Yhtiökokous
- Säädökset > Lainsäädäntö 22.12.2009/1600 Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta
- Säädökset > Lainsäädäntö 22.12.2009/1599 Asunto-osakeyhtiölaki
- Säädökset > Lainsäädäntö521/2008Vakuutusyhtiölaki
- vakuutusyhtiössä 5 luku
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNDir 2007/36/EY EPNDir 2007/36/EY osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä 11.7.2007 (SHRD)
- Säädökset > Lainsäädäntö624/2006Osakeyhtiölaki
- Säädökset > Lainsäädäntö742/2004Eurooppayhtiölaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 17.5.1991/809 Asunto-osakeyhtiölaki (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 28.12.1979/1062 Vakuutusyhtiölaki (kumottu)
- Lakikirjasto > Lakimies* Salminen, Lassi: Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaLakimies 2/2024 s. 251 – 275, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Sillanpää, Matti J.: Hallituksen yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla tekemän suunnattua antia koskevan päätöksen mitättömyydestäLiikejuridiikka 1/2023 s. 324 – 335, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös ullakkokomeroiden uudelleenjakamisesta oli selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena mitätön (HHO 23.3.2022 - lainvoimainen)2.9.2022, OikeustapauskommenttiKeväällä 2022 julkisuudessakin oli esillä hovioikeuden ratkaisuun perustuva tapaus, jossa kysymys oli yhtiökokouksessa tehdystä päätöksestä jakaa yhtiön ullakkokomerot uudella, aiemmasta jakosuhteesta poikkeavalla tavalla. Tietyllä osakehuoneistolla oli ollut yhtiön perustamisesta lähtien huomattavasti muita osakehuoneistoja suurempi ullakkokomero. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa oli päätetty valtuuttaa hallitus toteuttamaan vinttikomeroiden uudelleen jakaminen, ja yhtiökokouksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön myymälähuoneistojen käyttäminen yhtiöjärjestyksen vastaiseen tarkoitukseen – huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan (HHO 31.5.2021)14.3.2022, OikeustapauskommenttiOsakkeenomistajan osakehuoneistojen yhtiöjärjestyksen ja rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus oli myymälä, mutta huoneistoja oli käytetty ravintolana. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt ottaa osakehuoneistot yhtiön hallintaan yhtiöjärjestyksen käyttötarkoitusmääräyksen vastaisen käytön perusteella. Osakkeenomistaja moitti yhtiökokouksen päätöstä. Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että huoneistoja käytettiin oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää...
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Immonen, Liisa: Osakeyhtiöoikeudellisen mitättömyyden korjaantuminen – milloin ja millä perustein?Defensor Legis 3/2022 s. 776 – 793, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Salminen, Lassi: Osakkeenomistajan päätösehdotusoikeus yhtiökokouksessa osakkeenomistaja-aktivismin viitekehyksessäLiikejuridiikka 3/2021 s. 110 – 148, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitSalminen, Lassi: Yhtiökokouksen päätökset olivat mitättömiä osakkeenomistajan yhtiökokouskutsun laiminlyönnin takia – puhe- ja kyselyoikeuden käyttäminen olisi voinut vaikuttaa päätösten lopputuloksiin (THO 8.7.2019; S 18/307, lainvoimainen 12.5.2020)19.10.2020, OikeustapauskommenttiOsakkeenomistajaa ei ollut kutsuttu varsinaiseen yhtiökokoukseen, jossa oli päätetty yhtiön tilinpäätöksestä, voitonjaosta ja vastuuvapauden myöntämisestä. Kutsumatta jättämisen takia osakkeenomistaja ei voinut osallistua yhtiökokouksen päätöksentekoon tai käyttää puhe- tai äänivaltaansa yhtiökokouksessa. Hovioikeuden päätöksessä arvioitiin, olisiko osakkeenomistajan puhe- ja kyselyoikeudella voinut olla vaikutusta yhtiökokouksen päätösten lopputuloksiin huolimatta siitä, että...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Hovioikeudelta tärkeä ratkaisu koskien äänileikkurin poistamista yhtiöjärjestysmääräyksellä23.3.2020, OikeustapauskommenttiOikeustapauskommentissa tarkastellaan asunto-osakeyhtiölain äänileikkuria ja sen aiheuttamia ongelmia Helsingin hovioikeuden 2.7.2019 antaman ratkaisun valossa. Yhtiökokouksessa oli äänestetty vastuuvapaudesta, ja äänestyksen lopputulos oli riippuvainen siitä, oliko yhtiöjärjestysmääräyksellä poikettu AOYL 6:13.2:n äänileikkurista, joka rajaa osakkeenomistajan äänimäärän viidesosaan kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä, jossa...
- Lakikirjasto > LakimiesVahtera, Veikko: KKO 2020:34 – Osakkeiden suunnattu lunastaminen ja osakassopimusLakimies 5/2020 s. 757 – 768, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös uuden hallituksen valinnasta oli pätevä, vaikka kokous oli kutsuttu koolle osakeyhtiölain vastaisesti (THO 29.1.2019; S18/299, lainvoimainen)13.8.2019, OikeustapauskommenttiOsakeyhtiön hallituksen ainoa jäsen A ja hallituksen varajäsen B olivat kuolleet. Tämän jälkeen osa osakkeenomistajista kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valitsemaan uutta hallitusta ilman OYL 5:17 edellyttämää aluehallintoviraston kutsuoikeutusta. Osakkeenomistaja C, joka ei ollut mukana yhtiökokouksen koollekutsumisessa, ja joka ei osallistunut ylimääräiseen yhtiökokoukseen, nosti moitekanteen yhtiökokouksen päätösten julistamiseksi mitättömäksi. Käräjäoikeus ja hovioikeus...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Erityisen tarkastuksen suorittamista oli käsitelty yhtiökokouksessa lainmukaisesti – prosessin pitkä kesto vaarantaa oikeussuojan (KHO 2017:154)20.10.2017, OikeustapauskommenttiAsunto-osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous oli pidetty 14.5.2013. Kokouksen työjärjestykseen oli osakkeenomistajan ehdotuksesta esitetty lisättäväksi kaksi kohtaa, joista toinen koski erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta viideltä vuodelta. Yhtiökokous oli päättänyt, että yhtiössä pidetään ylimääräinen yhtiökokous, jossa tämä esitetty asia käsitellään. KHO katsoi tästä huolimatta, että erityistä tarkastusta oli ehdotettu ja kannatettu jo varsinaisessa...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötSoldan, Ella: Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön hallituksen toimivalta yhtiön omien osakkeenomistajien välisessä valtataistelussa19.9.2017, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitRuohonen, Janne: PRH:lla oli oikeus evätä asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestysmuutoksen rekisteröinti kaupparekisteriin – muutokselta asunto-osakeyhtiölaissa edellytetty kaikkien osakkeenomistajien suostumus puuttui (MAO:8/17)16.5.2017, OikeustapauskommenttiAsunto-osakeyhtiön, jonka kaikkien huoneistojen käyttötarkoitukseksi oli määrätty asunto, yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätettiin yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestykseen tehtiin lisäys, jonka mukaan huoneistoa ei ole sallittua vuokrata eikä käyttää huoneistohotellitarkoitukseen eikä majoitusliiketoimintaan. Rekisteriviranomaisen mukaan kyseisen yhtiöjärjestysmuutoksen tekeminen edellytti AOYL:n mukaista kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Koska kaikkien osakkeenomistajien suostumusta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Myös