Sairausloma
- EHS-säädösseurantaMerimiesten vuosilomalain 3 §:ää muutettiinSäädösnumero: 141/2022
Julkaisupäivä: 9.3.2022 - EHS-säädösseurantaVuosilomalain 7 §:ää muutettiinSäädösnumero: 140/2022
Julkaisupäivä: 9.3.2022 - Lakikirjasto > ArtikkelitLamponen, Helena: Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet ja työsuhteen päättäminen sisäilmasyistä johtuvan sairausloman ja -poissaolon yhteydessä5.6.2019, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään työnantajan työturvallisuusvelvoitteita ja työntekijän asemaa sekä oikeuskäytäntöä, joka koskee työsuhteen päättämistä sisäilmasyistä johtuvan sairausloman ja -poissaolon yhteydessä työnantajan päätöksellä. Keskeisimmät arvioitavat kysymykset koskevat sisäilmaongelmia epäiltäessä työnantajan työturvallisuusvelvoitteita ja vastuuta sekä oikeutta päättää työntekijän työsuhde näistä syistä johtuvan sairauden ja sairauspoissaolon vuoksi. Artikkelissa ei käsitellä...
- EHS-säädösseurantaVuosilomalain muutoksella turvataan työntekijöille oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaus- tai kuntoutuspoissaoloistaSäädösnumero: 346/2019
Julkaisupäivä: 18.4.2019 - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Sairauspoissaolojen vaikutus vuosiloman pituuteen unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen valossa – Onko tarvetta muuttaa Suomen vuosilomalakia?16.2.2017, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään niitä unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja, jotka kirjoittajan mukaan olisi tullut ottaa huomioon muutettaessa vuosilomalakia vuonna 2013. Erityisesti kirjoituksessa keskitytään niihin ennakkoratkaisuihin, jotka koskevat pitkäaikaisen työkyvyttömyyden vaikutusta vuosiloman pituuteen, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Ne vuosilomalain säännökset, joihin käsiteltävät tapaukset todennäköisesti vaikuttavat, ovat: työssäolon veroinen aika (7 §), vuosiloman...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työnantajan oikeus päättää työntekijän työsopimus sairausloman väärinkäytön perusteella – Sairauslomalla on tarkoitus parantua4.10.2016, Asiantuntija-artikkeliSairauspoissaolot aiheuttavat Suomessa noin 3,5 miljardin euron kustannukset työpaikoille ja yhteiskunnalle vuodessa, joista luvattomien sairauspoissaolojen kustannukset ovat ehkä noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Artikkelissa kyse on yhdestä näkökulmasta tapahtuvasta sairauspoissaoloihin puuttumisesta. Jos työntekijä näyttää sairausloman aikaisen toimintansa perusteella ainakin osin työkykyiseltä, sairauspoissaolojen kulut olisivat vähäisemmät, jos kyseinen työntekijä käyttäisi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 1/20122.5.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään vuosiloman määräytymisperusteita Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun valossa. Ennakkoratkaisupyyntö koski työaikadirektiivin 7 artiklan tulkintaa. Pääasiassa työntekijä oli menettänyt oikeutensa vuosilomaan oltuaan työtapaturman vuoksi sairauslomalla yli vuoden. Tämä on ensimmäinen artikkeli Mauri Saarisen artikkelisarjassa, jossa käsitellään neljännesvuosittain Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja työ- ja sosiaalioikeudellisissa...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötNyman, Matias: Oikeus sairausajan palkkaan2.3.2012, Maisteritutkielma
- EHS-säädösseurantaTyösopimuslakiin säännökset osa-aikaisesta sairauspoissaolostaSäädösnumero: 460/2006
Julkaisupäivä: 10.7.2006 - Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Lääkärintodistusten merkityksestä sairausajan palkan maksuvelvollisuuden ja työsuhteen päättämisoikeuden kannalta15.7.2004, Asiantuntija-artikkeliSairausloman osalta työnantajan on katsottu olevan vakiintuneen käytännön mukaisesti sidottu lääkärintodistukseen, mutta velvollisuus maksaa palkka kyseiseltä ajalta kuuluu työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeuden piiriin. Työehtosopimuksissa voidaan esimerkiksi määrätä työnantajan nimeämän lääkärin todistus sairausajan palkan edellytykseksi. Lääkärin arviolla on merkitystä myös irtisanottaessa työntekijä työkyvyn olennaisen ja pysyvän vähentymisen perusteella. Vaikka lääkärintodistus ei...
- Uutiset
8.12.2023 10.00
Työterveysneuvotteluja kannattaa toteuttaa matalalla kynnyksellä – uudistetusta oppaasta vinkkejä työkyvyn tukemiseenTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ovat keskeinen osa johtamista ja työterveysyhteistyötä. Työturvallisuuskeskus on julkaissut uudistetun Työterveysneuvottelu osana työkyvyn tukea -oppaan. Opas antaa vinkkejä työkyvyn tukemiseen, työterveysneuvotteluun valmistautumiseen sekä avaa työterveysneuvottelun kulkua. - Uutiset
31.10.2023 15.00
Syrjintäkanne ei ollut miltään osin vanhentunut - koulunkäyntiavustajana ja koulunkäynnin ohjaajana työskennellyttä ei ollut kohdeltu epäsuotuisemalla tavalla kuin muita kaupungin työntekijöitäNäin ollen KO:lla ei ollut edellytyksiä päätellä, että kantaja olisi joutunut irtisanoutumaan kaupungin menettelystä johtuvasta syystä. Kantajan kanne oli näin ollen hylättävä. Perusteita yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen tuomitsemiselle ei ollut. Kantaja oli velvoitettu maksamaan kaupungille oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut perusteita. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
31.10.2023 11.30
Työaikoja ja niiden merkitsemistä laiminlyöneen ammattiliiton työntekijän työsopimus oli voitu irtisanoaAsiassa lausutuilla perusteilla kantajan oli näytetty laiminlyöneen noudattaa työaikoja ja olleen luvatta poissa useaan otteeseen töistä. Lisäksi kantajan oli näytetty tehneen työnantajan ohjeiden vastaisesti työaikaleimauksia ja välillä laiminlyöneen leimausten ja kalenterikirjausten tekemisen kokonaan. Kantajan oli näytetty olleen kulloinkin voimassa olleesta ohjeistuksesta ja työnantajan määräyksistä tietoinen. Asiassa oli näytetty, että 4.11.2020 annetusta kirjallisesta varoituksesta huolimatta kantajan ohjeiden ja määräysten vastainen menettely sekä laiminlyönnit jatkuivat. Lisäksi kantajan oli näytetty laiminlyöneen työtehtäviään asiassa selostetusti palkkaturvahakemuksen, jäsenhakemusten ja luottamusmieskaavakkeiden osalta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
24.10.2023 11.50
Hovioikeus: Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneenaAsiassa oli arvioitava sitä, oliko työnantajalle syntynyt työnantajan lojaliteettivelvollisuudesta johdettava päättely- ja selonottovelvollisuus ennen kuin se oli voinut arvioida työsopimuksen purkautuneen, ja jos oli, oliko työnantaja täyttänyt kyseisen velvollisuuden. HO katsoi, että työnantaja oli täyttänyt kohtuullisen selonottovelvollisuutensa yrittämällä soittaa kantajalle sen jälkeen, kun tämän viimeisin lääkärintodistuksella todennettu sairauspoissaolojakso oli päättynyt. Työsopimuksen purkautuneena pitämistä ei tässä asiassa ollut pidettävä kohtuuttomana, kun otettiin huomioon kantajan oma ilmoittamatta jättäminen. Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Vailla laivoimaa 24.10.2023) - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
21.9.2023 9.00
