-
- Työriita
Työriita
- Uutiset
9.2.2024 10.00
Työmarkkinamallia valmisteleva kolmikantainen työryhmä on aloittanut työnsäTyöryhmä työskentelee toukokuun 2024 loppuun ja sen tehtävänä on valmistella mietintö hallituksen esityksen muotoon. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin syyskuussa 2024. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen 1. joulukuuta 2024. - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
11.1.2024 11.10
Eduskunnan kirjasto on julkaissut tietopaketin työrauhalainsäädännön kehittämisestäTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia työehtosopimuslakiin, työsopimuslakiin sekä lakiin työriitojen sovittelusta. Muutokset sisältyvät pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
14.11.2023 14.10
Hovioikeus: Työntekijän työnantajalle maksettavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja työsuhteen päättämisriidassa ei tarvinnut kohtuullistaaK oli käräjäoikeudessa hävinnyt yhtiötä vastaan nostamansa työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevan riita-asian. Käräjäoikeus oli velvoittanut K:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 21.150 euroa täysimääräisesti. Asiassa oli valituksen perusteella kysymys siitä, oliko K oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a tai b §:n nojalla vapautettava velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut tai tuliko niiden määrää kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 14.11.2023) - Uutiset
8.11.2023 16.00
TEM käynnistää työmarkkinajärjestöille suunnatun laajan lausuntokierroksen sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestäLausuntokierros kestää kaksi kuukautta ja päättyy 8.1.2024. Lausuntokierroksen jälkeen työministeri kutsuu työmarkkinaosapuolet uudelleen koolle käymään läpi saatua lausuntopalautetta ja mahdollisia osapuolten välisiä neuvotteluja. - Uutiset
24.10.2023 8.30
Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselleTyörauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. TEM järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. - Uutiset
10.10.2023 11.00
Hovioikeus: Työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia koskevan riidan oikeudenkäynti oli ollut tarpeeton - vaatimus oikeudenkäyntikulujen sovittelusta hylättiinHO:ssa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantaja tarpeettoman oikeudenkäynnin aloittamalla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja toiseksi, johtiko riitaiseksi jääneen kanteenosan peruuttaminen, joksi KO oli tulkinnut sovintosopimuksen ilmaisun kanteesta luopumisesta, vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuseen. HO katsoi, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Oikeudenkäynti oli siten ollut tarpeeton. Ottaen huomioon asian riidattomuus ja lopputulos kantajalla ei ollut ollut riittävän perusteltua syytä oikeudenkäyntiin. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi asian merkitys olisi ollut kantajalle suurempi kuin yhdistykselle sillä tavoin, että tällaiset syyt olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. Asiassa ei ollut kokonaisuutena arvioiden OK 21 luvun 8 b:ssä tarkoitettuja edellytyksiä kohtuullistaa kantajan yhdistykselle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää.(Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
22.5.2023 14.00
Hovioikeus: Vanhustentaloyhdistyksen palveluksesta irtisanotulla talonmiehellä oli oikeus päivystyskorvaukseen - korvauksen määrää ei muutettuHO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä KO:ssa että HO:ssa omana vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 22.5.2023) - Uutiset
11.4.2023 10.00
Hovioikeus: Julkisuutta koskevien lakien mukainen tiedonsaantioikeus ei tarkoita oikeutta saada tuomioistuimen ratkaisuun lisäperusteluja - tietopyyntö hylättiinHakija pyysi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla, että hänelle toimitetaan jäljennös Helsingin HO:n antaman tuomion ja sen liitteenä olevan Helsingin KO:n antaman tuomion siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö sen ohjeen antamisesta, jota työntekijän on katsottu asiassa rikkoneen, siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö, että edes yksi työtovereista olisi sisäistänyt ohjeen ja noudattanut sitä, siitä sivusta, jolta ilmenee näyttö yhteydenottokiellon sisältävän ohjeen antamisesta, sekä siitä sivusta, jolta ilmenee kalenteriin, ryhmähuoneiden siirtämiseen, kasvimaaprojektiin ja kasvatuskeskusteluihin liittyvä työntekijän moitittavaa toimintaa todistava näyttö. (Vailla lainvoimaa 11.4.2023) - Uutiset
7.3.2023 14.05