murto-osaiset äänet tulisi huomioida yhtiökokouksen päätöksenteossa, kun osakkeiden tuottamia ääniä on leikattu äänileikkurin perusteella (HO)20.9.2016, OikeustapauskommenttiAsunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa oli äänestyksen jälkeen päätetty muun muassa yhtiökokouksen puheenjohtajasta, yhtiön hallituksesta sekä ylimääräisen vastikkeen keräämisestä. Osa osakkeenomistajista nosti moitekanteen yhtiökokouksen päätösten kumoamiseksi, koska he katsoivat AOYL 6:13:n eli ns. viidesosan äänileikkurisäännöstä sovelletun virheellisesti siten, että äänestyksessä oli huomioitu myös murto-osaiset äänet. Hovioikeus katsoi, että myös murto-osaiset äänet tuli ottaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös kustannusten tasajaosta ei ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, vaikka kunnossapitotyö tehtiin rajoitettuna tasajakosäännöksen soveltamiseksi (HO)9.9.2015, OikeustapauskommenttiYhtiökokous oli päättänyt periä yhtiön kunnossapitovastuulla olevien huoneistojen ovien uusimiskustannukset AOYL 6:32 mukaisella tasajaolla. Tasajaon mahdollistamiseksi yhtiökokous oli päättänyt kunnossapitotarpeesta huolimatta jättää toisen oven uusimatta niistä osakehuoneistoista, joissa oli kaksi ulko-ovea. Ratkaisu osoittaa AOYL 6:32.2:ssa tarkoitettuun tasajakoon perustuvan kustannustenjaon ongelmallisuuden ja ratkaisun sisältöä voidaan kritisoida yhdenvertaisuusperiaatteen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös oli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, kun muualla asuvat osakkeenomistajat asetettiin vakituisia asukkaita huonompaan asemaan autopaikkojen jaossa (HO)20.8.2015, OikeustapauskommenttiAsunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa oli hyväksytty autopaikkasäännöstö. Päätöksessä oikeus autopaikkaan oli annettu osakehuoneistoille, joita käytetään vakituisena asuntona. Osakkeenomistajat, jotka käyttivät osakehuoneistoaan kakkosasuntona, eivät uuden autopaikkasäännön soveltamisen seurauksena saaneet lainkaan autopaikkaa. Yhtiökokouksen päätös kumottiin yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena, kun osakkeenomistajat oli laitettu perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. (ISHO...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVaris, Kaisa: Osakkeenomistajan kyselyoikeus ja johdon velvollisuudet pörssiyhtiössä6.10.2014, Asiantuntija-artikkeliArtikkelin tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys osakkeenomistajan OYL 5:25 mukaisella kyselyoikeudella on pörssiyhtiössä ja jäsentää yhtiötä koskevan tiedon sääntelyn vaikutusta yhtiön toimielinten eli yhtiökokouksen ja hallituksen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Näkökulmana on oikeus–velvollisuus -dikotomia pörssiyhtiön toimintaympäristössä, jolloin apukysymykseksi muodostuu, mitä velvollisuuksia osakkeenomistajan kyselyoikeus yhtiökokouksessa asettaa yhtiön johdolle. Kyse on...
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen, äänestys, menettelyvirheen vaikutuksellisuusOikeustieto 4/2014 s. 6 – 8, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesVahtera, Veikko: KKO 2013:74 – Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätösten pätevyys, hallituksen toimivaltaisuus ja yhtiökokouksen koolle kutsuminenLakimies 1/2014 s. 122 – 130, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisPönkä, Ville: Yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyydestä, mitättömyydestä ja olemattomuudestaDefensor Legis 4/2013 s. 478 – 498, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Vajaalukuisen hallituksen täydentämisvelvollisuus de lege ferenda5.1.2012, Asiantuntija-artikkeliTässä kirjoituksessa käsitellään velvollisuutta ja keinoja huolehtia hallituksen täydentämisestä. Erityinen huomio kiinnitetään yhtiökokouksen koollekutsumiseen hallituksen saamiseksi toimivaltaiseksi ja siihen liittyvään hallinnolliseen yhteisösuojaan. Tarkasteltavina yhteisöinä tulevat yleisesti kysymykseen osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö, osuuskunta ja yhdistys. Tämä kirjoitus on kuitenkin laadittu erityisesti silmällä pitäen osakeyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä, mutta teksti...
- Lakikirjasto > OikeustietoNyström, Patrik: Erimielisyyksiä golfyhtiössäOikeustieto 3/2012 s. 11 – 15, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesMähönen, Jukka – Villa, Seppo: Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössäLakimies 1/2011 s. 3 – 18, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön piha-alueita koskevan yhtiökokouksen päätöksen moittiminenOikeustieto 3/2010 s. 22 – 23, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Uusi asunto-osakeyhtiölaki ja hallintoa koskevat muutoksetOikeustieto 2/2010 s. 24 – 27, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Vaikutusvallan väärinkäyttö ja sen seuraamukset osakeyhtiössä15.4.2009, Asiantuntija-artikkeliOsakeyhtiöoikeudellisen enemmistöperiaatteen vastapainoksi on säädetty erilaisia oikeussuojakeinoja, jotka turvaavat osakkeenomistajan asemaa oikeudenloukkauksia vastaan. Keinot eivät ole automaattisesti toinen toisiaan poissulkevia, vaan osakkeenomistajalla saattaa olla erilaisia mahdollisuuksia huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Vuoden 1978 osakeyhtiölakiin, myöhemmin EOYL, otettiin säännös vaikutusvallan väärinkäytöstä. Sisällöltään vaikutusvallan väärinkäyttöä koskeva säännös...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHuttunen, Allan: Suljetusta äänestyksestä osuuskunnan kokouksessa25.3.2009, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään suljettua äänestystä osuuskunnan kokouksessa. Siinä otetaan esille muun muassa kysymys puheenjohtajan päätösvallasta ja virheellisen äänestystavan vaikutuksesta kokouksen päätöksen pätevyyteen. Vuoden 2001 osuuskuntalain 2 luvun 5 §:ssä on säädetty osuuskunnan sääntöjen vähimmäissisällöstä. Lainkohdassa ei mainita äänestystapaa eikä osuuskuntalaissakaan ole mainintaa äänestystavasta. Tässä tapauksessa on turvauduttava yleisiin yhteisöoikeudellisiin sääntöihin. ...
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Yhtiöoikeudellisia lainsäädäntöesityksiä eduskunnan käsiteltäväksiOikeustieto 3/2009 s. 21 – 24, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsuminenOikeustieto 3/2009 s. 13 – 15, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisHuhtamäki, Heikki A.: Vallankäytöstä ja yhtiökokoukseen osallistumisesta hallintarekisteröidyillä osakkeillaDefensor Legis 6/2008 s. 948 – 960, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyys, yhdenvertaisuusperiaate, liiketoiminnan myyminenOikeustieto 2/2008 s. 12 – 16, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Uuden osakeyhtiölain pääkohtia12.1.2007, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa tarkastellaan uudistuneen osakeyhtiölain (624/2006) pääkohtia. Tarkoitus ei ole pyrkiä uuden osakeyhtiölain tyhjentävään erittelyyn miltään osin, vaan tavoitteena on hahmottaa \\\"metsää puilta\\\" eli tarjota yleiskuva osakeyhtiöoikeudellisista ongelmista ja keinoista vastata niihin. Kirjoituksessa keskitytään ensisijaisesti yksityisiin osakeyhtiöihin, ei niinkään julkisiin osakeyhtiöihin.
