-
Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Hyödyntämiskielto
- Kieltoerehdys
- Laillisuusperiaate
- Rangaistuksen mittaaminen
- Rangaistuksen määrääminen
- Rangaistusmääräysmenettely
- Rangaistusvaatimus
- Rikosasia
- Syyte
- Syytekynnys
- Syyteneuvottelu
- Syyteoikeuden vanhentuminen
- Syytesidonnaisuus
- Syyttämättä jättäminen
- Tukihenkilö
- Tunnusmerkistöerehdys
- Tunnustamisoikeudenkäynti
- Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Tunnustamisoikeudenkäynti
- Uutiset
22.1.2024 15.10
Hovioikeus 79-vuotiaalle professorille törkeästä petoksesta tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomittavasta rangaistuksestaVastaaja oli rikoksen tehdessään ollut 73-75-vuotias ja tällä hetkellä 79-vuotias. Häntä ei ollut aikaisemmin rangaistu.
-> 2 vuotta vankeutta
-> Vankeusrangaistus on ehdollinen
-> Ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua KO:n tuomitseman 50 tunnin asemasta 70 tuntia (Vailla lainvoimaa 22.1.2024) - Uutiset
21.9.2023 9.14
Lakimies, osakas Herkko Hietanen ja juristi Hanne Hirvonen: Tekoäly tuomioistuinten ruuhkan ratkaisijana?Voisiko digitaalinen prosessi korvata valtaosan oikeudenkäynneistä? Pitäisikö tekoälyn antaa arvio jokaisen jutun asiakirjojen perusteella jutun lopputulemasta? Voisiko rikosprosessissa tekoälyn tukema syyteneuvottelu -tyypinen järjestelmä säästää tuomioistuinjärjestelmämme resursseja ja tehdä työstä mielekkäämpää? - Uutiset
17.8.2023 15.52
Saila Tuomalan väitös: Tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistaminen tunnustamisoikeudenkäynnissäOTM, VT Saila Tuomala väittelee 1.9.2023 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistaminen tunnustamisoikeudenkäynnissä". - Uutiset
12.12.2022 14.35
Apulaisoikeuskanslerin sijaisen käsitys: Tuomion puutteelliset tiedot tunnustamisten vaikutuksesta tuomittuihin rangaistuksiin - Uutiset
12.12.2022 13.40
Jalo Vatjus-Anttilan väitös 17.12.2022: Rangaistus ja tunnustus. Rikoksen tunnustamisen rangaistusteoreettiset, kriminaalipoliittiset ja lainopilliset perusteet – Rikosten tunnustamisesta palkitsevaa järjestelmää tulisi kehittää oikeudenmukaisuuden pohjaltaSuomalaisesta rangaistusjärjestelmästä ja kriminaalipolitiikasta on tullut entistä kustannustietoisempaa. OTM Jalo Vatjus-Anttilan väitöstutkimus osoittaa, että nykymuodoissaan syyteneuvottelu ja sen ilmentämä rangaistusjärjestelmän alati enemmän hyötynäkökohtia korostava muutossuunta ovat ongelmallisia. Tutkimus tarjoaa nykykäsitystä paremman tavan sovittaa yhteen oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksia rangaistusjärjestelmän perusteluissa sekä toiminnassa. - Uutiset
23.2.2022 15.00
Hovioikeus lievensi törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta eläkkeellä olevalle naiselle tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomitun 1 vuoden vankeusrangaistuksen ehdolliseksiAsiaa kokonaisuutena arvioituaan ja ottaen erityisesti huomioon, että nainen (s. 1953) oli tunnustanut tekonsa jo esitutkinnan aikaisessa vaiheessa, HO katsoi, ettei naisen syyksi luettujen rikosten vakavuus, niistä ilmenevä syyllisyys ja aikaisempi rikollisuus edellyttänyt hänelle tuomitun 1 vuoden vankeusrangaistuksen määräämistä ehdottomaksi. Näillä perusteilla ehdollista vankeusrangaistusta oli pidettävä tässä tapauksessa riittävänä rangaistuksena ja KO:n tuomitsema rangaistus oli lievennettävä ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2022) - Uutiset
1.7.2021 11.06