Apulaisoikeuskansleri: Käräjäoikeuden laamanni paljasti salassa pidettävän tiedonApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjäoikeuden laamannille, joka kertoi henkilöstölle kantelijan salassa pidettävän terveystiedon. - Uutiset
20.6.2023 11.26
Hovioikeus: Työsopimusta ei voitu purkaa TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisen koeajan perusteella - syrjittiin terveydentilan vuoksiTyösuhteen päättämisen syy oli ollut tapaturmasta johtunut sairaus. HO hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset palkkasaatavien osalta. Työsuhde oli kestänyt erittäin lyhyen aikaa ja kantajan työllistymismahdollisuudet olivat olleet hyvät. Nämä seikat, loukkauksen laatu ja TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus (8.677,79 euroa) huomioon ottaen HO harkitsi hyvityksen määräksi käräjäoikeuden tuomitseman 5.000 euron asemasta 2.000 euroa. Näin muutettuna HO hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta. (Vailla lainvoimaa 20.6.2023) - Uutiset
30.5.2023 11.30
Yhtiö purki perusteettomasti ja laittomasti elementtisaumaajan työsuhteen välittömästi tämän sairausloman päätyttyä - työsuhteen päättäminen ei kuitenkaan johtunut tämän terveydentilasta tai mistään muustakaan tätä syrjivästä seikastaKantajan työtä vaille jäämisen kesto ja ansion menetys, noin puolitoista vuotta kestänyt työsuhde, kantajan ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan vastaavaa työtä, yhtiön menettely työsopimusta päätettäessä sekä työntekijän ja työnantajan olot huomioon ottaen kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta purkamisesta määrättäiin kantajan vaatimaa 13 kk:n palkka. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi kantajalle suoritettavasta korvauksesta osankaan olisi tullut olla korvausta aineettomasta vahingosta siitäkin huolimatta, että kantaja työsuhteen purkamismenettelyssä oli laiminlyöty tämän kuulemista. Konkurssipesä ilmoitti HO:lle, ettei se jatka oikeudenkäyntiä. Koska valitus raukesi, kantajan vastavalitus raukesi OK 25 luvun 14 b §:n nojalla. KO:n tuomio jäi pysyväksi. - Uutiset
23.3.2023 13.00
Työtuomioistuin tulkitsi kaupan työehtosopimusta: Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta- TT 2023:18: A:n loma oli vuosilomalain 25 §:n nojalla tullut siirtää myöhempään ajankohtaan, ja työnantaja oli siten menetellyt työehtosopimuksen (1.2.2020–31.1.2022) 20 §:n 3 kohdan vastaisesti määrätessään loman alkamaan 4.5.2020.
- TT 2023:19: Työnantaja ei ollut voinut kieltäytyä vuosiloman siirrosta ilman että se oli ensin tarjonnut A:lle työehtosopimuksessa (1.2.2018–31.1.2020) tarkoitettuja, A:lle soveltuvia ja työterveyslääkärin suosittelemia muokattuja tai kevennettyjä työtehtäviä loman siirtämisen edellytyksenä. - Uutiset
9.3.2023 11.55
Hovioikeus: Esimiehen epäasiallinen käyttäytyminen, sairauslomien väärinkäyttö ja syrjintäRatkaistavana oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukainen kantajan henkilöön liittyvä asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsopimus ja oliko yhtiöllä valituksessa mainituilla perusteilla ollut oikeus irtisanoa työsuhde varoitusta antamatta ja selvittämättä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. Mikäli katsottiin, että kantajan irtisanominen oli tapahtunut lainvastaisesti, oli ratkaistavana myös se, oliko häntä syrjitty terveydentilasta johtuen. KO:n tuomiota muutettiin syrjinnän osalta. HO katsoi, ettei irtisanomisen peruste ollut liittynyt kantajan terveydentilaan tai sairauksiin, vaan siihen, että hänen oli epäilty väärinkäyttäneen sairauslomia ja hoitovapaita ja tällä tavoin saaneen palkallista vapaa-aikaa osallistuakseen koiranäyttelyihin. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023) - Uutiset
6.3.2023 8.45
Työnantaja ei maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa ja toimitti lomautusilmoituksen sairauslomalla – tuomio työsyrjinnästäKymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi mm. kirpputoritoimintaa harjoittaneen yrittäjän työsyrjinnästä terveydentilan perusteella 40 päiväsakon sakkorangaistukseen, sekä maksamaan työntekijälle korvausta työsyrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä. (Vailla lainvoimaa 6.2.2023) - Uutiset
20.2.2023 11.30
Sairauslomalta palanneen työntekijän työsopimuksen koeajalla purkaneelle toimitusjohtajalle sakot työsyrjinnästä ja korvausvelvollisuus työsyrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestäTyönantajan edustaja oli ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettanut A:n epäedulliseen asemaan tämän palvelussuhteen aikana terveydentilan perusteella päättämällä A:n työsuhteen välittömästi A:n sairasloman päätyttyä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle toimitusjohtajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2023) - Uutiset
6.2.2023 15.00
EK: Päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus - Uutiset
31.1.2023 10.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa toisen työnantajan palveluksessa sairauslomansa aikana työskennelleen vartijan työsopimusta (ään.)Irtisanomiseen johtaneen menettelyn ei selvitetty ilmentäneen samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamista kohtaan kuin varoitusten perusteena olevien rikkomusten. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että sairausloman aikaisella työskentelyllä toisen työnantajan palveluksessa olisi ollut haitallisia seurauksia työntekijän työkyvyn palautumisen kannalta. Asiassa esitetyn näytön perusteella työntekijä ei ollut myöskään pyrkinyt tahallaan erehdyttämään työnantajaansa tai toiminut muutoin epärehellisesti siten, että työnantajalle olisi voitu katsoa muodostuneen irtisanomiseen oikeuttava luottamuspula. Näillä ja muilla tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työntekijän työsopimusta. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle 8 kk:n palkan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.) - Uutiset
17.1.2023 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi työsuhteen päättyneen työntekijän oman ilmoituksen perusteella työnantajan laimilyötyä palkanmaksunTyösuhdetta ei voitu pitää työnantajan päättämänä. Vaikka kantaja itse oli luonnehtinut työsuhteen päättämistointa irtisanomiseksi, kysymyksessä oli tosiasiassa ollut TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentin mukainen työsuhteen purkaminen sen johdosta, että työantaja oli laiminlyönyt työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavan velvoitteen. Työnantajan katsottiin laiminlyöneen velvoitteensa niin vakavasti, ettei kantajalta ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Kantajan vaatima 3 kk:n palkkaa vastaavaa määrää oli työsopimuslain ja oikeuskäytännön mukainen kohtuullinen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi yhtiö oli velvollinen maksamaan kantajalle työsuhteen aikana maksamatta jääneitä suorituksia. (Vailla lainvoimaa 17.1.2022) - Uutiset
18.10.2022 11.52
Hoivayhtiön yksikönjohtajan irtisanomiselle varoitusta antamatta ei ollut henkilöön liittyvää asiallista ja painavaa perustetta - työntekijälle ei ollut myöskään varattu tilaisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistäKantaja oli toiminut hoivayksikön yksikönjohtajana ja esimiehenä. Asiassa katsottiin, ettei yhtiöllä ollut ollut kantajasta johtuva tai hänen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa kantajan työsopimus. Kysymys ei ollut ollut niin vakavista työsuhteeseen liittyvistä rikkomuksista, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. (Vailla lainvoimaa 18.10.2022. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
