-
Ympäristörikos
- Luonnonsuojelurikos
- Rakennussuojelurikos
- Ympäristön turmeleminen
- Ympäristörikkomus
Ympäristön turmeleminen
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.12.2009/1672 Merenkulun ympäristönsuojelulaki
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- 48 luku 1 §
- törkeä ympäristön turmeleminen 48 luku 2 §
- tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen 48 luku 4 §
- ulkomaiselta alukselta talousvyöhykkeellä tehty ympäristörikos 48 luku 10 §
- Lakikirjasto > Ympäristöjuridiikka* Belinskij, Antti – Salila, Jari – Salokannel, Veera: Oikeustapauksia Euroopan unionin tuomioistuimesta, korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudestaYmpäristöjuridiikka 1/2024 s. 84 – 108, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Ympäristöjuridiikka* Paukku, Eelis: Ympäristörikosten rikoshyödystä – liiketaloudellinen näkökulma rikoshyötyynYmpäristöjuridiikka 1/2024 s. 56 – 79, Asiantuntija-artikkeli
- EHS-säädösseurantaUusi muutoslaki rikoslain 48 luvun 1 ja 6 §:n muuttamisestaSäädösnumero: 769/2023
Julkaisupäivä: 21.6.2023 - Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaHollo, Erkki J.: Sota ympäristö- ja ilmastostrategian modifioijanaYmpäristöjuridiikka 2/2022 s. 3 – 7, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Paukku, Eelis: Ympäristörikollisuus – taloudellista rikollisuutta vai puhdasta välinpitämättömyyttä?Defensor Legis 2/2022 s. 481 – 502, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHeiskanen, Sanna: Turvetuotannon sijoittaminen YSL 13 §:n mukaan ja vastakkain asettuvat soiden suojelua ja hyödyntämistä koskevat arvot1.2.2021, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHovi, Heta: Oikeushenkilön rangaistusvastuu ympäristörikoksissa – vertailussa Suomen ja Yhdysvaltain rangaistusvastuumallit1.7.2020, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisKokko, Kai: Oikeustapauskommentti KKO 2019:102 – Ympäristörikos, ympäristön turmeleminen, laillisuusperiaateDefensor Legis 2/2020 s. 277 – 287, Oikeustapauskommentti
- EHS-säädösseurantaYmpäristönsuojelulaissa laajennettiin viranomaisten toimivaltaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä ja rajoittamisessaSäädösnumero: 1077/2018
Julkaisupäivä: 17.1.2019 - EHS-säädösseurantaRikoslakiin lisättiin seuraukset EU:n aluskierrätysasetuksen rikkomisestaSäädösnumero: 761/2018
Julkaisupäivä: 24.9.2018 - EHS-säädösseurantaRikoslakiin lisättiin säännökset elohopea-asetuksen rikkomisestaSäädösnumero: 760/2018
Julkaisupäivä: 24.9.2018 - Lakikirjasto > ArtikkelitRuohonen, Janne: Osakeyhtiön hallituksen jäsenet syyllistyivät ympäristön turmelemiseen laiminlyömällä velvollisuutensa hallituksen jäseninä – hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuuden arviointia (KKO 2016:58 Ään.)21.4.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KKO 2016:58. Osakeyhtiön tuotantolaitos valmisti perunahiutaleita. Tuotantolaitokselta oli lähialueille päästetty perunamultalietettä, joka oli haitallista ympäristölle. Tapauksessa tuli arvioitavaksi, olivatko osakeyhtiön hallituksen jäsenet A ja B syyllistyneet rikoslaissa säädettyyn ympäristön turmelemiseen laiminlyömällä velvollisuutensa osakeyhtiön hallituksen jäseninä. Yhtiölle oli myönnetty ympäristölupa A:n ja B:n toimikaudella. KKO:n mukaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRankinen, Juho: KKO 2016:58 – Tuottamusopin katvealueilla9.11.2016, OikeustapauskommenttiKirjoituksessa käsitellään korkeimman oikeuden tapausta 2016:58, joka koskee osakeyhtiön toiminnasta seuranneeseen ympäristön turmeltumiseen liittyvän rikosvastuun rajoja osakeyhtiössä toimineiden eri yksilöiden välillä. Tapauksen voidaan nähdä nostavan esiin tiettyjä ongelma- ja aukkokohtia nykyisissä rikosoikeudellista vastuunjakoa ja tuottamusta koskevissa opeissamme. Ennen kaikkea käsitellään tuottamusopillisia teemoja. Yhtiön sisäistä vastuunjakoa ja eri toimijoiden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRankinen, Juho: Talvivaara – Kainuun käräjäoikeuden tuomio 16/11968514.6.2016, OikeustapauskommenttiKirjoittaja esittelee oikeustapauskommentissaan lyhyesti Kainuun käräjäoikeuden tuomion 16/119685 keskeiset pääkohdat sekä arvioi tuomiota ja nostaa siitä esiin kahteen erityyppiseen törkeysarviointiin liittyvän problematiikan. Kirjoitus keskittyy ennen kaikkea syyksilukemiseen jättäen muun muassa rangaistuksen mittaamiseen ja konfiskaatioon liittyvät mielenkiintoiset kysymykset tarkastelun ulkopuolelle. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > Defensor LegisRuohonen, Janne: Oikeustapauskommentti ratkaisusta KKO 2016:58 (Ään.) – Ympäristön turmeleminen – Osakeyhtiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuusDefensor Legis 6/2016 s. 1021 – 1034, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaAiraksinen, Jussi: Ympäristönsuojelulain 13 §:n mukainen sijoituspaikkaeste turvetuotannolleYmpäristöjuridiikka 4/2015 s. 54 – 87, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKorkeakoski, Päivi: Vastuu vanhasta pohjaveden pilaantumisesta: Puhdistamisvastuun määräytyminen ympäristövahinkolain voimaantuloon 1.6.1995 saakka aiheutuneissa pohjaveden pilaantumistapauksissa8.5.2012, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaUtter, Robert: Eräistä ympäristönsuojelulain toissijaiseen puhdistamisvastuuseen liittyvistä kysymyksistäYmpäristöjuridiikka 1/2010 s. 82 – 94, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisKirveskari, Eeva: Kohtuullinen puhdistamisvastuuDefensor Legis 5/2009 s. 804 – 827, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesPirjatanniemi, Elina: KKO 2008:33 – Oikeushenkilön rangaistusvastuu puntarissaLakimies 4/2008 s. 655 – 666, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPirjatanniemi, Elina: Vihertyvä rikosoikeus – Ympäristökriminalisointien oikeutus, mahdollisuudet ja rajat16.4.2007, Väitöskirja
- Lakikirjasto > Muut julkaisut Pennanen, Jaana (toim.): Ympäristölainsäädännön laillisuusvalvonta - erityisesti ympäristönsuojelulain näkökulmasta 23.5.2006
- Lakikirjasto > Defensor LegisVanamo, Marja: Vastuu ympäristörikoksestaDefensor Legis 3/2006 s. 441 – 459, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisNissinen, Matti: Ympäristörikoksista käytännössäDefensor Legis 4/2003 s. 620 – 639, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKuusiniemi, Kari: Ympäristörikos, yhteisösakko ja yksilörangaistus15.3.2001, OikeustapauskommenttiYmpäristörikoksia koskevat säännökset sisällytettiin rikoslain 48 lukuun vuonna 1995. Uudistuksen lähtökohtana oli ympäristön merkityksen tunnustaminen ja sen kohottaminen itsenäiseksi oikeushyväksi rikoslainsäädännössä. Aiemmin ympäristörikossäännökset olivat olleet hajallaan sektorikohtaisen ympäristölainsäädäntömme eri osissa. Samaan aikaan vuonna 1995 rikoslain 9 lukuun otettiin aivan uudentyyppiset säännökset oikeushenkilön rangaistusvastuusta. Artikkelissa tarkastellaan kahden eri...
