Oikeusteoria
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Sananen konstruktivismista12.7.2021, Asiantuntija-artikkeliKonstruktivismia voidaan pitää pääasiassa kognitivismiin sijoittuvana suuntauksena. Ajattelutavalla on yhtymäkohtia mm. niin analyyttisen filosofian käsitteiden määritelmällisyyttä korostavaan metodologiaan, kuin lähempänä metafysiikkaa vaikuttaviin ongelmiin, missä tehtävämme on kertoa, mitä ja millaisia tulkinta-aktiviteetissa käyttämämme ”skeemat” ja ”systeemit” ovat. Oikeustieteen normatiivinen tiedonintressi, joka itsessään sijoittuu nonkognitivismiin, edellyttää, että...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Tunnistamissäännön referenssimalli26.5.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli on jatko-osa tekstille ”H.L.A. Hartin tunnistamissäännön merkitystulkinnasta”. Tavoitteena on tarkastella Hartin tunnistamissääntöä skemaattisen tulkinnan näkökulmasta. ”Skeemalla” tarkoitetaan esseessä välttämättömimmistä teknisistä termeistä ja periaatteista koostuvaa konstruktiivista periaatetta, jonka ”läpi” lain käsite tulkitaan. Se, miten tunnistamissääntö käsitetään skemaattisesti tulkittuna, määrittelee, millaisena oikeustodellisuus näyttäytyy meille. Hartin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: H.L.A. Hartin tunnistamissäännön merkitystulkinnasta24.5.2021, Asiantuntija-artikkeliHartin kehittelemän oikeuspositivismin ytimeen kuuluu idea viranomaistoimintaa sääntelevästä sekundaarisäännöstä, jonka sisältö vaikuttaa tulevan kahdesta lähteestä: yhtäältä oikeustieteestä, toisaalta viranomaiskäytännöstä itsestään. Esseessä tarkastellaan Hartin sekundaarisäännön erityistapausta ”rule of recognition”. Näkökulmana on säännön merkitystulkinta. Keskeisenä väitteenä on, että Hartin tunnistamissääntö ei ole termi, joka viittaisi ainoastaan merkityksiin validiteetin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Juha Pöyhösen projektikäsite ja kontekstualismin kritiikki30.7.2020, Asiantuntija-artikkeliEsseessä tarkastellaan Juha Pöyhösen (nyk. Juha Karhu) ”Uuteen varallisuusoikeuteen” sisältyvää projektikäsitettä ja sen ominaisuustematiikkaa – toimintaympäristö, riskipositio, intressitaho, kokonaisjärjestely – pragmatismista ja analyyttisesta filosofiasta ammentavan oikeusteorian näkökulmasta. ”Projekti” ymmärretään tällöin hermeneutiikan käsitteeksi, jonka selvittämistehtävä on sukua mm. kontekstualismin, etiikan, oikeustieteen paradigman ja älykkään (rationaalisen)...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Oikeusjärjestelmä, perusoikeudet ja ihmisyyden arvo14.4.2020, Asiantuntija-artikkeliOikeudessa vaikuttaa kaksi laaja-alaista tendenssiä, jotka erotetaan toisistaan periaatteellisesti kategorisella tavalla. Yhtäältä oikeus näyttäytyy kulttuurisidonnaisena ja näin lokaalisena ilmiönä. Tätä käsitystä myötäilevät mm. avoimen normatiivisen semantiikan merkityksen muotoutuminen, perustavat valtapyrkimykset ja inhimillisen haluamiskyvyn rajan ongelma. Toisaalta esiintyy kasvava tarve puhua ”kosmopoliittisista” eli universaaleista oikeuksista, joiden ennakko-olettaminen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Konstruktiivisesti H. L. A. Hartin tunnistamissäännöstä29.1.2020, Asiantuntija-artikkeliH.L.A. Hartin teoksessa ”The Concept of Law” kehittämä tunnistamissääntö kuuluu harvalukuiseen joukkoon teoreettisen oikeustieteen ideoita, jotka kantavat hartioillaan "oikeuspositivismin" ja "modernin oikeuden" käsitteitä. Tunnistamissääntö voidaan ymmärtää yhteiskäsitykseksi, joka viittaa lähemmin kolmeen elementtiin: referenssiin, kompleksiseen tosiasiaan ja kriteerin ongelmaan validiteetin takaajana. Yhden merkityksen valinta voidaan määritelmällisesti käsittää kahden muun...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Askel Kelsenistä Dworkinin suuntaan23.12.2019, Asiantuntija-artikkeliHans Kelsenin, H.L.A. Hartin ja Ronald Dworkinin panosta viime vuosisadan oikeusteoriaan ja -filosofiaan voidaan pitää täysin ohittamattomana. Teoreetikoiden tutkimusohjelmien välillä ei kuitenkaan ole selväpiirteistä ja eksplisiittistä kehityslinjaa, joka yhdistäisi heidän ajatteluaan usein – aiheellisesti – korostettujen erojen sijaan. Esseessä tarkastellaan mahdollisuutta konstruoida tällainen esiin oikeutta ja oikeustiedettä koskevien tulkintojen edellyttämän hermeneutiikan ja sen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMantila, Anu: Tekoäly ja juristin aivot21.10.2019, Asiantuntija-artikkeliOikeusteoreettisessa tutkimuksessa juridista ratkaisutoimintaa on perinteisesti kuvattu monin eri tavoin. Myös tekoälytutkimuksessa tätä mallintamista on tehty jo pitkään, kun juridista ongelmanratkaisua on pyritty siirtämään tietokoneelle. Artikkelissa pohditaan, missä määrin mallintaminen on lisännyt ymmärrystämme oikeudellisesta ratkaisutoiminnasta ja sen luonteesta. Kysymystä pohditaan tekoälytutkimukseen liittyvän koherenssiteoreettisen tutkimuksen tuottaman tietämyksen perusteella....