17.6.2022 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaupungin päättäneen lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen lainvastaisesti - yli 5 vuotta kestäneestä oikeudenkäynnistä 3 000 euron hyvitysHO katsoi, että asianmukainen työsopimuksen irtisanominen olisi tässä tapauksessa edellyttänyt sitä, että kaupunki olisi antanut kantajalle yksilöidyn irtisanomisuhkaisen varoituksen niistä menettelyistä, joihin työsopimuksen päättäminen oli irtisanomisilmoituksen mukaan perustunut. Koska kaupunki ei ollut näin menetellyt, työsopimus oli päätetty vastoin TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ssä (55/2001) säädettyä. Koska työsopimuksen irtisanominen oli ollut lain vastainen, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, olisiko kaupungin tullut selvittää sitä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla kantaja muuhun työhön. HO harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työsuhteen päättämistä voitiin pitää osittain kantajaa henkilönä loukkaavana. Tästä syystä määrättävästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaavaa osuutta oli pidettävä korvauksena aineettomasta vahingosta. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
18.5.2022 11.00
Vakuutusoikeus: Joustavan hoitorahan myöntäminen lapsen hoitoon osallistuvalle vanhemmalle edellytti, että vanhempi tosiasiallisesti työskenteli korvausjakson aikanaVakuutusoikeus katsoi, että lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisen joustavan hoitorahan myöntäminen lapsen hoitoon osallistuvalle vanhemmalle edellytti, että vanhempi tosiasiallisesti työskenteli korvausjakson aikana. Vakuutusoikeus kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja jätti asian Kelan 19.8.2020 antaman päätöksen varaan. - Uutiset
29.4.2022 11.30
Työnantaja menetteli sairauslomalla olleen työntekijän osalta syrjivästi pikkujoulun, Teboilin luottokortin ja joulukinkun osalta - työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus heti päättyväksiTyöntekijä oli ollut sairauslomalla 21.9.2019-29.2.2020 leikkaushoitoa vaatineiden selkäkipujen vuoksi. Työntekijän mukaan häntä ei ollut sairausloman aikana kutsuttu työpaikan pikkujoulun ruokailun jälkeen olleeseen stand up-esitykseen, hänelle ei ollut annettu joulukinkkua eikä hänelle ollut tarjottu Teboil-korttia. Lisäksi työntekijä oli katsonut, että työnantajan menettely oli ollut syrjivää töihin paluun osalta työntekijän sairausloman päättyessä. (Vailla lainvoimaa 29.4.2022) - Uutiset
22.4.2022 10.00
Hallitus esittää muutoksia valtion virkamieslakiin – muutokset koskevat sairauden todistamista ja työehtodirektiivin vaatimuksiaNykyisen kolmen vuorokauden sijasta virkamies voisi todistaa sairautensa enintään viiden vuorokauden ajalta myös muulla työnantajan hyväksymällä tavalla kuin esimerkiksi lääkärintodistuksella. Vastaava sairauden todistamiseen liittyvä lievennys on voimassa koronaviruksen aiheuttamien sairauspoissaolojen kohdalla, mutta lakiehdotuksella se laajenisi kaikkia sairauspoissaoloja koskevaksi. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle valtion virkamieslakiin ja Suomen Pankin virkamiehistä annettuun lakiin torstaina 21.4. Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2022. - Uutiset
12.4.2022 11.50
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Sairauspoissaolot ja työsopimuksen päättäminen sairauden johdosta - Kolme kysymystä ja vastaustaOTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja on erikoistunut muun ohessa terveydentilaa ja työkykyä koskeviin työoikeudellisiin asioihin. Hän vastaa seuraavassa lyhyesti kolmeen aihepiiriä koskevaan kysymykseen. - Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallallaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
21.2.2022 8.00
Tartuntatautipäivärahan saaminen helpottuuEduskunta on hyväksynyt tartuntatautipäivärahan hakemisen ehtoja koskevan sairausvakuutuslain väliaikaisen muutoksen. Lakia ei ole vielä vahvistettu. Koronatartunnan saanut voi jatkossa hakea tartuntatautipäivärahaa ilman tartuntatautilääkärin tekemää virallista eristämismääräystä. Tartuntatautipäivärahaan on oikeus, jos työntekijällä on laboratoriotestillä todettu koronatartunta ja lääkäri on suositellut työstä poissaoloa taudin leviämisriskin takia. - Uutiset
15.2.2022 10.26
Työntekijän ei näytetty anastaneen kassakaapista 200 euroa keskellä yötä liikkeen aukioloajan ulkopuolella - työnantajalla ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa eikä myöskään asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusTyönantaja oli lähtenyt siitä, että työntekijän käynti työpaikalla yöllä oli liittynyt rahoihin ja että käynnin aikana työntekijä olisi käynyt kassakaapilla ja ottanut kassakaapista rahat. Työnantaja oli katsonut lisäksi, että työntekijä oli samana päivänä palauttanut rahat kassalippaan alle toisen käyntinsä yhteydessä. KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut riittävällä varmuudella näyttänyt toteen, että työntekijä olisi menetellyt siten kuin hänen viakseen oli työnantajan taholta työsuhteen purkamisen yhteydessä väitetty. Asiassa todetulla tavalla rahojen jääminen kassalippaan alle oli johtunut sinällään työntekijän huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta hänen jäädessä samana päivänä sairauslomalle. KO oli katsonut, ettei kyse ollut seikasta, joka sellaisenaan olisi oikeuttanut työsuhteen päättämiseen. KO oli katsonut, ettei työnantajalla ollut ollut erittäin painavaa syytä purkaa eikä myöskään asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsopimus. Kuuleminen oli sinällään tapahtunut asianmukaisesti. - Uutiset
15.2.2022 8.15
Valtion virkamieslakia ja Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia muutetaan - lausuntoja voi antaa 14.3.2022 saakkaEhdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa. Virkamiehelle annettaisiin kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Lisäksi viranomaisen olisi osa-aikaisen tai määräaikaisen virkamiehen pyynnöstä annettava perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää säännöllistä työaikaa tai nimityksen kestoaikaa. Jos työnantajalla on velvollisuus tarjota virkamiehelle työn edellyttämää koulutusta, sen olisi oltava virkamiehelle maksutonta ja sen olisi tapahduttava työaikana. Lisäksi valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevaan säännökseen ehdotetaan muutoksia. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. - Uutiset
24.1.2022 15.00
Työsopimuksen purkautuneena pitäminen: Käräjäoikeus jätti lausumatta työnantajan vetoamasta perusteesta - tuomio työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kumottiinHO katsoi, että niillä kantajan poissaolojaksoilla, joita KO ei ollut ratkaisussaan käsitellyt, voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, oliko työnantajalla ollut oikeus käsitellä kantajan työsopimusta purkautuneena. Näiden poissaolojen merkitys asian lopputuloksen kannalta olisi tullut nyt arvioitavaksi ensimmäistä kertaa vasta HO:ssa, mikä menettely olisi rikkonut instanssijärjestystä ja olisi vaarantanut osapuolten oikeuden asianmukaiseen muutoksenhakuun. Näin ollen HO katsoi, että vastaajana olleen Ky:n yhtiömiehen vetoamien perusteiden sivuuttaminen käräjäoikeusvaiheessa oli muodostanut sellaisen menettelyvirheen, jonka vuoksi asia oli palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 24.1.2022) - Uutiset