- Lakikirjasto > OikeustietoPirjatanniemi, Elina: Ympäristön turmeleminen ja yhteisösakkoOikeustieto 2/2001 s. 7 – 9, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
14.3.2024 15.58
Tuomiovirhekantelu ympäristön turmelemista koskevassa asiassa: Hovioikeus kumosi ja palautti käräjäoikeuden tuomion yksityisoikeudellisten korvausvaatimusten ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osaltaSyyttäjä oli käräjäoikeudessa toimitetun pääkäsittelyn jälkeen ilmoittanut luopuvansa toissijaisista rangaistusvaatimuksista syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi. Hovioikeuden päätöksessä mainituista korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenevien oikeusohjeiden perusteella käräjäoikeuden olisi tällaisessa tilanteessa tullut selvittää, onko asianomistajien tarkoituksena ollut vaatia vahingonkorvausta syyteoikeuden vanhentumisesta huolimatta ja antaa ratkaisunsa asianomistajien vaatimuksista tai siirtää vaatimukset riita-asiana käsiteltäviksi. Kun käräjäoikeus ei ollut näin menetellyt, asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. (Vailla lainvoimaa 14.3.2024) - Uutiset
4.9.2023 11.22
Hovioikeus lainkonkurrenssista: Vastaajan syyksi luettu törkeä ympäristön turmeleminen ei sisältänyt törkeää petosta, vaan se oli luettava syyksi erikseenSen puolesta, että menettely tulisi tässä tapauksessa lukea syyksi vain törkeänä ympäristön turmelemisena, puhui se, että toiminta, jossa sellaisenaan oli kysymys yhdestä tapahtumien kulun kokonaisuudesta, oli perustunut yhteen ja samaan tahtotilaan. Sovellettavien säännösten rikostunnusmerkistöt kuitenkin merkittävästi erosivat toisistaan. Törkeä ympäristön turmeleminen edellyttää, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavuudeltaan ympäristön pilaantumiseen rinnastettavaa muuttumista. Törkeä petos taas edellyttää taloudellisen hyödyn tavoittelemista toista erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä. Lisäksi säännöksillä suojellaan eri oikeushyviä. Ympäristörikoksissa suojeltava oikeushyvä on ympäristö, kun taas petosrikoksissa suojeltava oikeushyvä on omaisuus ja luottamus sopimussuhteisiin. Säännösten rikostunnusmerkistöjen ja niillä suojattujen oikeushyvien erilaisuus huomioon ottaen T:n menettely kohdassa 2, törkeässä petoksessa, ei sisältynyt kohdan 1 tekoon, törkeä ympäristön turmeleminen, vaan se oli luettava syyksi erikseen. (Vailla lainvoimaa 4.9.2023) - Uutiset
28.6.2023 11.01
Hovioikeus: Ajoneuvoja ja muita esineitä kiinteistöllään säilyttäneen menettely täytti ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön - tuomittu 70 päiväsakon rangaistus alennettiin 40 päiväsakkoonHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ajoneuvoja ja muita esineitä kiinteistöllä säilyttäessään menetellyt jätelaissa säädetyn roskaamiskiellon vastaisesti siten, että hänen menettelynsä täytti ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys oli rangaistuksen mittaamisesta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2023) - Uutiset
8.6.2023 11.50
Hovioikeus: Ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön täyttyminen ja liiketoimintakieltoTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun syyksilukemisen osalta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen H:lle ja L:lle tuomitun rangaistusseuraamuksen, 70 päiväsakkoa, osalta ei ollut. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi vaatimukset vastaajien liiketoimintakieltoon määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 8.6.2023) - Uutiset
1.3.2023 11.10
OTT, rikosoikeuden dosentti Tarja Koskela: Millaisia ovat suojeltuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat rikokset Suomessa?Suomessa kulttuuriympäristön suojelu jaotellaan kolmeen osaan: rakennussuojeluun, muinaismuistojen suojeluun ja rakentamisen sääntelyyn. Rikosoikeuden dosentti ja Editan Ympäristörikokset-teoksen toimittaja Tarja Koskela avaa, millaisia suojeltuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat rikokset tyypillisesti ovat. - Uutiset
18.1.2023 11.45
Hovioikeus: Ympäristön turmeleminen, rangaistuksen mittaaminen, menettämisseuraamus ja liiketoimintakieltoA:n ja hänen myötäpuoliensa yhteisen valituksen johdosta kysymys oli hovioikeudessa siitä, oliko A:n menettely ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista, ja siten siitä, täyttikö hänen menettelynsä ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön. Mikäli vastaus tähän kysymykseen oli myönteinen, kysymys oli myös rangaistuksen mittaamisesta, menettämisseuraamuksesta ja liiketoimintakiellon edellytyksistä. (Vailla lainvoimaa 18.1.2023) - Uutiset
13.1.2023 15.31
Hovioikeus: Mitä tarkoittaa ”on omiaan aiheuttamaan” ympäristön turmelemisessaKuten käräjäoikeus oli todennut, tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä, että vahinkoa on todella syntynyt. Ilmaisulla ”on omiaan aiheuttamaan” viitataan menettelyn abstraktiseen vaarallisuuteen. Säännöksen soveltamisedellytyksiä selvitettäessä olisi harkittava, onko teko luonteeltaan sellainen, josta yleensä aiheutuu ympäristön pilaantumisen tai roskaantumisen vaaraa taikka vaaraa ihmisten terveydelle. Tässä harkinnassa voi olla vaikutusta myös sillä, miten vakava olisi ollut mahdollisesti kysymykseen tuleva vahinko. Teko on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, jos tekoon teon hetkellä sitä tarkastellen liittyy huomioon otettava mahdollisuus sanotun seurauksen syntymiseen. (Vailla lainvoimaa 13.1.2023) - Uutiset
17.11.2022 16.00
Hovioikeus yrityksen öljyvuodosta: Vastaajaan kohdistettu syyte törkeästä ympäristön turmelemisesta oli kaikilta osin hylättävä samoin kuin yhtiöön kohdistettu vaatimus yhteisösakon tuomitsemisestaYhteenvetona A:n rikosvastuun osalta hovioikeus katsoi, ettei A ollut laiminlyönyt huolehtia muutostöiden organisoinnista ja vastuuttamisesta tai aluepäällikön sijaistamiseen liittyvästä tehtävän- ja vastuunjaosta siten, että hänen voitaisiin miltään osin katsoa törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttaneen yhtiön toiminnassa tapahtuneita laiminlyöntejä ja törkeällä huolimattomuudellaan saattaneen tai päästäneen ainetta ympäristöön rikoslain 48 luvun 1 §:ssä edellytetyllä tavalla. A:han kohdistettu syyte törkeästä ympäristön turmelemisesta oli näin ollen kaikilta osin hylättävä. Tuomiossa mainituin perustein hovioikeus katsoi asiassa myös jääneen näyttämättä, ettei yhtiön toiminnassa olisi noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhtiöön kohdistettu vaatimus yhteisösakon tuomitsemisesta oli siten hylättävä. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 17.11.2022) - Uutiset
26.10.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet ympäristön turmelemisesta – toinen vastaaja syyllistyi vesilain rikkomiseen - Uutiset
8.6.2022 13.10
Hovioikeus arvioi rikoshyödyn määrää ympäristön turmelemisessa - Uutiset
28.1.2022 10.35
