-
- Työriita
Työriita
- Uutiset
9.2.2024 10.00
Työmarkkinamallia valmisteleva kolmikantainen työryhmä on aloittanut työnsäTyöryhmä työskentelee toukokuun 2024 loppuun ja sen tehtävänä on valmistella mietintö hallituksen esityksen muotoon. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin syyskuussa 2024. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen 1. joulukuuta 2024. - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
11.1.2024 11.10
Eduskunnan kirjasto on julkaissut tietopaketin työrauhalainsäädännön kehittämisestäTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia työehtosopimuslakiin, työsopimuslakiin sekä lakiin työriitojen sovittelusta. Muutokset sisältyvät pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
14.11.2023 14.10
Hovioikeus: Työntekijän työnantajalle maksettavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja työsuhteen päättämisriidassa ei tarvinnut kohtuullistaaK oli käräjäoikeudessa hävinnyt yhtiötä vastaan nostamansa työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevan riita-asian. Käräjäoikeus oli velvoittanut K:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 21.150 euroa täysimääräisesti. Asiassa oli valituksen perusteella kysymys siitä, oliko K oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a tai b §:n nojalla vapautettava velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut tai tuliko niiden määrää kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 14.11.2023) - Uutiset
8.11.2023 16.00
TEM käynnistää työmarkkinajärjestöille suunnatun laajan lausuntokierroksen sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestäLausuntokierros kestää kaksi kuukautta ja päättyy 8.1.2024. Lausuntokierroksen jälkeen työministeri kutsuu työmarkkinaosapuolet uudelleen koolle käymään läpi saatua lausuntopalautetta ja mahdollisia osapuolten välisiä neuvotteluja. - Uutiset
24.10.2023 8.30
Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselleTyörauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. TEM järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. - Uutiset
10.10.2023 11.00
Hovioikeus: Työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia koskevan riidan oikeudenkäynti oli ollut tarpeeton - vaatimus oikeudenkäyntikulujen sovittelusta hylättiinHO:ssa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantaja tarpeettoman oikeudenkäynnin aloittamalla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja toiseksi, johtiko riitaiseksi jääneen kanteenosan peruuttaminen, joksi KO oli tulkinnut sovintosopimuksen ilmaisun kanteesta luopumisesta, vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuseen. HO katsoi, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Oikeudenkäynti oli siten ollut tarpeeton. Ottaen huomioon asian riidattomuus ja lopputulos kantajalla ei ollut ollut riittävän perusteltua syytä oikeudenkäyntiin. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi asian merkitys olisi ollut kantajalle suurempi kuin yhdistykselle sillä tavoin, että tällaiset syyt olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. Asiassa ei ollut kokonaisuutena arvioiden OK 21 luvun 8 b:ssä tarkoitettuja edellytyksiä kohtuullistaa kantajan yhdistykselle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää.(Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
22.5.2023 14.00
Hovioikeus: Vanhustentaloyhdistyksen palveluksesta irtisanotulla talonmiehellä oli oikeus päivystyskorvaukseen - korvauksen määrää ei muutettuHO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä KO:ssa että HO:ssa omana vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 22.5.2023) - Uutiset
11.4.2023 10.00
Hovioikeus: Julkisuutta koskevien lakien mukainen tiedonsaantioikeus ei tarkoita oikeutta saada tuomioistuimen ratkaisuun lisäperusteluja - tietopyyntö hylättiinHakija pyysi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla, että hänelle toimitetaan jäljennös Helsingin HO:n antaman tuomion ja sen liitteenä olevan Helsingin KO:n antaman tuomion siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö sen ohjeen antamisesta, jota työntekijän on katsottu asiassa rikkoneen, siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö, että edes yksi työtovereista olisi sisäistänyt ohjeen ja noudattanut sitä, siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö yhteydenottokiellon sisältävän ohjeen antamisesta, sekä siitä sivusta, jolta ilmenee kalenteriin, ryhmähuoneiden siirtämiseen, kasvimaaprojektiin ja kasvatuskeskusteluihin liittyvä työntekijän moitittavaa toimintaa todistava näyttö. (Vailla lainvoimaa 11.4.2023) - Uutiset
7.3.2023 14.05
Hovioikeus jatkoi oikeusavun antamista työriidassa vaaditulla 50 tunnillaAsiassa oli kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja sitä koskevista korvausvaatimuksista. Kantaja oli voittanut asian käräjäoikeudessa, ja työnantaja oli valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. (Vailla lainvoimaa 7.3.2023) - Uutiset
7.3.2023 11.00
Työsuhteen irtisanominen: Hovioikeus hylkäsi yhtiön väitteen uuteen seikkaan vetoamisesta ja siihen liittyvän vaatimuksenKantaja ei ollut valituksessaan vedonnut OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuun uuteen seikkaan siltä osin kuin hän oli katsonut vastaajayhtiöllä olleen velvollisuus selvittää hänen työkykyään irtisanomisaikana. Yhtiön väite ja siihen perustuva vaatimus oli siten hylättävä. - Uutiset
3.2.2023 11.55
Hovioikeus palautti työsuhteen irtisanomisriidan käräjäoikeuteenHovioikeudessa vireillä olevan asian käräjäoikeuteen palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. Palauttaminen sekä sitä koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Palauttamista koskevassa arvioinnissa myös jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla tilanteen mukaan merkitystä (KKO 2020:40, kohta 24 ja KKO 2012:80, kohta 6). HO katsoi, että yhtiön vetoamien perusteiden jääminen asianmukaisesti käsittelemättä käräjäoikeusvaiheessa oli muodostanut sellaisen menettelyvirheen, jonka vuoksi asia oli palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2023) - Uutiset
20.1.2023 16.00
Oikeusapu: Hovioikeus arvioi avustajan tarpeellisia toimenpiteitä sovintoon johtaneenssa työntekijän palkkaetuja koskevassa riita-asiassa- Haastehakemusluonnoksen laatiminen oli edistänyt asian sovinnollista ratkaisua ja oli sen vuoksi ollut asiassa tarpeellinen toimenpide
- Asian laatuun sekä tulkin käyttämiseen nähden kysymyksessä olevan riita-asian hoitamiseen oli perustellusti voinut kulua tavanomaista enemmän aikaa (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
20.1.2023 9.00
Työriitojen sovitteluun muutoksia 1. maaliskuuta 2023 - laki vahvistettuTavoitteena on tukea työrauhaa sekä ehkäistä ja ratkoa erityisesti työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja. Tasavallan presidentti vahvisti torstaina 19.1. lain työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta ja lain oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1. maaliskuuta 2023. - Uutiset
4.1.2023 11.00
Hovioikeus arvioi 6 vuotta 3 kuukautta kestäneen työntekijän palkkaetuja koskevan oikeudenkäynnin viivästyneen valtion vastuulla olevasta syystä käräjäoikeudessa yhdellä vuodellaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 6 vuotta 3 kuukautta, josta käsittely KO:ssa oli kestänyt noin 3 vuotta ja HO:ssa noin 3 vuotta 3 kuukautta muutoksenhakuaika huomioon ottaen. HO katsoi korvattavaksi hyvitykseksi yhden vuoden mittaisen ajan ja näin ollen määrällisesti kantajalle korvattiin hyvityslain 6 §:n mukaisesti 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
22.6.2022 11.40
Hovioikeus hylkäsi pyynnön sovintosopimuksen vahvistamisesta työriidassaVahvistettavaksi pyydetystä sovintosopimuksesta puuttui sovittuun kokonaiskorvaukseen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus sekä korvauksesta tehtävä vähennys. Sen vuoksi sovintosopimusta ei voitu vahvistaa. (Vailla lainvoimaa 22.6.2022) - Uutiset
20.6.2022 11.30