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittiminen, osakkeenomistajien yhdenvertaisuus, osakkeiden erilajisuusOikeustieto 3/2007 s. 16 – 19, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisVahtera, Veikko: Osakkeenomistajan oikeus saada yhtiökokous koolle ja lääninhallituksen oikeutus sen koollekutsumiseenDefensor Legis 3/2007 s. 385 – 405, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoKärkkäinen, Pekka: Yhtiökokouksen päätöksen moittiminenOikeustieto 6/2005 s. 4 – 9, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Osakeyhtiön velvollisuus korvata yhtiökokouksen kutsumisesta aiheutuneet kulut osakkeenomistajalle. Yhtiökokouksen pitopaikka.Oikeustieto 5/2005 s. 17 – 19, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittiminenOikeustieto 2/2005 s. 13 – 14, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisReinikainen, Mikko: Arvostelu Heikki Toiviaisen teoksesta Ownership and Control in Companies Limited by Shares in FinlandDefensor Legis 1/1999 s. 187 – 188, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisSarvilinna, Teppo: Korkeimmasta oikeudesta: KKO 1998:61, Asunto-osakeyhtiö. – Yhtiön rakennus ja huoneistot. – Osakeyhtiö. – Yhtiökokous.Defensor Legis 6/1998 s. 1096 – 1103, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisPalsala, Arto: Korkeimmasta oikeudesta: KKO 1998:20, Asunto-osakeyhtiö. – Yhtiövastike. – Osakeyhtiö. – Yhtiökokouksen päätöksen moite.Defensor Legis 4/1998 s. 744 – 747, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoRajala, Katariina: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 3/1998 s. 18 – 19, Lyhyempi kirjoitus
- Uutiset
5.2.2024 16.05
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota: Osakeyhtiön yhtiökokouksen merkintäetuoikeusantia koskeva päätös oli selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainenYhteenvetona hovioikeus totesi, että valittajayhtiöllä X Oy:llä oli ollut aito tarve hankkia lisää pääomaa. Osakeanti oli kuitenkin ollut ylimitoitettu suhteessa valittajayhtiön todelliseen lisäpääoman tarpeeseen ja sen tosiasiallisena tarkoituksena oli ollut Y Oy:n lunastaminen ulos valittajayhtiöstä. Y Oy:n olisi tullut sijoittaa valittajayhtiöön huomattava rahamäärä, jotta se olisi voinut olla varma siitä, että se säilyttää omistusosuutensa valittajayhtiössä. Osakeannilla oli saatu aikaan lunastustilanne. Näissä olosuhteissa yhtiökokouksen päätös oli ollut omiaan tuottamaan enemmistöosakas F Oy:lle epäoikeutettua etua vähemmistöosakas Y Oy:n kustannuksella. Yhtiökokouksen päätös oli siten selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. (Vailla lainvoimaa 5.2.2024) - Uutiset
10.1.2024 8.35
Listayhtiöiden neuvottelukunta päivitti yhtiökokousten malliasiakirjojaListayhtiöiden neuvottelukunta on julkaissut päivitetyt malliasiakirjat yhtiökokouskutsuksi ja yhtiökokouspöytäkirjaksi. Päivityksessä on otettu huomioon kestävyysraportointidirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta aiheutuneet muutokset lainsäädäntöön liittyen kestävyysraportoinnin varmentajan valintaan. - Uutiset
20.12.2023 16.06
Uusi asunnon omistaja: Pyydä valtakirja yhtiökokoukseen osallistumiseksi – Maanmittauslaitoksen vinkit murrosvaiheeseenViime aikoina julkisuudessa on keskusteltu uuden huoneistotietojärjestelmän tuomista ruuhkista ja Maanmittauslaitoksen ruuhkan vaikutuksista uuden omistajan mahdollisuuteen osallistua yhtiökokoukseen. Murrosvaiheessa ostajien, kiinteistönvälittäjien ja isännöitsijöiden kannattaa hyödyntää Maanmittauslaitoksen vinkit, kuten valtakirjan käyttö, sähköpostiosoitteiden hyödyntäminen yhtiökokousta koolle kutsuttaessa sekä poikkeustilanteessa oman hakemuksen käsittelyn kiirehtiminen. - Uutiset
24.8.2023 13.18
Kiinteistöliitto: Etäosallistumisesta tuli arkipäivää taloyhtiöiden yhtiökokouksissaEtäyhteydellä osallistuminen taloyhtiön yhtiökokoukseen on yleistynyt laajasti, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille tehdystä kyselystä. Etenkin pääkaupunkiseudulla ja useissa suurimmissa kaupungeissa valtaosa kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä tarjosi osakkailleen mahdollisuutta etäosallistumiseen. Kiinteistöliiton, oikeusministeriön ja Isännöintiliiton laatimaan kyselyyn vastasi alkukesällä lähes 5000 taloyhtiön vastuuhenkilöä. - Uutiset
19.5.2023 16.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota yhtiöjärjestyksen lunastusmääräystä koskevassa riidassaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut asiassa mainituin lisäyksin. Yhtiön vaatimukset yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevan yhtiökokouksen päätöksen vahvistamisesta mitättömäksi tai pätemättömäksi oli voitu hylätä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2023) - Uutiset
12.5.2023 11.30
Autotallien hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat velvoitettiin osallistumaan parvekeremontin kustannuksiin - hovioikeus äänestiHO katsoi, että kantaja oli menettänyt oikeutensa vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen 13.6.2012 päätöksen vahvistamista mitättömäksi. Asiassa kerrotun johdosta HO:n ei ollut tarpeen lausua väitetyistä mitätömyysperusteista enemmälti. Myöskään ylimääräisen yhtiökokouksen 23.6.2021 päätöstä ei ollut pidettävä mitättömänä. Päätöksen väitetyn pätemättömyyden osalta HO:n arvioitavana oli, oliko päätös ollut omiaan tuottamaan asuinhuoneisto-osakkeiden omistajille epäoikeutettua etua autotalliosakkeiden omistajien kustannuksella. HO katsoi, ettei parvekeremontti ollut AOYL 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Näin ollen päätöstä ei ollut pidettävä pätemättömänä. (Vailla lainvoimaa 12.5.2023) - Uutiset
24.4.2023 11.53
Vierashuoneessa KTM, yritysjuridiikan väitöskirjatutkija Lassi Salminen: Osakkeenomistajien päätösehdotukset suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa – Corporate governance -tutkimus päätöksenteosta, omistajuudesta ja osakkeenomistaja-aktivismistaPörssiyhtiöiden yhtiökokouskausi on käynnissä. Yhtiökokouksissa tehdään sijoittajien kannalta tärkeitä päätöksiä yhtiön hallituksen valinnasta ja muista asioista. Yhtiökokousten päätökset perustuvat päätösehdotuksille, joita voivat tehdä osakkeenomistajat ja esimerkiksi yhtiön hallitus. Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu osakkeenomistajien päätösehdotuksia kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa ajanjaksolla 2017–2021. Tutkimus valottaa, miten ja minkälaiset osakkeenomistajat käyttävät päätösehdotusoikeuttaan, ja mitä tulokset kertovat Suomen corporate governance -järjestelmästä ja pörssiyhtiöiden sääntelyn taustalla vaikuttavista oletuksista. - Uutiset
13.1.2023 8.30
EUT: Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia hallinnollisia ja siviilioikeudellisia oikeussuojakeinoja voidaan käyttää samanaikaisesti ja toisistaan riippumattaJäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden oikeussuojakeinojen samanaikainen käyttö ei rajoita asetuksen johdonmukaista ja yhtenäistä soveltamista. - Uutiset
12.12.2022 9.10