Hovioikeus arvioi menettämisseuraamuksen kohtuullisuutta ja määrää ympäristön turmelemisessaMenettämisseuraamuksen kohtuullistamista arvioidessaan hovioikeus otti ensinnäkin huomioon, että A:ille heidän menettelynsä ansiosta aiheutunut kustannusten säästö oli ollut noin 15.000 euroa. Hyödyn määrää ei ollut siten pidettävä vähäisenä. Käräjäoikeus oli katsonut A:iden toiminnan olleen tietoista ja menettelystä seuranneen säästön koituneen nimenomaan A:iden hyväksi. Tuomiossa mainitut seikat eivät myöskään tukeneet sitä, että hyöty tulisi jättää kokonaan tuomitsematta. Käräjäoikeus oli kohtuullistanut menetettäväksi tuomittavan hyödyn määrän neljännekseen A:iden saamasta hyödystä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen kohtuullistamisen osalta eivätkä A:iden valituksessaan ja lausumissaan esille tuomat seikat antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Menettämisseuraamus ei myöskään muodostu A:ille rangaistuksen luonteiseksi seuraamukseksi. Käräjäoikeuden tuomiota 3.750 euron menettämisseuraamuksesta ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 28.1.2022) - Uutiset
14.12.2021 12.14
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ympäristön turmelemista koskevien syytteiden hylkäämisestä – yhtiölle myös 100.000 euron yhteisösakko ja rikoshyötynä valtiolle 2.505.293,56 euroaHovioikeudessa oli kysymys ensinnä siitä, oliko tekoaikana voimassa olleiden ympäristölupien varastointimäärän rajoittamista koskeva lupamääräys koskenut myös X Oy:n varastoimaa Betoroc-mursketta ja oliko lupamääräystä siten varastointimäärät ylittämällä rikottu. Mikäli yhtiö oli menetellyt ympäristöluvan vastaisesti, kysymys oli siitä, olivatko vastaajat menetelleet tahallisesti tai törkeän huolimattomasti sekä oliko menettely ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mikäli vastaajien katsottiin syyllistyneen ympäristön turmelemiseen, kysymys oli vielä rangaistuksen määräämisestä ja rikoshyödyn menettämisestä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2021) - Uutiset
12.10.2021 10.00
Hovioikeus arvioi rikoshyödyn määrää ja sen kohtuullistamista törkeässä ympäristön turmelemisessaAsiassa ei voitu arvioida saatua hyötyä eli väitettyjä kustannuksia vastaaja A:n väittämin tavoin siten, että hyödyn eli väitettyjen kulujen määrä olisi niiden kustannusten suuruinen, jotka hänelle olisivat aiheutuneet, mikäli hän olisi toimittanut jätteet pois niitä kiinteistöllä säilyttämättä. A:n syyksi oli lainvoimaisesti luettu menettely, jossa hän oli tuonut jätteet kiinteistöilleen, niitä siellä säilyttänyt ja ne osin sinne hylännyt. Mikäli hän olisi menetellyt nyt esittämällään vaihtoehtoisella tavalla, ei rikosta olisi tapahtunut eikä hän olisi rikoshyötyä saanut. A velvoitettiin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä käräjäoikeuden tuomitseman 155.340 euron asemesta 144.620 euroa, eikä sitä kohtuullistettu. (Vailla lainvoimaa 12.10.2021) - Uutiset
28.9.2021 11.45
Hovioikeus ympäristön turmelemisestaHovioikeus totesi muun muassa, että A oli hänen syykseen luetuilla menettelyillään syyllistynyt:
(1) kohdissa 1 ja 3 kerrottujen rikosten osalta yhteen ympäristön turmelemiseen 1.1.2012–2.2.2018, ja
(2) kohdassa 2 kerrotun rikoksen osalta ympäristön turmelemiseen 1.9.2015–9.11.2017. (Vailla lainvoimaa 28.9.2021) - Uutiset
24.9.2021 8.02
Syyte ympäristön turmelemisesta urakan suorittaneen yhtiön vastaavaa työnjohtajaa vastaan ei menestynyt hovioikeudessakaanTuomiossa ilmenevin tavoin hovioikeus päätyi siihen, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut A:n törkeästä huolimattomuudesta saattaneen, päästäneen tai jättäneen ympäristöön ainetta tai muuta sellaista ilman vesilaissa edellytettyä lupaa tai vastoin ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskieltoa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut syytteen hylkäämisen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021) - Uutiset
30.8.2021 13.14
Hovioikeus alensi ympäristön turmelemisesta tuomittua sakkorangaistusta ja yhtiön valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä menetettävää määrääVastaajan menettely ei ollut erityisen moitittavaa ottaen huomioon, että eri viranomaisten toiminta asiassa oli uskottavasti voinut hämärtää hänen käsitystään siitä, oliko toiminta kiinteistöllä ollut sallittua vai ei. Teon moitittavuutta vähensi myös se, että X Oy oli hyväksytty jätetiedostoon ELY-keskuksen vuonna 2012 antamalla päätöksellä, jonka nojalla yhtiöllä oli ollut oikeus jätteen keräämiseen ja kuljettamiseen. Rangaistusta alentavana seikkana voitiin edelleen ottaa huomioon se, että asian tultua ilmi kiinteistö oli siivottu ympäristöviranomaisen ohjeita noudattaen. Alueen siivoamisen jälkeen oli lisäksi todettu, ettei toiminnasta ollut aiheutunut konkreettista ympäristön pilaantumista, vaikka abstraktin vaaran edellytys olikin asiassa täyttynyt. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden vastaajalle tuomitsemaa 90 päiväsakon sakkorangaistusta oli alennettava. Oikeudenmukaisena seuraamuksena hänen syykseen luetusta ympäristön turmelemisesta oli pidettävä 45 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta. Hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa menettämisseuraamuksen tuomitsemista ei ollut rikoshyödyn määrä huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. X Oy tuomittiin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä käräjäoikeuden tuomitseman 50.000 euron sijasta 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2021) - Uutiset
6.7.2021 11.29
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemisesta, syytteen tarkistamisesta, syyteoikeuden vanhentumisesta, rikoshyödyn menettämisestä, vahingonkorvausvelvollisuudesta ja oikeudenkäyntikuluistaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että A:n menettelyssä oli ollut kysymys yhdestä jatketusta teosta eikä syyteoikeus ympäristön turmelemisesta ollut vanhentunut. A oli harjoittanut syytteessä tarkoitettua maansiirtotoimintaa ja maa-aineksen varastointia jo ennen ympäristöluvan myöntämistä. A oli ympäristöluvan voimassaolon aikana ja sen raukeamisen jälkeen toiminut ympäristöluvan määrittämien toiminta-aikojen ulkopuolella ja määrät ylittäen. A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista ja muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista sekä vaaraa terveydelle ja A oli menetellyt tahallisesti. A:ta ei voitu tuomita menettämään sitä taloudellista hyötyä, jonka hänen rikollinen toimintansa osakeyhtiön lukuun oli mahdollisesti yhtiölle tuottanut. Yhtiön taloudellinen asema sekä kysymyksessä olevan rikoksen laatu ja pitkäkestoisuus huomioon ottaen asiassa ei ilmennyt aihetta kohtuullistaa yhtiön menettämisseuraamusta. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi aiheutetusta ympäristövahingosta K:lle 30.000 euroa ja G:lle 20.000 euroa. (KKO:ssa; VL:2022-36) - Uutiset