5.1.2022 12.00
Vuoden 2022 muutokset työnantajan Kela-asioinnissaVuonna 2022 voimaan tulee perhevapaauudistus, joka muuttaa vanhempainvapaiden kestoa, ajoitusta ja jakautumista vanhempien kesken. Sairausvakuutusmaksuihin ja työeläkevakuutusmaksuihin tulee muutoksia. - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksiAsiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
10.12.2021 10.30
EUT: Oikeus palkalliseen vuosilomaan (Alankomaat)Työaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöksille ja käytännöille, joiden mukaan silloin, kun sairauden vuoksi työkyvytön työntekijä käyttää oikeuttaan palkalliseen vuosilomaan, tämän palkallisen vuosiloman aikana maksettavan palkan määrää määritettäessä otetaan huomioon hänen sitä työskentelyjaksoa, jonka kuluessa vuosilomaa haetaan, edeltävältä työskentelyjaksolta saamansa palkan hänen työkyvyttömyydestään johtunut alentuminen. - Uutiset
9.12.2021 15.30
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. heinäkuuta 2022 astiValtioneuvosto antoi torstaina 9.12. asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 15. joulukuuta 2021. - Uutiset
2.12.2021 14.00
Uusia tarkistuspisteitä sairauspäivärahakaudelle - laki voimaan 1.1.2022Sairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa enintään 300 sairauspäivän ajalta. Pidemmän sairauspäivärahakauden aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Uusia tarkistuspisteitä tulee 1.1.2022 alkaen 150 ja 230 päivän kohdalle. - Uutiset
1.10.2021 13.40
EUT:n ennakkoratkaisu työttömyysetuuksien maksamisestaEnnakkoratkaisupyyntö – Asetus (EY) N:o 883/2004 – 65 artiklan 2 ja 5 kohta – Soveltamisala – Kokonaan työtön työntekijä – Työttömyysetuudet – Työntekijä, joka asuu ja tekee palkkatyötä toimivaltaisessa jäsenvaltiossa – Hänen asuinpaikkansa siirtyminen toiseen jäsenvaltioon – Henkilö, joka ei tosiasiallisesti tee palkkatyötä toimivaltaisessa jäsenvaltiossa ennen kuin hänestä tulee kokonaan työtön – Henkilö, joka on sairauslomalla ja joka tällä perusteella saa toimivaltaisen jäsenvaltion maksamia sairausetuuksia – Palkkatyön tekeminen – Toisiinsa rinnastettavat oikeudelliset tilanteet - Uutiset
27.9.2021 15.30
Hallitus esittää uusia tarkistuspisteitä sairauspäivärahakaudelle - tavoitteena tukea työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamistaSairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa 300 sairauspäivän ajalta. Näiden 300 päivän aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Hallitus esittää nyt uusia tarkistuspisteitä 150 ja 230 päivän kohdalle. Tavoitteena on selvitys- ja arviointikeinoja lisäämällä vähentää pitkittyneitä sairauspäivärahakausia tukemalla työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Laki tulisi voimaan 1. tammikuuta 2022. - Uutiset
6.9.2021 16.00
Näyttämättä oli jäänyt, että vaikeavammaisen henkilökohtainen avustaja olisi valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa vuoksi - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, ettei ostopalvelun lisäämisen ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyn perusteena ollut kantajan sairaus, ja että vastaajalla oli ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu laillinen peruste yhden työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen, koska hänellä tarjolla olevan työsuhteisen työn määrä oli vähentynyt olennaisesti ja pysyväksi järjestelyksi tarkoitetulla tavalla toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuneesta syystä. Kantajan irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Vaatimukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Kun irtisanomisen syynä ei ollut kantajan terveydentila, kantajan väittämää syrjintäolettamaa ei ollut syntynyt. Vaatimus hyvityksestä syrjinnän johdosta oli hylättävä perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
27.8.2021 13.18
Tietosuojavaltuutettu: Uusia ja täsmennettyjä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronaviruksestaTietosuojavaltuutetun toimisto on täydentänyt verkkosivuilleen koottuja vastauksia koronavirukseen liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin. Uusia vastauksia on laadittu muun muassa koronarokotetiedon käsittelystä työpaikoilla. Vastauksissa on lisäksi täsmennetty, että tieto saadusta koronarokotuksesta katsotaan terveystiedoksi. Terveystietoja ovat myös esimerkiksi tieto saadusta koronatestituloksesta ja sairastetusta koronataudista. - Uutiset
4.8.2021 13.30
Linja-autonkuljettajan työsopimuksen koeaikapurulle pitkän sairasloman päättymisen jälkeen oli ollut hyväksyttävä ja asiallinen perusteAsiassa oli näytetty, että kantajan ja Kuljetus Oy:n välillä oli 4.6.2019 sovittu noudatettavaksi 6 kuukauden koeaika. KO oli katsonut asiassa selostetun näytön perusteella kantajan saattaneen todennäköiseksi, että todellinen purkamisperuste oli ollut TSL 1:4.4 tarkoitetulla tavalla epäasiallinen. Kuljetus Oy oli kuitenkin näyttänyt, että purkamiseen oli ollut TSL 1:4.4 edellyttämä asiallinen syy. Purkaminen ei ollut ollut syrjivä. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.8.2021) - Uutiset
2.7.2021 11.36
Työntekijä irtisanottiin puhelimitse hänen ilmoitettuaan sairauslomasta ja sairaalassa viettämästään yöstä - syrjinnästä 7 000 euroaKeskustelut työntekijän kanssa oli lopetettu sairaudesta ilmoittamisen jälkeen. Asiassa olleet seikat olivat osoittaneet, että syrjintä oli ollut tietoista ja sitä oli pidettävä erityisen loukkaavana. KO:ssa ei ollut tullut esiin ainuttakaan sellaista seikkaa, joka edes vähäisessä määrin olisi voitu huomioida menettelyn moitittavuutta vähentävänä. Asiassa olleet seikat huomioiden KO oli harkinnut oikeudenmukaiseksi hyvityksen määräksi 7.000 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien vastaaja Ky:n syrjintäkiellon vastaista menettelyä ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. HO:ssa oli kysymys myös työsuhteen päättymisestä, liiallisten työtuntien ilmoittamisesta ja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavasta korvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu niidenkään osalta. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
3.6.2021 14.59
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2021 astiValtioneuvosto antoi torstaina (3.6.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2021. - Uutiset
3.6.2021 10.00
Työtuomioistuin: Työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajaltaSairausajan palkkaa koskevan puusepänteollisuuden työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeen mukaan työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin antama todistus hyväksytään palkanmaksun perusteeksi vain soveltamisohjeessa mainituissa poikkeustapauksissa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijä ollut työkyvytön ja kuinka työkyvyttömyys tuli todentaa. Tuomiossa esitetyillä perusteilla katsottiin, että työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajalta tilanteessa, jossa työterveyslääkäri oli työntekijän sairausloman kestäessä todennut työntekijän samasta syystä työkyvyttömäksi ja siten varmentanut sairauden sekä sen aiheuttaman työkyvyttömyyden. (ks. TT 2003:23 ja TT 2009:19) - Uutiset
