Sairausloma
- EHS-säädösseurantaMerimiesten vuosilomalain 3 §:ää muutettiinSäädösnumero: 141/2022
Julkaisupäivä: 9.3.2022 - EHS-säädösseurantaVuosilomalain 7 §:ää muutettiinSäädösnumero: 140/2022
Julkaisupäivä: 9.3.2022 - Lakikirjasto > ArtikkelitLamponen, Helena: Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet ja työsuhteen päättäminen sisäilmasyistä johtuvan sairausloman ja -poissaolon yhteydessä5.6.2019, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään työnantajan työturvallisuusvelvoitteita ja työntekijän asemaa sekä oikeuskäytäntöä, joka koskee työsuhteen päättämistä sisäilmasyistä johtuvan sairausloman ja -poissaolon yhteydessä työnantajan päätöksellä. Keskeisimmät arvioitavat kysymykset koskevat sisäilmaongelmia epäiltäessä työnantajan työturvallisuusvelvoitteita ja vastuuta sekä oikeutta päättää työntekijän työsuhde näistä syistä johtuvan sairauden ja sairauspoissaolon vuoksi. Artikkelissa ei käsitellä...
- EHS-säädösseurantaVuosilomalain muutoksella turvataan työntekijöille oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaus- tai kuntoutuspoissaoloistaSäädösnumero: 346/2019
Julkaisupäivä: 18.4.2019 - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Sairauspoissaolojen vaikutus vuosiloman pituuteen unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen valossa – Onko tarvetta muuttaa Suomen vuosilomalakia?16.2.2017, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään niitä unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja, jotka kirjoittajan mukaan olisi tullut ottaa huomioon muutettaessa vuosilomalakia vuonna 2013. Erityisesti kirjoituksessa keskitytään niihin ennakkoratkaisuihin, jotka koskevat pitkäaikaisen työkyvyttömyyden vaikutusta vuosiloman pituuteen, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Ne vuosilomalain säännökset, joihin käsiteltävät tapaukset todennäköisesti vaikuttavat, ovat: työssäolon veroinen aika (7 §), vuosiloman...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työnantajan oikeus päättää työntekijän työsopimus sairausloman väärinkäytön perusteella – Sairauslomalla on tarkoitus parantua4.10.2016, Asiantuntija-artikkeliSairauspoissaolot aiheuttavat Suomessa noin 3,5 miljardin euron kustannukset työpaikoille ja yhteiskunnalle vuodessa, joista luvattomien sairauspoissaolojen kustannukset ovat ehkä noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Artikkelissa kyse on yhdestä näkökulmasta tapahtuvasta sairauspoissaoloihin puuttumisesta. Jos työntekijä näyttää sairausloman aikaisen toimintansa perusteella ainakin osin työkykyiseltä, sairauspoissaolojen kulut olisivat vähäisemmät, jos kyseinen työntekijä käyttäisi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 1/20122.5.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään vuosiloman määräytymisperusteita Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun valossa. Ennakkoratkaisupyyntö koski työaikadirektiivin 7 artiklan tulkintaa. Pääasiassa työntekijä oli menettänyt oikeutensa vuosilomaan oltuaan työtapaturman vuoksi sairauslomalla yli vuoden. Tämä on ensimmäinen artikkeli Mauri Saarisen artikkelisarjassa, jossa käsitellään neljännesvuosittain Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja työ- ja sosiaalioikeudellisissa...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötNyman, Matias: Oikeus sairausajan palkkaan2.3.2012, Maisteritutkielma
- EHS-säädösseurantaTyösopimuslakiin säännökset osa-aikaisesta sairauspoissaolostaSäädösnumero: 460/2006
Julkaisupäivä: 10.7.2006 - Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Lääkärintodistusten merkityksestä sairausajan palkan maksuvelvollisuuden ja työsuhteen päättämisoikeuden kannalta15.7.2004, Asiantuntija-artikkeliSairausloman osalta työnantajan on katsottu olevan vakiintuneen käytännön mukaisesti sidottu lääkärintodistukseen, mutta velvollisuus maksaa palkka kyseiseltä ajalta kuuluu työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeuden piiriin. Työehtosopimuksissa voidaan esimerkiksi määrätä työnantajan nimeämän lääkärin todistus sairausajan palkan edellytykseksi. Lääkärin arviolla on merkitystä myös irtisanottaessa työntekijä työkyvyn olennaisen ja pysyvän vähentymisen perusteella. Vaikka lääkärintodistus ei...