12.2.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristön turmelemisesta – syyteoikeus ympäristörikkomuksesta oli vanhentunutSäiliöstä ei ollu vuotanut nestettä maaperään. Lisäksi lainvastaisesti säilytettyä nestettä ei ollut kovinkaan paljon ja sen dietyleeniglykolin pitoisuutta ei ollut selvitetty. A:n menettelyn ympäristölle tai terveydelle aiheuttama vaara oli menettelyn suhteellisen pitkästä kestosta huolimatta ollut vähäinen. A oli myöhemmin siivonnut alueen. A oli toisaalta tavoitellut toiminnallaan taloudellista hyötyä eli kustannusten säästöä. Hovioikeus katsoi tästä huolimatta, että ympäristön turmeleminen oli kokonaisuutena arvostellen ollut vähäinen. Menettelyssä oli siten kysymys ympäristörikkomuksesta. Ympäristörikkomuksesta säädetty ankarin rangaistus on kuusi kuukautta vankeutta. Rikoksen syyteoikeus vanhenee siten rikoslain 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti kahdessa vuodessa rikoksen tekopäivästä lukien. Tekoaika oli päättynyt vuonna 2017. A:lle oli annettu tässä asiassa haaste tiedoksi alkuvuodesta 2020. Syyteoikeus ympäristörikkomuksesta oli näin ollen vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
22.1.2021 8.25
Omakotitalon varttikatteen pesussa asbestia levisi ympäristöönOulun käräjäoikeus on tuominnut oululaisen rakennusliikkeen yrittäjän/toimitusjohtajan 40 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta sekä ympäristön turmelemisesta. Käräjäoikeus tuomitsi myös asbestipesua tehneen työntekijän ympäristön turmelemisesta 30 päiväsakkoon. (Lainvoimainen) - Uutiset
14.12.2020 13.21
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin yhtiön ja sen johdon syyllistyneen ympäristön turmelemiseen: yhteisösakko ja ehdollista vankeuttaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko yhtiön ja jätevedenpuhdistamon välistä viemäriä pidettävä ympäristölainsäädännön mukaisena ympäristönä ja olivatko lupaehdot ylittävät päästöt yhtiön ja jätevedenpuhdistamon väliseen viemäriin konkreettisesti vaikeuttaneet jätevedenpuhdistamon toimintaa ja lisänneet kuormitusta Loimijoessa. Vielä hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A toiminut asiassa tahallaan tai törkeän huolimattomasti aiheuttaessaan väitettyä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lopuksi oli kysymys rangaistusten mittaamisesta ja muista rikosoikeudellisista seuraamuksista. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 12.14
Hovioikeus: Ympäristön turmeleminenPatamäentien kiinteistön osalta kysymys oli ensinnäkin siitä, oliko menettely ollut ympäristöluvan vastaista. Kantajien mukaan luvassa määritelty metalliromun käsittelykapasiteetti oli ylitetty. Puolustuksen mukaan kiinteistöllä varastoitava metalliaine ei ole jätettä, vaan raaka-ainetta. Kiinteistöllä ei ollut harjoitettu ympäristöluvassa tarkoitettua romun käsittelyä yli kahteenkymmeneen vuoteen. Toiseksi Patamäentien osalta oli kysymys siitä, oliko kiinteistöllä varastoitu ja käsitelty romuajoneuvoja, koneita ja laitteita, joissa osassa oli ollut moottoreissa öljyt sisällä ja oliko tämä menettely ollut romuajoneuvoja koskevien säännösten vastaista. Puolustuksen mukaan kysymys oli ollut kunnostettavista museoajoneuvoista. Kolmanneksi oli kysymys siitä, oliko jätteiden varastointi ollut hallitsematonta ja/tai oliko siitä aiheutunut roskaamista. Menettelyn ympäristövaikutusten osalta oli vielä kysymys siitä, sijaitseeko kiinteistö pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Borgintien osalta kysymys oli siitä, oliko kiinteistöllä varastoitu ja käsitelty romuajoneuvoja, koneita ja laitteita sekä muuta metalliromua ilman vaadittavaa ympäristölupaa. Puolustuksen mukaan kiinteistöllä oli harjoitettu autojen entisöimistä, joka ei edellytä ympäristölupaa. Kiinteistölle ei ollut tuotu metalliromua, vaan romua oli löytynyt kiinteistön aikaisempien omistajien jäljiltä. Mahdolliset löydökset olivat johtuneet kiinteistön siivoustoimenpiteistä. Riidatonta oli, että kiinteistö oli viranomaisen vaatimuksesta siivottu asianmukaisella ja hyväksytyllä tavalla. ELY-keskus oli toisaalta katsonut, että siivoustoimenpiteisiin olisi tullut ryhtyä aikaisemmin A:n omistusaikana ja että toiminta oli aiheuttanut ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Lisäksi oli kysymys siitä, oliko kiinteistöllä poltettu jäteöljyä. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
23.10.2020 9.15
Pirkanmaan ELY-keskus: Ympäristön turmelemisesta käräjäoikeuden rikostuomio ja iso lasku – pilaantuneen alueen puhdistaminen tulee kalliiksi Ympäristön pilaaminen ja turmeleminen ovat rikoksia, joista voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Pilaantumisen aiheuttaja on vastuussa myös kustannuksista, jotka syntyvät pilaantuneen alueen puhdistamisesta. Tuoreimmassa tapauksessa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi akaalaisen henkilön törkeästä ympäristön turmelemisesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä menettämään valtiolle rikoshyötynä 155.340,00 euroa. Pilaantuneen alueen ennallistamiskustannusten on arvioitu nousevan jopa miljoonaan euroon. - Uutiset
19.10.2020 10.54
Hovioikeuden tuomio ympäristön turmelemisestaHO katsoi, että uuden lain soveltaminen ei johtanut lievempään lopputulokseen kuin tekoaikana voimassa olleen lain soveltaminen, joten asiassa oli sovellettava tekoaikana voimassa olleita säännöksiä. Yhtiön vastuuhenkilöiden menettely oli sisältänyt useita eri rikoksen täyttäviä tekotapoja ja osatekoja, jotka olivat kestäneet vuosia tai vuosikymmeniä. Menettelyllään vastaajat olivat yhdessä syyllistyneet ympäristön turmelemiseen ajalla 1.3.2000–27.5.2014. Tekoaika kokonaisuudessaan oli lähes 15 vuotta. Tekoa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei teko ollut sakolla sovitettavissa (3 kk ehdollista). KO:n tuomitseman rangaistuksen alentamiseen ei myöskään ollut aihetta. Valtiolle tuomittavan rikoshyödyn määrä oli yhteensä 4 038,66 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
4.5.2020 10.10
Hovioikeus muutti ympäristön turmelemisen ympäristörikkomukseksi ja vapautti vastaajan menettämisseuraamuksestaA:n syyksi luetusta menettelystä ei väitetty aiheutuneen vahinkoa ympäristölle. Syyksiluettujen ajoneuvojen määrän vuoksi myös ympäristölle aiheutunut vaara oli ollut vähäinen. A:n syyksi luettu ympäristön turmeleminen oli kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Hän oli sen vuoksi syyllistynyt ympäristön turmelemisen sijasta ympäristörikkomukseen. A:n rikoksella saamaa hyötyä arvioitaessa oli verrattava rikollista menettelyä sitä mahdollisimman lähellä olevaan lailliseen menettelyvaihtoehtoon (esim. KKO 2002:60). A:lle ei olisi aiheutunut kustannuksia, jos hän olisi menetellyt laillisesti pyytämällä Kuusakoski Oy:n noutamaan jätteeksi luokitellut ajoneuvot kierrätykseen. Koska hänelle ei ollut näin ollen syntynyt rikollisesta menettelystä säästöä, vaatimus rikoksella saavutetun hyödyn menettämisestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
12.3.2020 12.28