Listayhtiöiden neuvottelukunta päivitti yhtiökokouksiin liittyviä malliasiakirjojaanListayhtiöiden neuvottelukunta on päivittänyt yhtiökokouksiin liittyviä malliasiakirjojaan heinäkuussa voimaan tulleen osakeyhtiölain muutoksen (L 660/2022) johdosta. - Uutiset
7.11.2022 10.10
Hovioikeus: Teettämisoikeuden ensisijaisuus ei estänyt osakkeenomistajan asuinhuoneiston hallintaan ottamistaValituksen perusteella hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko yhtiö menetellyt A:n huoneiston hallintaan ottamisessa ja sitä edeltäneen varoituksen antamisessa oikein sekä siitä, oliko varoitukselle ja hallintaan ottamiselle ollut lain mukainen peruste, ja tuliko hallintaan ottamista koskeva päätös julistaa pätemättömäksi. Hovioikeus katsoi, että hallintaan ottamisessa ja varoituksen antamisessa oli noudatettu asunto-osakeyhtiölain menettelyä koskevia säännöksiä, ja että asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksella oli ollut asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset A:n omistaman huoneiston ottamiseksi yhtiön hallintaan. Yhtiökokouksen päätöstä ei siten tullut A:n moitekanteen johdosta julistaa pätemättömäksi. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.11.2022) - Uutiset
28.10.2022 12.08
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittiminen – vastuunjako korjaustöistä ja huoneiston hallintaan ottaminenAsiassa oli kysymys siitä, oliko Asunto Oy P:llä ollut asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:ssä säädetty peruste ottaa A:n omistama osakehuoneisto A 1 hallintaansa. A katsoi, että hallintaan ottamiselle ei ollut perustetta, koska hänellä oli ollut kuittauskelpoinen vastasaatava yhtiöltä. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko Asunto Oy P aloittanut huoneistossa remontin, joka sillä olisi velvollisuus saattaa loppuun kokonaan tai oliko yhtiö asunto-osakeyhtiölain nojalla velvollinen tekemään osan töistä A:n käynnistämässä remontissa. Seuraavaksi kantaa oli otettava yhtiön velvollisuuteen tehdä valituksen vaatimuskohdissa 4 ja 5 yksilöityjä töitä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2022) - Uutiset
8.7.2022 14.00
Yhtiöille, osuuskunnille ja yhdistyksille pysyvä mahdollisuus etäkokousten järjestämiseenOsakeyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset voivat jatkossa pitää kokouksensa kokonaan etäkokouksina. Lisäksi helpotetaan ja selvennetään etäosallistumisen tarjoamista ja käyttämistä perinteisissä kokouksissa. Uudistus parantaa osakkaiden ja jäsenten mahdollisuuksia osallistua kokouksiin. Tasavallan presidentti vahvisti lait 8.7.2022 ja ne tulevat voimaan 11. heinäkuuta 2022. - Uutiset
21.4.2022 14.14
Hallitus esittää: Kaikille yhtiöille, osuuskunnille ja yhdistyksille mahdollisuus etäkokousten järjestämiseen väliaikaisen lain voimassaolon päättymisen jälkeenkinHallitus esittää lakimuutosta, joka laajentaa mahdollisuutta pitää kokoukset kokonaan etäkokouksina kaikille osakeyhtiöille, asunto-osakeyhtiöille, osuuskunnille ja yhdistyksille. Tavoitteena on parantaa osakkaiden ja jäsenten mahdollisuuksia osallistua kokouksiin. Esityksen mukaan sekä kokonaan etäyhteyksin pidettävissä että osittain läsnä ja osittain etänä pidettävissä niin sanotuissa hybridikokouksissa kaikilla osallistujilla on täysimääräiset osallistumisoikeudet kokouksen aikana. Lakien on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa, kun etäosallistumista ja verkkokokouksia koskevan väliaikaisen lain voimassaolo päättyy. Väliaikainen laki on ollut voimassa koronaviruspandemian aikana. - Uutiset
6.4.2022 12.55
Etäkokouksia koskeva esitys saa lainsäädännön arviointineuvolta kehujaLainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten etäkokouksista. Esitys on poikkeuksellisen laadukkaasti tehty, arviointineuvostolla on vain vähäisiä lisäysehdotuksia esitykseen. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja yhdistyslakia niin, että sallitaan etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset. Etäkokouksessa osakkeenomistaja, jäsen tai edustajiston tai valtuuston jäsen voisi käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksen aikana etäyhteyden välityksellä. - Uutiset
5.4.2022 11.00
Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta vahvistettiin mitättömäksi - ään. oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessaKKO:2023:52: Hovioikeuden tuomio kumottiin. - Uutiset
23.3.2022 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseksi ja siten mitättömäksi ullakkokomeroriidassaHovioikeus katsoi, että riidan kohteena oleva ullakkokomero kuuluu pitkäaikaisen hallinnan perusteella huoneiston A12 pysyvään hallintaan. Moitekanteen kohteena olevalla yhtiökokouksen päätöksellä oli päätetty pienentää merkittävästi huoneiston A12 ullakkokomeron hallintaoikeutta ja vastaavasti suurentaa muiden osakkeenomistajien ullakkokomeroiden hallintaoikeutta. Päätökselle ei esitetty olevan yhtiön tarpeista lähtevää hyväksyttävää perustetta, vaan kysymys oli ollut muiden osakkaiden tarpeesta, eikä huoneiston A12 osakkeenomistajien suostumusta ollut saatu. Päätös tuotti muille osakkeenomistajille epäoikeudetonta etua huoneiston A12 osakkeenomistajan kustannuksella ja oli siten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. (Lainvoimainen) - Uutiset
15.3.2022 12.21
Hallinto-oikeus: Erityinen tarkastus asunto-osakeyhtiössä ei ollut tarpeenSillä, kuinka suuren kannatuksen erityisen tarkastuksen toimittamista koskeva ehdotus on saanut yhtiökokouksessa taikka millä tavoin yhtiön hallitus on suhtautunut aluehallintovirastolle antamassaan lausunnossa erityisen tarkastuksen määräämiseen, ei ole merkitystä arvioitaessa painavien syiden olemassaoloa. Harkinnan erityisen tarkastuksen määräämisen edellytysten täyttymisestä tekee aluehallintovirasto. Aluehallintovirasto oli voinut sille asiassa kuuluvan harkintavallan nojalla ja rajoissa katsoa, ettei asiassa esitetty asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitettuja painavia syitä määrätä erityinen tarkastus toimitettavaksi yhtiössä. Syytä aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.3.2022) - Uutiset
14.3.2022 11.48
Professori Veikko Vahtera: Asunto-osakeyhtiön myymälähuoneistojen käyttäminen yhtiöjärjestyksen vastaiseen tarkoitukseen – huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan (HHO 31.5.2021)Osakkeenomistajan osakehuoneistojen yhtiöjärjestyksen ja rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus oli myymälä, mutta huoneistoja oli käytetty ravintolana. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt ottaa osakehuoneistot yhtiön hallintaan yhtiöjärjestyksen käyttötarkoitusmääräyksen vastaisen käytön perusteella. Osakkeenomistaja moitti yhtiökokouksen päätöstä. Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että huoneistoja käytettiin oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta eikä rikkomuksella ollut myöskään vähäistä merkitystä. Näin ollen asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksella oli ollut oikeus päättää osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan. Asiassa ei ollut sellaisia tapauskohtaisia tekijöitä, jotka olisivat antaneet tuomioistuimille aihetta arvioida asiaa toisin. (HHO 31.5.2021, S 19/1881, ei valituslupaa - lainvoimainen) - Uutiset
