ratkaisu 5–6-vuotiaan lapsen pahoinpitelyä koskevassa asiassaVanhemmat olivat aiheuttaneet 5–6-vuotiaalle lapselleen kipua ja vahingoittaneet tämän terveyttä muun muassa laiminlyömällä atooppisen ihon hoidon ja sitomalla tämän kädet yhteen ruokailemisen ja yön ajaksi. Kysymys siitä, oliko pahoinpitely tehty erityisen julmalla tavalla. Kysymys myös syytesidonnaisuudesta, kun hovioikeus oli osana pahoinpitelyä lukenut vastaajien syyksi myös lapsen ajoittaisen sulkemisen veneen kajuuttaan, vaikka teosta oli erikseen syytetty vapaudenriistona eikä teonkuvauksessa ollut väitetty, että kajuuttaan sulkemisella olisi vahingoitettu lapsen terveyttä. Hovioikeuden tuomiota muutettiin. - Uutiset
25.6.2020 11.15
Korkeimman oikeuden ratkaisu syytesidonnaisuudestaSyyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta kavalluksesta, koska A oli anastanut hallussaan olevia varoja käyttämällä tilillään olevia B:n varoja omiin tarkoituksiinsa. Hovioikeus katsoi, että A:n tilillä olleet varat olivat muuttuneet siviilioikeudellisesti A:n omaisuudeksi ja luki A:n syyksi kavalluksen sillä perusteella, että A oli jättänyt tilittämättä B:lle varojen arvon. Kysymys syytesidonnaisuudesta. - Uutiset
30.8.2019 9.52
KKO äänesti törkeää varkautta ja rikoshyötyä koskevassa asiassa: Syyttäjällä oli ollut oikeus tarkistaa syytettä hovioikeudessa tekoajan osalta ja hovioikeus oli saanut lukea vastaajan syyksi tarkistetun syytteen mukaisen teonKäräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi 1.1.2009–5.12.2012 tehdyn törkeän varkauden. Hovioikeudessa syyttäjä vaati rangaistuksen korottamista ja A syytteen sekä siihen perustuvien vaatimusten hylkäämistä. Hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun jälkeen syyttäjä tarkisti syytettä ilmoittaen tekoajaksi 1.1.2000–5.12.2012. Korkein oikeus katsoi, että syyttäjällä oli ollut oikeus tarkistaa syytettä tällä tavalla. (Ään.)
A:n oli katsottu anastaneen työnantajaltaan muun muassa tuotantoon kelpaamattomia osia, joista hän oli valmistanut rannetietokoneita. Korkein oikeus katsoi, että rannetietokoneista saadut myyntihinnat olivat rikoshyötyä myös siltä osin kuin ne olivat perustuneet A:n työpanokseen. - Uutiset
9.10.2018 13.14
Hovioikeus arvioi syytteenmuutosta huumausainerikoksessaAsiassa jäi arvioitavaksi, oliko syytteen teonkuvaus sisältänyt A:n myöntämän menettelyn huumausaineiden hallussapitämisestä ja levittämisestä, ja voitiinko A tuomita tältä osin rangaistukseen huumausainerikoksesta kyseisen 1 kohdan tarkennetun teonkuvauksen, tai toissijaisesti kokonaan uuden rangaistusvaatimuksen perusteella. A oli voinut puolustuksessaan vastata jo alkuperäisestä syytteestä ilmenevään tekotapaan eli levittämiseen ja hallussapitoon sekä huumausaineen laatuun ja määrään. Tältä osin tarkennettu teonkuvaus ei ollut vaarantanut A:n puolustautumismahdollisuuksia. A:n menettelyä arvioitaessa tablettien alkuperällä ei ollut sellaista merkitystä, jonka perusteella teon olisi katsottava muuttuneen toiseksi kuin mitä rangaistusvaatimuksessa tarkoitettiin. Syytettä oli siten mahdollista tarkentaa syyttäjän vaatimalla tavalla. A oli syyllistynyt syytteen tarkennetusta teonkuvauksesta ilmenevään huumausainerikokseen, minkä menettelyn hän oli myöntänyt oikeaksi. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
15.8.2018 9.46
Hovioikeus: Lääkerikoksen teonkuvaus nikotiininesteiden myyntiä koskevassa asiassa oli ollut täsmällinen - Suomen rikoslaki soveltuiHO totesi, että teko oli riittävällä täsmällisyydellä ilmennyt teonkuvauksesta. HO katsoi, ettei valittajaa ollut tuomittu muusta kuin siitä, mistä rangaistusta oli vaadittu. Suomen rikoslain soveltuvuuden osalta HO totesi mm., että sopimus oli täytetty kaikilta osin vasta, kun myyjä oli luovuttanut nikotiininesteet ostajille Suomessa ja ne olivat olleet ostajien hallussa. Näin ollen nikotiininesteiden lääkelain vastainen luovuttaminen ostajille oli tapahtunut Suomessa ja valittajan menettely oli rangaistavaa Suomen rikoslain mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.8.2018) - Uutiset
