-
Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Hyödyntämiskielto
- Kieltoerehdys
- Laillisuusperiaate
- Rangaistuksen mittaaminen
- Rangaistuksen määrääminen
- Rangaistusmääräysmenettely
- Rangaistusvaatimus
- Rikosasia
- Syyte
- Syytekynnys
- Syyteneuvottelu
- Syyteoikeuden vanhentuminen
- Syytesidonnaisuus
- Syyttämättä jättäminen
- Tukihenkilö
- Tunnusmerkistöerehdys
- Tunnustamisoikeudenkäynti
- Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Rangaistusvaatimus
- Uutiset
24.10.2023 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut hylätä verotarkastajiin kohdistetut virkarikosta koskevat rangaistusvaatimukset selvästi perusteettomina (ään.)Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO voinut hylätä kantajan vaatimukset valmistelussa selvästi perusteettomina ROL 7 luvun 17 §:n mukaisesti sekä muutoinkin KO:n menettelyn oikeellisuudesta sen toimittaessa valmisteluistunnon aikana osittaisen pääkäsittelyksi nimeämänsä suullisen menettelyn ja antaessaan lopullisen ratkaisun kansliassa valmistelun aikana. HO katsoi, että KO oli voinut hylätä kantajan rangaistusvaatimuksen ja siitä johtuvat korvausvaatimukset selvästi perusteettomina. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei rangaistusvaatimus ollut oikeudellisesti selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 24.10.2023) - Uutiset
11.10.2023 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vastaaja oli psykoterapiasuhteessa syntynyttä asemaansa hyväksikäyttäen taivuttanut asianomistajan sukupuoliyhteyteenToisin kuin asianomistajan rangaistusvaatimukset hylännyt käräjäoikeus hovioikeus luki vastaajan syyksi kohdissa 1 ja 2 seksuaalisen hyväksikäytön asianomistajan syytteen teonkuvauksen mukaisesti kuitenkin siten, että näyttämättä oli jäänyt vastaajan toimineen tekoajankohtana asianomistajan psykoterapeuttina. (Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
5.6.2023 8.32
Hovioikeus palautti yksityishenkilön ajaman rikosasian käräjäoikeuteen: Kanne ei ollut selvästi perusteetonHovioikeus katsoi, ettei S:n kanne ollut päätöksessä tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton. Arviointi rangaistusvaatimuksen teonkuvauksen mahdollisesti täyttävien tosiseikkojen olemassaolosta voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun näyttö asiassa on otettu vastaan. Sen vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli kumottava ja asia palautettava Helsingin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 5.6.2023) - Uutiset
27.2.2023 8.53
Oliko raiskausrikoksen oikeudenkäynti viivästynyt ja milloin oikeudenkäynnin oli katsottava alkaneen - hovioikeus velvoitti Suomen valtion maksamaan asianomistajalle 3 vuoden viivästymisestä 4.500 euroaAsiassa oli asianomistajan valituksen perusteella kysymys siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänen oikeutensa oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa ei ollut toteutunut. Arvioitavaksi tuli erityisesti se, milloin oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen rikosasian yhteydessä esitetyn rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja milloin asianomistaja oli ilmoittanut esittäväneensä asiassa rangaistus- ja korvausvaatimuksen. Arviointiin liittyi kysymys siitä, oliko poliisi riittävästi selvittänyt asianomistajan mahdollisia rangaistus- ja korvausvaatimuksia sekä riittävästi huolehtinut asianomistajan oikeudesta käyttää esitutkinnan aikana lainopillista avustajaa. Asiassa kerrotun perusteella rangaistus -ja korvausvaatimuksen esittämisen tuli katsoa tapahtuneen jo esitutkinnassa 1.2.2016 ja täsmentyneen lopulliseen muotoonsa viranomaisen menettelystä johtuen vasta myöhemmin. Näin ollen HO katsoi, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut 1.2.2016. HO katsoi, että asian käsittely oli asian laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt selvästi liian pitkään. Viivästyksen kesto oli 3 vuotta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2023) - Uutiset
5.12.2022 8.30