Teemaprekluusiosta työriidasssa - hovioikeus salli uuden todistelun nimeämisenOikeuskirjallisuudessa suhtautuminen teemaprekluusioon on vaihdellut, mutta vallitsevana voidaan pitää kantaa, jonka mukaan teemaprekluusiota noudatetaan enintään rajoitetusti. Teemaprekluusion on katsottu tulevan kyseeseen silloin, kun todistajan uudella teemalla pyritään ilmeisesti kiertämään todistuskeinoprekluusiota. Toisena teemaprekluusion tyyppitilanteena kysymykseen on katsottu voivan tulla ilmeinen shikaanitilanne, jossa todistajan uudella teemalla pyrittäisiin ilmeisesti yllättämään vastapuoli (Timo Saranpää: Teemaprekluusiosta dispositiivisessa riita-asiassa, Defensor Legis 2014, s. 699 ja 700). - Uutiset
9.5.2022 10.19
Työtuomioistuin: Tiedotteen julkaisemista ammattiliiton verkkosivuilla aiotusta työtaistelusta oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenäAmmattiliitto oli julkaissut omilla verkkosivuillaan tiedotteen aiotusta työtaistelusta. Työtuomioistuin katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että tiedotteen julkaisemista oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä, jolla ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosaston ja ammattiliiton lisäksi myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen toteutuneen työtaistelun osalta molemmat tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
2.3.2022 16.00
Hovioikeus kumosi määräyksen työriidan sovintosopimuksen salassapidostaHovioikeus katsoi asiassa mainitsemillaan perusteilla, ettei sovintosopimuksen salassapidolle ollut perustetta miltään osin. Määräys sovintosopimuksen salassapidosta oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
3.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Käräjäoikeus peruutti AKT:n tukityötaistelua koskevan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksenAsiassa Keitele Forest Oy, Keitele Wood Products Oy, Keitele Timber Oy ja Keitele Energy Oy (jäljempänä hakijat) olivat vaatineet, että käräjäoikeus: 1. velvoittaa 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa; ja 2. myöntää mainitun turvaamistoimen väliaikaisena AKT:ta kuulematta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuorostaan vaatinut, että käräjäoikeus peruuttaa 21.12.2021 asettamansa väliaikaisen turvaamistoimen ja sakon uhan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella hakijaa kuulematta välittömästi ja ilmoittaa ulosottoviranomaiselle 21.12.2021 asetetun väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon kiellosta. Käräjäoikeus 31.12.2021 antamallaan päätöksellä ratkaisunumero 1001 2861 peruutti 21.12.2021 tässä asiassa antamansa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen. - Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
23.12.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli perustanut tuomionsa seikkaan, johon työriidan kantaja ei ollut vedonnutKun otettiin huomioon se, että KO oli OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisesti perustanut tuomionsa seikkaan, mihin kantaja ei ollut KO:ssa vedonnut eikä kantajan sallittu vedota uusiin seikkoihin enää HO:ssa sekä se, että HO:n tutkittavana eivät olleen kantajan KO:ssa vetoamat muut kanneperusteet, joiden KO oli katsonut jääneen näyttämättä toteen, KO:n tuomio oli kumottava ja kantajan kanne hylättävä vastaajayhtiön vaatimilta osin. Kantajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista hylättiin, ja vastaajayhtiö vapautettiin mainitusta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi vastaajayhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta Työllisyysrahastolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
16.8.2021 11.30
Hovioikeus: Metsäteollisuuden työnantajilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti vähentää ylemmille toimihenkilöille myönnettyjen pekkasvapaiden määrää (kiky)Lyhennysvapaapäivien vähentäminen työnantajan päätöksellä kolmella päivällä ilman, että sitä olisi työntekijälle korvattu, oli työsuhteen olennaisen ehdon muutos, jota nyt käsiteltävässä tapauksessa työnantajilla ei ollut ollut oikeutta tehdä yksipuolisesti. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
4.6.2021 13.00
EUT:n ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta ratkaista työntekijän ja konsulaatin välinen riita-asiaBulgarilainen ennakkoratkaisupyyntö esitettiin asiassa, jossa asianosaisina ovat ZN ja Bulgarian pääkonsulaatti Valenciassa (Espanja) ja jossa vaaditaan korvauksen maksamista hyvityksenä pitämättä jääneistä vuosilomista. EUT katsoo ennakkoratkaisunaan asiassa, että Bryssel I -asetuksen 1215/2012 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen kanssa, on tulkittava siten, että sitä sovelletaan määritettäessä jäsenvaltion tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa ratkaista riita-asia, jossa asianosaisina ovat jäsenvaltion työntekijä, joka ei käytä julkista valtaa, ja tämän jäsenvaltion konsuliviranomainen, joka sijaitsee toisen jäsenvaltion alueella. - Uutiset
28.5.2021 16.00
Perui palkkaetuja koskevan kanteensa erehdyttyään työnantajastaan - asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanKantajan mukaan hän oli ymmärrettävästä syystä erehtynyt työnantajastaan, sillä työnantajayhtiöllä ja vastaajayhtiöllä on samantapaiset nimet, sama osoite ja sama toimitusjohtaja. Kantajan mukaan hänen asiamiehellään oli ollut oikeus luottaa päämiehensä antamien tietojen oikeellisuuteen, sillä tieto työnantajasta ei ollut ilmeisen virheellinen, eikä asiamiehellä ollut aihetta sitä epäillä ja tarkistaa. KO oli jättänyt asian sillensä. KO oli todennut, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä oli nolla euroa eli asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen koskien oikeudenkäyntikuluja. Aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
25.5.2021 16.00
Hovioikeus: Riidan koeaikapurusta hävinneen työntekijän oli korvattava täysimääräisesti yhtiön käräjäoikeuskulut ja puolet hovioikeuskuluistaKO:n mukaan kantajan työsuhde oli purettu tämän tyosuoritukseen liittyvien puutteellisuuksien perusteella. KO oli katsonut yhtiöllä olleen asiallinen ja hyväksyttävä peruste purkaa kantajan työsopimus koeaikana. Koeaikapurun ei ollut näytetty johtuneen miltään osin kantajan sairaudesta tai tämän sairauslomasta. HO totesi, että kysymys oli ollut varsin tavanomaisesta työsopimuksen päättämistä koskevasta riita-asiasta. Oikeudenkäynnissä oli selvitetty kysymystä siitä, oliko työsopimuksen päättäminen ollut laiton vai ei. Tapaukseen ei ollut liittynyt mitään sellaisia erityispiirteitä, että pääsäännön mukainen hävinneen osapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuuton. Kantajan oli siten korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta. KO oli epähuomiossa velvoittanut kantajan maksamaan myös yhtiön oikeudenkäyntikulujen arvonlisäveron ja sen lisäksi yhtiön nimeämien todistajien palkkiot kahteen kertaan. Vaikka kantajan valitus oli menestynyt, kumpaakaan osapuolta ei ollut kohtuullista velvoittaa korvaamaan tältä osin toisen oikeudenkäyntikuluja. Asiassa lausutuilla perusteluilla kantaja oli velvollinen korvaamaan yhtiön hovioikeuskäsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista puolet. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
19.5.2021 16.00
Hovioikeus: Sovintosopimusta ei näytetty syntyneen eivätkä vakuutusyhtiöt olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua työsuhteen irtisanomista koskevan kanteensa - 77.611,10 euron oikeudenkäyntikuluja ei kohtuullistettuHO hyväksyi KO:n johtopäätöksen ja perustelut siitä, etteivät vastaajat olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua kanteensa. Kantajan väittämää sovintosopimusta 1.6.2020 ei ollut näytetty syntyneen. HO katsoi siten, ettei ollut perusteita poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan kanteen peruuttanut kantaja on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut asiassa. Mitä tuli vastaajien yhteisten oikeudenkäyntikulujen määrään, HO totesi, että pääasiassa todistustaakka oli ollut työnantajalla eli vastaajilla. Ennen kanteen peruuttamista osapuolet olivat valmistautuneet varsin laajaan pääkäsittelyyn, mihin valmistautuminen oli vaatinut merkittävää työmäärää sekä kirjalliseen että henkilötodisteluun valmistauduttaessa. HO katsoi, että kantajan asema irtisanottuna työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. KO:n tavoin HO kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut perusteita korvausvelvollisuuden kohtuullistamiseen huomioon ottaen asian vaiheet sekä oikeudenkäyntiin johtaneet seikat. Asiassa mainituilla ja KO:n mainitsemilla perustella HO katsoi, että vastaajien oikeudenkäyntikulut (77.611,10 €) olivat johtuneet tarpeellisista toimenpiteistä ja niitä voitiin pitää tässä tapauksessa kohtuullisina. Kantajan asianosais- ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021) - Uutiset