7.5.2021 15.30
Hovioikeus: Työsuhde päätettiin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteellaHO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan työsuhde ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva ja oliko koeajasta sovittu. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhde päätetty perusteettomasti ja, mikäli näin oli, oliko vastaajayhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kysymys oli vielä korvauksen määrästä ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO totesi, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen koeajalla 20.8.2018 tämän ilmoitettua yhtiölle sairastumisestaan. HO katsoi toisin kuin KO kantajan jo tämän johdosta osoittaneen, että työsuhteen päättämisen peruste oli mahdollisesti ollut epäasiallinen. HO totesi edelleen, että vaikka työsuhteen päättämiseen oli mitä ilmeisimmin ollut vaikuttamassa myös kantajan aikaisempi menettely, siihen oli kuitenkin lopulta johtanut hänen sairastumisensa ja siihen liittyvän ilmoituksen totuudenmukaisuutta koskeva työnantajan epäily, joka oli kantajan toimittamaan sairauslomatodistukseen nähden osoittautunut aiheettomaksi. (Vailla lainvoimaa 75.2021) - Uutiset
6.5.2021 11.00
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia työntekijää käymään työterveyslääkärin vastaanotolla sairausajan palkanmaksun edellytyksenäAsiassa oli riitaa siitä, oliko työnantajalla ollut työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukainen perusteltu syy osoittaa A toisen lääkärin tutkittavaksi ja oliko A:lla ollut oikeus sairausajan palkkaan poissaolonsa ajalta. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan työtuomioistuin katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia A:ta käymään työterveyslääkärin vastaanotolla. Koska A oli työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukaisesti varmentanut työkyvyttömyytensä lääkärin todistuksella, ei työnantajalla ollut ollut perusteita olla maksamatta hänelle sairausajan palkkaa sairauspoissaolon ajalta. Kanteen 1 kohdan vahvistusvaatimus (sairausajan palkan maksamisesta ajalta 10. - 19.10.2018) ja 2 kohdan suoritusvaatimus (sairausajan palkka 870 euroa) oli näin ollen hyväksyttävä. Sairausajan palkkaa koskeva suoritusvaatimus oli määrältään riidaton. - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
1.3.2021 9.36
Työtuomioistuin tulkitsi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevia määräyksiäOsasairauspäiväraha - Sairausajan palkka- Sairauden uusiutuminen - Työhön palaaminen - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallastaKansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011. - Uutiset
4.2.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä - irtisanominen ei ollut ollut perusteetonTyönantajan edustajan kesäkuussa 2018 työntekijälle lähettämiä viestejä oli pidettävä sisällöltään sellaisina, että ne loivat syrjintäolettaman siitä, että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa perusteella. Asiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, ettei irtisanominen ollut ollut perusteeton ja että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä. Työnantaja oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.20201) - Uutiset
3.2.2021 15.30
OTL, tietosuojajohtaja Leena Alapuranen: Sairauspoissaolo- ja terveystietojen käsittely työpaikalla ja työntekijöiden tietosuojaEdita järjesti 28.1.2021 webinaarimuotoisen koulutuksen työpaikkojen sairauspoissaolo- ja terveystietojen käsittelystä ja työntekijöiden tietosuojasta. Koulutuksen päävetäjänä toimi OTL, tietosuojajohtaja Leena Alapuranen ja kommentointiroolissa OTT, varatuomari, dosentti Jaana Paanetoja. - Uutiset
29.1.2021 10.30
Seitsemän vuotta vastaajan henkilökohtaisena avustajana työskennelleen työsuhde päätettiin työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti - menettely oli ollut erittäin moitittavaaKO oli katsonut asiassa näytetyn, että vastaaja oli toiminut kantajan työnantajana. Koska kantajan työsuhteen päättämiseen ei riidattomasti ollut TSL 7:2 §:n mukaista perustetta, vastaaja oli työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli harkinnut kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon vastaajan erittäin moitittava menettely kantajaa kohtaan, KO oli katsonut edellä mainitusta määrästä 6 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja 4 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajan menettämistä palkkaeduista. Vastaaja velvoitettiin antamaan kantajalle työtodistuksen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukienTyöntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
4.12.2020 11.45
OTT, VTK Seppo Koskinen: Burn out ja sairausajan palkka – TT 2020:89Burn out (työuupumus) ei ole sairausajan palkanmaksun peruste eikä myöskään osoita työkyvyttömyyteen verrattavaa tilaa. Työnantajalla on oikeus edellyttää tällaisen todistuksen saatuaan työntekijältä muuta riittävää selvitystä hänen työkyvyttömyydestään. Jos muuta riittävää selvitystä ei voida toimittaa, työnantaja voi kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Tästä syystä työntekijän tulisi kieltäytyä vastaanottamasta pelkän työuupumusdiagnoosin sisältävää lääkärintodistusta ja edellyttää lääkärintodistukseen sisällytettäväksi työkyvyttömyysarviointi. - Uutiset
3.12.2020 13.55
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 30. kesäkuuta 2021 astiValtioneuvosto antoi torstaina (3.12.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. - Uutiset
19.11.2020 14.30
Uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista – tutkijat päivittivät suosituksensaNoin 20 prosenttia kaikista palkansaajista Euroopassa on vuorotyössä. Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) on käytetty laajoja rekisteriaineistoja, joiden kautta on saatu uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Hankkeesta on julkaistu yli 100 tieteellistä artikkelia. Tutkijat suosittelevat lyhyempiä yövuorojaksoja ja enemmän palautumisaikaa työvuorojen välille. - Uutiset
19.11.2020 9.45
Työtuomioistuin: Meijerityöntekijällä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen siirretyn vuosiloman lomarahaan, kun hänen vuosilomansa oli siirretty osittain lomakauden ulkopuolelle hänen sairauslomansa takiaTyötuomioistuin katsoi työehtosopimuksen (1.2.2017 - 31.1.2021) sanamuodon ja asiassa esitetyn todistelun perusteella, että kyseessä oleva työehtosopimusmääräys ei tullut sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloma siirrettiin lomakauden ulkopuolelle sairausloman takia. SEL:n kanne hylättin. - Uutiset
5.10.2020 10.22