Törkeä veropetos tunnustettiin tunnustamisoikeudenkäynnissä - hovioikeus äänesti ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksesta - yhdyskuntapalvelua vai sakkoaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaajalle oli 1 vuoden tuomittava ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa 40 tuntia yhdyskuntapalvelua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan totesi, ettei yhdyskuntapalvelun tuomitseminen ehdollisen vankeuden ohessa ollut rikosten tekoaikana voimassa olleen RL 6 luvun 10 §:n 1 momentin (515/2003) mukaan ollut mahdollista, eikä sen tuomitseminen ollut tässä tilanteessa perustettavissa ratkaisussa KKO 2003:134 sovellettuun lievemmän lain periaatteeseen. Näin ollen ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena oli tuomittava sakkoa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos tuomitsi vastaajan KO:n tuomitseman ehdollisen vankeuden ohessa sakkorangaistukseen, jonka suuruus oli 60 päiväsakkoa á 6 euroa eli yhteensä 360 euroa. Muilta osin eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 1.7.2021) - Uutiset
30.6.2021 13.30
Talousrikoksilla aiheutetun vahingon määrä oli noin 1.433.000 euroa - hovioikeus alensi 4 vuoden vankeusrangaistusta syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin johdosta hieman yli kolmanneksellaVastaajan rikoksillaan tavoittelemaan hyötyyn ja aiheuttamaan vahingon määrään, rikosten tekotapaan sekä hänen syykseen luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksista ilmenevään syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen rangaistus olisi ollut noin 4 vuoden pituinen yhteinen ehdoton vankeusrangaistus ilman lieventämisperusteen ja kohtuullistamisperusteen huomioon ottamista. Asiassa lausutun perusteella HO arvioi, että syyteneuvottelusta ol tässä asiassa ollut merkittävää prosessitaloudellista hyötyä. Syyteneuvottelu ja rangaistuksen alentaminen RL 6 luvun 8 a §:n nojalla koskivat kaikkia rikoksia, joista vastaajaa oli syytetty. Vastaajalle ilman tunnustusta tuomittavaa noin 4 vuoden vankeusrangaistusta oli perusteltua alentaa syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin johdosta hieman yli kolmanneksella. (Vailla lainvoimaa 30.6.2021) - Uutiset
26.3.2021 13.49
Hovioikeus oli erimielinen tunnustamisoikeudenkäynnissä käsitellyn asian palauttamisesta käräjäoikeuteenTapauksessa oli kysymys rikosperusteisten vahingonkorvausvaatimusten suhteesta ROL 5b luvun mukaisessa tunnustamisoikeudenkäynnissä syyksi luettuun rikokseen. Tarkemmin ottaen HO:ssa oli kysymys ensinnäkin vastaajan prosessitoimen tulkinnasta eli siitä, oliko hän KO:ssa myöntänyt vastapuolien vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi myös syyksi luetun rikoksen teonkuvauksen ylittäviltä osin. Toiseksi kysymys oli siitä, sitoiko sinällään mahdollisesti pätevä korvausvaatimusten myöntäminen vastaajaa vai voitiinko hänellä katsoa olleen hyväksyttävä syy myöntämisensä peruuttamiselle. Kolmanneksi kysymys oli siitä, missä määrin tunnustamisoikeudenkäynti ja sen puitteissa suoritettu syyksilukeminen ylipäänsä vaikuttivat yksityisoikeudellisiin vahingonkorvausvaatimuksiin. Vaikka asioiden palauttaminen tuottaa prosessiekonomisesti lisää työtä, HO:n enemmistö katsoi, että ns. instanssijärjestykseen liittyvät näkökohdat puolsivat asian palauttamista. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei asian palauttaminen ollut tarpeellista, vaan että asia olisi voitu ottaa oikeudenkäynnin kustannusten säästämiseksi ja enemmän viivytyksen välttämiseksi suoraan HO:ssa ratkaistavaksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
8.6.2020 14.45
Törkeä veropetos ym. asia palautettiin käräjäoikeuteen tunnustamisen peruuttamisen johdostaKun vastaaja on peruuttanut tunnustuksensa, syyttäjällä on oikeus peruuttaa tuomioesityksensä. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 7.30
Telineet romahtivat ylikuormasta – tunnustaminen alensi tuomioitaHelsingin käräjäoikeus tuomitsi julkisivun purkutyötä tehneen yrityksen toimitusjohtajan ja kaksi työnjohtajaa sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Toimitusjohtaja ja toinen työnjohtaja saivat 20 päiväsakkoa ja toinen työnjohtaja 10 päiväsakkoa. Käräjäoikeus antoi tuomionsa tunnustamisoikeudenkäynnissä 27.5.2020. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