10.3.2022 8.30
Lausuntotiivistelmä: Etäkokoukset ja etäosallistuminen osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä ja osuuskunnissaOM:n työryhmä valmisteli ehdotuksen etäosallistumisen helpottamiseksi ja etäkokousten sallimiseksi osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukselle sekä osuuskunnan kokoukselle ja edustajistolle kuuluvan päätöksenteon ja siihen osallistumisen helpottamiseksi. Mietinnössään työryhmä ehdotti kokonaan etänä, ilman kokouspaikkaa, pidettävien yhtiökokousten ja osuuskunnan kokousten sallimista. Lisäksi ehdotettiin täydentävien etäosallistumiskeinojen selventämistä (mm. ennakkoäänestyksen käytön helpottaminen). Lausunnonantajat kannattivat mietinnön tavoitteita ja suhtautuivat pääosin myönteisesti muutosehdotuksiin. - Uutiset
21.1.2022 12.30
Hovioikeus palautti osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskevan asian käräjäoikeuteen, kun mahdollista oli, ettei kantaja ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemistaHO katsoi, ettei asiassa ollut syytä epäillä, etteikö KO olisi lähettänyt yhtiölle täydennyskehotusta sähköiseen käsittelyjärjestelmään tallentuneen tiedon mukaisesti. Toisaalta asiassa ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä yhtiön edustajan ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. HO katsoi asiassa olleen mahdollista, ettei hakija ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemista (vrt. KKO 2002:99). Haastehakemuksen täydennyskehotuksen tiedoksiannossa oli siten tapahtunut virhe, jonka johdosta tiedoksianto oli toimitettava uudelleen, ja kantajalle tuli asettaa uusi määräaika täydennyksen tekemistä varten. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
31.12.2021 12.32
Hovioikeus: Valittajalla ei ollut oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstäHovioikeus katsoi, ettei A pystynyt näyttämään miltään osin, että yhtiökokouksessa 8.6.2017 olisi toimittu lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Kutsut yhtiökokoukseen oli pöytäkirjan mukaan toimitettu 30.5.2017 osakkaiden osake- ja osakasluetteloon merkittyihin osoitteisiin yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hovioikeus katsoi, ettei A:n asemaa osakkeenomistajana ollut vahvistettu ennen 8.6.2017 pidettyä yhtiökokousta. Näin ollen A:lla ei myöskään ollut osakeyhtiölain 21 luvun 1 §:n perusteella oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöksiä. Käräjäoikeuden päätös jättää kanne tutkimatta oli näin ollen ollut oikea. (Vailla lainvoimaa 31.12.2021) - Uutiset
22.11.2021 13.31
Työryhmän mietintö: Etäkokoukset ja etäosallistuminen osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa – ehdotuksesta voi lausua 23. tammikuuta 2022 astiTietoliikenneyhteyksien ja kokouspalveluiden kehitys sekä yhteisöjen ja niiden osakkaiden ja jäsenten valmiudet ja osaaminen näiden palveluiden käyttämiseen kehittyvät niin, että etäosallistuminen ja kokouksen järjestäminen pelkästään kokouksen aikana verkossa tarjoavat jo nyt usein käyttökelpoisen vaihtoehdon perinteiselle kokoukselle yhteisön päätöksenteon järjestämiseksi ja osakkaiden ja jäsenten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Toisaalta voimakkaasta kehityksestä huolimatta kaikilla yhteisöillä ja niiden osakkailla tai jäsenillä ei ole vielä valmiuksia tällaisen päätöksenteon järjestämiseen tai siihen osallistumiseen. Työryhmä selvitti laajasti etäkokousten sallimisen ja etäosallistumisen helpottamisen tarpeita yhtiökokouksiin ja osuuskunnan kokouksiin liittyen. - Uutiset
22.9.2021 11.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiö oli voinut päättää lisämaan hankinnasta ylimääräisessä yhtiökokouksessa tavallisella enemmistöllä - kaikkien osakkeenomistajien oli rahoitettava hankeOsakkailla katsottiin olleen oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä 2.10.2018.Yhtiökokouksen 2.10.2018 tekemän päätöksen mukaista lisäalueen hankintaa oli pidettävä AOYL 6 luvun 31 §:n mukaisena uudistuksena, joka oli kaikkien osakkeenomistajien rahoitettava ja jota koskevan päätöksen yhtiökokous oli voinut tehdä AOyL 6 luvun 26 §:n nojalla tavallisella enemmistöllä. Osakkaiden valitus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 22.9.2021) - Uutiset
3.6.2021 11.21
Yhtiökokouksen päätös kieltää ikkuna-aukkojen toteuttaminen huoneistoon ei loukannut osakkaiden yhdenvertaisuutta eikä päätös siten ollut mitätön tai pätemätönKantaja ei ollut näyttänyt, että asunto-osakeyhtiön hallitus olisi tehnyt päätöksen suostumuksen antamisesta ikkuna-aukkojen rakentamiselle. Koska hallituksen ei ollut näytetty tehneen päätöstä siitä, että huoneistoon voidaan aukaista kahdeksan uutta ikkunaa, asiassa ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, olisiko hallituksella AOYL 7 luvun 2 §:n 2 momentin perusteella ollut toimivalta tuollaisen päätöksen tekemiseen. Yhtiökokouksen päätös kieltää ikkuna-aukkojen toteuttaminen huoneistoon ei ollut loukannut osakkaiden yhdenvertaisuutta eikä päätös siten ollut mitätön tai pätemätön eikä edellytyksiä sen muuttamiselle ollut. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Uutiset
15.4.2021 14.22
Hallitus esittää: Osakeyhtiöille, asunto-osakeyhtiöille, osuuskunnille ja yhdistyksille mahdollisuus myöhentää kevätkokouksiaanHallitus esittää uutta väliaikaista lakia, jolla osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan myöhentää pidettäväksi syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi esitetään jatkoa väliaikaisille poikkeuksille, joilla yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan järjestää etäyhteyksin ja valtuutettua käyttämällä. Näin halutaan varmistaa, että kokoukset voidaan järjestää turvallisesti koronaepidemiasta huolimatta. Hallituksen esityksen mukaan yhteisöt voisivat lykätä kokouksensa pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä yhteisölain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen estämättä. Vastaava väliaikainen laki oli voimassa myös keväällä 2020. - Uutiset
17.3.2021 9.09
Hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen osakkeiden lunastuspäätöksen pätevyyttäHovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa, jolla oli vahvistettu, että asunto-osakeyhtiöllä oli oikeus lunastaa tietyt osakkeet ja että yhtiökokouksen päätös oli pätevä ja täytäntöön pantavissa. Vaikka vastaajaa ei ollut kutsuttu kokoukseen, kokouskutsun toimittamisessa ei ollut tuomiossa mainituin perustein tapahtunut sellaista virhettä, että yhtiökokouksen päätöstä ei voitaisi sen vuoksi katsoa lainkaan tehdyksi (olemattomuustilanne). Olosuhteita kokonaisuutena arvioituaan käräjäoikeus päätyi siihen lopputulokseen, että kutsun viivästymistä ei ollut pidettävä tässä tilanteessa niin olennaisena asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 20 §:n rikkomisena, että yhtiökokouksen päätös olisi asunto-osakeyhtiölain 23 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla mitätön. Koska päätöksen mahdollinen pätemättömyys oli tuomiossa todetulla tavalla korjaantunut, yhtiökokouksen päätös oli pätevä. Kantaja myös näytti, että se oli esittänyt lunastusvaatimuksen kuukauden kuluessa siitä, kun vastaaja oli ilmoittanut sille osakekaupasta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2021) - Uutiset
