Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

28.4.2020 10.26 Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikoilla

Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikoilla

Koronavirustesteistä ei ole työterveyshuoltolaissa eikä myöskään esimerkiksi laissa yksityisyyden suojasta työelämässä mitään suoraa mainintaa. Jälkimmäisen lain 14 §:n mukaan työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja siten kuin terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Säännöksen mukaan tämä koskee myös alkoholi- ja huumausainetestejä. Säännös koskee myös koronatestejä, vaikka tätä ei ole säännöksessä osattu ennakoida. Työterveyshuoltolaissa vuorostaan on säännös pakollisesta terveystarkastuksesta, jota säännöstä voidaan soveltaa myös koronatestien suorittamiseen. Tartuntatautilaissa on myös säännöksiä kyseiseen tautiin liittyvistä terveystarkastuksista. Valmiuslaissa sen sijaan ei ole vastaavia säännöksiä.

Koronatestit eivät ole täysin luotettavia. On arvioitu, että noin joka viides negatiivinen testitulos olisi väärä. Testin luotettavuuteen vaikuttavat muun muassa testaustapa ja kunkin tavan puitteissa esimerkiksi testaamisen ajankohta.

Hallituksen uusi kyberpolitiikka perustuu merkittävin osin testaamisen lisäämiseen ja positiivisen testituloksen saaneen ns. jäljittämiseen. Tästä näkökulmasta mikään suuri ongelma ei ole se, että syntyy vääriä negatiivisia tuloksia, koska tarkoitus on löytää nykyistä enemmän positiivisia taudin kantajia. Kun testaaminen on tähän asti ollut Suomessa vähäistä, lisääntyvä taudinkantajien löytäminen helpottaa taudin pysäyttämistä. Tämä uusi linja hallituksen mukaan tarkoittaa sitä, että lisääntyneestä testaamisesta huolimatta jokaisen on edelleen huolehdittava yksilötasolla kaikista niistä turvatoimista, joihin hallitus on meitä tähänkin asti kehottanut.

Tarkastelen seuraavaksi koronatestaamisen edellytyksiä työpaikoilla työterveyshuoltolain, tartuntatautilain ja valmiuslain perusteella.

Työterveyshuoltolaki

Työterveyshuollolla tarkoitetaan työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Myös koronatilanteiden käsittely kuuluu työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimialaan.

Jos työntekijälle suoritettu terveystarkastus osoittaa, että työntekijällä henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia on ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, työntekijää ei saa käyttää tällaiseen työhön. Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.

Työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti muun muassa työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa.

Työterveyshuoltoon kuuluu myös työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet.

Työterveyshuolto on siis edellä kerrotuin perustein monin eri tavoin mukana koronan vaikutusten ehkäisemisessä. Havaitut koronatartunnat johtavat käytännössä työterveyshuollon ja varsinaisen terveydenhuollon yhteistoimintaan.

Työterveyshuoltolain 13 §:n mukaan työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta tässä laissa tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön 1) hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä tai 2) hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6 §:ssä säädetään. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun terveystarkastuksen perusteella annettavaan todistukseen merkitään yleinen arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä.

Lain 13 §:n mainitsemat kaksi kohtaa soveltuvat myös koronatestin suorittamiseen. Ensimmäisen kohdan piiriin kuuluvat esimerkiksi koronapotilaiden kanssa työskentelevät. Toisen kohdan tarkoittama työ- ja toimintakyvyn selvittäminen terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi on erityisen keskeistä työpaikoilla, jotta töissä ei ole erityisen herkästi tarttuvan ja myös useille erityisen vaarallisen tartuntataudin levittäjää. Säännöksen 2 kohdan perusteella työnantaja saa vain yleisen arvion työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä ja voi näin ryhtyä asian edellyttämiin toimiin. Työturvallisuuslain nojalla työnantajalla on velvollisuus välittömästi ryhtyä toisia työntekijöitä riittävästi suojaaviin toimenpiteisiin. Ensimmäisen kohdan mukaisen lääkärintarkastuksen tulos tulee työntekijän toimesta antaa työnantajalle sellaisenaan, jotta työnantaja osaa suojella kyseisessä työssä työskentelevää.

Tartuntatautilaki

Tartuntataudilla tarkoitetaan sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät mikrobit tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös mikrobin myrkyn aiheuttamaa tilaa. Korona on kiistatta tartuntatauti.

Kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tässä laissa tarkoitettu tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa (66/1972), terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja tässä laissa säädetään. Kunnassa on oltava kuntaan virkasuhteessa oleva tartuntataudeista vastaava lääkäri. Terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tässä laissa tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Koronatesti on terveystarkastus. Terveystarkastuksia koskevat tartuntatautilain 14-16 §:t. Nämä säännökset koskevat myös työntekijöitä. Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen, virkasuhteessa olevaan ja näihin verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöön sekä työnhakijaan.