8.3.2021 9.54
Hovioikeus hylkäsi täytäntöönpanon keskeytyspyynnön työsuhdetta koskevassa asiassaHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt syytä käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämiseksi tai keskeyttämiseksi. - Uutiset
24.2.2021 10.28
Työministeri käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudestaTyöministeri Tuula Haatainen käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting. Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena TEM:lle viimeistään 31. elokuuta 2021. - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
11.12.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työoikeuden dosentti Jorma Saloheimo: Metsäteollisuuden työehtosopimusten jälkivaikutusTyömarkkinoiden viimeaikaisena kehityspiirteenä on ollut työnantajapuolen tavoite edistää paikallista sopimista keskitetyn ja liittojen välisen työehtosopimustoiminnan sijasta. Viimeksi on Metsäteollisuus ry ilmoittanut, ettei se enää tule solmimaan uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuonna 2021 ja 2022. Metsäteollisuudessa on nyt voimassa kymmenen valtakunnallista työehtosopimusta, joista kattavimmat ovat paperiteollisuuteen solmitut työntekijä- ja toimihenkilösopimukset. Työnantajaliiton mukaan työehdot tullaan vastaisuudessa sopimaan paikallisesti yrityksissä. Työntekijäpuolella ei niinkään ole halukkuutta luopua liittojen välisistä sopimuksista. Metsäteollisuus ry:n ilmoitus herättää kysymyksen, millä tavoin työehdot määräytyvät nykyisten sopimuskausien päätyttyä. Paikallinen sopiminen on haasteiden edessä, sillä alan valtakunnallisissa sopimuksissa on määrätty yksityiskohtaisesti hyvin laajoista työehtojen kokonaisuuksista. Jos vastaavista työehdoista ei pystytä sopimaan paikallisesti, voidaan kysyä, mikä merkitys aiemmilla valtakunnallisesti sovituilla työehdoilla on. Oikeudellisena ongelmana on päättyvien valtakunnallisten työehtosopimusten niin sanottu jälkivaikutus. - Uutiset
24.9.2020 10.40
Hovioikeus ei sallinut yhtiön vedota vasta hovioikeudessa siihen, että se oli halunnut palauttaa työntekijän työsuhteen entisin ehdoinArvioitaessa yhtiön oikeutta vedota uuteen seikkaan olennaista ei ollut se, oliko sovintotarjouksia hyväksytty KO:ssa kirjallisiksi todisteiksi, vaan se, oliko yhtiö näyttänyt sillä olleen este tai pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa haluunsa palauttaa työsuhde entisin ehdoin. Koska yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota mainittuun seikkaan KO:ssa tai että sillä oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, yhtiöllä ei ollut oikeutta vedota siihen enää HO:ssa. - Uutiset
10.9.2020 9.32
Hovioikeus: Oikeusavun jatkamiseen palkkaetuja koskevassa asiassa oli erityinen syyOikeusapua jatkettiin 30 tunnilla eli oikeusapu kattaa hakijan avustajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
27.11.2019 11.00
Käräjäoikeus oli ollut lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen päättämisriidoissa täysin passiivinen lähes 4,5 vuoden ajan - hovioikeus korotti valtion maksettavaksi tuomitut hyvitykset 9 000 euroksiKO:ssa käsiteltävänä olleet kolme asiaa olivat liittyneet välittömästä valittajien oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan, joten asia oli ollut heille erityisen merkittävä (vrt. KHO 2019:16). KO oli lisäksi ollut asian käsittelyssä käytännössä täysin passiivinen lähes neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 2012-2016. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
19.11.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kiky ja edullisemmuussääntöKiky-sopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla on herättänyt laajaa keskustelua ja vaikeuttaa parhaillaan käytävien monien työehtosopimusneuvottelujen etenemistä. Esittelen ja käsittelen seuraavaksi asian arvioinnin juridisia vaihtoehtoja ja perusteita. Lopullisia ratkaisuja kiky–tuntien lisäämisen laillisuudesta ei vielä ole. Jotta asiaa voitaisiin kuitenkin jo nyt käsitellä riittävän monesta näkökulmasta, olen koonnut seuraavaan kirjoitukseen kuvauksen ja arvioinnin nykytilasta. - Uutiset
18.11.2019 8.30
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työnantajan oikeudet laillisen lakon yhteydessäTyötaisteluvapauden suoja johdetaan meillä yhdistymisvapaudesta ja kansainvälisistä sitoumuksistamme. Yksi osa työtaisteluvapautta on kansainvälisissä sitoumuksissamme kielto murtaa laillista lakkoa vuokratyövoimaa käyttämällä tai ottamalla uusia työntekijöitä tekemään lakossa olevien töitä. - Uutiset
15.11.2019 16.00
Hovioikeudessa valituksensa peruuttanut työriidan kantaja oli velvollinen korvaamaan vastauksen antamatta jättäneelle mutta vastavalituksen tehneelle yhtiölle sen asiamiehen toimenpiteistä aiheutuneet kulutHO katsoi, ettei asiassa ollut erityistä syytä poiketa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä. Kantaja (valittaja) oli siten lähtökohtaisesti velvoitettava korvaamaan yhtiön (vastavalittaja) oikeudenkäyntikulut HO:ssa. OK 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, ettei kantaja ollut antanut lausumaa yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta. Pelkkää vaikenemista oikeudenkäyntikulujen määrästä ei voitu pitää niiden myöntämisenä (KKO 1997:26). (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 10.30
Irtisanottiin vai irtisanoutuiKO:ssa oli jäänyt riitaiseksi ja ratkaistavaksi ensinnäkin se, oliko huonekaluliikkeessä työskennellyt myyjä ilmoittanut 20.2.2018 pidetyssä tilaisuudessa irtisanoutuvansa. Jos katsottiin ilmoittaneen irtisanoutuvansa, perusteita kanteen hyväksymiselle ei ollut. Jos taas katsottiin, ettei ollut ilmoittanut, silloin asiassa oli peruste TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen tuomitsemiselle ja asiassa oli vielä ratkaistava, kuinka suureen korvaukseen työntekijällä oli oikeus. KO oli katsonut, että työntekijä oli itse irtisanoutunut. Perustetta hänen vaatimalleen korvaukselle ei siten ollut. Kanne oli hylätty ja työntekijä oli velvoitettu korvaamaan yhtiölle vaatimus enemmälti hyläten sen 12 350 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Asianosaiset tekivät sovinnon HO:ssa. Sovinnon osana kumpikaan osapuoli ei maksa toiselle mitään suorituksia. Yhtiö luopui vaatimasta työntekijältä hänen maksettavakseen KO:ssa tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. - Uutiset
21.10.2019 11.35
Professori emeritus Seppo Koskinen: Jatkokäsittelyluvan epääminen oli perusteetonta – KKO:2019:77Tällä hetkellä noin kolme neljästä hovioikeuteen saapuneesta asiasta kuuluu jatkokäsittelyluvan piiriin, ja hieman yli puolet asioista saa jatkokäsittelyluvan. Kaikista ratkaisuista noin kolmasosa on kielteisiä jatkokäsittelylupapäätöksiä. Esiteltävänä olevassa tuomiossa korkein oikeus palautti kielteisen jatkolupapäätöksen saaneen riidan hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden mukaan jatkokäsittelylupa olisi tullut myöntää sekä muutos- että ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
8.10.2019 8.00
Työsopimussuhteisen työntekijän palkkaa koskevan yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvän riita-asian ratkaiseminen ei kuulunut hallinto-oikeuden vaan käräjäoikeuden toimivaltaanA oli ollut kaupungin palveluksessa työsopimussuhteisena työntekijänä. Asiassa oli siten kysymys palkkaa koskevasta yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä riita-asiasta, jonka ratkaiseminen ei kuulunut HAO:n vaan KO:n toimivaltaan. A:n esittämät valitusperusteet liittyivät siihen, millä perusteilla hän katsoi tehtäväkohtaisen palkkansa määrittelyn olleen virheellinen, eikä A ollut esittänyt sellaisia valitusperusteita, jotka olisivat voineet tulla tutkittaviksi kunnallisvalituksena hallintolainkäytön järjestyksessä. Valitus oli tästä syystä jätettävä tutkimatta. (Ei lainvoim. 8.10.2019) - Uutiset