Hovioikeuden tuomio ympäristön turmelemisesta: Kolme kuukautta ehdotonta vankeuttaA oli säilyttänyt maaleja, muita kemikaaleja ja akkuja ilman asianmukaisia suoja-altaita tai suojaavia jäteastioita. Asiassa ei kuitenkaan ollut selvitetty, että A:n menettelyn seurauksena maaperä tai pohjavesi olisi pilaantunut. A:n menettely oli tältä osin kuitenkin ollut jätelain 13 ja 72 §:ien vastaista ja ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja roskaamaan ympäristöä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset A:n vastuuasemasta ja hänen menettelynsä tahallisuudesta. Siten aihetta muuttaa syyksilukemista ei ollut. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että vankeusrangaistuksen oli oltava ehdoton. A oli 5.9.2016 tuomittu 21.10.2012–13.11.2014 tehdyistä kaikkiaan 21:stä lähinnä petosrikoksesta 2 vuoden 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus totesi, että aiempi tuomio käsitti huomattavan määrän rikoksia. Nyt käsiteltävänä oleva teko oli tehty sekä ennen näitä tekoja että samaan aikaan näiden tekojen kanssa ja se oli jatkunut vielä aiemman tuomion antamisen jälkeen. Edellytyksiä A:lle tuomitun kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemiselle yhdyskuntapalveluna tai valvontarangaistuksena ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaPihalehto, Mari: Aiheuttamisperiaate ja ympäristövastuun toissijainen kohdentuminenYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020 s. 189 – 263, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
21.11.2019 9.08
KKO piti Talvivaara-johtajien ympäristörikostuomiot ennallaanKorkein oikeus ei muuttanut Rovaniemen hovioikeuden ratkaisun lopputulosta Talvivaaran ympäristörikosasiassa. Pekka Perä tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja Lassi Lammassaari ympäristön turmelemisesta 60 päiväsakkoon. (Ään.) - Uutiset
28.10.2019 8.45
Hovioikeus arvioi törkeää huolimattomuutta ympäristön pilaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi B:n, A:n ja C:n yhdenmukaisilla kertomuksilla selvitetyksi, että C oli kertonut B:lle ja A:lle, että kiinteistöille on lupa tuoda maa-aineksia. Selvittämättä jäi, onko C nimenomaisesti kertonut viranomaisluvan olevan kunnossa. Nämä seikat puolsivat sitä, että B ja A olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että heidän menettelylleen oli ollut asianmukainen lupa. Asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että B:llä ja A:lla olisi ollut syytä epäillä heidän toimestaan kuljetetun maa-aineksen olleen pilaantunutta. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajat olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että B:n kuljettamat maa-ainekset eivät aiheuta ainakaan merkittävänä pidettävää haittaa ympäristölle tai vaaraa terveydelle ja että toimintaan on ollut tarvittava viranomaislupa. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvostellen hovioikeus katsoo, ettei B:n ja A:n menettely ole ollut törkeän huolimatonta. Mainituilla perusteilla syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2019) - Uutiset
15.7.2019 9.10
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemisestaKiinteistön alueelle oli saatettu suuri määrä rakennusjätettä myönnetyn ympäristöluvan vastaisesti. Rakennusjätettä oli tuotu alueelle usean vuoden kuluessa useista rakennuspurkukohteista. Teko oli tehty yritystoiminnan piirissä ja sillä oli saavutettu taloudellista etua. Näihin seikkoihin nähden tekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, vaikkakin alue oli sittemmin ennallistettu. Vastaajat olivat syyllistyneet ympäristön turmelemiseen. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019) - Uutiset
6.6.2019 9.17
KKO:n ratkaisu ympäristön turmelemisestaA oli vastuussa siitä, että yhtiön toiminnassa oli muun ohella otettu I-luokan pohjavesialueella sijaitsevalta soranottoalueelta maa-ainesta lupamääräysten vastaisesti sekä läjitetty samalle alueelle jätemaata. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei teolla ollut näytetty aiheutetun ympäristölle erityisen suurta vahingon vaaraa. A oli syyllistynyt ympäristön turmelemiseen.
A:n syyksi oli luettu myös toinen ympäristön turmeleminen. A tuomittiin yhteiseen seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Vaatimus A:n määräämisestä liiketoimintakieltoon hylättiin ja A vapautettiin hänelle tuomitusta menettämisseuraamuksesta. - Uutiset
4.4.2019 13.05
Hovioikeus alensi ympäristön turmelemisesta tuomitun 80 päiväsakon rangaistuksen 30 päiväsakkoon syytteen osittaisen hylkäämisen vuoksiA oli jätelain säännösten vastaisesti törkeästä huolimattomuudesta saattanut ja jättänyt ympäristöön Valkeakosken kaupungin omistamalle, vuokraamalleen tontille rakennusjätettä ja akkuja, sallimalla tontin vuokralaisena, että tontille tuodaan ja sillä varastoidaan kyseisiä jätteitä. A oli tahallaan myös varastoinut em. jätteet tai vaaralliset jätteet jätelain vastaisesti. A oli samalla toiminut 12.8.2014 myönnetyn ympäristöluvan 1 ja 9 kohtien vastaisesti. Jätteiden ja vaarallisten jätteiden ympäristöön jättämisestä oli aiheutunut epäsiisteyttä ja maiseman rumentumista. A oli tahallaan säilyttänyt alueella erilaista jätettä ja vaarallista jätettä siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle. (Vailla lainvoimaa 4.4.2019) - Uutiset
14.2.2019 11.28
Hovioikeus: Maasta viedyt auton puolikkaat olivat jätettä – ympäristön turmelemisesta 40 päiväsakkoaHovioikeus piti sinänsä uskottavana sitä, ettei auton puolikkaita ollut niiden myyntihinta huomioon ottaen tarkoitettu ainakaan kokonaisuudessaan romutettaviksi tai paloiteltaviksi. Tekoaikana voimassa olleessa ohjeistuksessa on kuitenkin todettu, että ajoneuvo luokitellaan jätteeksi myös siinä tapauksessa, että se on matkalla purettavaksi ja käytettäväksi varaosina. Hovioikeus katsoi, että myös kirjalliset todisteet tukivat käsitystä siitä, että A:n viemät 20 ajoneuvon etupuolikasta olivat olleet jätelaissa ja jätteensiirtoasetuksessa tarkoitettua vaarallista jätettä. A ei ollut ennen auton puolikkaiden vientiä poistanut niistä nesteitä tai tehnyt muitakaan jätteensiirtoasetuksen tarkoittamia hyödyntämistoimia, joten kysymys oli ollut hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen viennistä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut niiltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että A:n viemät ajoneuvon puolikkaat olivat vaarallista jätettä, joiden vienti Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin oli kielletty. Nesteistä tyhjentämättömiä auton puolikkaita Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin viedessään A oli siten menetellyt jätelain ja jätteensiirtoasetuksen 36 artiklan 1 kohdan a alakohdan vientikiellon vastaisesti. Hovioikeus katsoi, että A:n väittämää erehtymistä viemiensä auton puolikkaiden luonteesta vaarallisena jätteenä ei voitu pitää rikoslain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen anteeksiannettavana. (Vailla lainvoimaa 14.2.2019) - Uutiset
23.11.2018 13.02
Hämeen ELY-keskus: Ekoport Turku Oy:n entiselle toimitusjohtajalle 70 päiväsakon tuomio vaarallisten jätteiden epäasiallisesta säilyttämisestäKanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 23.11.2018 jätehuoltoyhtiö Ekoport Turku Oy:n entisen toimitusjohtajan ympäristön turmelemisesta. Kokeellisen jätteenkäsittelylaitoksen piti muuttaa kotitalousjätteet dieseliksi, mutta prosessia ei koskaan saatu toimimaan kunnolla. Tuotantolaitoksella ei ollut tekoaikaan voimassa olevaa ympäristölupaa ja tuotantolaitoksen koetoimintalupakin päättyi 31.12.2014. Yhtiö asetettiin konkurssiin 9.2.2015. - Uutiset
