Todistelu
- Uutiset
12.11.2020 10.32
Ei näyttöä ravintolan wc-kopissa tapahtuneeksi väitetystä raiskauksesta - vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaToisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta 1 v:n 6 kk:n rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta (psyykkinen haitta 2 000 euroa, kärsimys 2 800 euroa). (Vailla lainvoimaa 12.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.17
Kaksi etniseltä taustaltaan Lähi-idästä olevaa nuorta miestä ryösti 15-vuotiaalta pojalta koulun läheisyydessä 40 euroa - hovioikeus arvioi olivatko vastaajat kysymyksessä olevan ryöstörikoksen tekijätAsiassa oli riidatonta, että A:lta oli 29.3.2018 ryöstetty 40 euroa koulun lähistöllä. Tekijöinä oli ollut kaksi etniseltä taustaltaan Lähi-idästä olevaa nuorta miestä. Riidatonta oli myös se, että V1 ja V2 olivat tapahtuma-aikaan oleskelleet koulun lähistöllä. V1:n ja V2:n valitusten johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko heidän näytetty menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla eli olivatko he kysymyksessä olevan ryöstörikoksen tekijät. Kysymys oli erityisesti A:n suorittaman tunnistuksen luotettavuudesta sekä sen merkityksestä näyttönä. HO:n oli lisäksi ratkaistava, voitiinko V1:n ja V2:n esitutkinnassa antamille kertomuksille antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Mikäli syyte katsottiin näytetyksi toteen, oli V2:n osalta kysymys vielä A:lle henkisestä kärsimyksestä suoritettavan vahingonkorvauksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 15.27
Takaa tullut auto törmäsi pysähtyneenä olleeseen autoon - hovioikeus arvioi asianomistajalle aiheutuneita vammoja ja niistä suoritettavia korvauksia sekä oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kantajalle liikenneonnettomuuden 2.3.2010 seurauksena aiheutunut niskan retkahdusvamman lisäksi aivovamma. Lisäksi arvioitavana oli liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvän haitan aste sekä se, oliko kantaja liikenneonnettomuuden seurauksena täysin vai osittain työkyvytön. HO hyväksyi kantajan kanteen niskan retkahdusvamman ja siitä aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokan 5 ja 50 prosentin työkyvyttömyyden osalta. Kanne hylättiin aivovamman osalta, ja vaatimukset hylättiin osittain perusteeltaan ja määrältään haittaluokan ja työkyvyttömyyden osalta. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralainen olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksenAsiassa lausutun perusteella vuokralainen ei ollut näyttänyt, että hän olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen toukokuussa 2018 ja näin ollen hän oli velvollinen maksamaan liikehuoneistosta vuokraa heinä-ja elokuulta 2018. Koska vuokravakuutta oli käytetty kokonaan elokuun ja osittain heinäkuun vuokran lyhentämiseen, vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokrananantajalle heinäkuun vuokrasta maksamatta olevan osuuden. Asian näin päättyessä vuokralaisen vastakanne hylättiin. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajaalle vuokralaisen avustamisesta KO:ssa valtion varoista maksettavaksi määrätyn palkkion osalta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle 5.020 euroa viivästyskorkoineen 5.7.2018 lukien. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 2.495 euroa ja HO:ssa 3.799,70 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
30.10.2020 14.51
M/S Gabriellan portaissa kompastunut ja toisen miehen päälle kaatunut mies ei syyllistynyt vammantuottamukseenVastaaja oli kompastunut laskeutuessaan aluksen portaita ja kaatunut muutamaa askelmaa alempana selkä vastaajaan päin olleen asianomistajan päälle sillä seurauksella, että myös asianomistaja oli kaatunut. Syytteen mukaan vastaajan kaatuminen oli johtunut hänen omasta huolimattomasta menettelystään, johon hänen humalatilansa oli myötävaikuttanut. Asianomistajalle oli kaadetuksi tulemisen ja vastaajan alle joutumisen seurauksen aiheutunut leikkaushoitoa ja pitkän sairausloman vaatinut polvivamma. KO oli katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi portaissa kulkiessaan rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta. Vastaajan esittämän vaihtoehtoisen tapahtumainkulun perusteella, jota vastaan ei ollut esitetty riittävää näyttöä, kysymys oli ollut pikemminkin tapaturmasta. Näin ollen asiassa oli jäänyt varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä ja syyte oli hylättävä. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.10.2020) - Uutiset
28.10.2020 13.43