Hovioikeus: Oliko pahoinpitelyn asianomistaja menettänyt sitovasti syyteoikeutensaAsianomistaja oli ilmoittanut esitutkinnassa, ettei hänellä ole rangaistusvaatimusta. Asianomistaja ei ollut halunnut kuulusteluun avustajaa. KO:ssa hän oli kuitenkin oikeudenkäyntiavustajansa välityksellä lausunut yhtyvänsä syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja esittänyt täydentävän teonkuvauksen sekä vaihtoehtoisen syytteen vammantuottamuksesta. HO katsoi, että asianomistaja oli menettänyt oikeutensa vaatia vastaajalle rangaistusta nyt kyseessä olevasta teosta. Asianomistajan esittämä rangaistusvaatimus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2022) - Uutiset
9.11.2022 16.00
Hovioikeus hylkäsi erikoissyyttäjälle rangaistusta virkarikoksesta vaatineen kantajan rangaistus- ja korvausvaatimuksetKantaja oli katsonut, että erikoissyyttäjä oli syyllistynyt virkarikokseen estämällä 17.4.2019 laatimallaan kannanotolla kantajan rangaistusvaatimuksen käsittelyn tuomioistuimen suullisessa pääkäsittelyssä ja siten estänyt kantajaa näyttämästä rangaistusvaatimustaan toteen tai ainakin jättämällä selvittämättä, että velallisen epärehellisyysrikoksen toteen näyttäminen edellyttää oikeudellisen arvioinnin lisäksi näyttöä väitetystä taloudellisesta vahingosta velkojalle tai ainakin jättämällä syytteen nostamatta Pohjois-Savon KO:ssa vireillä olleessa asiassa. HO totesi, että virkamiehen harkintavaltansa rajoissa tekemiä ratkaisuja ei voida pitää virkavelvollisuuden rikkomisina. Tähän nähden sekä ottaen huomioon yhtäältä syyttäjän 17.4.2019 kannanoton sisältö ja toisaalta KO:n 19.6.2019 asiassa antaman ratkaisun sisältö ja lopputulos, HO katsoi, ettei syyttäjä ollut kannanotollaan estänyt osaksikaan kantajan asian käsittelemistä pääkäsittelyssä tai näyttämästä rangaistusvaatimustaan toteen eikä syyttäjän menettely ollut myöskään tältä osin lain mukaan rangaistavaa. (Vailla lainvoimaa 9.11.2022) - Uutiset
9.6.2022 11.30
Säätiön perustajalla ja syytteen tekoaikana myös hallituksen jäsenellä ei ollut syyteoikeutta luottamusaseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa - hovioikeus hylkäsi valituksenKoska A ei ollut rangaistusvaatimuksessa sanotun rikoksen asianomistaja, KO ei ollut voinut ottaa kannetta rangaistusvaatimuksen osalta tutkittavaksi. Kanne oli tältä osin jätetty tutkimatta. Muutoksenhakuasetelmasta johtuen HO:n tutkittavana ei ollut A:n asema säätiön mahdollisena perustajana. HO totesi, ettei perustajan asema tai huomattavatkaan lahjoitukset erikseen tai yhdessä arvioituina aikaansaa asianomistajan asemaa. Tällä tarkennuksella HO hyväksyi KO:n perusteet ja lopputuloksen rangaistusvaatimuksen tutkimatta jättämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 9.6.2022) - Uutiset
16.3.2022 14.00
Näpistystä koskevaa rikosasia voitiin käsitellä tuomioistuimessa, vaikka nainen oli maksanut hänelle annetun rangaistusvaatimuksen mukaisen sakon kokonaisuudessaan - meikkivoidetesterin näpistyksestä 10 psVastaaja oli maksanut sakon 30 päivän määräajan jälkeen. HO totesi, että käsittelyä oli tullut jatkaa tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä ja KO:n oli tullut tutkia haastehakemus. Vastaajan vaatimus haastehakemuksen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Asiassa sanotuilla perusteilla aihetta arvioida toisin KO:n johtopäätöstä vastaajan syyllistymisestä näpistykseen ei ollut. HO katsoi, että kun kyseessä ei ollut ollut uuden, avaamattoman meikkivoiteen arvoinen myynnissä oleva tuote, testerin arvo oli ollut selvästi vähäisempi kuin sen anastusilmoituksessa mainittu jälleenmyyntiarvo 85,90 euroa. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 10 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
24.11.2021 14.00
Hovioikeus: Vakuutusyhtiön rangaistusvaatimukset törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta olisi tullut jättää tutkimattaROL:ssa tai muuallakaan lainsäädännössä ei löydy yleistä asianomistajan määritelmää, vaan sen muodostaminen on jäänyt oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden tehtäväksi. HO totesi, ettei vakuutusyhtiön vaade ollut syntynyt välittömästi rikoksen johdosta, joten se ei ollut asiassa asianomistajan asemassa. Näin ollen vakuutusyhtiön rangaistusvaatimukset törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta olisi tullut jättää tutkimatta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan vahingonkärsineen ajoneuvon korjauskustannukset vaaditun mukaisesti. Vastaaja oli merkittävissä määrin osittain voittanut ja osittain hävinnyt muutoksenhakunsa. Kysymyksessä oli sellainen osavoittotilanne, jossa asianosaiset saivat pitää käsittelyyn liittyvät oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Näin ollen vastaaja vapautettiin velvollisuudesta korvata vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