Kunnan on lain 14 §:n mukaan järjestettävä yleisiä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Rokotukseen tai terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Lain 15 § sisältää säännökset kohdennetuista terveystarkastuksista. Sen mukaan aluehallintovirasto voi määrätä järjestettäväksi toimialueensa jollakin paikkakunnalla tai tietyssä työpaikassa, laitoksessa, kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskeleville terveystarkastuksen, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeen. Terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Terveystarkastuksen suorittaa lääkäri tai asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin valvonnassa. Tarkastuksen osana voidaan ottaa välttämättömiä näytteitä ja tehdä muu tutkimus, josta ei aiheudu merkittävää haittaa tutkittavalle. Säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käydä edellä tarkoitetussa terveystarkastuksessa tai tutkimuksissa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään mainittuun tarkoitukseen, luetaan työssäoloajaksi.

Lain 16 §:ssä on säännös pakollisesta terveystarkastuksesta. Sen mukaan aluehallintovirasto voi päättää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.

Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009), jollei lailla toisin säädetä. Valtio vastaa terveydenhuollon häiriötilanteessa kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet henkilön määräämisestä karanteeniin, eristykseen tai pakolliseen terveystarkastukseen yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin vuoksi, jos henkilöllä ei ole Suomessa kotikuntaa ja aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu muutoin perittyä.

Tartuntatautien toteamiseksi tarvittavia laboratoriotutkimuksia ja -tehtäviä suoritetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja tähän tarkoitukseen toimiluvan saaneissa laboratorioissa sekä niiden valvomissa toimintayksiköissä. Jos toimiluvallinen laboratorio teettää laboratoriotutkimuksia alihankintana muussa laboratoriossa taikka valvoo tutkimusten suorittamista toimintayksikössä, laboratorion on varmistettava, että alihankintalaboratorio tai toimintayksikkö täyttää jäljempänä kerrottavat laboratoriolle asetetut vaatimukset. Edellytyksenä toimiluvan myöntämiselle on, että laboratoriolla on asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä ammattitaitoinen henkilökunta, ja että laboratorion laadunvarmistus sekä sen käyttämien alihankintalaboratorioiden ja sen valvomien toimintayksiköiden valvonta on järjestetty asianmukaisella tavalla.

Tartuntatautilain mukaan hoitavan lääkärin on ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle lääkärille, jos hän saa tietää potilaansa sairastavan tai elinaikanaan sairastaneen yleisvaarallista tai valvottavaa tartuntatautia, joka voi aiheuttaa tartunnan vaaran toiselle henkilölle. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on tällöin oikeus ilmaisematta tartunnanlähdettä ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä todennäköisestä tartuntavaarasta asianomaiselle henkilölle.

Yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön on ilmoitettava asiaa selvittävälle lääkärille tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan.

Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri selvittää paikallisia epidemioita ja tekee tartunnan jäljitystä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri ohjaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella epidemioiden selvitystä ja tartunnan jäljittämistä sekä toteuttaa laajalle levinneen epidemian selvittämistä yhteistyössä kuntien kanssa. Jos epidemia on levinnyt usean sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueelle, tauti on erityisen vakava tai epidemiaselvitys on muutoin valtakunnallisesti tärkeä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja tukee tartunnan jäljitystä ja epidemioiden selvittämistä kunnissa ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella sekä toteuttaa epidemiaselvityksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää epidemioita ja vastaa kansainvälistä yhteistyötä edellyttävästä epidemian selvityksestä ja tartunnan jäljityksestä.

Valmiuslaki

Valmiuslakiin ei sisälly tartuntatautilain mukaisia eikä ylimalkaan minkäänlaisia terveystarkastuksia koskevia säännöksiä. Valmiuslaki sisältää vain eräitä yleisempiä oikeuksia laissa tarkoitetun viranomaisen vaikuttaa koronatestaamiseen mahdollistamiseen ja suorittamiseen.

Valmiuslain 11 luvun (Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen) mukaan väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voi päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön: 1) laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa; 2) siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella; 3) sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu; 4) luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön.

Tämä säännös voi siis oikeuttaa viranomaisen laajentamaan tai muuttamaan kyseisen toimintayksikön koronatestitoimintaansa.

Väestön terveydenhuollon turvaamiseksi poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö voi päätöksellään velvoittaa lääketehtaan, lääketukkukaupan, apteekkiliikkeen harjoittamiseen oikeutetun sekä sellaisen yhteisön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan, joka toimittaa terveydenhuollossa käytettäviä tavaroita tai palveluja taikka muuten toimii terveydenhuollon alalla: 1) laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa; 2) siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella.

Tällä säännöksellä voitaisiin esimerkiksi velvoittaa laajentamaan tai muuttamaan testaamiseen tarvittavien tavaroiden tuotantoa.

Korona Edilexissä

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.