24.9.2019 10.32
Työsuhteiden päättämisriidat palautettiin käräjäoikeuteen, kun kantajat eivät olleet ilmoittaneet, että asiat voi jättää sillensäKO oli 14.2.2019 antamillaan päätöksillä jättänyt asioiden käsittelyn sillensä. KO:n päätöksen mukaan konkurssipesä oli ilmoittanut, ettei se jatka oikeudenkäyntejä. Velallinen ei ollut ilmoittanut asetetussa määräajassa, jatkaako se oikeudenkäyntejä. KO:n mukaan kantajat olivat ilmoittaneet, että asiat voidaan jättää sillensä. HO totesi, etteivät valittajat olleet ilmoittaneet, että asiat voisi jäädä sillensä. Asioissa oli siten tapahtunut käsittelyvirhe ja ne oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 10.44
KKO: Irtisanotulle työntekijälle olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkopäätösperusteellaKO:n ratkaisun oikeellisuutta oli ilmennyt aihetta epäillä siltä osin kuin irtisanominen oli katsottu toimitetuksi kohtuullisessa ajassa. - Uutiset
10.9.2019 11.00
Työsuhderiitaa koskevaa kannetta ei olisi tullut jättää tutkimattaOK 5 luvun 27 §:n mukaan valmistelussa voidaan jättää kanne tutkimatta. Lähtökohtaisesti kysymys tällöin on sellaisesta vastauksessa esitetystä tai muutoin valmistelussa esille tulleesta puutteesta prosessinedellytyksissä, joka ei ole korjattavissa. Sen sijaan tutkimatta jättämistä ei voida perustaa kantajan laiminlyöntiin täydentää haastehakemusta tilanteessa, jossa kantajalle ei ole missään vaiheessa ilmoitettu, miltä osin KO pitää haastehakemusta puutteellisena. Tutkimatta jättämistä ei voida myöskään perustaa siihen, ettei kantaja ole kyennyt vastaamaan KO:n hänelle istunnossa tekemiin kysymyksiin asiakirjasta, jonka kantaja on juuri saanut nähtäväkseen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa olut ollut edellytyksiä jättää kannetta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
29.5.2019 12.20
Työtuomioistuimen tuomio AVAINTA ry:n ja Jyty ry:n ynnä muiden sopijajärjestöjen palkkausta koskevassa työehtosopimusriidassaKoulutus palkkaeron hyväksyttävänä syynä - Palkkauksen arviointijärjestelmä - Sama ja samanarvoinen työ - Työehtosopimuksen rikkominen - Uutiset
1.4.2019 15.00
Oikeudenkäynnin keston ei katsottu poikenneen tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestostaKäsillä olevassa asiassa noin 4 vuoden 6 kuukauden aikana asia oli ratkaistu kaksi kertaa KO:ssa, kerran HO:ssa ja kerran KKO:ssa. KO:ssa oli kummallakin ratkaisukerralla järjestetty suulliset valmisteluistunnot ja pääkäsittelyt. Myös hyvityslain esitöistä ilmenee, että käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin viisi vuotta tai enemmän (HE 233/2008 vp, s. 24). KO oli katsonut johtopäätöksenään, että vaikka käsittelyn kesto erityisesti KO:ssa olikin jossain määrin poikennut tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestosta ei käsillä ollut vielä sellainen tilanne, että kantajalle olisi syntynyt oikeus saada hyvityslain nojalla hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Lausutuin perustein vaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
22.3.2019 14.15
Sähköasentaja irtisanottiin huolimattomuuden perusteella - hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeusHO piti asiaa arvioitaessa ratkaisevana sitä, että kantaja oli voittanut kanteen siltä osin, että irtisanominen oli katsottu lainvastaiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisuista 2002:71 ja 72 poiketen mitään vaatimusta ei ollut kokonaan hylätty. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asian laadun, HO katsoi, ettei kulujen kuittaamista voitu pitää kohtuullisena lopputuloksena työntekijän asemassa olevan kantajan kannalta. Ottaen kuitenkin huomioon, että valtaosa oikeudenkäyntikuluista oli kohdennettavissa kysymykseen kantajan huolimattomuudesta, mikä kysymys oli vaikuttanut myös korvauksen määrään, yhtiön oli korvattava vain puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Kantaja oli voittanut osaksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan muutoksenhaun, joten yhtiö oli velvollinen korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
7.2.2019 11.02
Hovioikeuden tuomio työruokailua koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko oikeus ruokailla työaikana myös päivävuorossa ollut vakiintunut käytäntö ja sitä kautta tullut kantajien työsopimusten ehdoksi. Jos näin oli, kysymys oli edelleen siitä, oliko työnantaja voinut direktio-oikeutensa puitteissa muuttaa työaikaa vai oliko kysymys ollut työsuhteen olennaisesta ehdosta, jonka muuttamisesta olisi tullut neuvotella yhteistoimintalain 8 luvun säännösten mukaisesti. Jos neuvottelut olisi tullut käydä yhteistoimintalain 8 luvun mukaisesti, kyse oli vielä siitä, oliko työntekijöillä oikeus hyvitykseen sen johdosta, että neuvottelut oli käyty ainoastaan kyseisen lain 6 luvun säännösten mukaisesti. HO katsoi, että asiassa esitetty todistelu puhui vahvasti sen puolesta, että kyseistä järjestelyä oli pidettävä kahvipaahtimon päivävuorossa noudatettuna vakiintuneena käytäntönä eikä asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä, että kysymys olisi ollut paikallisesta sopimuksesta. HO myös katsoi, että ruokailu työajalla oli ollut työsuhteen olennainen ehto ja ruokailutauon pitämistä koskevaa muutosta oli pidettävä olennaisen ehdon muutoksena. Yhtiö oli menetellyt yhteistoimintalain vastaisesti jättäessään noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun säännöksiä. Koska työntekijöitä ei tässä tapauksessa ollut irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu, yhtiö ei laiminlyönnistään huolimatta ollut velvollinen maksamaan hyvitystä työntekijöille. Yhtiö vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa kantajille. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Asiassa oli OK 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syytä velvoittaa yhtiö korvaamaan osaksi kantajien oikeudenkäyntikulut HO:ssa. HO harkitsi kohtuulliseksi osuudeksi noin puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019. KKO:2021:17: HO:n tuomion lopputulosta muutettiin) - Uutiset
1.2.2019 14.34
Hovioikeus: Työnantajalla on näyttötaakka työn vähentymisestä tai sen uudelleenorganisoimisestaVaikka särmäystyö oli vähentynyt jonkin verran loppuvuodesta 2014, asiassa ei kuitenkaan ollut kertomusten ristiriitaisuus huomion ottaen näytetty, että tilanne olisi ollut sama vielä alkuvuodesta 2015. Myöskään se seikka, että laserleikkauksesta oli irtisanottu yksi työntekijä ei osoittanut särmäystyön vähentyneen vastaavasti. Lisäksi HO katsoi, ottaen huomioon, että yhtiö oli tammikuun alusta 2015 palkannut yhtiön palvelukseen pääosin laserleikkaustyöhön kaksi aiemmin vuokratyöntekijöinä työskennellyttä henkilöä, ettei yhtiö ollut näyttänyt laserleikkaustyön vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö ei myöskään ollut näyttänyt, että työntekijä olisi laserleikkaajan tehtävästä suoriutuakseen tarvinnut sellaista koulutusta, jota ei olisi voitu pitää työnantajan ja työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. HO katsoi KO:n tavoin, ettei särmääjän työtä tehneen työntekijän irtisanomiselle ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaista perustetta. (Vailla lainvoimaa1.2.2019) - Uutiset
30.11.2018 9.30