7.12.2017 11.40
KKO:n ratkaisu hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta tunnustamisoikeudenkäynnissäTalousrikosasia käsiteltiin KO:ssa tunnustamisoikeudenkäynnissä. KO luki A:n syyksi tuomioesityksen mukaiset rikokset ja tuomitsi hänet ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Valitettuaan HO:een rangaistusseuraamuksen osalta A peruutti HO:ssa suostumuksensa asian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä. HO jätti tunnustamisoikeudenkäyntiä koskevan asian A:n suostumuksen peruuttamisen johdosta sillensä ja käsitteli asian oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetyssä järjestyksessä syyttäjän haastehakemuksen pohjalta. Kysymys HO:n menettelyn oikeellisuudesta. HO:n tuomio kumottiin ja asia palautettiin Rovaniemen HO:een uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
28.2.2017 14.23
Ensimmäinen tunnustamisoikeudenkäynti Rovaniemen hovioikeudessa – valittaja peruutti suostumuksensa menettelyyn törkeää veropetosta ynnä muuta koskevassa asiassaHO totesi tunnustamisoikeudenkäyntiä koskevan asian jääneen sillensä. HO päätti, että rikosasiaa ei palauteta KO:een uudelleen käsiteltäväksi, vaan asian käsittelyä jatkettiin HO:ssa ROL:ssa säädetyssä järjestyksessä. HO katsoi vastaajan syyllistyneen kahteen törkeään veropetokseen sekä törkeään kirjanpitorikokseen ja tuomitsi tämän yhteiseen 2 vuoden 7 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä liiketoimintakieltoon 5 vuodeksi. Syyte törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta hylättiin syyttäjän luovuttua syytteestä ja eläkevakuutusyhtiön ilmoitettua, ettei se ota syytettä ajaakseen. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
4.10.2016 9.00
Hovioikeus alensi rangaistusta viidellä kuukaudella törkeässä kirjanpitorikoksessa tunnustuksen vuoksiKäräjäoikeus oli tuominnut A:n yhteiseen 1 vuoden 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati hovioikeudessa tuomioesityksen mukaisesti A:lle 9 kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. A:n menettelyn mahdollistamana yhtiön kirjanpitoon oli verojen välttämiseksi viety tekaistuja myyntilaskuja yhteensä 884.807,26 euron arvosta. Tämä seikka huomioon ottaen käräjäoikeuden tuomitsemaa ehdotonta vankeusrangaistusta ei ollut pidettävä liian ankarana, mutta A:n tunnustuksen vuoksi rangaistus alennettiin 9 kuukauden ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. (Vailla lainvoimaa 4.10.2016) - Uutiset
15.4.2016 15.35
Hovioikeus: Vastaajan ja syyttäjän mahdolliset rangaistusta koskevat sopimukset eivät sido tuomioistuinta - vastaaja voitiin tuomita veropetoksesta muuhun kuin syyttäjän seuraamuskannanotossaan esittämään rangaistukseenVastaaja ei ollut pitänyt oikeudenkäyntiä oikeudenmukaisena, koska hän oli tehnyt ennen asian käsittelyä KO:ssa syyttäjän kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän luopuu puolustuksestaan, tunnustaa teon sekä myöntää vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi ja syyttäjä puolestaan sitoutuu vaatimaan sakkorangaistusta. Syyttäjä oli vastauksessaan ilmoittanut sakkorangaistuksen olevan edelleen hänen seuraamuskannanottonsa asiassa. Lisäksi syyttäjä oli lausunut, ettei asiassa ollut tarkoitus edetä ROL 5b luvussa tarkoitetussa tunnustamisoikeudenkäynnin järjestyksessä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
9.3.2016 12.35