11.8.2021 8.00
Hovioikeus jätti käräjätuomariin kohdistetun rangaistusvaatimuksen virkarikoksesta ja tähän perustuvat vahingonkorvaus- ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset tutkimattaValittaja vaati asian ratkaisseelle käräjätuomarille rangaistusta virkarikoksesta ja, että käräjätuomari ja valtio velvoitetaan korvaamaan valittajalle vahingonkorvauksena 2.000 euroa, korvauksena kärsimyksestä 600 euroa ja oikeudenkäyntikuluina 600 euroa. HO totesi, ettei valittaja ollut esittänyt selvitystä siitä, että syyttäjä olisi päättänyt jättää syytteen nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä olisi päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan. Valittaja ei ollut esittänyt selvitystä myöskään siitä, että esitutkintatoimenpiteiden suorittamista oli tutkinnanjohtajan päätöksellä siirretty. (Vailla lainvoimaa 11.8.2021) - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
25.11.2020 15.19
Hovioikeus tuomitsi ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa liikennerikkomukseen syyllistyneelle 10 päiväsakon á 9 euroa rangaistuksen, joka korotettiin liikennevirhemaksun suuruiseksi eli 170 euroksiVastaajalle syyksi luettu teko ei ollut aikaisemman lain mukainen rikesakkorikkomus eikä uuden lain mukainen liikennevirhemaksuun johtava liikennerikkomus. Lievemmän lain periaate ei tässä merkityksessä tullut sovellettavaksi. Seuraamus oli siten tuomittava päiväsakkoina määrättävän sakkorangaistuksena. HO katsoi, että asiassa olevia säännöksiä kokonaisuutena sovellettaessa vastaajalle päiväsakkoina määrättävä sakkorangaistus ei voinut olla nykyisin voimassa olevaa liikennevirhemaksua suurempi. Vastaaja tuomittiin 14.10.2019 tehdystä liikennerikkomuksesta 10:een á 9 euron suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 90 euroa. Tämä sakko korotettiin kyseisissä oloissa määrättävän liikennevirhemaksun suuruiseksi eli 170 euroksi. Tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän seuraamusesitykseen. Syyttäjä ei ollut myöskään vaatinut vastaajalle 170 euroa suurempaa rangaistusta ja tuomittu määrä oli pienempi kuin poliisin hänelle aikanaan vaatima sakkorangaistus. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
3.9.2020 8.03
Hovioikeus jätti asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tutkimattaVastaajan valituksen sisältö ja vaatimukset huomioon ottaen asianomistajalla ei ollut oikeutta tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa KO:n tuomiosta laajemmalti kuin mitkä seikat olivat vastaajan valituksen kohteena. Näin ollen asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli jättää tutkimatta. Myös asianomistajan vastavalituksessaan valtioon kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli jättää tutkimatta, koska vastavalitus oli mahdollinen vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
9.6.2020 14.00
Hovioikeus ei vapauttanut valtiota oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä - oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkoi, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaanOikeudenkäynnin oli katsottu asianomistajan tekemän väitteen mukaisesti viivästyneen yhden vuoden. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa. Asianomistajalle oli määrätty maksettavaksi hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä hänen vaatimuksensa mukaisesti 1.500 euroa. Syyttäjä oli HO:ssa lausunut, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa asianomistajan vaatimuksen vireille tulosta tuomioistuimessa, eikä oikeudenkäynti ollut ainakaan kokonaisuutena arvostellen viivästynyt. HO totesi, että KKO:n ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut KO:n toteamin tavoin 31.10.2016, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaan. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
23.4.2020 13.00