Erimielinen hovioikeus velvoitti ortodoksisen seurakunnan suorittamaan rikosepäilyn kohteena olleelle ja toimituskieltoon asetetulle kirkkoherralle vahingonkorvauksena saamatta jääneen palkan - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKoska seurakunta oli laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan jättämällä muun työn tarjoamismahdollisuutensa selvittämättä, oli se TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valittajalle aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen työansion. KO:n tuomio kumottiin. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvauksena saamatta jäänyt palkka ja lomakorvaus. Valittaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa korvausta seurakunnalle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 21.856,43 euroa. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa omavastuuosuuden määrä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi pääasiaratkaisun osalta KO:n tuomion perustelut ja katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 14.02
Hovioikeuden tuomio työriidan oikeudenkäyntikulujen korvaamisestaKO oli katsonut, että vastaaja (säätiö) oli hävinnyt asian ja oli OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaaja oli myöntänyt kantajan oikeudenkäyntikulujen määrän oikeaksi. Vastaaja katsoi HO:ssa, että kysymys oli ollut OK 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta osavoittotilanteesta, jossa kummankin osapuolen tuli pitää kulunsa vahinkonaan. Ainakin kulujen määrä tuli alentaa samassa suhteessa, jossa kanne oli hylätty. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
17.9.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio lasten perhepäivähoitopaikkojen irtisanomisesta ja muun työn tarjoamisvelvollisuudesta ja työn tarjoamisen mahdollisuuden selvittämisestä kun työnteon keskeytys oli johtunut perhepäivähoitajaan ja tämän puolisoon kohdistuneesta rikosepäilystäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset A:n työkyvystä ja kunnan tietoisuudesta. Koska A oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kunnalla oli ollut A:sta johtuva syy irtisanoa tällä perhepäivähoidossa olleiden lasten hoitopaikat, jolloin palkanmaksuvelvollisuus oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla loppunut välittömästi. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kunta ollut voinut tarjota A:lle työtä, jota tämä olisi koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksena perusteella pystynyt tekemään. Kunnan ei ollut voitu myöskään kohtuudella edellyttää kouluttavan jo eläkeikää lähellä olevaa A:ta uusiin tehtäviin. Kunta oli täyttänyt asiassa lojaliteettivelvollisuutensa. Valittajan vaatimus kunnan velvoittamisesta suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta, vaatimus yhdenvertaisuuslain rikkomisesta maksettavasta 10 000 euro hyvityksestä ja korvausvaatimus perhepäivähoitajan hoitopaikkojen irtisanomisajan palkkasta oli voitu hylätä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.9.2018) - Uutiset
12.9.2018 10.43
KHO: TEM:n päätöksestä työnseisaukseseen ryhtymisen väliaikaisesta kieltämisestä ei saanut hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeenTyö- ja elinkeinoministeriön työriitalain 8 §:n nojalla tekemä päätös, jolla oli väliaikaisesti kielletty työnseisaukseen ryhtyminen, ei ollut hallintolainkäyttölain 4 §:ssä tarkoitettu hallintoasiassa tehty päätös. Ministeriön tällaiseen päätökseen ei siten saanut hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. - Uutiset
11.9.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Keskustelua valtakunnansovittelijajärjestelmästäValtakunnansovittelijajärjestelmä on ollut melkoisen julkisen keskustelun kohteena Minna Helteen irtisanouduttua kesken toimikautensa valtakunnansovittelijan virasta ja siirryttyä työnantajajärjestön palvelukseen. Käsittelen tässä yhteydessä vain kahta keskustelussa esillä ollutta teemaa eli valtakunnansovittelijan valintatapaa ja kahden valtakunnansovittelijan järjestelmää. Julkisuudessa on esitetty myös ns. karenssijärjestelmää, jolla estettäisiin Helteen tapainen siirtyminen, mutta tämä ehdotus ei ole juurikaan saanut kannatusta. - Uutiset
3.7.2018 11.01
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta työsuhteen irtisanomista ym. koskevassa riidassaA ja B Oy olivat kumpikin voittaneet KO:ssa yhden vaatimuksen. B Oy:n voittama vaatimus oli ollut paitsi korvausmäärän suhteen myös tosiasiallisesti merkityksellisempi kuin A:n hyväksi ratkaistu kysymys odotusajan palkasta. B Oy:llä oli ollut asiassa työnantajana näyttötaakka. Yhtiö oli nimennyt kaikki asiassa kuullut todistajat ja nimennyt heidät kuultaviksi vain siitä, oliko yhtiö ollut oikeutettu päättämään B:n työsuhteen. Pääosa yhtiön oikeudenkäyntikuluista oli siten liittynyt sen voittamaan kannevaatimukseen. HO päätyi nämä seikat huomioon ottaen siihen, että sillä, minkä yhtiö oli hävinnyt KO:ssa oli vain vähäinen merkitys asiassa. Yhtiön tuli sen vuoksi OK 21 luvun 3 §:n mukaan saada täysi korvaus kuluistaan. (Vailla lainvoimaa 3.7.2018) - Uutiset
5.3.2018 10.49
Hovioikeuden käsittelyratkaisu työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomista koskevassa asiassa - oikeus esittää ylempien toimihenkilöiden palkka- ja henkilötietoja ja säästyneiden palkkakustannusten huomioon ottaminenCorenso United Oy Ltd ym. ovat vaatineet, että HO ratkaisee valmisteluvaiheessa kysymyksen siitä, onko niillä oikeus esittää ylempien toimihenkilöiden palkka- ja henkilötietoja. A on puolestaan vaatinut, että HO ratkaisee valmisteluvaiheessa kysymyksen siitä, tuleeko säästyneitä palkkakustannuksia ottaa huomioon vahinkoa vähentävänä tekijänä vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa. HO totesi, että kumpikin vaatimus koskee yksinomaan oikeudellista tulkintakysymystä, joten HO ei voi antaa pyydettyä ratkaisua. Lisäksi A:n vaatimuksen osalta on kysymys pääasian yhteydessä ratkaistavasta asiasta. (Ratkaisuun saa hakea muutosta pääasian yhteydessä) - Uutiset
20.2.2018 14.28
Työsuhdetta koskeva riidan oikeuspaikka määräytyi OK 10 luvun 6 §:n mukaan - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiön pyyntö työsuhdetta koskevan riita-asian siirtämisestä vastaajayhtiön kotipaikan tuomioistuimeen hylättiin. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2018) - Uutiset
1.2.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Yksityisen sektorin palkat voivat olla tuomiossa salattavia liikesalaisuuksia ja yksityisiä tietojaJuridisessa harkinnassa yksittäistapauksen olosuhteet ovat aina keskeisiä. Yksittäistä työntekijää koskevien tuomioon sisältyvien palkkatietojen salassa pidettäviksi määräämisen osalta on mahdollista päätyä erilaisiin lopputuloksiin. Yksityisen sektorin normaalityöntekijän kohdalla neutraalit palkkatiedot (kokonaispalkka ja työn vaativuus -osa) eivät voine menestyä salassapitovaatimuksen harkinnassa, ellei kyse ole samalla työnantajan liikesalaisuudesta. Kynnys salassapitovaatimuksen itsenäiselle hyväksymiselle esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkkauksen muodostumisen ym. työsuhteeseen liittyvien yksityisten tietojen osalta on korkea. - Uutiset
18.8.2017 11.20
KHO:n päätös kaupungin ja työntekijän välisen sovintosopimuksen julkisuudestaAsiassa oli kyse Vantaan kaupungin ja B:n välillä 7.6.2014 ja 9.6.2014 allekirjoitetusta sovintosopimuksesta, jolla on sovittu B:n virka- ja työsuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä. Asiassa oli pääasian osalta ratkaistavana, oliko sopimus julkisuuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu yleisöjulkinen asiakirja. KHO katsoi, ettei sopimukseen sisältyvät tiedot olleet julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 18 kohdan nojalla salassa pidettäviä. Kun otettiin huomioon sopimukseen sisältyvien tietojen sisältö ja luonne, salassapidolle ei ollut muutakaan lain mukaista perustetta. Sopimusta oli pidettävä julkisena asiakirjana siihen sisältyvää yksityishenkilön tilinumeroa lukuun ottamatta. HAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
16.6.2017 9.28
KKO: Käräjänotaaria ei olisi tullut määrätä käsittelemään vaikeaa työoikeudellista riita-asiaaKäräjänotaari oli laamannin määräyksestä toiminut käräjäoikeuden puheenjohtajana työoikeudellisessa riita-asiassa, jossa ratkaisua ei voinut suoraan perustaa lakiin ja sen esitöihin eikä oikeuskäytäntöön. Asiaa pidettiin laatunsa vuoksi vaikeana ratkaista. Käräjäoikeus ei sen vuoksi ollut ollut päätösvaltainen. - Uutiset
16.2.2017 9.31