Hovioikeus toimitti tunnustamisoikeudenkäynnin rakentamisvaiheessa olevien asuntojen merkintää ja myymistä koskevassa ostajansuojasäännösten rikkomisasiassa - rangaistusta alennettiin puoleen ja menettämisseuraamusta lähes kolmannekseenYhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen varsinaisena jäsenenä toiminut vastaaja oli syyteneuvottelussa ja HO:n toimittamassa tunnustamisoikeudenkäynnissä tunnustanut menetelleensä KO:n häneen syykseen lukemallaan tavalla ja syyllistyneensä siten ostajansuojasäännösten rikkomiseen tuomioesityksen mukaisesti. HO totesi, ettei KO:n tuomitsema 20 päiväsakon rangaistus ollut liian ankara seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta. Vastaajan tunnustuksen perusteella rangaistus kuitenkin alennettiin 10 päiväsakoksi syyttäjän tuomioesityksen mukaisesti. KO:n tuomitseman menettämisseuraamuksen määrä alennettiin 2 500 euroon. (Vailla lainvoimaa 9.3.2016) - Uutiset
13.5.2015 8.24
Syyteneuvottelulla ja tunnustamisoikeudenkäynnillä ratkaisu törkeää paritusta koskevaan asiaan Helsingin käräjäoikeudessaHelsingin käräjäoikeudessa käytiin 12. toukokuuta 2015 tunnustamisoikeudenkäynti, jossa törkeästä parituksesta syytettynä ollut vastaaja A myönsi syyllistyneensä tuomioesityksen mukaisesti törkeään paritukseen viimeisten noin kuuden ja puolen vuoden ajan. Käräjäoikeus ratkaisi asian vuoden alussa voimaan tulleessa tunnustamismenettelyssä, jossa pääkäsittelyssä ei oteta täyttä näyttöä vastaan, vaan näyttö perustuu tunnustukseen sekä siihen, että oikeus muutoin saadaan vakuuttuneeksi tunnustuksen oikeellisuudesta. Menettelyssä rangaistus tuomitaan lievennettyä rangaistusasteikkoa soveltaen. - Uutiset
29.4.2015 14.33
Helsingin käräjäoikeudelta tuomio vero- ja kirjapitorikoksen syyteneuvottelua koskevassa asiassaVastaaja oli tunnustanut sekä syyteneuvottelussa että KO:n tunnustamisoikeudenkäynnissä syyllistyneensä kolmeen rikokseen, jotka käsittivät kirjanpitorikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen, törkeään veropetokseen, avunantoon kirjanpitorikokseen ja avunantoon törkeään veropetokseen. KO tuli tunnustamisoikeudenkäynnissä vakuuttuneeksi siitä, että vastaaja oli antanut tunnustuksensa vapaaehtoisesti ja että hän oli ymmärtänyt tunnustamisen merkityksen ja siitä johtuvat seuraamuksen. Vastaajan tunnustus huomioon ottaen KO tuomitsi hänelle yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen. Rangaistusta ei ollut syytä alentaa oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 29.4.2015) - Uutiset
27.4.2015 13.06
Jussi Tapani ja Matti Tolvanen: Syyteneuvottelun ongelmiaSyyteneuvottelu on uutta suomalaisessa rikosprosessissa. Professorit Jussi Tapani ja Matti Tolvanen kuvaavat Edilexissä julkaistussa Defensor Legisin artikkelissa aluksi syyteneuvottelun eri muodot ja sen jälkeen Suomen lainsäädännön mukaisen syyteneuvottelumenettelyn. Syyteneuvottelulla tavoitellaan prosessuaalista hyötyä, joka ilmenee kustannusten säästönä. Kyseessä on jokseenkin puhdasmuotoinen kustannusten säästöön pyrkivä järjestely. Syyteneuvottelulla on katsottu saavutettavan erityisesti viranomaiskustannusten säästöä, mutta muitakin hyötyjä voidaan nimetä. Syyttäjä saa ainakin jonkin syytteen läpi ja syytetty hyötyy lievemmän rangaistuksen muodossa. Syyteneuvottelussa on monia riskitekijöitä. Suurimmat pulmat liittyvät rikoksesta epäillyn oikeusturvaan. Riskinä ovat väärät tunnustukset esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jolloin rikosprosessi on vaarassa etääntyä tosielämän tapahtumista. Menettelyyn liittyy myös yhdenvertaisuusongelmia niin rikostyyppien kuin osallisten ja tekijätyyppien välillä. Rangaistuksen määräämiseen syyteneuvottelua seuraavassa tunnustamisoikeudenkäynnissä liittyy monia pulmia, joita ei ole sanottavasti käsitelty lain esitöissä. - Uutiset
21.8.2014 15.14
Syyteneuvottelu mahdolliseksi vuoden 2015 alustaNiin sanottu syytteestä sopiminen otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta. Syyteneuvotteluksi kutsutussa uudessa menettelyssä rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada lievemmän rangaistuksen. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelua ei kuitenkaan sovelleta henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.