Hovioikeus jatkoi oikeusavun antamista työriidassa vaaditulla 50 tunnillaAsiassa oli kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja sitä koskevista korvausvaatimuksista. Kantaja oli voittanut asian käräjäoikeudessa, ja työnantaja oli valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. (Vailla lainvoimaa 7.3.2023) - Uutiset
7.3.2023 11.00
Työsuhteen irtisanominen: Hovioikeus hylkäsi yhtiön väitteen uuteen seikkaan vetoamisesta ja siihen liittyvän vaatimuksenKantaja ei ollut valituksessaan vedonnut OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuun uuteen seikkaan siltä osin kuin hän oli katsonut vastaajayhtiöllä olleen velvollisuus selvittää hänen työkykyään irtisanomisaikana. Yhtiön väite ja siihen perustuva vaatimus oli siten hylättävä. - Uutiset
3.2.2023 11.55
Hovioikeus palautti työsuhteen irtisanomisriidan käräjäoikeuteenHovioikeudessa vireillä olevan asian käräjäoikeuteen palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. Palauttaminen sekä sitä koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Palauttamista koskevassa arvioinnissa myös jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla tilanteen mukaan merkitystä (KKO 2020:40, kohta 24 ja KKO 2012:80, kohta 6). HO katsoi, että yhtiön vetoamien perusteiden jääminen asianmukaisesti käsittelemättä käräjäoikeusvaiheessa oli muodostanut sellaisen menettelyvirheen, jonka vuoksi asia oli palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2023) - Uutiset
20.1.2023 16.00
Oikeusapu: Hovioikeus arvioi avustajan tarpeellisia toimenpiteitä sovintoon johtaneenssa työntekijän palkkaetuja koskevassa riita-asiassa- Haastehakemusluonnoksen laatiminen oli edistänyt asian sovinnollista ratkaisua ja oli sen vuoksi ollut asiassa tarpeellinen toimenpide
- Asian laatuun sekä tulkin käyttämiseen nähden kysymyksessä olevan riita-asian hoitamiseen oli perustellusti voinut kulua tavanomaista enemmän aikaa (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
20.1.2023 9.00
Työriitojen sovitteluun muutoksia 1. maaliskuuta 2023 - laki vahvistettuTavoitteena on tukea työrauhaa sekä ehkäistä ja ratkoa erityisesti työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja. Tasavallan presidentti vahvisti torstaina 19.1. lain työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta ja lain oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1. maaliskuuta 2023. - Uutiset
4.1.2023 11.00
Hovioikeus arvioi 6 vuotta 3 kuukautta kestäneen työntekijän palkkaetuja koskevan oikeudenkäynnin viivästyneen valtion vastuulla olevasta syystä käräjäoikeudessa yhdellä vuodellaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 6 vuotta 3 kuukautta, josta käsittely KO:ssa oli kestänyt noin 3 vuotta ja HO:ssa noin 3 vuotta 3 kuukautta muutoksenhakuaika huomioon ottaen. HO katsoi korvattavaksi hyvitykseksi yhden vuoden mittaisen ajan ja näin ollen määrällisesti kantajalle korvattiin hyvityslain 6 §:n mukaisesti 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
22.6.2022 11.40
Hovioikeus hylkäsi pyynnön sovintosopimuksen vahvistamisesta työriidassaVahvistettavaksi pyydetystä sovintosopimuksesta puuttui sovittuun kokonaiskorvaukseen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus sekä korvauksesta tehtävä vähennys. Sen vuoksi sovintosopimusta ei voitu vahvistaa. (Vailla lainvoimaa 22.6.2022) - Uutiset
20.6.2022 11.30
Teemaprekluusiosta työriidasssa - hovioikeus salli uuden todistelun nimeämisenOikeuskirjallisuudessa suhtautuminen teemaprekluusioon on vaihdellut, mutta vallitsevana voidaan pitää kantaa, jonka mukaan teemaprekluusiota noudatetaan enintään rajoitetusti. Teemaprekluusion on katsottu tulevan kyseeseen silloin, kun todistajan uudella teemalla pyritään ilmeisesti kiertämään todistuskeinoprekluusiota. Toisena teemaprekluusion tyyppitilanteena kysymykseen on katsottu voivan tulla ilmeinen shikaanitilanne, jossa todistajan uudella teemalla pyrittäisiin ilmeisesti yllättämään vastapuoli (Timo Saranpää: Teemaprekluusiosta dispositiivisessa riita-asiassa, Defensor Legis 2014, s. 699 ja 700). - Uutiset
9.5.2022 10.19
Työtuomioistuin: Tiedotteen julkaisemista ammattiliiton verkkosivuilla aiotusta työtaistelusta oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenäAmmattiliitto oli julkaissut omilla verkkosivuillaan tiedotteen aiotusta työtaistelusta. Työtuomioistuin katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että tiedotteen julkaisemista oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä, jolla ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosaston ja ammattiliiton lisäksi myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen toteutuneen työtaistelun osalta molemmat tuomittiin hyvityssakkoon.