Unionin tuomioistuin: Yleisölle välittämisen käsite ei kata todisteeksi tarkoitetun suojatun teoksen sähköistä toimittamista tuomioistuimelle yksityishenkilöiden välisessä oikeudenkäynnissäTekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei kyseisessä säännöksessä tarkoitettu yleisölle välittämisen käsite kata todisteeksi tarkoitetun suojatun teoksen sähköistä toimittamista tuomioistuimelle yksityishenkilöiden välisessä oikeudenkäynnissä. - Uutiset
28.10.2020 9.44
Sukupuolielimensä auton avoimesta ovesta paljastanut ei syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön (ään.)Teon lukeminen vastaajan syyksi lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä olisi edellyttänyt, että vastaaja olisi pitänyt seurauksen syntymistä eli sitä että alle 16-vuotias lapsi näkisi hänen seksuaaliset toimensa todennäköisempänä kuin seurauksen syntymättä jäämistä. HO:n tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 28.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 14.00
Hovioikeus arvioi näyttöä toisin kuin käräjäoikeus ja hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäRikoksen syyksilukeminen edellyttää, että tuomioistuin näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan katsoo, ettei syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä (esim. KKO 2002:47, 2004:60, 2013:27, 2013:77). Näyttökynnys ei seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, vaikka suoran ja yksiselitteisen näytön hankkiminen jo tekojen luonteen vuoksi on usein vaikeaa. Koska lähtökohtana on syyttömyysolettama, näytön hankkiminen on syyttäjän tai asianomistajan vastuulla. (KKO 2013:96, kohta 5). Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta 9 kuukauden rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta (psyykkisestä haitasta 5.000 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 4.000 euroa). (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 16.00
Hovioikeus: Poliisiautosta käsin suoritettava tekninen valvonta ei jää teknisen valvonnan määritelmän ulkopuolelleHO totesi toisin kuin KO, että poliisilain 4 luvun 1 §:n 1 momentin teknisen valvonnan määritelmäsäännöksen mukaan ajoneuvo voi olla teknisen valvonnan kohteena eli poliisiautosta käsin suoritettava tekninen valvonta ei jää teknisen valvonnan määritelmän ulkopuolelle. HO katsoi liikennerikkomusta koskevassa tapauksessa, että kysymyksessä oleva valvonta ei ollut ollut laissa tarkoitetulla tavalla jatkuvaa ja toistuvaa vaan satunnaista valvontaa, joka ei ollut edellyttänyt ennakkoilmoitusta. Valvonnalla saatuja todisteita saatiin hyödyntää asiassa. HO katsoi kuten KO, että kirjallisilla todisteilla sekä mittauksen tehneen poliisin kertomuksella oli näytetty, että tapahtumapaikalla oli ollut voimassa aluenopeusrajoitus 40 kilometriä tunnissa. Asiassa mainituin perustein vastaaja oli huolimattomuudesta rikkonut tieliikennelakia kuljettamalla henkilöautoa risteyksessä 48 kilometrin tuntinopeudella liikennemerkillä osoitetulla 40 kilometrin nopeusrajoitusalueella. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 15.00
Talopaketin ostajilla oli perusteltua aihetta luottaa siihen, ettei tiiliverhouskustannusten arvio olennaisesti ylity - käräjäoikeuden tuomiolauselma kumottiinKustannusten olennainen ylittyminen oli johtunut yhtiön huolimattomuudesta kustannusarviota annettaessa. Koska yhtiö ei ollut osoittanut menetelleensä arviota antaessaan huolellisesti, oli kuluttajilla oikeus kohtuulliseen korvaukseen yhtiön huolimattomuudesta aiheutuneen kustannusarvion olennaisesta ylittymisestä. KSL 9 luvussa tai sen esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, miten korvauksen kohtuullisuutta arvioidaan. Ottaen huomioon yhtiön antama kustannusarvio ja toteutuneiden tiiliverhouskustannusten riidaton kokonaismäärä, HO harkitsi kohtuulliseksi korvaukseksi kuluttajien vaatiman 11.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 13.34
Väitös: Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissaSiviili-, hallinto- ja rikostuomioistuimissa käsitellään usein samoja tapahtumia ja ratkotaan samoja oikeudellisia ongelmia. Oikeuskäytännössä nouseekin toistuvasti esiin kysymys siitä, millainen on ratkaisun oikeudellinen merkitys myöhemmässä, toisenlaista prosessimenettelyä noudattavassa oikeudenkäynnissä. OTL Anu Mantila tarkastelee väitöskirjassaan hallinto- ja siviilituomioiden sitovuutta sekä hallintotuomioistuinten oikeus- ja näyttökysymysratkaisujen vaikutusta rikosprosessissa. Miten ja millä kriteereillä ratkaisujen merkitystä tulisi arvioida? Mantilan väitöskirja ”Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissa” esitetään Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi perjantaina 23. päivänä lokakuuta 2020. - Uutiset
9.10.2020 16.00