- Uutiset
8.12.2023 10.00
Työterveysneuvotteluja kannattaa toteuttaa matalalla kynnyksellä – uudistetusta oppaasta vinkkejä työkyvyn tukemiseenTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ovat keskeinen osa johtamista ja työterveysyhteistyötä. Työturvallisuuskeskus on julkaissut uudistetun Työterveysneuvottelu osana työkyvyn tukea -oppaan. Opas antaa vinkkejä työkyvyn tukemiseen, työterveysneuvotteluun valmistautumiseen sekä avaa työterveysneuvottelun kulkua. - Uutiset
31.10.2023 15.00
Syrjintäkanne ei ollut miltään osin vanhentunut - koulunkäyntiavustajana ja koulunkäynnin ohjaajana työskennellyttä ei ollut kohdeltu epäsuotuisemalla tavalla kuin muita kaupungin työntekijöitäNäin ollen KO:lla ei ollut edellytyksiä päätellä, että kantaja olisi joutunut irtisanoutumaan kaupungin menettelystä johtuvasta syystä. Kantajan kanne oli näin ollen hylättävä. Perusteita yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen tuomitsemiselle ei ollut. Kantaja oli velvoitettu maksamaan kaupungille oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut perusteita. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
31.10.2023 11.30
Työaikoja ja niiden merkitsemistä laiminlyöneen ammattiliiton työntekijän työsopimus oli voitu irtisanoaAsiassa lausutuilla perusteilla kantajan oli näytetty laiminlyöneen noudattaa työaikoja ja olleen luvatta poissa useaan otteeseen töistä. Lisäksi kantajan oli näytetty tehneen työnantajan ohjeiden vastaisesti työaikaleimauksia ja välillä laiminlyöneen leimausten ja kalenterikirjausten tekemisen kokonaan. Kantajan oli näytetty olleen kulloinkin voimassa olleesta ohjeistuksesta ja työnantajan määräyksistä tietoinen. Asiassa oli näytetty, että 4.11.2020 annetusta kirjallisesta varoituksesta huolimatta kantajan ohjeiden ja määräysten vastainen menettely sekä laiminlyönnit jatkuivat. Lisäksi kantajan oli näytetty laiminlyöneen työtehtäviään asiassa selostetusti palkkaturvahakemuksen, jäsenhakemusten ja luottamusmieskaavakkeiden osalta. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2023) - Uutiset
24.10.2023 11.50
Hovioikeus: Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneenaAsiassa oli arvioitava sitä, oliko työnantajalle syntynyt työnantajan lojaliteettivelvollisuudesta johdettava päättely- ja selonottovelvollisuus ennen kuin se oli voinut arvioida työsopimuksen purkautuneen, ja jos oli, oliko työnantaja täyttänyt kyseisen velvollisuuden. HO katsoi, että työnantaja oli täyttänyt kohtuullisen selonottovelvollisuutensa yrittämällä soittaa kantajalle sen jälkeen, kun tämän viimeisin lääkärintodistuksella todennettu sairauspoissaolojakso oli päättynyt. Työsopimuksen purkautuneena pitämistä ei tässä asiassa ollut pidettävä kohtuuttomana, kun otettiin huomioon kantajan oma ilmoittamatta jättäminen. Työnantajalla oli ollut perusteltu syy käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Vailla laivoimaa 24.10.2023) - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
21.9.2023 9.00
Apulaisoikeuskansleri: Käräjäoikeuden laamanni paljasti salassa pidettävän tiedonApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjäoikeuden laamannille, joka kertoi henkilöstölle kantelijan salassa pidettävän terveystiedon. - Uutiset
20.6.2023 11.26