15.3.2021 9.14
AVI: Kokoontumisrajoitukset eivät enää koske yhtiökokouksia ja muita vastaavia kokouksiaAluehallintovirasto on muuttanut tulkintaansa eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun seurauksena: kokoontumisrajoitukset eivät enää koske yhtiökokouksia ja muita vastaavia kokouksia. Kokouksissa pitää kuitenkin huomioida terveysturvallisuus. Tartuntatautitilanne huomioiden on suositeltavaa, että yhtiökokoukset järjestetään etäyhteydellä. - Uutiset
3.12.2020 10.30
Kerrottiinko asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa että vaimolla on alkoholiongelma - syytteet kunnianloukkauksesta ja tuhansien eurojen korvausvaatimukset hylättiinAsiassa oli riidatonta kirjallisena todisteena esitetystä äänitallenteesta ja litteroinnista ilmenevä vastaajan lausuma As Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 4.1.2018: ”no ei ole olemme olleet esimerkiksi teidän kanssa enemmän tekemisissä kunnes sanoit että ei enää saa alkoholia tarjota vaimollesi koska hänellä on ongelma mehän käytiin paljon kylässä ennen ja oltiin paljon enemmän teiän kanssa tekemisissä...”. - Uutiset
27.10.2020 11.00
Linjasaneerauksen hyvityslaskelmia moittineen osakkaan vaatimukset eivät menestyneet hovioikeudessakaanHO katsoi, että SE:n edustama valittaja (ME) oli päätöksentekoon osallistuneena menettänyt oikeutensa moittia yhtiökokouksen 6.2.2018 tekemää päätöstä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että hyvityslaskelmasta oli voitu päättää AsOyL 6 luvun 32 §:n mukaisesti yksinkertaisella enemmistöllä. HO hyväksyi KO:n perustelut esteellisyyden osalta tuomiossa mainituin lisäyksin. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset siitä, että hyvityslaskelma oli ollut AsOyL 6 luvun 32 §:n 1 momentin ja yhtiöjärjestyksen 8 §:n mukainen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Valittaja velvoitetiin suorittamaan AsOy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11 631,20 euroa. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 13.47
Yritysjuridiikan väitöskirjatutkija Lassi Salminen: Yhtiökokouksen päätökset olivat mitättömiä osakkeenomistajan yhtiökokouskutsun laiminlyönnin takia – puhe- ja kyselyoikeuden käyttäminen olisi voinut vaikuttaa päätösten lopputuloksiin (THO 8.7.2019; S 18/307, lainvoimainen 12.5.2020)Osakkeenomistajaa ei ollut kutsuttu varsinaiseen yhtiökokoukseen, jossa oli päätetty yhtiön tilinpäätöksestä, voitonjaosta ja vastuuvapauden myöntämisestä. Kutsumatta jättämisen takia osakkeenomistaja ei voinut osallistua yhtiökokouksen päätöksentekoon tai käyttää puhe- tai äänivaltaansa yhtiökokouksessa. Hovioikeuden päätöksessä arvioitiin, olisiko osakkeenomistajan puhe- ja kyselyoikeudella voinut olla vaikutusta yhtiökokouksen päätösten lopputuloksiin huolimatta siitä, että osakkeenomistajan äänivalta ei olisi riittänyt muuttamaan päätösten lopputulosta. Hovioikeus katsoi, että puhevallan käyttämisellä olisi saattanut olla vaikutusta muiden osakkeenomistajien äänestyskäyttäytymiseen eli päätösten lopputulosta ei voitu jälkikäteen luotettavasti päätellä. Yhtiökokouksen päätökset katsottiin mitättömiksi. (THO S 18/307) - Uutiset
19.10.2020 11.20
Asukas ei ryhtynyt toimenpiteisiin asunnon palokuorman vähentämiseksi - huoneisto voitiin ottaa yhtiön hallintaanHO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut huoneiston hallintaan ottamisen osalta. HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO oli tehnyt. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO totesi, että huoneiston haltuun ottaminen oli valittajan kannalta erityisen merkityksellistä ottaen huomioon valittajan ikä ja että nyt kysymyksessä oleva huoneisto oli valittajan koti. Oikeudenkäyntiin johtaneet seikat olivat kuitenkin olleet vahvasti valittajan toiminnasta riippuvaisia. Asiassa mainittu huomioon ottaen valittaja velvoitettiin korvaamaan Asunto Oy:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 4.774 eurolla ja HO:ssa 6.254,63 eurolla. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
4.9.2020 10.10
Yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokousten järjestämiselle etäyhteyksin ehdotetaan jatkoaHallitus esittää jatkoa väliaikaiselle laille, jolla yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan järjestää turvallisesti etäyhteyksin ja valtuutettua käyttämällä koronaepidemian takia. Poikkeusten voimassaoloa jatketaan vuoden 2021 kesäkuun loppuun. - Uutiset
28.8.2020 10.10
Selvitys yhteisöjen kevään ja kesän 2020 kokouskäytännöistäOikeusministeriössä on selvitetty yhteisöjen kokouskäytäntöjä kevään ja kesän 2020 poikkeusoloissa sekä keväällä 2020 voimaan tulleiden yhteisöjen kokouksia koskevien väliaikaisten poikkeussäännösten (laki 290/2020) toimivuutta. - Uutiset
2.7.2020 15.40
Hovioikeus: Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätökset olivat mitättömiäSähköpostiviesti oli lähetetty kaikille yhtiön osakkeenomistajille tai heitä edustaneille tahoille A mukaan lukien. Asiassa ei väitetty, ettei peruuttaminen olisi tavoittanut muita osakkeenomistajia. Riippumatta siitä, oliko A saanut peruutuksen tiedokseen ennen 6.5.2017, hän ei ainoana paikalle tulleena ollut voinut pitää laillista yhtiökokousta, elleivät muut osakkeenomistajat, joille peruutus oli toimitettu, olleet antaneet siihen suostumustaan. Tällaista suostumusta ei asiassa edes väitetty annetun. Kutsun peruuttaminen 5.5.2017 oli johtanut siihen, ettei laillista yhtiökokousta 6.5.2017 ollut voitu pitää 28.4.2017 annetun kutsun perusteella. Näin ollen yhtiökokouksessa tehdyt päätökset olivat mitättömiä osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. (Vailla lainvoimaa 2.7.2020) - Uutiset
13.5.2020 9.00
KKO: Osakkeiden suunnattuun lunastamiseen ei ollut osakassopimuksen perusteella osakkaan suostumustaOsakassopimuksen mukaan osakeyhtiön osakkeenomistajalla oli velvollisuus tarjota omistamansa yhtiön osakkeet muiden osakkeenomistajien lunastettavaksi, kun hänen päätoiminen työskentelynsä yhtiössä päättyy. Yhtiöllä oli osakassopimuksen mukaan viime kädessä velvollisuus lunastaa osakkeet. Osakkeenomistajan A työsuhteen yhtiöön päätyttyä yhtiö oli ylimääräisessä yhtiökokouksessa päättänyt A:n omistamien osakkeiden suunnatusta lunastamisesta hinnalla, jonka A oli ennen lunastamispäätöstä riitauttanut. Yhtiön mukaan A oli sitoutumalla osakassopimukseen antanut ennalta suostumuksensa osakkeidensa suunnattuun lunastamiseen. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, ettei osakkeiden suunnattuun lunastamiseen ollut osakassopimuksen perusteella A:n OYL 5 luvun 29 §:n 2 momentissa ja 15 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua suostumusta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