2.11.2018 10.35
Korkein oikeus myönsi valitusluvan Talvivaaran ympäristörikosasiassaKorkein oikeus on myöntänyt rajoitetun valitusluvan Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimineelle Pekka Perälle ja yhtiön tuotantojohtajana toimineelle Lassi Lammassaarelle. - Uutiset
1.10.2018 8.00
Hovioikeus hylkäsi syytteet ympäristön turmelemisestaA ja B eivät olleet menettelyllään rikkoneet maaperän tai pohjaveden pilaamiskieltoja eivätkä betonin säilyttäminen ja pulverointi olleet myöskään edellyttäneet ympäristölupaa. Asiassa ei myöskään näytetty, että betonijätteen väliaikainen säilyttäminen ja pulverointi olisivat olleet omiaan aiheuttamaan suurempaa ympäristön pilaantumisen vaaraa kuin alueen käyttäminen soranottoalueena. A:n ja B:n menettelyn ei siten voitu katsoa olleen omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle. Tämän vuoksi A:han ja B:hen kohdistettu syyte oli hylättävä, kuten käräjäoikeus oli A:n osalta tehnytkin, ja Oy:n konkurssipesä oli vapautettava tuomitusta menettämisseuraamuksesta. (Vailla lainvoimaa 1.10.2018) - Uutiset
30.7.2018 8.05
Hovioikeuden tuomio menettämisseuraamuksen määräämisestä ympäristön turmelemista koskevassa asiassaA oli tuomittu KO:ssa ympäristön turmelemisesta sakkoihin. KO totesi rikoksella saadun hyödyn olleen vuositasolla vähäinen. Lisäksi menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi KO:n mukaan ollut kohtuutonta huomioiden rikoksen laatu sekä vastaajan taloudellinen asema. KO jätti siten menettämisseuraamuksen tuomitsematta RL 10 luvun 10 §:n nojalla. Syyttäjä vaati HO:ssa, että A tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 2.847,42 euroa tai että toissijaisesti kyseistä menettämisseuraamusta kohtuullistetaan merkittävästi vähemmän kuin KO oli tehnyt. Kun otettiin huomioon A:n menettelyn ilmeinen tahallisuus ja teon jatkuminen useiden vuosien ajan, asiassa ei ollut perusteita kohtuullistaa menettämisseuraamusta KO:n tekemällä tavalla. HO katsoi, ettei menettämisseuraamusta voida jättää kokonaan tuomitsematta rikoksen laatu huomioon ottaen. Täysimääräisen menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kuitenkin ollut KO:n mainitsemilla perusteilla kohtuutonta. HO arvioi A:n syyksi luetun menettelyn laatu ja toisaalta hänen olosuhteensa huomioon ottaen oikeudenmukaiseksi menettämisseuraamuksen määräksi 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.7.2018) - Uutiset
16.5.2018 13.00
Ympäristörikoskatsaus 2018: Ympäristön turmelemiseen ja luonnonsuojeluun liittyvien rikosten määrä kasvussaJuuri valmistuneen Kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän katsauksen mukaan esitutkintaviranomaisille tutkintaan tulleiden ympäristön turmelemiseen (192 kappaletta) ja luonnonsuojeluun (46) liittyvien rikosten määrä on viime vuosina ollut kasvusuuntainen. Sen sijaan ympäristörikkomusten (214) määrä on vähentynyt. - Uutiset
22.3.2018 12.47
Hovioikeuden tuomio Talvivaaran ympäristörikosasiassaRovaniemen hovioikeus antoi 22.3.2018 tuomion syyskuussa 2014 Kainuun käräjäoikeuteen vireille tulleessa niin sanotussa Talvivaaran ympäristörikosasiassa. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja lopputulosta. Hovioikeus muun muassa tuomitsi Talvivaara-yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimineen Pekka Perän törkeästä ympäristön turmelemisesta tekoajalla 5.5.2006–7.4.2013 kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (KKO:2019:102: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
26.2.2018 10.10
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemisesta ja menettämisseuraamuksesta – käräjäoikeuden syytteet hylkäävä tuomio kumottiinA:lla oli ollut päätösvalta ja vastuu yhtiön ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta. A kertoi, että varastointia koskevien ylitysten taustalla oli ollut noin 50.000 tonnin suuruisen tilauksen peruuntuminen. A oli kuitenkin ollut tietoinen yhtiön ympäristöluvan sallimista betonin varastointimääristä ja varastointimäärissä tapahtuneista ylityksestä, miltä osin yhtiötä oli myös huomautettu valvontaviranomaisen toimesta. A:n oli siten täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että hänen menettelynsä oli omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista erityisesti roskaantumisena ja pölyyntymisenä. A oli siten menetellyt tahallisesti ja teko täytti rikoslain 48 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön. Ylivarastoinnista syntyneeksi todelliseksi kustannussäästöksi muodostui 200.000 euroa. A ja yhtiö olivat vaatineet menettämisseuraamukseen kohtuullistamista, mikäli hyöty arvioidaan bruttohyötyperiaatteella. Koska menettämisseuraamus arvioitiin nettohyötyyn perustuen, ei edellytyksiä sen kohtuullistamiselle A:n ja yhtiön vaatimalla tai muullakaan rikoslain 10 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla perusteella ollut. (Ään., vailla lainvoimaa 26.2.2018) - Uutiset
28.12.2017 14.00
Hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristönsuojelulain rikkomisesta vanhentuneenaAsiassa esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoi jäävän varteenotettava epäily siitä, ettei öljyä tai öljynsekaista vettä ole valunut A:n kiinteistön öljynerotuskaivoista enää 19.8.2014 jälkeen. Epäselvässä tilanteessa rikosasia on ratkaistava vastaajan eduksi. Tekoaika päättyi siten 19.8.2014. Syytteen kahden vuoden vanhentumisaika oli alkanut tuolloin ja päättynyt ennen kuin A:lle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi 13.9.2016. Syyte oli näin ollen hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 28.12.2017) - Uutiset
19.10.2017 13.10
Yrittäjälle ehdollinen vankeustuomio ja menettämisseuraamus jätteen luvattomasta varastoinnista ja poltostaPäijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut jätteenkeräystä harjoittavan asikkalalaisen miehen ympäristön turmelemisesta yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänen on korvattava valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yli 28 000 euroa. - Uutiset
23.8.2017 13.10
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ympäristön turmelemisesta vastaajan ulkovarastoitua koneita, laitteita, ajoneuvoja ja muuta jätettä tai tavaraa – 60 päivää ehdollista vankeuttaValokuvat osoittivat, että suuri osa vastaajan alueelle jättämästä omaisuudesta on jätettä. Ottaen huomioon jätelain 8 luvun 72 §:n säännös, ympäristön turmeleminen täyttyi myös sillä, että vastaaja oli jättänyt ympäristöön myös sellaisia ajoneuvoja, jotka on saatettavissa liikennekäyttöön. Lisäksi hän oli varastoinut ajoneuvoja ja muuta omaisuutta alueelle siten, että menettely oli maankäyttö- ja rakennuslain 169 §:n 1 momentin vastaisesti turmellut alueen läpi kulkevalta rasitetieltä näkyvän maiseman. Näin ollen vastaajan väitteillä siitä, että autot liittyvät hänen harrastustoimintaansa ei ollut merkitystä arvioitaessa, täyttikö menettely rikoksen tunnusmerkistön. Käräjäoikeus katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt siihen ympäristön turmelemiseen, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 23.8.2017) - Uutiset