Hovioikeus: Kavallusta koskevan kanteensa peruuttanut oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulutAsiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että kanteen (syytteen) peruuttanut asianomistaja oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, koska asiassa ei ollut tuotu esiin erityisiä syitä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. KO:n tuomio kumottiin oikeudenkäyntikuluja koskevalta osin. (Vailla lainvoimaa 23.4.2020) - Uutiset
1.4.2020 14.00
Parisuhdeväkivallan uhrin ei katsottu menettäneen syyteoikeuttaanAsianomistajan (A) ei katsottu kuulustelussa esittämällään lausumalla tarkoittaneen sitovasti ja lopullisesti luopua vaatimasta rangaistusta. Asiassa kerrotuilla perusteilla A:n vaatimusten tutkimiselle ei ollut estettä. Syyksi luetussa menettelyssä oli ollut kysymys useita vuosia jatkuneesta toistuvasta parisuhdeväkivallasta, josta oli aiheutunut A:lle useita kertoja vähäistä suurempia vammoja. Väkivalta ei ollut ollut vähäistä, eikä asiassa ollut ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perusteella pahoinpitelyä olisi ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Vastaaja oli siten syyllistynyt menettelyllään perusmuotoiseen pahoinpitelyyn. Pahoinpitely ei ollut sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen seuraamus syyksiluetusta rikoksesta oli 5 kuukauden vankeusrangaistus, joka voitiin määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 1.4.2020) - Uutiset
13.3.2020 15.05
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut tutkia asianomistajien rangaistus- ja korvausvaatimukset törkeää perätöntä lausumaa tuomioistuimessa ym. koskevassa asiassaKO:n päätös oli sanotuilta osilta virheellisenä kumottava. Koska KO:n päätös valittajien kanteessaan esittämien rangaistus- ja korvausvaatimusten tutkimatta jättämisestä kumottiin, KO:n päätös oli kumottava myös siltä osin kuin heidän avustajakseen määrätylle asianajajalle KO:sta maksettu palkkio oli jätetty valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 13.3.2020) - Uutiset
19.11.2019 9.00
Lähes 80-vuotiaan naisen hyväuskoisuutta ja hyväntahtoisuutta häikäilemättömästi hyväksikäyttänyt mies tuomittiin törkeästä petoksesta ja törkeästä maksuvälinepetoksesta 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan aiheuttamansa yli 50 000 euron vahingotVuonna 1948 syntynyt mies, jolle oli sittemmin myönnetty velkajärjestely, oli tahallaan erehdyttänyt naista lainaamaan hänelle rahaa tietoisena siitä, ettei hän pysty maksamaan lainojaan takaisin (törkeä petos). Miehen katsottiin myös nostaneen naisen tililtä rahaa 19.983,20 euroa (törkeä maksuvälinepetos). Mies velvoitettiin suorittamaan naiselle korvaukseksi rikoksella aiheuttamansa 32 180 euron ja 19.983,20 euron suuruiset vahingot. Naisen ei katsottu peruuttaneen sitovasti rangaistusvaatimustaan ja rikosperusteisia vahingonkorvausvaatimuksiaan. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
17.10.2019 10.00
Käräjäoikeus arvioi työeläkevakuutusyhtiön esittämän ja konkurssihakemuksen tehneen konkurssipesänhoitajan esteellisyyttä - yhtiön rangaistusvaatimus hylättiin näyttämättömänäAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että pesänhoitajaksi määrätyllä AA:lla olisi ollut sellaista toimeksiantoa työeläkevakuutusyhtiöltä, joka olisi voinut aiheuttaa epäilyn AA:n riippumattomuudesta tai puolueettomuudesta pesänjakajan määräämiseen liittyen ja joka AA:n olisi tullut siten oma-aloitteisesti ilmoittaa tuomioistuimelle. Näyttötakka oli rangaistusvaatimuksen esittäneellä yhtiöllä. Näyttämättä oli jäänyt, että AA olisi menetellyt mitenkään rangaistusvaatimuksessa (perätön lausuma tuomioistuimessa) väitetyin tavoin moitittavalla tavalla. Tässä tilanteessa ei voinut minkään rikoksen tunnusmerkistö myöskään täyttyä. Rangaistusvaatimus / syyte oli sen vuoksi näyttämättömänä hylättävä. Yhtiö toisti KO:n tuomiosta ilmenevän rangaistusvaatimuksensa HO:ssa. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 17.10.2019) - Uutiset
3.9.2019 14.17
Hovioikeus muutti pahoinpitelystä ja raiskauksesta tuomitun rangaistuksen ehdottomaksi KKO:n ratkaisun 2018:91 johdostaRangaistus tuomittiin alkuperäisestä vaatimuksesta poiketen ehdottomana, koska oikeuskäytäntö koskien rangaistuksia oli muuttunut käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2018:91 johdosta. Tuomio oli erimielinen. Eri mieltä ollut jäsen olisi hylännyt syytteen näiden kohtien osalta. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019)