6.5.2020 13.00
Luteita asunnoissa - osakehuoneiston ottamiselle asunto-osakeyhtiön hallintaan oli perusteet eikä hallintaan ottaminen kolmen vuoden ajaksi ollut kohtuutontaHO katsoi KO:n tavoin, että valittajien huoneiston ottamiselle asunto-osakeyhtiön hallintaan oli AOYL 8 luvun 2 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut perusteet. Ottaen huomioon, että asunto-osakeyhtiö oli jo kahden vuoden ajan pyrkinyt hävittämään luteita valittajien asunnosta siinä onnistumatta, HO katsoi KO:n tavoin, ettei luteiden hävittämisen edellyttämä aika ollut täsmällisesti rajattavissa eikä kolmen vuoden haltuunottoaikaa voitu valittajien esittämällä perusteella pitää kohtuuttomana. HO totesi lisäksi, ettei päätöksen kohtuuttomuudesta valittajien kannalta ollut esitetty enempää selvitystä. Asiassa ei näin ollen ollut AOYL:n mukaisia perusteita julistaa yhtiökokouksen päätöstä pätemättömäksi sen keston perusteella. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
24.4.2020 11.55
Hovioikeuden tuomio asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätösten moittimista koskevassa asiassaHO:n arvioitavana oli, oliko kantaja menettänyt oikeutensa moittia AsOy:n yhtiökokouksen päätöksiä. Mikäli HO päätyi moiteoikeuskysymyksen suhteen toiseen johtopäätökseen kuin KO, tuli arvioitavaksi, oliko päätökset julistettava pätemättömiksi. Syytä KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantajan maksettava korvaus oikeudenkäyntikuluista KO:ssa alennettiin 33.881,88 euroksi. Kantaja velvoitettiin suorittamaan AsOy:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 8.467,60 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 24.4.2020) - Uutiset
23.4.2020 11.55
Professori Veikko Vahtera: Korkeimman oikeuden yhtiöjärjestyksen tulkintaa koskeva ratkaisu (KKO 2020:28)Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt ottaa osakkeenomistajan hallitsemat huoneistot kiinteistöosakeyhtiön hallintaan maksamattomien vastikkeiden seurauksena. Kokouskutsu yhtiökokoukseen oli toimitettu viikkoa ennen kokousta. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että kutsu yhtiökokoukseen annetaan viimeistään viikkoa ennen kokousta. Toinen yhtiöjärjestyksen määräys koski huoneiston ottamista yhtiön hallintaan. Sen mukaan menettelyyn sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Asunto-osakeyhtiölain mukainen yhtiökokouksen vähimmäiskutsuaika on kaksi viikkoa.
Osakkeenomistaja moitti yhtiöjärjestyksen vastaisena pitämäänsä yhtiökokouksen päätöstä. Tuomioistuimissa asia jouduttiin ratkaisemaan yhtiöjärjestyksen sisältöä tulkitsemalla. Käräjäoikeus, jonka tuomiota hovioikeus ei muuttanut, julisti yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi, koska kokouskutsua ei ollut toimitettu asunto-osakeyhtiölain mukaisessa kahden viikon vähimmäisajassa. Korkein oikeus katsoi, että kutsu oli voitu toimittaa yhtiöjärjestyksen kutsua koskevan määräyksen mukaisesti viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta. Näin ollen yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi julistamista koskeva kanne hylättiin. - Uutiset
26.3.2020 7.59
Vierashuoneessa Senior Manager Tomi Immonen: Koronavirustilanteen vaikutus pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseenHallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Osana koronavirustilanteen hoitamista julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Julkisten kokoontumisten rajoittamista koskeva toimivalta perustuu tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:ään, joka koskee laajaan tartunnanvaaraan liittyviä toimenpiteitä. Oikeusministeriön ja aluehallintovirastojen tulkinnan mukaan myös yhtiökokoukset ovat pääsääntöisesti edellä mainittuja julkisia kokoontumisia. Koronavirustilanteen vaikutusta pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseen pohtii Senior Manager Tomi Immonen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
23.3.2020 11.55
Professori Veikko Vahtera: Hovioikeudelta tärkeä ratkaisu koskien äänileikkurin poistamista yhtiöjärjestysmääräykselläYhtiökokouksessa oli äänestetty vastuuvapaudesta. Äänestyksen lopputulos oli riippuvainen siitä, oliko yhtiöjärjestysmääräyksellä poikettu AOYL 6:13.2:n äänileikkurista, joka rajaa osakkeenomistajan äänimäärän viidesosaan kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä, jossa oli todettu, että yhtiökokouksessa on kullakin osakkeenomistajalla yksi ääni kutakin omistamaansa osaketta kohden, katsottiin poiketun äänileikkurista. Asiaa on pidetty oikeuskirjallisuudessa epäselvänä johtuen muun muassa vanhasta ristiriitaisesta hovioikeuskäytännöstä. Nyt annettu ratkaisu toivottavasti selventää oikeustilaa. (HHO 2.7.2019; S 17/2372, lainvoimainen - KKO ei myöntänyt valituslupaa) - Uutiset
23.3.2020 11.30
KHO:n päätös vastikkeiden vähentämisestä vuokratuloistaKHO ei tutkinut Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimusta HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätösten sekä toimitetun verotuksen kumoamisesta ja asian palauttamisesta Verohallinnolle uudelleenkäsiteltäväksi sen selvittämiseksi, täyttyivätkö VML 28 §:n soveltamisedellytykset siltä osin kuin verotuksen oikaisulautakunta oli katsonut rahoitusvastikkeet vähennyskelpoisiksi. Valituslupahakemus hylättiin hoitovastikkeiden osalta. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen näiltä osin. Rahoitusvastikkeiden osalta KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian ratkaisun kohdassa 1 mainituin rajoituksin. Valitus hyväksyttiin osittain. HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitettu verotus kumottiin tältä osin ja rahoitusvastikkeen vähennyskelpoiseksi määräksi vahvistettiin 31 724 euroa. (Julkaisematon 23.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 12.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta yhtiökokouksen päätöksen moittimista ym. koskevan asiassa – kantajan maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja alennettiin 70.543,30 eurosta 40.999,30 euroonKerrotuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan (valittaja HO:ssa) myöntämää määrää 40.999,30 euroa oli pidettävä kohtuullisena korvauksena yhtiölle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 16.00
Hovioikeus: Kiinteistöyhtiö oli velvollinen korvaamaan vastuuvapauden myöntämistä yhtiön hallituksen jäsenille vastustaneen ja kanteensa voittaneen toisen osakkaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, kun epätodennäköistä oli, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiäKO oli vahvistanut Kiinteistöt Oy:n yhtiökokouksessa 31.3.2017 OYL 5 luvun 14 §:n vastaisesti tehdyn päätöksen hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta pätemättömäksi. Oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset oli hylätty. HO katsoi toisin kuin KO, että Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut KO:ssa. HO totesi mm., että oli epätodennäköistä, että asia olisi järjestynyt kantajan haluamalla tavalla ilman oikeudenkäyntiä. Asian näin päättyessä Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2020) - Uutiset