14.6.2017 11.01
Hovioikeudessa pohdittiin ympäristön turmelemisrikosta - syytteet hylättiin vanhentuneinaHO päätyi siihen, että syyteoikeuden vanhentumisaika oli alkanut viimeistään 31.12.2004 ja että syyte oli hylättävä vanhentuneena vastaajien osalta. Lisäksi yhtiön johtajaa vastaan ajettu syyte olisi ollut hylättävä silläkin perusteella, että hän oli tullut mukaan yhtiöiden toimintaan vasta 15.8.2005 eli sen jälkeen kun pohjaveden pinnan muuttumista ja pohjaveden pilaantumisvaaraa mahdollisesti aiheuttanut toiminta oli jo päättynyt. Valtio velvoitettiin ROL 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan yhtiölle korvaukseksi asianosaiskuluista KO:n tuomitseman 521,39 euron asemesta 2 000 euroa. Kysymys myös syytteen muuttamisesta ja oikeudenkäynnin kustannuksista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
24.4.2017 13.00
Hovioikeus: Ympäristön turmelemisesta tuomittua ei voitu erikseen tuomita myös ympäristörikkomuksesta – rangaistusta ei kuitenkaan alennettuA oli harjoittanut syytekohdan 1 teonkuvauksessa kerrottua jätteen käsittelyä ja varastointia hakematta toimintaan syytekohdassa 2 kerrottua vaadittavaa ympäristölupaa, vaikka toimintaa oli A:n omankin kertomuksen mukaan harjoitettu elinkeinona. A:n luvan vastainen toiminta oli johtanut ympäristön turmelemiseen. Ympäristörikkomusta koskevan säännöksen toissijaisuuslauseke huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A:n syyksi tuli tältä osin lukea ainoastaan ympäristön turmeleminen. Syyte ympäristörikkomuksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.4.2017) - Uutiset
21.4.2017 11.35
Professori (oa.) Janne Ruohonen: Osakeyhtiön hallituksen jäsenet syyllistyivät ympäristön turmelemiseen laiminlyömällä velvollisuutensa hallituksen jäseninä – hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuuden arviointia (KKO 2016:58 Ään.)Osakeyhtiön tuotantolaitos valmisti perunahiutaleita. Tuotantolaitokselta oli lähialueille päästetty perunamultalietettä, joka oli haitallista ympäristölle. Tapauksessa tuli arvioitavaksi, olivatko osakeyhtiön hallituksen jäsenet A ja B syyllistyneet rikoslaissa säädettyyn ympäristön turmelemiseen laiminlyömällä velvollisuutensa osakeyhtiön hallituksen jäseninä. Yhtiölle oli myönnetty ympäristölupa A:n ja B:n toimikaudella. KKO:n mukaan hallituksen jäsenet eivät kuitenkaan olleet ottaneet selvää yhtiön ympäristöluvan sisällöstä, vaikka tuotantolaitoksen toiminta muodosti pääosan yhtiön liiketoiminnasta. KKO arvioi, mikä tieto huolellisella hallituksen jäsenellä olisi ollut teon hetkellä ympäristöasioista. Hallituksen jäsenet eivät olleet huolehtineet siitä, että yhtiön toimintaan liittyvät ympäristökysymykset olisi otettu yhtiön hallituksen käsiteltäviksi. Tämä tietoinen laiminlyönti johti riskinottoon ympäristön turmelemisen jatkumisesta. KKO pitikin A:n ja B:n huolimattomuutta kokonaisuutena arvioiden törkeänä. (KKO 2016:58 Ään.)
RL (39/1889) 48:1 (578/1995), RL 48:7, VOYL (734/1978) 8:6. - Uutiset
18.4.2017 16.00
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemisestaA:n tehtäviin oli kuulunut varmistaa se, onko lämmitysjärjestelmässä öljyä ja ettei sitä pääse valumaan maaperään. A ei ollut ennen lämpökeskuksen purkamista selvittänyt, mistä öljyputket tulevat säiliöistä lämpökeskuksiin. A:n oli myös täytynyt havaita purkamisen yhteydessä valunut öljy, koska sitä oli todistajien mukaan yritetty peitellä maalla ja eristevilloilla. Myös todisteena esitetyt valokuvat tukivat tältä osin todistajien kertomuksia. Öljy on ympäristölle erittäin vaarallinen. Rikottu huolellisuusvelvollisuus oli siten ollut tässä asiassa merkittävä, ja vaarannetut edut olivat olleet tärkeitä. Hovioikeus katsoi, että A oli törkeästä huolimattomuudesta saattanut tai päästänyt ympäristöön polttoöljyä huomattavan määrän. A oli siten syyllistynyt ympäristön turmelemiseen. Hovioikeus korotti käräjäoikeuden tuomitseman 40 päiväsakkoa 60 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 18.4.2017) - Uutiset
29.11.2016 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi toimitusjohtajan ympäristön turmelemisesta 50 päiväsakkoon sekä määräsi 20.000 euron yhteisösakon ja 100.000 euron menettämisseuraamuksenAsiassa oli riidatonta, että A oli ollut tietoinen puhdistamon toiminnan kannalta keskeisistä ongelmista liittyen Euran kunnan viemäriverkostoon sekä sen varaaman kapasiteetin jatkuvasti ylittäviin jätevesimääriin. Hovioikeus totesi, että A oli X Oy:n toimitusjohtajana ollut vastuussa siitä, että yhtiön toiminnassa oli noudatettu ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä lupamääräyksiä. A:lla olisi näissä olosuhteissa sekä lainopillisen koulutuksensa perusteella ollut mahdollisuus ja velvollisuus tarkemmin perehtyä yhtiön toimintaan erityisesti sen ympäristölupaan toimiessaan yhteensä noin kuusi vuotta yhtiön toimitusjohtajana. B:n ilmoitusten perusteella A:lla olisi ainakin ollut velvollisuus selvittää, mistä ohijuoksutuksista oli ollut kyse ja miten puhdistamon toiminnassa oli käsitelty kunnan varaaman kapasiteetin ylittäviä vesimääriä. Todistaja T:n mukaan sisäisissä ohijuoksutuksissa Eurajokeen päättyi vain osaksi puhdistettua vettä. Kokonaisarvioinnin perusteella, jossa otettiin huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet, A:n olisi joka tapauksessa pitänyt ymmärtää ohijuoksutusten välttämättömyyden ja hän oli siten menetellyt törkeän huolimattomasti. Hovioikeus tuomitsi A:n 50 päiväsakkoon. Ottaen huomioon erityisesti rikoksella vaarannettujen etujen arvo, rikoksen vakavuus ja yhtiön johdon osuus rikoksessa ja toisaalta yhtiön toimet uusien rikosten ehkäisemiseksi hovioikeus katsoi, että 20.000 euron suuruinen yhteisösakon tuomitseminen oli oikeudenmukainen seuraamus yhtiölle. Hovioikeus arvioi hyödyn ottaen huomioon rikoksen laatu, rikollisen toiminnan kesto ja laajuus sekä muut olosuhteet 100.000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 29.11.2016) - Uutiset
18.10.2016 10.10
Hovioikeus alensi ympäristön turmelemisesta tuomitun 100 päiväsakon rangaistuksen 70 päiväsakkoon – tuomittua 13.965,40 euron korvausta kunnalle öljypäästön puhdistuskuluista ei ollut syytä sovitellaÖljyä oli säiliöön syntyneiden syöpymisreikien kautta levinnyt kaupunkialueella ojaan, mereen ja ranta-alueille. Hovioikeus totesi, että öljyn säilyttämisessä on kysymys ympäristön kannalta ilmeisen riskialttiista toiminnasta, jossa edellytetään turvallisuuskysymysten osalta erityistä huolellisuutta. Tämän huolellisuusvelvollisuuden A oli olennaisella tavalla laiminlyönyt. Se, että toteutuneeseen tapahtumainkulkuun säiliön syöpymisen ja öljyn leviämisen mereen välillä sisältyi valituksessa mainittuja, vastaajan kannalta sinänsä yllättäviksi katsottavissa olevia kiinteistön rakenteisiin liittyviä seikkoja, ei olennaisesti vähentänyt vastaajan laiminlyönnin astetta. A:n huolimattomuutta oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Käräjäoikeuden tuomitsema 13.965,40 euron korvausvelvollisuus ei ollut vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet, mukaan lukien A:n huolimattomuuden törkeys, huomioon ottaen kohtuuttoman raskas, eikä sitä ollut syytä sovitella. (Vailla lainvoimaa 18.10.2016) - Uutiset