Työtuomioistuimen tuomio työmatkalla liukastuneen kunnan työntekijän oikeudesta vahvistetun vuosiloman siirtämiseen ja sairausajan palkkaanTyöntekijälle oli hakemuksesta vahvistettu viikko vuosilomaa. Ilman vuosiloman vahvistamista työntekijän työnteko ja palkanmaksu olisivat työsopimuksen perusteella olleet keskeytyneinä kyseisen viikon ajan. Vuosiloman vahvistamisen jälkeen mutta ennen vuosiloman alkamista työntekijä liukastui työmatkalla ja joutui sairauslomalle, joka jatkui koko vahvistetun vuosiloman ajan. Työntekijän pyynnöstä huolimatta hänen vuosilomaansa ei siirretty. Työntekijälle maksettiin edellä tarkoitetulta viikolta vuosiloma-ajan palkka. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli virkaehtosopimusmääräyksen perusteella ollut oikeus siirtää hänelle vahvistettu vuosiloma. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä ei ollut oikeutta sairausajan palkkaan edellä mainitun vahvistetun vuosiloman ajalta riippumatta siitä, siirrettiinkö vuosiloma takautuvasti toiseen ajankohtaan vai ei. - Uutiset
29.9.2020 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy työaikoja noudattamatta jättäneen työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen - selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut työntekijän sairauslomistaKantajan irtisanomista edeltävänä päivänä 13.6.2018 kantaja oli poistunut työpaikalta kello 15.55, jolloin myymäläpuolen asiakaspalvelua sekä huoltotöitä hoitanut työntekijä (T) oli jäänyt yksin asiakaspalvelupisteelle muiden työntekijöiden käydessä varastolla. T:n ja todistajien kertomuksista ilmeni, ettei poissaolosta ollut sovittu etukäteen T:n kanssa. Asiassa esitetty ja kantajalle 7.5.2018 annettu varoitus huomioon ottaen yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy kantajan työsopimuksen irtisanomiseen. Selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut kantajan sairauslomista. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 13.32
Työntekijän katsottiin olleen ilman hyväksyttävää ja laillista syytä poissa työstäänAsian ratkaisemisen kannalta KO:ssa oli keskeistä se, mikä velvollisuus työntekijällä on saapua työpaikalleen työtä tekemään tilanteessa, jossa hänen ja hänen työnantajansa välillä on riitaa työajasta ja/tai maksettavasta palkasta. - Uutiset
17.9.2020 9.00
Irtisanomissyynä pidettiin muun luotettavan selvityksen puuttuessa yhtiön tiedoksi saamaa työntekijän sähköpostiviestiä hänen sairastumisestaanAsiassa oli selvitetty se, että vastaajayhtiö oli irtisanonut työntekijän 9.5.2017 ilman että se oli perustellut irtisanomista millään tavoin. Syynä irtisanomiseen oli muun luotettavan selvityksen puuttuessa ollut yhtiön 7.5.2017 tiedoksi saama työntekijän sähköpostiviesti hänen sairastumisestaan. Irtisanominen oli ollut TSL 7 luvun 1 §:n ja 7 luvun 2 §:n vastainen. Yhtiö oli velvollinen korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
7.9.2020 9.50
STM: Tartuntatautipäivärahan maksamisen perusteisiin ei muutoksiaViime viikkoina on keskusteltu siitä, tuleeko täyttä tartuntatautipäivärahaa maksaa henkilölle, joka on mahdollisesti oman toimintansa johdosta altistunut koronavirustartunnalle. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun henkilö on lähtenyt matkalle maahan, jonka tautitilanne on Suomea huonompi tai jos henkilö on osallistunut esim. yleisötapahtumaan. STM linjaa, että tartuntatautipäivärahan maksamisen perusteisiin ei tehdä muutoksia. - Uutiset
3.9.2020 11.40
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Palkanmaksuvelvollisuus ns. omaehtoisen karanteenin ajalta - onko töistä poissaolo palkallista vai palkatonta?Työlainsäädännöllä on merkittävä vaikutus koronanaikaiseen työmarkkinoiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaan. Tästä syystä pitäisi työlainsäädännön sisältö ja toimivuus erilaisissa pandemiatilanteissa olla selvää ja yksioikoista. Nykytilanne, jossa viranomaisen ulkomaanmatkoja koskevaan suositukseen perustuva oikeudellinen argumentointi työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta on moninaista ja lopputulokset jopa vastakkaisia, ei ole kestävä. Se ei johda oikeudenmukaisiin käytäntöihin työpaikoilla, ei ainakaan vielä, kun erimielisyyksiä ei ole ratkottu tuomioistuimissa. - Uutiset
3.9.2020 11.00
Irtisanominen ei ollut perusteeton - työntekijän katsottiin valikoituneen irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystäAsiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, että kantajan irtisanomiseen oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen peruste ja että irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Näin ollen kantajan kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Vastaajayhtiö oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuskin säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
20.8.2020 7.07
EK: Kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoistaEK:ssa on koottu yhteen yleisiä kysymyksiä koronasta ja työehdoista. Vastaukset kysymyksiin ovat yleisluontoisia. EK:n jäsenliitot antavat asioista yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. - Uutiset
18.8.2020 12.00
Ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyynTyöterveyslaitoksen ohjeeseen on koottu asioita, joita työntekijöiden on otettava huomioon koronavirustartuntojen torjunnassa tai epäillessään saaneensa tartunnan. Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa. - Uutiset
13.7.2020 11.30
Hallinto-oikeus: Viranhaltijalle aiheettomasti maksettu palkka voitiin periä takaisinValittajan oikeus palkalliseen sairauslomaan oli hänelle määräaikaisena kuntoutustukena myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen johdosta mainitun virka- ja työehtosopimuksen perusteella päättynyt 3.8.2015 alkaneen 180 kalenteripäivän sairauslomajakson jälkeen 29.1.2016. Mainitun virka- ja työehtosopimuksen perusteella hänelle oli tullut 2.10.2015 alkaneen 120 kalenteripäivän ajalta maksaa kaksi kolmasosaa hänen varsinaisesta palkastaan 29.1.2016 saakka. Kun hänelle oli maksettu täysi palkka ajalta 1.1.–29.1.2016, jolta hänellä olisi ollut oikeus saada kaksi kolmasosaa palkasta, työnantaja oli voinut päättää periä takaisin ajalta 1.1.–29.1.2016 liikaa maksetun palkan. Työnantaja oli voinut saatuaan tiedon valittajalle myönnetystä määräaikaisesta kuntoutustuesta, päättää periä takaisin myös hänelle ajalta 30.1.–28.6.2016 aiheetta maksetun sairausajan palkan sekä lomarahojen osuudet, joista vuonna 2017 maksetuista oli peritty valittajalta vain netto-osuus. (Ei lainvoim. 13.7.2020) - Uutiset
13.7.2020 10.30
Hallinto-oikeus: Virkasuhde oli voitu irtisanoa työkyvyttömyyden perusteellaValittaja oli ollut yhtäjaksoisesti sairauslomalla ja kuntoutustuella 22.10.2018 tapahtuneeseen virkasuhteensa irtisanomiseen mennessä yli kolme vuotta. (Ei lainvoim. 13.7.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.50
Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikalla 2Mitä seuraamuksia työnantaja voi asettaa, jos työntekijä ei suostu koronatestiin? Mitä työnantaja saa tehdä palkanmaksun suhteen, jos testiin ei suostu? Millä perustein työnantajalla on oikeus edellyttää testiä? Voidaanko kaikkien testaamista vaatia? Voidaanko vain sanoa, että kaikkien on suostuttava testiin? - Uutiset
3.6.2020 12.40
Kunnille ja kuntayhtymille täsmentävää ohjeistusta karanteeni- ja eristämispäätösten tekemiseen koronavirusepidemiassaSTM on lähettänyt kuntiin ja kuntayhtymiin täsmentävää ohjeistusta karanteeni- ja eristämispäätösten tekemiseen koronavirusepidemiassa. - Uutiset
28.5.2020 16.00