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Hans Kelsenin puhdas oikeusoppi ja latentit instituutiot21.12.2018, Asiantuntija-artikkeliEsseessä tarkastelunalaisena on työväite, jonka mukaan kelsenläisellä lakikäsityksellä on ainakin viidenlaisia yhteyksiä sosiaalisiin tosiasioihin, mistä voidaan puhua riippumatta siitä, minkä sisältöinen laki on. Jos yhteysväite pitää paikkansa, Kelsenin oikeusteorialle oleellinen puhtausväite, eli väite lain ja luonnonoikeuden erosta, siirtyy ongelmaksi siitä, rakentuvatko esiin piirtyvät sosiaaliset tosiseikat yhteyteen vai eroavuuteen luonnonoikeuden kanssa. Viimeksi mainittu...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Markku Helinin "Perusoikeuksilla argumentoinnista"26.3.2013, Asiantuntija-artikkeliEssee käsittelee Markku Helinin artikkelia ”Perusoikeuksilla argumentoinnista”, jossa mm. esitulkitaan perusoikeuksilla argumentointi käsitelainopin piiriin ja kyseenalaistetaan perusoikeussuuntautuneen tulkintatoiminnan asianmukaisuus intersubjektiivisesti jaettavana olevana ja kontrollikelpoisena oppirakennelmana. Essee koostuu kahdesta väittämästä. Ensinnä pyrkimyksenä on riitauttaa se Helinin esittämä tulkintaväite, jonka mukaan perusoikeus voisi esiintyä käsitelainopin edellyttämän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Tasa-arvoperiaatteen teoriaperustasta31.5.2012, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa tarkastellaan tasa-arvoperiaatetta analyyttisen filosofian näkökulmasta. Esseen narratiivissa tasa-arvoperiaate ymmärretään kahtiajakautuneena käsityksenä, missä se eriytyy suppeaan ja laajaan tasa-arvon alakäsitykseen osana oikeusjärjestelmän kokonaiskuvaa. Ensin mainittuna se on vain argumentaatiossa tai kriteerissä oleva ”näkökohta muiden joukossa”. Voimme tällöin muun muassa puhua tasa-arvosta käyttäen hyväksi tavanomaisia oikeusasemailmauksia tai halutessamme...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Sopimus ja dialektinen Hohfeld-Austin-Ryle -teesi4.11.2011, Asiantuntija-artikkeliEsseessä tarkastellaan sopimuksen konstituutio-ongelmaan liittyvää dialektista Hohfeld–Austin–Ryle -teesiä (HAR-teesi), joka on konstruktio mainitun kolmen analyytikon esittämien periaatteiden yhdistelmäksi. Teesi pyrkii avustamaan sopimuksen konstituutiota käsittelevää dialektiikkaa Hohfeldin korrelaatio- ja oppositiosuhteiden teorian lausetason tulkinnan, Austinin kiellon periaatteen määritelmän, ja Rylen lauserunkoidean avulla. HAR-teesi on tyypillinen oikeusteoreettinen opinkappale....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Kolme huomautusta punnintamallista21.10.2010, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan kriittisesti periaatteiden tai argumenttien punnintamallia. Periaatteella oletetaan tarkoitettavan Alexyn esittämää optimointi-ideaa ja punnintamallilla Jonkan esittämää käsitystä jonkin ratkaisun puolesta ja vastaan puhuvien näkökohtien yhteensovittamisesta. Tarkasteltavat huomautukset ovat: (1) argumentti ja kielen tarkoittavuuden ongelma, (2) argumentti ja käsitteellinen mahdollisuus ratkaisulauseeseen, (3) malli ja punninnan käsite.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Hiljaisesta tekijän tiedosta14.6.2010, Asiantuntija-artikkeliHiljaisesta tekijän tiedosta (tacit knowledge) on puhuttu oikeustieteen teoreettisessa osassa eräänlaisena tietomme raja-aluetta kuvaavana käsityksenä. Käsitystä ”hiljainen tieto” voidaan luonnehtia esimerkiksi kokemukselliseksi tiedoksi, ”ei-kielelliseksi” vastausaktiksi, opiksi ei-oppimuotoisesta tiedosta, kvaliteetiksi tiedoksi kutsumamme alueen ei-objektiivisuudesta (subjektin itsensä ongelma), tai erityiseksi tulkinnalliseksi tai ymmärtäväksi tiedoksi , joka ei itsessään täytä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Juha Pöyhösen "toimintaympäristö" käsitteestä18.5.2010, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan Juha Pöyhösen teoksessa ”Uusi varallisuusoikeus” (2000) esiintyvää ”toimintaympäristön” käsitettä. Kirjoittaja pyrkii esittämään käsitteestä yleiseen kielifilosofiseen taustaan palautuvan tulkinnan, jonka tiedonintressi on erityisesti siinä, mitä ”voimme” käsitteellä tehdä, ja mitä ”emme voi”.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Sopimus ja deskriptiivinen teoria6.11.2009, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa esitetään eräitä näkökohtia sanaa ”sopimus” koskevasta kielenkäytöstä, kun rajoitutaan oikeustieteen piirissä esiintyvään kieleen. (Edilex-toimitus)