11.2.2020 9.00
Ravintolahuoneisto voitiin ottaa yhtiön hallintaan maksamattomien vastikkeiden vuoksiAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko liikehuoneistojen hallintaan ottamiselle edellytykset. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
10.12.2019 7.42
Hovioikeus palautti asunto-osakeyhtiötä koskevan turvaamistoimiasian käräjäoikeuteenKäräjäoikeuden olisi tullut kehottaa A:ta täydentämään pyyntöään. Käräjäoikeuden menettely sen hyväksyessä turvaamistoimivaatimuksen ja kieltäessä yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon vaadituilta osin pelkän täytäntöönpanokieltoa koskevan vaatimuksen nojalla oli siten ollut virheellinen. Käräjäoikeuden virheellisen menettelyn vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.49
Professori Veikko Vahtera: Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös uuden hallituksen valinnasta oli pätevä, vaikka kokous oli kutsuttu koolle osakeyhtiölain vastaisesti (THO 29.1.2019; S18/299, lainvoimainen)Osakeyhtiön hallituksen ainoa jäsen A ja hallituksen varajäsen B olivat kuolleet. Tämän jälkeen osa osakkeenomistajista kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valitsemaan uutta hallitusta ilman OYL 5:17 edellyttämää aluehallintoviraston kutsuoikeutusta. Osakkeenomistaja C, joka ei ollut mukana yhtiökokouksen koollekutsumisessa, ja joka ei osallistunut ylimääräiseen yhtiökokoukseen, nosti moitekanteen yhtiökokouksen päätösten julistamiseksi mitättömäksi. Käräjäoikeus ja hovioikeus totesivat, että yhtiökokouksen koollekutsumista koskevia osakeyhtiölain säännöksiä oli rikottu olennaisesti. Koska rikkomus ei ollut kuitenkaan vaikuttanut päätösten sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuteen muutoin, oli uuden hallituksen valintapäätös pätevä. - Uutiset
9.7.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti pätemättömiksi yhtiökokouksen päätökset tilinpäätöksen vahvistamisesta, voiton käyttämisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalleKäsiteltävänä olevassa asiassa A:n kutsumatta jättäminen oli tarkoittanut myös tosiasiassa sitä, ettei hänellä ollut ollut mahdollisuutta osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhe- ja äänivaltaa. Osakkeenomistajan perustavanlaatuinen oikeus oli siten jäänyt toteutumatta, joten virhe oli ollut olennainen. Asiassa käsiteltävänä olevia päätöksiä rasitti olennainen ja vaikutuksellinen virhe, minkä vuoksi ne olivat mitättömiä. (Vailla lainvoimaa 9.7.2019) - Uutiset
2.7.2019 15.00
Hovioikeuden ratkaisu yhtiökokouksessa noudatettavasta äänestysmenettelystäHelsingin hovioikeus antoi 2. heinäkuuta tuomion riita-asiassa, joka koskee yhtiökokouksessa noudatettavaa äänestysmenettelyä. - Uutiset
22.5.2019 9.09
Hovioikeus: Yhtiövastikkeiden suorittaminen yhtiökokouksen haltuunottopäätöksen jälkeen ei estänyt osakkaan häätämistä ja huoneiston ottamista yhtiön hallintaanAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, mikä merkitys huoneiston hallintaan ottamista ja häätöä koskevan yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon kannalta oli annettava sille, että osakas oli sanotun päätöksen jälkeen maksanut erääntyneet yhtiövastikkeet. HO totesi, ettei A ollut määräajassa moittinut yhtiökokouksen hallintaan ottamista koskevaa päätöstä, joten päätös oli asiassa todetuin tavoin täytäntöönpantavissa. HO katsoi, että yhtiövastikkeiden suorittaminen mainitun yhtiökokouksen päätöksen jälkeen ei estänyt päätöksen täytäntöönpanoa (ks. KKO 1994:38). Tämä HO:n johtopäätös huomioiden asiassa ei ollut tarvetta arvioida sitä, mikä merkitys huoneiston hoitamattomuudelle tai A:n terveydentilalle ja maksukyvylle oli annettava. Asian näin päättyessä pääkäsittelyn toimittaminen HO:ssa oli ilmeisen tarpeetonta. Asiassa ei ollut perusteita velvoittaa osapuolia vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
20.5.2019 11.40
Professori Veikko Vahtera: Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakehuoneiston käyttämistä olennaisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää tarkoitusta pidettiin vähäisenä rikkomuksena ja yhtiökokouksen huoneiston haltuunottopäätös oli pätemätön (KKO 2019:38, ään. 4-1)Nyt annettu ratkaisu on jo toinen yhtiöjärjestyksen käyttötarkoitusmääräyksen vastaisuuteen perustuva KKO:n huoneiston hallintaanottoa koskeva ratkaisu kolmen vuoden aikana. Ratkaisussa KKO 2017:22 huoneiston käyttöä vastoin käyttötarkoitusmääräystä ei pidetty vähäisenä rikkomuksena, ja yhtiöllä oli oikeus ottaa huoneisto yhtiön hallintaan. Nyt arvioitavaa ratkaisua voidaan pitää ratkaisun KKO 2017:22 pääsääntöä täsmentävänä ratkaisuna. - Uutiset
14.5.2019 14.00
Hovioikeus pohti asunto-osakeyhtiön osakkaiden maksuvelvollisuutta korjaus- ja uudistustöistä sekä osakkaiden yhdenvertaisuuttaHovioikeus katsoi, että asunto-osakeyhtiön päätös ikkunoiden uusimisesta ei rikkonut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta eikä ollut muutoinkaan asunto-osakeyhtiönlain vastainen. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei ollut. Kysymyksessä olleet porraskäytävien sähkötyöt olivat koskeneet yhtäläisesti kaikkia uudistuksen tarpeen täyttäviä yhtiön hallinnassa olevia kohteita eikä uudistukseen liittynyt rajauksia, jotka olisivat perusteetta sulkeneet joitakin kohteita uudistuksen ulkopuolelle. Työt eivät siten olleet omiaan tuottamaan joillekin osakkeenomistajille epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei ollut. Päätös sähköpääkeskuksen uusimisesta ei ollut omiaan tuottamaan joillekin osakkeenomistajille epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella eikä ollut siten rikkonut osakkeenomistajien keskinäistä yhdenvertaisuutta. Vastaavin perustein kuin ikkunoiden osalta oli todettu asunto-osakeyhtiön päätös ei rikkonut myöskään tältä osin osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta eikä ollut muutoinkaan asunto-osakeyhtiölain vastainen. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai toteamiselle mitättömäksi ei ollut. Maalausurakasta oli voitu päättää yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä. Kysymys oli ollut osaksi kunnossapidoksi ja osaksi uudistukseksi katsottavista töistä. Maalaustyöt olivat koskeneet asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevia tiloja. Töiden ei voitu katsoa tuottaneen kenellekään osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Perusteita yhtiökokousten päätösten kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei tälläkään perusteella ollut. Xkiinteistöt Oy ei näyttänyt, että kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä olisi rikottu. Näin ollen ylimääräisen yhtiökokouksen päätös ei ollut tällä perusteella mitätön. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019)