6.11.2017 15.27
Teosta joka ei sisältynyt syytteen teonkuvaukseen ei voinut tuomitaVastaaja oli pyörittänyt moottoripyöräänsä näytösluontoisesti itsensä ympäri ihmisten kerääntyessä seuraamaan näytöstä. Syytteen teonkuvauksen mukaan teko oli tehty vaaraa aiheuttavalla tavalla. Kun KO oli tuominnut vastaajan liikennerikkomuksesta sillä perusteella, että menettely oli aiheuttanut melua ja ollut häiritsevää, syyte oli kokonaisuudessaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2017) - Uutiset
10.2.2017 11.10
KKO:n ratkaisu syytesidonnaisuudesta ja rangaistuksen määräämisestä pahoinpitelyä koskevassa asiassaHovioikeus oli syytekohdassa 1 tuominnut A:n rangaistukseen X:ään kohdistuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Hovioikeus oli lukenut hänen syykseen ne pahoinpitelyteot, jotka hän oli syytteen mukaan itse kohdistanut X:ään, ja lisäksi yhteisen pahoinpitelysuunnitelman nojalla myös lipastolla ja tuolilla lyömällä tai heittämällä tehdyn väkivallan, jonka teon oli syytteen mukaan tehnyt jutun toinen vastaaja B. Hovioikeus oli hylännyt B:hen kohdistuneen syytteen katsottuaan jääneen epäselväksi, kumpi vastaajista oli tämän teon tehnyt. Korkeimmassa oikeudessa oli A:n valituksen johdosta kysymys ensiksi siitä, onko hovioikeus voinut tuomita hänet lipastolla ja tuolilla tehdyn väkivallan osalta, vaikka se oli hylännyt B:hen kohdistuneen syytteen. Tämän jälkeen kysymys oli vielä A:lle tuomittavan yhteisen rangaistuksen määräämisestä. Siltä osin kuin A on syytekohdassa 1 tuomittu lipastolla ja tuolilla lyömällä tai heittämällä tehdystä pahoinpitelystä, hovioikeuden tuomio kumottiin ja syyte hylättiin. A:n syyksi luettiin syytekohdassa 1 hovioikeuden hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn asemesta rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla pahoinpitely. A tuomittiin syytekohdan 1 pahoinpitelystä sekä alemmissa asteissa hänen syykseen luetuista syytekohtien 2 ja 3 pahoinpitelyistä yhteiseen 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. - Uutiset
26.8.2016 9.11
Hovioikeus: Suojatien eteen pysähtyneen bussin ohittanut ja jalankulkijaan törmännyt autoilija ei voinut syyllistyä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen kun syyttäjä oli vaatinut rangaistusta vain perusmuotoisesta tekomuodostaAutoilija oli ohittanut pysäyttämättä suojatien eteen pysähtyneen bussin, minkä seurauksena auto oli törmännyt suojatietä ylittäneeseen jalankulkijaan, joka oli törmäyksen seurauksena loukkaantunut. Kun miehelle tiedoksi annetussa haastehakemuksessa hänelle oli vaadittu rangaistusta vain perusmuotoisesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, KO:n pääkäsittelyssä, jossa mies ei ollut ollut läsnä, ei ollut voitu tutkia sitä, oliko mies mahdollisesti syyllistynyt menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Mies tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta yhteiseen 30 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 26.8.2016) - Uutiset
1.9.2015 10.10
Hovioikeus: Syytteen tarkistamisessa laitonta maahantulon järjestämistä koskevassa asiassa ei ollut kyse kielletystä syytteen muuttamisestaOttaen huomioon, että syyttäjä oli hovioikeudessa syytteensä tueksi vedonnut sellaisiin uusiin seikkoihin, jotka vain luonnehtivat alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa rikosoikeudellisesti merkityksellisessä suhteessa ja että syyttäjä oli jo alkuperäisen syytteensä teonkuvauksessa todennut, että B oli antanut C:lle passin nimellä S, hovioikeus katsoi, että syytteen tarkistaminen ei ollut muuttanut alunperin kuvattua tekoa muuksi tapahtumaksi. Kysymyksessä ei siten ollut kielletty syytteen muuttaminen. Tämän vuoksi hovioikeus tutki asian tarkistetun syytteen teonkuvauksen mukaisena. (Vailla lainvoimaa 1.9.2015) - Uutiset
31.10.2014 14.31
