• PDF

Oikeusjärjestelmä, perusoikeudet ja ihmisyyden arvo

Artikkelit 14.4.2020, Asiantuntija-artikkeli

Oikeudessa vaikuttaa kaksi laaja-alaista tendenssiä, jotka erotetaan toisistaan periaatteellisesti kategorisella tavalla. Yhtäältä oikeus näyttäytyy kulttuurisidonnaisena ja näin lokaalisena ilmiönä. Tätä käsitystä myötäilevät mm. avoimen normatiivisen semantiikan merkityksen muotoutuminen, perustavat valtapyrkimykset ja inhimillisen haluamiskyvyn rajan ongelma. Toisaalta esiintyy kasvava tarve puhua ”kosmopoliittisista” eli universaaleista oikeuksista, joiden ennakko-olettaminen edellyttää välttämättä järjen argumenttien käyttöä (tietämiskyky).

Esseessä tarkastellaan kriittisesti väitettä, jonka mukaan perusoikeuksien argumentaatioteoreettisena taustana olisivat ainoastaan haluamiskyvyn argumentit. Perusoikeudet velvoittaisivat tällöin ainoastaan, jos yhteisön enemmistö jakaa ne arvouskomuksina. Perusoikeuksien taustalle voidaan muotoilla myös järjen argumentti, jota esseessä nimitetään ”ihmisyyden arvon argumentiksi” (ks. kootusti s. 21). Tarkastelu pitää ihanteenaan puhtaasti tietämiskyvyn mukaista perustelua. ”Tulkintatiedon” luonnontieteisiin verrattuna selvästi suuremmasta epävarmuudesta (indeterminismistä) seuraa, että myös ihmisyyden arvon argumentti on alisteinen kriittiselle arvioinnille. Argumentin oma pätevyys hakee jalansijaa loogisesti pätevän argumentin ja yhteisöllisesti jaettuun arvouskomukseen perustuvan argumentin ”välimaastosta”.

Ihmisyyden arvon argumentti korostaa oikeusarvoista sananvapauden merkitystä. Tästä syystä voidaan myös sanoa, että kyseessä ei ole ainoa mahdollinen tapa esittää kulkuväylä perusoikeuksiin. Essee päättyy pohdintoihin kestävän kehityksen arvon sijoittumistavasta oikeusjärjestelmässä, mitä voidaan pitää eräänä keskeisimmistä juridisista kysymyksistä kuluvalla vuosikymmenellä.

Asiasanat
• Demokratia - Etiikka - Ihmisoikeudet - Kestävä kehitys - Kieli - Oikeusfilosofia - Oikeusteoria - Perusoikeudet - Sananvapaus

Lisätiedot
• Edilex-sarja 2020/12