Ilman avustajaa elatusriitaa hoitaneen isän sallittiin esittää uutta todistelua vielä prekluusion jälkeenkin - käräjäoikeuden käsittelyratkaisu kumottiinAsiassa oli lapsen edun mukaista, että elatusapu määrätään elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaisesti eikä asiaa tarvitse saattaa heti uudestaan vireille. Elatusavun määrääminen puutteellisiin tietoihin perustuen oli kohtuuton seuraamus todistelun ilmoittamisen laiminlyömisestä tässä tapauksessa. Huomioon ottaen asian laatu ja erityisesti se, ettei isällä ollut ollut lainkaan avustajaa KO:ssa HO katsoi, että hänellä oli ollut pätevä aihe vedota todisteisiin vielä KO:n jatketussa valmisteluistunnossa. Sen vuoksi KO:n käsittelyratkaisu oli kumottava. Isän sallittiin esittää nimeämänsä uusi todistelu. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
9.10.2020 10.10
Kantajalla oli todistustaakka työsopimuksen hiljaisesta syntymisestäKantajalla katsottiin väitteen tekijänä olleen paremmat mahdollisuudet näyttää väitteensä toteen kuin vastapuolella, jonka olisi pitänyt osoittaa konkludenttisesti olosuhteiden perusteella syntyneen työsopimuksen olemattomuus todeksi. Mikäli työsopimuksen olemassaolo näytettiin toteen, tuli ratkaistavaksi riitaiset kysymykset siitä, voiko palkkasaatava perustua kantajan väittämin tavoin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä siitä, oliko vastaaja ollut oikeutettu päättämään kantajan työsopimuksen vastauksessa esitetyistä syistä vai ei. KO oli arvioinut asiassa sanottuja seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena ja katsonut, ettei kantaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen ja vastaajayhtiön välillä olisi ollut kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa työsopimus. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa vastaajayhtiöön eikä hänellä siten ollut oikeutta oikeutta kanteessa vaatimiinsa työsopimuslakiin perustuviin saataviin. Kanne oli näin ollen hylättävä. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
7.10.2020 16.00
Millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työanantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli hänet irtisanottaessa ollut iältään 57-vuotias. A:n työura B Oy:n palveluksessa oli jatkunut lähes 30 vuotta. A oli edelleen työttömänä asiaa HO:ssa käsiteltäessä syksyllä 2020, jolloin A täyttää 60 vuotta. Asiassa oli HO:ssa näytön osalta kyse siitä, oliko yhtiön toimitusjohtaja tarjonnut työntekijälle kahdenkeskisessä neuvottelussa Pohjois-Suomen yksikönpäällikön tehtävää jo ennen työpaikkailmoituksen lähettämistä ja jos oli, oliko työntekijä kieltäytynyt tehtävästä. Edelleen riitaista oli, oliko A:lle lähetettyyn työpaikkailmoitukseen liitetty mukaan lappu, jossa oli viitattu mainittuun aiempaan keskusteluun ja kehotettu ottamaan yhteyttä, mikäli työntekijä kuitenkin olisi kiinnostunut ottamaan tehtävän vastaan. Oikeudellisesti kysymys oli siitä, millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä, jotta TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus täyttyisi. A:n vaatimuksen menestyessä kysymys oli lisäksi korvauksen määrästä. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiö ollut tarjonnut työntekijälle työtä TSL 7 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, eikä yhtiöllä näin ollen ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle. Osapuolten keskinäinen lojaliteettivelvollisuus ei puoltanut sen enempää korvauksen alentamista kuin sen korottamistakaan. Työntekijällä oli oikeus saada 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 8.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä - tuomio oli erimielinenAsiassa todetun perusteella HO katsoi, ettei asiassa ollut riittävällä varmuudella selvitetty sitä, että vastaajan olisi tekohetkellä tullut pitää asianomistajan kuolemaa tekonsa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Näin ollen ensisijainen syyte tapon yrityksestä tuli hylätä. Vastaajan syyksi jäi toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen törkeä pahoinpitely. Koska teossa oli käytetty teräasetta ja aiheutettu useita haavoja sekä hengenvaarallinen tila, pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaaja oli aiheuttamalla huolimattomuudellaan asianomistajalle vamman, joka ei ollut ollut vähäinen, syyllistynyt vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 10.32