KKO:n ratkaisu syytesidonnaisuudesta törkeää petosta koskevassa asiassaSyytteen teonkuvauksen mukaan A oli syyllistynyt törkeään petokseen siten, että hän oli erehdyttänyt yhtiö B:n henkilökuntaa tai käyttänyt sille syntynyttä erehdystä hyväksi ja näin menetellen saanut keväällä 2004 B:n tekemään A:n määräysvallassa olleen yhtiö C:n kanssa sopimuksen tai sopimaan C:n osallistumisesta sopimusjärjestelyyn B:n kanssa. A oli salannut C:n maksukyvyttömyyden ja sen, ettei hänellä ollut tarkoitustakaan maksaa B:lle sopimukseen perustuvia suorituksia. Hovioikeuden mukaan A:n ei ollut näytetty erehdyttäneen B:tä tai käyttäneen hyväkseen sille syntynyttä erehdystä vielä sopimusta tehtäessä tai yhteistyöstä sovittaessa. Sen sijaan hovioikeus luki A:n syyksi törkeän petoksen sillä perusteella, että viimeistään siinä vaiheessa, kun A:n omistama yhtiö C oli syksyllä 2004 myyty kolmannelle, A oli erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttäen saanut B:n pysymään sopimusjärjestelyssä. Korkein oikeus katsoi hovioikeuden tuominneen A:n vastoin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:ää muusta teosta kuin mistä hänelle on vaadittu rangaistusta. Tämän vuoksi syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä. - Uutiset
26.3.2013 13.06
EIT: Syytettyä tuli informoida tekojen oikeudellisen luonnehdinnan muutoksestaEspanjalaista kirjakauppiasta, joka myi kirjakaupassaan yksinomaan holokaustia käsitteleviä teoksia, oli syytetty alioikeudessa kansanmurhasta sillä perusteella, että hän oli kiistänyt holokaustin olemassaolon. Ylioikeuden, joka oli luonnehtinut teot kansanmurhan puolusteluksi, olisi tullut antaa valittajalle tilaisuus puolustautua tuolta kohdin konkreettisesti ja tehokkaasti ja hyvissä ajoin. - Uutiset
7.3.2013 15.54
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut tammikuulta 2013 koskevat muun muassa syytteen muuttamista, tuomion purkamisen edellytyksiä ja takaisinsaantia konkurssipesään ulkomaiselta sopimusosapuolelta. - Uutiset
23.2.2012 13.00
KKO:n ratkaisu muutoksenhakukeinosta, asianosaisen kuulemisesta ja haastehakemuksen puutteellisuudestaKäräjäoikeus oli rikosasian valmistelussa antamallaan päätöksellä jättänyt tutkimatta syyttäjien A:ta vastaan vireille paneman syytteen törkeää petosta koskevan syytekohdan osalta, koska haastehakemuksessa ei ollut nimetty syytekohdassa kuvatun teon asianomistajia. Päätöksen mukaan siitä ei saanut erikseen valittaa. Hovioikeus tutki syyttäjien muutoksenhakemuksen valituksena, kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. A:ta ei oltu kuultu hovioikeudessa. Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys muutoksenhakukeinosta ja siitä, olisiko hovioikeuden tullut kuulla A:ta ja kehottaa häntä antamaan kirjallinen vastaus syyttäjien muutoksenhakemukseen. Kysymys lisäksi siitä, oliko haastehakemus siten puutteellinen, että se oli voitu jättää tutkimatta. - Uutiset
8.12.2011 16.05
KKO: Syytettyä ei voitu tuomita muusta teosta kuin mistä hänelle oli vaadittu rangaistustaSyyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta siitä, että tämä oli anastanut huoltoasemalta omaisuutta murtautumalla myymälätiloihin ikkunan rikkomalla ja ottamalla sieltä elintarvikkeita. Hovioikeus tuomitsi A:n varkaudesta katsoen, että vaikka A:n ei ollut näytetty käyneen sisällä myymälätiloissa, hän oli kuitenkin ollut tekijänä osallinen varkausrikoksessa. Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla hovioikeuden katsottiin tuominneen A:n muusta teosta kuin mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. - Uutiset
1.2.2011 17.25
EIT: Syytetyllä oltava tilaisuus lausua hänen syykseen luetuista teoistaKun syytteeseen ei ollut sisältynyt petoksen taikka yksityisten tai julkisten asiakirjojen väärennystä koskevaa elementtiä, valitusasteiden olisi tullut antaa valittajalle tilaisuus sovittaa puolustuksensa uudelleen luonnehdittuihin tekoihin käytännöllisellä ja tehokkaalla tavalla ja hyvissä ajoin.