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2020 astiValtioneuvosto antoi torstaina (28.5.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 29. toukokuuta 2020. - Uutiset
28.4.2020 10.26
Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikoillaKoronavirustesteistä ei ole työterveyshuoltolaissa eikä myöskään esimerkiksi laissa yksityisyyden suojasta työelämässä mitään suoraa mainintaa. Jälkimmäisen lain 14 §:n mukaan työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja siten kuin terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Säännöksen mukaan tämä koskee myös alkoholi- ja huumausainetestejä. Säännös koskee myös koronatestejä, vaikka tätä ei ole säännöksessä osattu ennakoida. Työterveyshuoltolaissa vuorostaan on säännös pakollisesta terveystarkastuksesta, jota säännöstä voidaan soveltaa myös koronatestien suorittamiseen. Tartuntatautilaissa on myös säännöksiä kyseiseen tautiin liittyvistä terveystarkastuksista. Valmiuslaissa sen sijaan ei ole vastaavia säännöksiä. - Uutiset
14.4.2020 7.00
Usein kysyttyjä kysymyksiä tulorekisteriin ilmoittamisesta koronatilanteissaTulorekisteri on koonnut kysymyksiä ja vastauksia lomautusten ilmoittamisesta, karanteenissa olevan työntekijän poissaolojen ilmoittamisesta ja muista ajankohtaisista tilanteista, joihin palkanlaskijoiden ja muiden tulorekisteriin ilmoittajien on hyvä tutustua. - Uutiset
7.4.2020 13.00
Jätti toimittamatta lääkärinlausunnot sairaspoissaoloistaan - työsopimus voitiin katsoa purkautuneeksiKun asiassa selostetun näytön mukaan kantajan olisi tullut toimittaa lääkärinlausunto työkyvyttömyydestään 19.-21.11.2018, mutta hän ei ollut toimittanut sitä ennen 6.12., hän oli ollut ilman pätevää syytä poissa 19.11.2018 alkaen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittu korvausvaatimus hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.4.2020) - Uutiset
30.3.2020 15.00
Hovioikeus: Luottamussuhteen rikkoneen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoaHO katsoi, että työntekijä oli useilla velvollisuuksien vastaisella menettelyllään rikkonut hänen ja yhtiön välisen luottamussuhteen hieman yli kolmen kuukauden aikana. Hän ei ollut muuttanut käyttäytymistään saamistaan ojennuksista huolimatta. HO piti työntekijän työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomuksia niin vakavana, että yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 10.30
Hallinto-oikeus: Työstä poissaolleen virkamiehen virkasuhde voitiin irtisanoaAsiassa kuvatuissa oloissa valittajan menettely oli osoittanut kokonaisuutena arvioiden sellaista piittaamattomuutta virkamiehen virkavelvollisuuksiin kuuluvaa työskentelyvelvollisuutta sekä työnantajan antamia määräyksiä kohtaan, että työnantajalla oli ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy valittajan virkasuhteen irtisanomiselle. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin valittajan pitkän virkauran tai muiden valittajan esittämien seikkojen perusteella. Valittajan virkasuhdetta ei ollut irtisanottu hänen sairautensa vuoksi. Kun otettiin huomioon valittajan menettelyn toistuvuus, irtisanominen oli ollut myös suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraamus valittajan toiminnasta. Kun otettiin huomioon valittajan työskentelyn osa-aikaisuus sekä valittajan vuosiloma, HAO katsoi, että työnantaja oli ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin ja valittajan selvityksen kuulemistilaisuudessa saatuaan kohtuullisessa ajassa päättänyt irtisanomisesta. (Ei lainvoim. 24.3.2020) - Uutiset
16.3.2020 7.00
EK: Kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoistaEK:n työmarkkinajuristit ovat koonneet 10 kysymystä ja vastausta otsikolla koronavirus ja työehdot - Uutiset
13.3.2020 8.19
Virkamiesten sairauspoissaolojen joustavoittamisen poikkeusasetus tuli voimaanValtioneuvosto hyväksyi torstaina (12.3.) asetuksen valtion virkamiehen sairauden todistamisesta epäiltäessä koronavirustartuntaa. Asetuksella säädetään määräaikaisista lievennyksistä valtion virkamiehen sairauden todistamiseen. Lievennyksistä säädetään koronavirus COVID 19 vuoksi, ja ne koskevat viruksesta johtuvan sairauden todistamista. Poikkeusasetuksen voimassaoloaika on 13.3.–12.6.2020. Mikäli perustetta ilmenee, voidaan asetuksen voimassaoloaikaa uudella asetuksella muuttaa. - Uutiset
6.3.2020 19.01
Kela: Tartuntatautipäivärahaa varten tarvitaan ilmoitus ansionmenetyksestä ja poissaoloajastaTartuntatautipäivärahaa varten Kela tarvitsee työnantajalta ilmoituksen työntekijän ansionmenetyksestä ja poissaoloajasta. Ulkomailla eristyksessä tai karanteenissa oleville tartuntatautipäivärahaa ei makseta. EU-maiden osalta tilannetta kuitenkin selvitetään yhä. Toistaiseksi Kelaan ei ole tullut karanteeneihin liittyviä hakemuksia. - Uutiset
3.3.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Sairauspoissaoloihin liittyvää juridiikkaaMillä edellytyksillä työntekijälle voi syntyä oikeus sairausajan palkkaan? Entä, milloin työkyvyttömyys oikeuttaa työntekijän olemaan poissa työstä? OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
28.2.2020 8.00
Helsingin seudun kauppakamari: Koronavirukseen liittyviä ohjeita työnantajilleKoronaviruksen leviäminen herättää monenlaisia kysymyksiä ja ohjeistuksen tarvetta työpaikoilla. Helsingin seudun kauppakamari on koonnut muutamia huomioon otettavia asioita. Myös EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen. - Uutiset
21.11.2019 16.00
Tekstiviestillä tehty koeaikapurku työntekijän huonon käytöksen vuoksi oli pätevä - ei syrjitty sairauden perusteellaTyösopimuksen koeaikaan perustuva päättäminen oli vastaajayhtiön työnjohtajan toimesta tehty samana päivänä kuin kantaja oli jäänyt sairauslomalle eli 21.12.2017. Työsuhteen koeaikapurun perusteena oli ollut asiakasreklamaatiot, joista kolmas oli tullut vastajayhtiön toimeksiantajan (B Oy) tuotantopäällikön käsittelyyn 20.12.2017, ja joista hän oli viimeistään 21.12.2017 ilmoittanut vastaajayhtiön työnjohtajalle siten, ettei kantajan työsuhdetta voisi enää jatkaa. B Oy:llä toimineella tuotantopäälliköllä ei ollut katsottu tässä vaiheessa olleen tietoa kantajan juuri alkaneesta sairauslomasta eikä siitä ollut katsottava ainakaan enemmälti olleen tietoa myöskään henkilöstöasioita vastaajayhtiössä hoitaneella työnjohtajalla. Näin ollen ja ottaen huomioon asiassa saatu selvitys työsopimuksen päättämisperusteista koeaikana, eli asiakasreklamaatiosta, asiassa ei ollut esitetty todennäköisiä perusteita väitteelle sairauslomaan liittyvästä työnantajan syrjivästä menettelystä, eikä työsopimusta ollut näin ollen lähtökohtaisestikaan katsottava puretun syrjivällä perusteella koeajan kuluessa. Työnantajan oli katsottava päättäneen työsopimuksen koeajalla 21.12.2017 toimittamalla siitä tekstiviestin kantajalle. Kantajan vaatimukset TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen maksamisesta 4 kuukaudelta, sairausloman aikaisen palkan maksamisesta 9 päivältä ja yhdenvertaisuuslain mukaisesta 4 000 euron hyvityksestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 21.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 9.21