Oliko äiti syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn - hovioikeus oli erimielinenKO oli syytteen enemmälti hyläten katsonut, että lapsen äiti oli joululoman aikana 29.12.2017 tönäissyt lapsen (A, s. 2006) sohvalle siten, että tämän kylki oli osunut sohvan reunaan ja siten, että menettelystä oli aiheutunut A:lle kipua kylkeen. KO oli lukenut äidin syyksi kaksi lievää pahoinpitelyä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti syyllistynyt hänen syykseen luettuun tekoon sekä oliko hän sillä perusteella velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta. HO katsoi selvitetyksi, että äiti oli syyllistynyt siihen tekoon, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta ja jonka KO oli lukenut hänen syykseen. Äiti oli kuitenkin, toisin kuin KO oli todennut, tuomittava kahden lievän pahoinpitelyn sijasta yhdestä lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017. Eri mieltä olevan jäsen puolestaan katsoi, ettei A:n kertomus yksin riittävässä määrin tukenut syytettä. Kun myöskään muu syytteen tueksi esitetty todistelu ei yksiselitteisesti tukenut syytettä, asiassa jäi varteenotettava epäily äidin syyllistymisestä syytteessä kuvattuun tekoon. Näin ollen syyte lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017 oli hylättävä ja äiti oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 7.20
Syyte luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta hylättiin vanhentuneena ja näyttämättömänä - lääkäri vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaValvira oli rajoittanut vastaajan oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia siten, että hän ei saanut hoitaa potilaittensa kilpirauhassairauksia eikä lisämunuaissairauksia eikä määrätä ensisijaisesti näiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. KO oli katsonut, että vastaaja oli käyttänyt toista lääkäriä välikätenään kiertääkseen Valviran antamaa määräystä ja siten itse hoitanut potilaan kilpirauhassairautta. HO totesi, että syyteoikeus oli nyt esillä olevan syytteen osalta vanhentunut, jos teon ei ollut näytetty tapahtuneen osaksikaan 31.10.2016 jälkeen. Kun syyte, siltä osin, kuin siitä oli HO:ssa enää kysymys, oli asiassa lausutuin perustein jäänyt näyttämättä 31.10.2016 jälkeiseltä ajalta, ja syyteoikeus oli 1.11.2016 edeltävältä ajalta vanhentunut, ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, oliko vastaajan menettely 1.11.2016 edeltävältä ajalta katsottava kilpirauhassairauden hoitamiseksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 10.32
Syyte lähes 14 000 euron työttömyyskassapetoksesta hylättiinVastaaja oli KO:ssa kertonut, ettei ollut itse täyttänyt hakemuksia vaan hakemukset oli täyttänyt vastaajan äiti ja että hän oli tuolloin ollut osa-aikaisesti töissä. Vastaaja oli katsonut, ettei hän ollut tahallaan syyllistynyt asiassa rikokseen. Vaikka vastaaja oli tietoisesti ottanut riskin väärien tietojen kulkeutumisesta ansiopäivärahan maksajalle sallimalla toisen henkilön toimia nimissään, KO oli katsonut kuitenkin nyt rikosasian yhteydessä näyttämättä jääneen, että vastaaja olisi tosiasiassa tiennyt tehtyjen ilmoitusten sisällöstä ja siten voinut pitää vähintään varsin todennäköisenä sitä, että hän erehdyttää työttömyyskassan henkilökuntaa maksamaan hänelle ansiopäivärahaa virheellisin perustein. Kun vastaaja ei näin ollen ollut menetellyt tahallaan, syyte oli hylättävä. Haettuaan muutosta KO:n tuomioon, ja vastaajan vastattua valitukseen, syyttäjä perui valituksensa HO:een. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 13.50
Toisen talvirenkaat muuton yhteydessä erehdyksessä mukanaan vienyt ei syyllistynyt kavallukseenAsiassa mainituin perustein asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaajan tarkoituksena olisi ollut anastaa A:n talvirenkaat. Vastaajan menettely ei siten täyttänyt kavalluksen tunnusmerkistöä. Näin ollen syyte kavalluksesta oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä velvollisuudesta korvata valtiolle rikosuhrimaksu ja todistelukustannukset. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.39
Hovioikeus: Vastaajien ei näytetty huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapselle akuuttia ja pitkäaikaista lääkemyrkytystä ja hengenvaarallista tilaaKO oli tuominnut kaksi vastaajaa törkeästä vammantuottamuksesta 8 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja sen ohessa 50 päiväsakkoa. Lisäksi vastaajat oli velvoitettu korvaamaan yhteisvastuullisesti asianomistajalle törkeästä vammantuottamuksesta aiheutuneesta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 7.000 euroa viivästyskorkoineen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty, että vastaajat olisivat huolimattomuudellaan aiheuttaneet asianomistajalle akuutin ja pitkäaikaisen lääkemyrkytyksen ja hengenvaarallisen tilan. Vastaajat vapautettiin tuomituista rangaistuksista ja suorittamasta vahingonkorvausta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020)