EK luopuu keskusjärjestösopimuksista, sopiminen jatkuu liittojen toimesta - PAM:n mukaan päätös sytyttää työmarkkinasodanJatkossa EK:n sääntömuutoksen seurauksena tämän kaltaisista asioista sopiminen siirtyy liittotasolle. Jäsenliitot ovat sitoutuneet kunnioittamaan keskusjärjestösopimuksia työehtosopimuskauden loppuun asti. PAMin puheenjohtaja Ann Selin on pöyristynyt EK:n hallituksen päätöksestä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää EK:n päätöstä huonosti harkittuna kilpailukykysopimuksen ollessa vielä voimassa. - Uutiset
20.1.2017 13.14
Vuonna 2016 historiallisen vähän sovittelua vaatineita työriitojaValtakunnansovittelijan toimistossa tilastoitiin vuonna 2016 vain yksi työriitalain mukainen työnseisausuhka, joka sekin ratkesi ennen työnseisauksen toteutumista. Toimintavuosi oli varsin erilainen kuin edellinen: vuonna 2015 oli kahdeksan työriitaa, joista viisi ratkesi vasta työnseisauksen alkamisen jälkeen. - Uutiset
7.12.2016 10.10
Hovioikeuden tuomio osatuomiolla ratkaistun ja osittain sovitun työsuhderiidan oikeudenkäyntikulujen korvaamisestaAsiassa oli jäänyt ratkaistavaksi oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. Molemmat osapuolet olivat vaatineet kulujensa korvaamista. Työntekijä oli vedonnut osatuomiolla saavutettuun voittoon, joka syntyi vasta sen jälkeen, kun työntekijä oli pakotettu kanteen nostamiseen, sekä sovinnolla saavutettuun osavoittoon, jonka lopputulos oli johtunut sellaisesta harkinnanvaraisesta seikasta, jolla ei ollut oleellista merkitystä kuluihin. Työnantajan mukaan kulut olisi tullut jäädä osapuolten vastattavaksi huomioon ottaen sovinnon lopputulos ja muilta osin kanteen myöntäminen. HO kumosi KO:n tuomion, jonka mukaan asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kun otettiin huomioon KO:n osatuomion ja sovinnon vahvistamisen lopputulokset suhteessa alkuperäisiin kannevaatimuksiin, asiassa oli kohtuullista, että työnantaja velvoitetaan korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikuluista KO:ssa kolme neljäsosaa. Työnantaja oli velvollinen korvaamaan myös kolme neljäsosaa työntekijän oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 6.12.2016) - Uutiset
1.12.2016 9.24
Hovioikeuden päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisen edellytyksistä ja uhkasakosta aluksen saartoa koskevassa asiassaHO kumosi KO:n päätöksen siltä osin kuin KO oli hylännyt turvaamistoimihakemuksen ja velvoittanut varustamon korvaamaan Röyttän Satamatyöläiset ry:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa. KO:n päätös jäi voimaan siltä osin kuin KO oli hylännyt uhkasakkoa koskevat vaatimukset sekä määrännyt väliaikaisen turvaamistoimen peruutettavaksi. Vaatimukset väliaikaisen turvaamistoimen perusteiden vahvistamisesta sekä KO:ssa ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 1.12.2016) - Uutiset
10.11.2016 10.01
Hovioikeuden päätös osituksen moitetta ja työsuhteen irtisanomista koskevien tuomioiden ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta oikeudenkäynnin vireilläolon jo päätyttyäOikeudenkäynnin vireilläolon jo päätyttyä tuomioistuin voi julkisuuslain 28 tai 32 §:n säännösten mukaan päättää vain muun kuin ratkaisun sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta. HO ei siten voinut ottaa hakijan vaatimuksia viimeksi mainittujen säännösten nojalla tutkittavakseen siltä osin kuin kyse oli asiassa mainituista KO:n ja HO:n tuomioista. HO ei voinut tapauksessa ottaa hakijan salassapitovaatimuksia tutkittavakseen myöskään ylimääräisessä muutoksenhakumenettelyssä. HO:n hallussa olevien, muiden kuin ratkaisun sisältävien oikeudenkäyntiasiakirjojen osalta hakijan vaatimukset eivät antaneet aihetta toimenpiteisiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2016) - Uutiset
2.11.2016 14.07
EVA: Keskitetty palkkamalli on lietsonut laittomia lakkojaKeskitetty palkkamalli, työnantajien ja työntekijöiden vanhat vastakkainasettelut sekä heikko lainkuuliaisuus ovat lietsoneet laittomia lakkoja. EVA Analyysi Suomen tauti kertoo, että vuosina 2000-2015 Suomessa oli yli 1 600 laitonta lakkoa, mutta Ruotsissa vain 31. - Uutiset
31.10.2016 14.31
Hovioikeudessa käsitellyssä työriidassa pohdittiin yhtiöiden vastuun samastustaMaksamatta jätettyjen yli- ja pyhätyökorvausten vähäisenä pidettävä määrä sekä työsopimusten siirron ja konkurssiin asettamisen välinen yli 3 vuoden pituinen aika huomioon ottaen B Oy:n ja A Oy:n välisen järjestelyn tarkoituksena ei voitu enemmän selvityksen puuttuessa katsoa olleen palkanmaksun laiminlyönti tavalla, jonka perusteella yhtiöiden vastuu olisi ollut samastettavissa. Asiaa kokonaisuutena harkittuaan HO totesi, ettei asiassa ollut esitetty riittäviä perusteita yhtiöiden samastukselle. A Oy oli kuitenkin hyväksynyt sen, että se oli velvollinen suorittamaan kantajalle myötäpuolineen KO:n tuomiolauselmasta ilmenevät määrät korkoineen mahdollisesta samastuksesta riippumatta. (Vailla lainvoimaa 31.10.2016) - Uutiset
13.9.2016 13.44
Apulaisoikeusasiamies linjasi sosiaalisen median käyttöäApulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja katsoi sille tehdyssä kanteluasiassa, että valtakunnansovittelijan tulisi työriitoihin liittyvissä pikatilanteissa varautua molempien kansalliskielien samanaikaiseen käyttöön myös Twitterissä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan se, että tviittaukset ovat vain suomeksi, voi muodostua kielilain kannalta ongelmalliseksi. Valtakunnansovittelija Minna Helle lupaa, että he tulevat jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota kaksikielisyyteen myös Twitterin käytössä. - Uutiset
20.4.2016 11.01
Tarpeetonta kirjallista todistelua työriidassa - kantajan ei näytetty olleen työsuhteessa yhdistykseen ja kantajan avustajana toiminut OTK oli kuluvastuussa yhdistykselle aiheutetuista tarpeettomista oikeudenkäyntikuluistaHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa työsuhteen päättämistä ym. koskevassa riita-asiassa, jossa vaatimukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylätty ja kantajan avustajana toimineen OTK:n oli katsottu huolimattomalla menettelyllään aiheuttaneen vastaajalle tarpeettomia kustannuksia 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.4.2016) - Uutiset
10.2.2016 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Mitä työoikeusriitoja hovioikeuksissa käsitelläänTyöoikeudellisten riitojen aiheet riippuvat yhteiskunnallisista suhdanteista, mutta tarkkoja tutkimuksia aiheesta ei ole tehty. Selvitimme puolentoista vuoden ajalta (2014-2015 1. puolisko) hovioikeuksissa ratkaistujen työjuttujen jakautuman. Tutkittuja tuomioita oli yhteensä 320. - Uutiset
4.2.2016 10.41
Oppisopimuksen kiinteistönvälitysliikkeen toimitusjohtajana toimineen äitinsä kanssa tehneelle tyttärelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä – varajäsenyys äidin omistaman yhtiön hallituksessa ei oikeuttanut työsuhteen päättämistäKO oli katsonut, että kantajan noin 1,5 vuotta kestänyt työsuhde oli päätetty työnantajan menettelyn vuoksi. Vastaajan toimitusjohtajana kantajan äiti oli asemansa puolesta ollut oikeutettu yhtiön puolesta allekirjoittamaan sopimuksen, eikä hänen sukulaissuhteensa kantajaan tehnyt sopimusta pätemättömäksi. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä sen väitteen tueksi, että kantajan työsopimus olisi laadittu vasta jälkikäteen. Kantajan ei itse ollut näytetty antaneen aihetta työsuhteen päättämiseen. Kantajan varajäsenyyttä äitinsä omistaman yhtiön hallituksessa ei yksinään voinut pitää osoituksena kilpailevasta toiminnasta ja perusteena työsuhteen päättämiseen. Oikeana vahingonkorvauksen määränä pidettiin 5 kuukauden palkkaa. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.2016) - Uutiset
28.12.2015 15.35
Hovioikeus: Työriidan todistajana kuultu esimies voitiin tuomita perättömästä lausumasta tuomioistuimessaTyöriidan todistaja voitiin tuomita 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen perättömästä lausumasta tuomioistuimessa, kun hän oli tietoisena siitä, että hänelle esitetyt kysymykset olivat koskeneet hänen pitämäänsä sinistä mappia, johon hän oli kerännyt kahta irtisanottua työntekijää koskevia tietoja, antanut väärän tiedon asiassa lausumalla oikeudessa totuudenvastaisesti, ettei hänellä ollut hallussaan tällaista mappia. (Vailla lainvoimaa 28.12.2015) - Uutiset