Hovioikeus: Työsopimusta ei voitu purkaa TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisen koeajan perusteella - syrjittiin terveydentilan vuoksiTyösuhteen päättämisen syy oli ollut tapaturmasta johtunut sairaus. HO hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset palkkasaatavien osalta. Työsuhde oli kestänyt erittäin lyhyen aikaa ja kantajan työllistymismahdollisuudet olivat olleet hyvät. Nämä seikat, loukkauksen laatu ja TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus (8.677,79 euroa) huomioon ottaen HO harkitsi hyvityksen määräksi käräjäoikeuden tuomitseman 5.000 euron asemasta 2.000 euroa. Näin muutettuna HO hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta. (Vailla lainvoimaa 20.6.2023) - Uutiset
30.5.2023 11.30
Yhtiö purki perusteettomasti ja laittomasti elementtisaumaajan työsuhteen välittömästi tämän sairausloman päätyttyä - työsuhteen päättäminen ei kuitenkaan johtunut tämän terveydentilasta tai mistään muustakaan tätä syrjivästä seikastaKantajan työtä vaille jäämisen kesto ja ansion menetys, noin puolitoista vuotta kestänyt työsuhde, kantajan ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan vastaavaa työtä, yhtiön menettely työsopimusta päätettäessä sekä työntekijän ja työnantajan olot huomioon ottaen kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta purkamisesta määrättäiin kantajan vaatimaa 13 kk:n palkka. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi kantajalle suoritettavasta korvauksesta osankaan olisi tullut olla korvausta aineettomasta vahingosta siitäkin huolimatta, että kantaja työsuhteen purkamismenettelyssä oli laiminlyöty tämän kuulemista. Konkurssipesä ilmoitti HO:lle, ettei se jatka oikeudenkäyntiä. Koska valitus raukesi, kantajan vastavalitus raukesi OK 25 luvun 14 b §:n nojalla. KO:n tuomio jäi pysyväksi. - Uutiset
23.3.2023 13.00
Työtuomioistuin tulkitsi kaupan työehtosopimusta: Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta- TT 2023:18: A:n loma oli vuosilomalain 25 §:n nojalla tullut siirtää myöhempään ajankohtaan, ja työnantaja oli siten menetellyt työehtosopimuksen (1.2.2020–31.1.2022) 20 §:n 3 kohdan vastaisesti määrätessään loman alkamaan 4.5.2020.
- TT 2023:19: Työnantaja ei ollut voinut kieltäytyä vuosiloman siirrosta ilman että se oli ensin tarjonnut A:lle työehtosopimuksessa (1.2.2018–31.1.2020) tarkoitettuja, A:lle soveltuvia ja työterveyslääkärin suosittelemia muokattuja tai kevennettyjä työtehtäviä loman siirtämisen edellytyksenä. - Uutiset
9.3.2023 11.55
Hovioikeus: Esimiehen epäasiallinen käyttäytyminen, sairauslomien väärinkäyttö ja syrjintäRatkaistavana oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukainen kantajan henkilöön liittyvä asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsopimus ja oliko yhtiöllä valituksessa mainituilla perusteilla ollut oikeus irtisanoa työsuhde varoitusta antamatta ja selvittämättä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. Mikäli katsottiin, että kantajan irtisanominen oli tapahtunut lainvastaisesti, oli ratkaistavana myös se, oliko häntä syrjitty terveydentilasta johtuen. KO:n tuomiota muutettiin syrjinnän osalta. HO katsoi, ettei irtisanomisen peruste ollut liittynyt kantajan terveydentilaan tai sairauksiin, vaan siihen, että hänen oli epäilty väärinkäyttäneen sairauslomia ja hoitovapaita ja tällä tavoin saaneen palkallista vapaa-aikaa osallistuakseen koiranäyttelyihin. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023)