Unionin tuomioistuin antoi ennakkoratkaisun työtuomioistuimelle työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan tulkinnasta riidoissa, jotka koskevat työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaansa sairaustapauksessaEUT katsoo tiistaina (19.11.) antamassaan ennakkoratkaisussa, ettei direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohta ole esteenä kansallisille säännöstöille ja työehtosopimuksille, joiden nojalla myönnetään sellaisia palkallisia vuosilomapäiviä, jotka ylittävät kyseisessä säännöksessä säädetyn neljän viikon vähimmäisajan, mutta joissa ei sallita kyseisten vuosilomapäivien siirtämistä sairauden johdosta. EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että sitä ei voida soveltaa tilanteessa, jossa on kyse tällaisista kansallisista säännöstöistä ja työehtosopimuksista. - Uutiset
5.11.2019 11.00
Terveydentilan perusteella irtisanotulle korvaukseksi vuoden palkka - käräjäoikeuden tuomio kumottiinTyönantajan lojaliteettiperiaatteeseen työntekijää kohtaan kuuluu, että työnantajan on työsuhteen irtisanomisesta päättäessään otettava huomioon työntekijän etu ja pyrittävä turvaamaan työsuhteen jatkuvuutta. Kantajalla oli neuvottelussa sovitun perusteella ollut oikeus luottaa työsuhteensa jatkuvuuteen sairausloman jatkamisesta huolimatta. Yhtiö oli siten menetellyt irtisanomisessa sekä lain että sitä velvoittavan lojaliteettiperiaatteen vastaisesti. Irtisanominen oli ollut laiton jo näillä perusteilla. Yhtiö ei ollut irtisanomisaikanakaan menetellyt velvollisuuksiensa mukaisesti eikä korjannut laittomasti tekemäänsä irtisanomista. Kantajan vaatiman korvauksen määrän puolesta puhuivat ne seikat, että yhtiö oli irtisanonut yhtiössä pitkäaikaisesti työskennelleen kantajan tämän terveydentilan perusteella, menetellyt työsopimuslain nimenomaisen säännöksen vastaisesti kuulematta kantajaa ennen irtisanomista sekä se, että hänen uudessa työssään ansaitsemansa palkka oli selvästi aikaisempaa alempi. Siten se, että hän oli työllistynyt välittömästi uudestaan, eikä hänen 51-vuoden ikänsäkään perustellut vaadittua alempaa korvausta. HO katsoi, että kantajan oli saatava vaatimansa suuruinen korvaus työsuhteensa perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
23.10.2019 10.00
Sairausloman jälkeen irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestäToistaiseksi voimassa oleva työsuhde oli alkanut 17.10.2016 ja päättynyt 2.4.2018 vastaajan irtisanottua kantajan työsopimuksen 19.3.2018 työpäivän jälkeen vedoten kantajan terveydentilaan, kantajan soveltumattomuuteen hänelle osoitettuihin työtehtäviin ja kantajan haluttomuuteen ammattitaidon kehittämisessä. Työantajan menettelyn moitittavuus oli KO:n tuomiossa huomioitu erikseen yhdenvertaisuuslain mukaisen korvauksen määräämisen yhteydessä. Kantajalle oli maksettava 5 kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Perusteltu hyvityksen määrä huomioiden myös työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus oli yht. 3.000 euroa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
21.10.2019 11.35
Professori emeritus Seppo Koskinen: Jatkokäsittelyluvan epääminen oli perusteetonta – KKO:2019:77Tällä hetkellä noin kolme neljästä hovioikeuteen saapuneesta asiasta kuuluu jatkokäsittelyluvan piiriin, ja hieman yli puolet asioista saa jatkokäsittelyluvan. Kaikista ratkaisuista noin kolmasosa on kielteisiä jatkokäsittelylupapäätöksiä. Esiteltävänä olevassa tuomiossa korkein oikeus palautti kielteisen jatkolupapäätöksen saaneen riidan hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden mukaan jatkokäsittelylupa olisi tullut myöntää sekä muutos- että ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
8.10.2019 14.36
Työuupumuksen tunnistaminen helpottuu – työuupumukselle tulossa kansalliset raja-arvotTyöuupumuksen tiedetään lisäävän fyysisiä ja mielenterveyden ongelmia sekä työkyvyttömyyden riskiä. Työuupumus heikentää elämänlaatua ja työssä suoriutumista. Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, sen tunnistaminen ajoissa on edelleen haastavaa. Työterveyslaitoksen tuore tutkimushanke testaa uutta menetelmää työuupumuksen arvioimiseen. Hanke tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta sekä vastaa ajantasaisesti ja aiempaa luotettavammin siihen, kuinka moni suomalainen kärsii työuupumuksesta. Aiheesta puhutaan Työterveyspäivillä 8.-9.10. 2019. - Uutiset
6.9.2019 15.00
Sairauspoissaolon tarpeen arviointia halutaan yhtenäistää uudella Käypä hoito -suosituksellaUusi suositus pyrkii vähentämään lääkäristä johtuvaa, perusteetonta vaihtelua sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa. Sairauspoissaolon tulee perustua diagnosoituun sairauteen tai vammaan tai niiden epäilyyn. Lähtökohtana on työkyvyn arvio, jossa toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Jo sairauspoissaolokauden alkaessa tulee harkita mahdollisuutta paluuseen terveydelle sopivaan työhön, sillä työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. Työhön paluuta voidaan tukea kuntouttavilla ja työhön kohdistuvilla toimilla. - Uutiset
5.9.2019 15.24
Hovioikeuskin piti selkänsä loukanneen 56-vuotiaan lähihoitajan työsuhteen irtisanomista perusteettomana - yksistään se seikka, että työntekijää on työnantajan taholta kehotettu hakemaan haluamiansa avoinna olleita tehtäviä, ei täytä työn tarjoamisvelvollisuuttaA oli työskennellyt X:n sotessa ja sen edeltäjällä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa lähes 37 vuoden ajan. A:n työsuhteen päättämisen perusteeksi oli ilmoitettu A:n työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen aleneminen. Hylättyään X:n soten vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta, HO totesi KO:n tuomion perusteluihin viitaten A:n työkyvyn olleen olennaisesti ja pysyvästi alentunut tämän lähihoitajan tehtävän hoitamiseksi. HO totesi myös, että X:n sotella oli ollut esitetyn selvityksen perusteella avoinna tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimukset A olisi voinut täyttää. X:n sote ei ollut osoittanut asiassa selvittäneensä A:n soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin, eikä X:n sotella ollut ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisperusteen ja siihen sisältyvän uudelleensijoittamisvelvollisuuden osalta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut myös korvauksen (14 kk:n palkka) osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
20.8.2019 11.15
Hovioikeus: Sairauslomalla ollut avustaja voitiin vaihtaaAsiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
26.6.2019 15.30
Työtuomioistuimen äänestystuomio viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tulkinnasta - palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä ilmoittaminen työntekijälleTyöehtosopimuksen mukaan saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle. Asianosaiset olivat erimielisiä määräyksen tulkinnasta siltä osin, missä vaiheessa määräyksessä tarkoitettu ilmoitus tuli antaa työntekijälle. Tuomiossa katsottiin, että määräyksen soveltamisen kannalta olennaista oli se, että kirjallinen ilmoitus palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä annetaan työntekijälle riittävän ajoissa siten, että tälle ei aiheudu asiassa taloudellista haittaa. Tämän tarkoituksen toteutuminen ei välttämättä edellyttänyt sitä, että työnantaja heti lääkärintodistuksen saatuaan ilmoitti työntekijälle palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä. Kanne hylättiin. (Ään.)