9.11.2015 8.37
Hovioikeus: Ratkaistessaan palkkakorvausjutun yksipuolisella tuomiolla käräjäoikeuden ei olisi tullut samalla velvoittaa tuomiolla yhtiötä tekemään pääasian ratkaisusta riippuvia maksusuorituksia kuultavan asemassa olevalle TyöttömyysvakuutusrahastolleYhtiön mahdollinen maksuvelvollisuus pääasiassa kuultavan asemassa olevalle Työttömyysvakuutusrahastolle riippui kantajana asiassa olleen työntekijän ja yhtiön välisen riidan lopputuloksesta. KO:n ei sen vuoksi olisi tullut tuomiolla velvoittaa yhtiötä tekemään pääasian ratkaisusta riippuvia maksusuorituksia kuultavan asemassa olevalle Työttömyysvakuutusrahastolle, vaan ratkaista asia tältäkin osin työnantajaa vastaan annettavalla yksipuolisella tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 9.11.2015) - Uutiset
15.10.2015 13.01
Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään sairaankuljettajan palkkasaatavia koskevaa kannetta kun asiassa oli kysymys työaikaa ja varallaoloaikaa koskevasta työehtosopimusmääräyksen soveltamisestaKO:n tulkinnan mukaan asiassa oli kysymys työaikaa ja varallaoloaikaa koskevasta työehtosopimusmääräyksen soveltamisesta ja siten työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaisesta työtuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. KO:lla ei ollut asiallista toimivaltaa tutkia kannetta. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 15.10.2015) - Uutiset
16.9.2015 15.12
Lakimiesliitto tukee sopimusvapauden puolustamista, mutta ei järjestönä osallistu mielenilmaukseenLakimiesliiton hallitus päätti keskiviikkona (16.9.), ettei Lakimiesliitto järjestönä osallistu perjantaina 18.9. järjestettävään mielenilmaukseen. - Uutiset
31.8.2015 14.25
Työntekijä hävisi työriidan käräjäoikeudessa kokonaisuudessaan - sopimuksen hovioikeudessa tehneet osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanTyöntekijän kannevaatimus KO:ssa oli ollut 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä yhteensä 78.340 euroa. KO oli hylännyt työntekijän kanteen kokonaisuudessaan. HO:ssa tehdyn sovinnon mukaan yhtiö suoritti työntekijälle kertakaikkisena korvauksena 18 000 euroa. Ottaen huomioon sovinnon lopputulos suhteessa alkuperäisiin kannevaatimuksiin, HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:sa vahinkonaan. HO:ssa osapuolet olivat sopineet pääasian ottamatta kantaa vaatimusten perusteisiin. Tämä ja sovinnon lopputulos suhteessa KO:n ratkaisuun huomioon ottaen kummankaan osapuolen ei voitu katsoa hävinneen asiaa, joten asianosaiset saivat pitää vahinkonaan myös oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 31.8.2015) - Uutiset
27.8.2015 9.46
Hovioikeus: Irtisanoutuneen työntekijän olisi tullut huomauttaa lomaltapaluurahan suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä säilyttääkseen oikeutensa odotuspäivien palkkaanOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työntekijän on huomautettava työnantajalle saatavan viivästymisestä yhden kuukauden pituisena määräaikana, mikä määräaika luetaan työsuhteen päättymisestä. Työntekijän ennen työsuhteen irtisanomista työnantajalle antamaa huomautusta ei siten voitu pitää TSL 2 luvun 14 §:n 2 momentin edellyttämänä huomautuksena. Asiassa ei ollut myöskään näytetty työntekijän huomauttaneen suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
25.8.2015 13.12
"Huomenta" on työpaikan tärkein sana - Potkut voi estää työyhteisösovittelullaYleisimpiä ristiriitatilanteita työpaikoilla ovat kuppikunnittuminen ja puhumattomuus. Selvittämättömät konfliktit saattavat johtaa sairaspoissaoloihin ja tarpeettomiin irtisanomisiin. Myös yritysten säästötoimenpiteet luovat ristiriitatilanteita työpaikoille, kun ihmiset pelkäävät työpaikkansa puolesta. Työyhteisösovittelulla voidaan estää turhat irtisanomiset, jotka johtuvat työpaikan konfliktitilanteista. Tämän tietävät myös 24.8. Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistuneet ensimmäiset ratkaisukeskeiset työyhteisösovittelijat. - Uutiset
25.8.2015 10.37
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta liikkeenluovutuksen tehneen yhdistyksen entisiin työntekijöihinsä kohdistamia palkkojen takaisinmaksua koskevia kanteita - asiat palautettiin käräjäoikeuteenYhdistyksen, jonka työntekijät olivat siirtyneet liikkeenluovutuksella luovutuksensaajan palvelukseen, kanteita liikaa maksettujen palkkojen takaisin maksamisesta ei olisi tullut jättää tutkimatta. Kun KO:n johtopäätös asioiden jättämisestä tutkimatta oli ollut virheellinen, asianosaisten oikeussuoja ja oikeusastejärjestyksen periaate edellyttivät lähtökohtaisesti asioiden palauttamista ensimmäisessä asteessa tutkittavaksi. Tapauksista ei ilmennyt aihetta olettaa, että palauttamisesta seuraava oikeudenkäyntikulujen kasvu tai asian viivästyminen olisivat olleet niin merkittäviä, ettei asioita niiden vuoksi olisi tullut palauttaa KO:een. KO:n päätökset kumottiin ja asiat palautettiin KO:een. Eri mieltä ollut HO:n neuvos puolestaan katsoi KO:n riittävästi tutkineen asioita ja niiden lopputuloksena esittämällä virheellä ei ollut merkitystä asioiden lopputuloksen kannalta ja että HO saattoi viivytyksen välttämiseksi korjata ratkaisut oikean sisältöiseksi. (Vailla lainvoimaa 25.8.2015; Eri miel.) Huom sovintosopimus! Ks. Edilex-uutinen 4.11.2015. - Uutiset
20.8.2015 9.41
Hovioikeuden käsittelyratkaisu uuden henkilötodistajan kuulemisesta hovioikeudessa ja käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen annetun lähestymiskieltotuomion hyväksymisestä uudeksi kirjalliseksi todisteeksi työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassaValittajan esittämä peruste siitä, että hän ei ollut muistanut nimeämänsä uuden todistajan olleen keskustelua käytäessä paikalla, ei ollut OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu pätevä syy sallia uuden todistajan kuuleminen todistajana vasta HO:ssa. Koska valittajan vastapuolena olevan yhtiön ei ollut KO:ssa mahdollista vedota KO:n tuomioon lähestymiskieltoasiassa HO salli yhtiön vedota siihen kirjallisena todisteena vasta HO:ssa. (Ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta) - Uutiset
13.5.2015 8.10
Hovioikeus jatkoi oikeusavun myöntämistä työsuhteen purkamista koskevan riidan hovioikeuskäsittelyä varten 20 tunnilla - erityisiä syitä oliHO jatkoi oikeusavun tuntimäärää 20 tunnilla eli yhteensä 100 tuntiin työriidassa, joka ei ollut sinänsä merkittävästi tavanomaista riita-asiaa laajempi eikä poikennut myöskään laadultaan merkittävästi tavanomaisesta riita-asiasta. Hakijan asuminen eri maassa kuin avustajansa ja juttuun liittyvän kansainvälisen säännöstön selvittäminen olivat kuitenkin lisänneet avustajan työmäärää. (Vailla lainvoimaa 13.5.2015) - Uutiset
29.4.2015 11.36
Terveydentila ja sukupuoli ovat tavanomaisin kokemus työsyrjinnälle - oikeuskäytäntöä vuodelta 2014Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueelle tuli vuoden 2014 aikana 226 työsyrjintäepäilyksi kirjattua yhteydenottoa. Valtaosa ilmoituksista koski tilanteita, joissa työnantaja oli päättänyt palvelussuhteen ja työntekijä epäili tämän johtuneen sairauspoissaoloistaan. Tyypillinen yhteydenotto koski koeaikapurkua, joka ajoittui työntekijän sairauspoissaolojen yhteyteen. Myös sukupuoleen liittyvät yhteydenotot olivat melko yleisiä. Näistä noin puolet koski tilanteita kuten koeaikapurkua työnantajan saatua tiedon työntekijän raskaudesta, raskaana ja perhevapaalla olevien irtisanomista ja työhön paluuta perhevapauden jälkeen. - Uutiset
26.3.2015 9.26
Hovioikeus kohtuullisti käräjäoikeudessa työriidan voittaneelle työntekijälle tuomittuja oikeudenkäyntikuluja - hovioikeudessa sovinnon tehneet vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaanHO harkitsi perusteettomasti irtisanotulle työntekijälle KO:n tuomitsemien 7 413 euron oikeudenkäyntikulujen sijasta kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 3 000 euroa. HO:ssa asianosaiset olivat sopineet pääasian ottamatta kantaa vaatimusten perusteisiin. Molemmat asianosaiset olivat luopuneet alkuperäisistä vaatimuksistaan ja siten edistäneet sovinnolliseen ratkaisuun päätymistä. Tähän nähden oli kohtuullista, että asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.3.2015) - Uutiset
20.3.2015 16.31
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon työriidassa, kun Työttömyysvakuutusrahastolle ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksiKoska Työttömyysvakuutusrahastolle ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi TSL 12 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, vaikka sille olisi pitänyt tämä tilaisuus varata, asian käsittelyssä oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu menettelyvirhe. Käräjäoikeuden päätös oli sen vuoksi poistettava. (Vailla lainvoimaa 20.3.2015) - Uutiset
13.3.2015 8.00
Hyvityssakkoja laittomista lakoistaTyötuomioistuin on tuominnut kevään 2015 aikana eri ammattiosastoja hyvityssakkoihin työtaisteluista. Työtaisteluiden syynä on ollut työnantajan päätös vapauttaa irtisanottuja työntekijöitä työntekovelvoitteestaan, työnantajan uudelleen järjestelyihin liittyvät irtisanomiset sekä työvuorojen ja työehtojen muutokset sekä uusien luotsaustehtävien antaminen yhtiön laivanpäällystöön kuuluville työntekijöille. - Uutiset
26.2.2015 10.24
Hovioikeus alensi käräjäoikeudessa palkkasaatavakanteensa hävinneille ja sovinnon hovioikeudessa tehneille työntekijöille määrättyjen oikeudenkäyntikulujen määrän puoleenTyöntekijät olivat hävinneet KO:ssa palkkasaatavia koskevan kanteensa, mutta tehneet työnantajansa kanssa HO:ssa sovinnon KO:n määräämiä oikeudenkäyntikuluja lukuun ottamatta. Oikeudenkäyntiin johtaneet syyt ja työsaataviaan velkoneiden työntekijöiden heikko taloudellinen asema huomioon ottaen HO kohtuullisti työntekijöille maksettavaksi tuomittujen yhtiön oikeudenkäyntikulujen määrän OK 21 luvun 8 b §:n nojalla noin puoleen vaaditusta määrästä eli 8 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 26.2.2015) - Uutiset
5.2.2015 9.25
Hovioikeus: Yliopisto päätti tiedottajan tehtävistä kirjaston suunnittelijan tehtäviin siirretyn työntekijän työsopimuksen työsopimuslain vastaisestiTyöntekijällä katsottiin olleen oikeus kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaan ja kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, kun yliopiston viestintäyksikön työtehtäviä koskevaa työsopimusta ei ollut missään vaiheessa päätetty työsopimuslain edellyttämällä tavalla tai perusteella. Työsopimuksen oli katsottava olleen edelleen voimassa kun yliopisto oli suorittanut suunnittelijan tehtävää koskeneen työsopimuksen koeaikapurun ja päättänyt tämän työsuhteen kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 5.2.2015) - Uutiset
19.12.2014 15.00
Työntekijällä oli oikeus irtisanoa työsuhde päättymään yhtiön laiminlyötyä työaikalain 37 §:ssä säädetyn velvollisuuden kirjata työntekijän tekemät työtunnit ja ylityötunnit - työntekijälle kolmen kuukauden palkkaa vastaava korvausHO katsoi asiassa samoin kuin KO, että työntekijällä oli ollut oikeus irtisanoa työsuhde päättymään yhtiön laiminlyötyä työaikalain 37 §:ssä säädetyn velvollisuuden kirjata työntekijän tekemät työtunnit ja yli työtunnit. Ottaen huomioon, ettei korvattavia ylityötunteja kertynyt maksettavaksi työntekijälle ja yhtiön huonon taloudellisen tilanteen, HO katsoi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 3 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Työntekijän vaatimukset ylityö- ja juhlapyhäkorvauksista hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.12.2014) - Uutiset
18.12.2014 8.15
Johtajasopimuksen välityslauseke esti käräjäoikeutta tutkimasta johtajan työsopimuslain ja yhdenvertaisuuslain nojalla perusteettomasta työsuhteen päättämisestä esittämiä korvausvaatimuksia - osapuolet sopuun hovioikeudessaKO oli jättänyt johtajan kanteen tutkimatta VälimiesL 5 §:n nojalla puuttuvan toimivallan vuoksi asiassa, jossa kantaja oli vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 2 §:n ja yhdenvertaisuuslain 9 §:n nojalla perusteettomasta työsuhteen päättämisestä korvauksena 24 kuukauden palkkaa vastaavan 156 000 euroa ja korvauksena syrjinnästä 17 800 euroa sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 20 856,80 euroa. Asianosaiset ilmoittivat 5.12.2014 HO:lle päässeensä asiassa sovintoon. Asia jäi KO:n päätöksen varaan. (Ratkaisuun ei saa hakea muutosta) - Uutiset
12.12.2014 15.32
Työriidan asiakirjat voitiin määrätä salaisiksi, kun työilmapiirillä ja esimiestoiminnalla oli merkitystä yrityksen elinkeinotoiminnalleKO katsoi, että yrityksen salassapidettäviksi pyytämät oikeudenkäyntiasiakirjat sisälsivät sellaisia tietoja, joiden julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa vastaajayritykselle, ja määräsi ne salaisiksi. - Uutiset
5.12.2014 15.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut velvollinen kouluttamaan irtisanomaansa opettajaa varsin vieraan aiheen opettajan tehtävään - työnantaja laiminlöi kuitenkin yt-lain mukaisen neuvotteluvelvollisuuden kokonaisuudessaanHO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut laiminlyönyt TSL 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan jättäessään tarjoamatta irtisanotulle metsämestarin erikoisammattitutkinnon opetustehtävää hoitaneelle työntekijälle avoinna ollutta luottamusmiesaineiden opettajan tehtävää. Koska työnantajalla oli ollut peruste irtisanoa työntekijän työsuhde taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, oli työnantaja vapautettava sille työsuhteen perusteettoman irtisanomisen johdosta määrätystä korvausvelvollisuudesta työntekijä kohtaan. Oikeudenmukaisen hyvityksen määräksi yt-lain mukaisen neuvotteluvelvollisuuden rikkomisesta arvioitiin 10 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.12.2014) - Uutiset
3.12.2014 17.43
PAM: 26 vuotta osa-aikatyössä - lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevassa kiistassa tuli takkiin käräjilläVastentahtoisesti 26 vuoden ajan osa-aikatyötä tehnyt kaupan myyjä hävisi riidan Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Keskolla oli tuomion mukaan liikkeenjohdollinen syy aina uusien osa-aikaisten palkkaamiseen. Myyjä ja Pamin neuvottelupäällikkö Juha Ojala ihmettelevät tuomiota. - Uutiset
2.12.2014 14.36
Osapuolet sopuun työriidassa, jossa kaupungin oli väitetty tehneen 449 määräaikaista työsopimustaKO oli tuominnut kaupungin maksamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta sekä oikeudenkäyntikulut, kun kaupungilla ei katsottu olleen TSL 1 luvun 3 §:n edellyttämää perusteltua syytä solmia kantajan kanssa määräaikaista työsopimusta eikä toistuvasti peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia eikä myöskään asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen. Kaupunki peruutti valituksensa HO:ssa ilmoittaen osapuolten tehneen sopimuksen asiassa. (Vailla lainvoimaa 2.12.2014) - Uutiset
26.11.2014 14.05
Hovioikeus: Ei näyttöä ravintoloissa työskennelleen työsopimuksen purkamisesta terveydentilan takia - perheyrityksen edustajat eivät syyllistyneet työsyrjintäänKO oli voinut hylätä syytteen, jonka mukaan perheyrityksen työnantajan edustajina toimineet kolme vastaajaa olisivat yksissä tuumin kahden eri yhtiön edustajina asettaneet ilman hyväksyttävää perustetta yhden työntekijän terveydentilan takia eriasemaan muihin työntekijöihin nähden sekä samasta syystä asettanut tämän ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan. Syytteen mukaan vastaajat olisivat purkaneet työntekijänsä työsopimuksen terveydentilan takia. (Vailla lainvoimaa 26.11.2014) - Uutiset
25.11.2014 15.10
Hovioikeus: Irtisanotulle sihteerille korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäSihteerillä, jonka työsuhteen päättämisestä ei ollut näytetty sovitun yhteisesti, eikä päättämisille ollut myöskään näytetty olleen tuotannollista ja taloudellista eikä henkilöstä johtuvaa irtisanomisperustetta, oli oikeus saada kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä viiden kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 25.11.2014)