9.9.2016 11.55
KKO:n ratkaisu ympäristön turmelemisestaPerunahiutaleita valmistaneen osakeyhtiön tuotantolaitokselta oli vuosina 2004–2006 päästetty ympäristöön perunamultalietettä, joka oli aiheuttanut ympäristön pilaantumista. Hovioikeus oli tuominnut A:n ja B:n rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ympäristön turmelemisesta 60 päiväsakon rangaistuksiin. KKO:ssa oli kysymys siitä, olivatko A ja B syyllistyneet ympäristön turmelemiseen laiminlyömällä velvollisuutensa osakeyhtiön hallituksen jäseninä. KKO ei muuttanut hovioikeuden tuomiota. (Ään.) - Uutiset
20.6.2016 11.35
OTM Juho Rankinen: Talvivaara – Kainuun käräjäoikeuden tuomioKainuun käräjäoikeus antoi 13.5.2016 ratkaisunsa Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivostoimintaan liittyvässä ympäristörikosjutussa. Tapauksessa on kyse yhtiön toimintaa leimanneiden ja mediassakin toistuvasti esillä olleiden vesienhallintaongelmien rikosoikeudellisesta arvioinnista. Varsin pitkälle vietyä erityisosaamista vaativa kaivostoiminta, ja vieläpä siinäkin uudentyyppinen bioliuotusmenetelmä, muodostaa monella tapaa hyvin haastavan kokonaisuuden minkä tahansa juridisen arvioinnin näkökulmasta. Rikosoikeudellinen konteksti on ohjannut huomiota erityisesti muun muassa yhtiön sisäiseen vastuunjakoon sekä eriasteiseen huolimattomuuteen liittyviin kysymyksiin, OTM Juho Rankinen kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
13.5.2016 13.11
Kainuun käräjäoikeuden ratkaisu Talvivaaran ympäristörikosasiassa – Perälle 90 päiväsakkoa, Talvivaara-yhtiölle 300.000 euron yhteisösakko ja rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä menetettäväksi valtiolle 3,5 miljoonaa euroaKainuun käräjäoikeus antoi perjantaina 13. toukokuuta 2016 tuomion syyskuussa 2014 vireille tulleessa Talvivaaran ympäristörikosasiassa, jossa syytettiin neljää henkilöä törkeästä ympäristön turmelemisesta ja vaadittiin Talvivaara Sotkamo Oy:tä (Talvivaara-yhtiö) tuomittavaksi 850.000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi syytteessä vaadittiin henkilövastaajien ja Talvivaara-yhtiön tuomitsemista menettämään valtiolle yhteisvastuullisesti rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä noin 13,3 miljoonaa euroa. - Uutiset
11.4.2016 12.11
Syyttäjä vaati kettutarhaajalle rangaistusta törkeästä ympäristön turmelemisesta ja 151.880,68 euron rikoshyödyn menettämistä – hovioikeus tuomitsi perusmuotoisesta ympäristön turmelemisesta ja 65.000 euron rikoshyödyn menetettäväksiHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin se oli katsonut, että siitosnaaraskettu oli tullut määritellä siten kuin valvova viranomainen eli Keski-Suomen ELY-keskus oli sen tehnyt. Siitosnaaraskettuja olivat siis olleet kaikki ketut, jotka olivat olleet tarhalla siitostarkoituksessa eli käytännössä kaikki täysikasvuiset naarasketut. A:n tarhalla oli ollut tarkastuspöytäkirjoista ilmenevällä tavalla tekoajankohtana noin 550-650 siitosnaaraskettua, mikä on ollut enemmän kuin ympäristöluvan mukaan on ollut sallittua. A:n menettely kokonaisuudessaan oli myös ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista tai muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista. Siitosnaaraiden määrän ylitettyä lupamääräyksessä sallitun oli myös pentuja ollut tarhalla enemmän, mikä esitetyn näytön perusteella erityisesti vaikuttaa turkistarhan ympäristölle aiheuttamaan kuormitukseen. Myös vesinäytteiden tutkimustulokset osoittivat, että tekoajankohtana A:n tarhalla lähtevän veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat olleet koholla. Teko ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. A oli siten syyllistynyt menettelyllään ympäristön turmelemiseen. (Vailla lainvoimaa 11.4.2016) - Uutiset
26.2.2016 8.48
Hovioikeuden ratkaisu autopurkaamotoimintaan liittyvästä ympäristön turmelemisesta – käräjäoikeuden tuomitsema menettämisseuraamus kumottiinHovioikeus katsoi, että A oli tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta jättänyt syytteessä tarkoitetulle kiinteistölle täynnä olevan jäteöljysäiliön vastoin ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 §:ssä säädettyä maaperän pilaamiskieltoa ja jätelain 72 §:ssä säädettyä roskaamiskieltoa sekä sanotun jäteöljysäiliön, romuautoja, auton osia, romurenkaita ja metallijätettä vastoin jätelain 72 §:ssä säädettyä roskaamiskieltoa siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle, ja tällä menettelyllään syyllistynyt ympäristön turmelemiseen. Syytteen osittaisesta hylkäämisestä huolimatta käräjäoikeuden tuomitsemaa 80 päiväsakkoa ei alennettu, mutta 4.000 euron menettämisseuraamus kumottiin, koska käräjäoikeus ei ollut voinut tuomiossaan poiketa syyttäjän hyödyn menettämistä koskevalle vaatimukselle esittämistä perusteista. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 9.38
Hovioikeudessa pohdittiin ympäristön turmelemista – yhtiön kolmelle vastuuhenkilölle 50 päiväsakkoa ja yhtiölle 30.000 euron yhteisösakkoToimitusjohtaja A oli hovioikeudessa uskottavasti kertonut, että hän oli 1.10.2009 yhtiön toimitusjohtajana aloittaessaan pyrkinyt varmistamaan, että yhtiön lupa-asiat olivat kunnossa. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus ja velvollisuus tarkemmin perehtyä yhtiön toimintaan sekä erityisesti sen ympäristölupaan ja riskiarviointiin yhtiön bisfenoli A:n laajamittaisen käytön kannalta toimittuaan yhtiön toimitusjohtajana jo noin puolentoista vuoden ajan ennen päästön tapahtumista. Hovioikeus hyväksyi näillä lisäyksillä käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen vastuun kohdentumisesta. Kokonaisarvioinnin perusteella, jossa otettiin huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys sekä muut tekoon ja tekijöihin liittyvät olosuhteet, A, yhtiön kehityspäällikkö ja ympäristövastaava B ja tuotekehitysjohtaja C olivat menetelleet törkeän huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
18.11.2015 12.45
Turvakaareton pienkuormaaja surmasi - työnantajalle sakot kuolemantuottamuksesta ja työturvallisuusrikoksestaPirkanmaan KO tuomitsi tiistaina (17.11.) maatalousyrittäjän 90 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta, kuolemantuottamuksesta ja ympäristön turmelemisesta. Käsiteltävänä oli ympäristörikoksen lisäksi työturvallisuusjuttu työtapaturmasta, jossa nuori mies menetti henkensä marraskuussa 2013. Työntekijä oli hakemassa isoa pyöröpaalia heinäsuulista ajaen nivelohjattua pienkuormaajaa. Hän todennäköisesti peruutti kuormaajaa, joka osui maassa olleisiin syviin painaumiin ja kaatui niin, että työntekijä jäi puristuksiin kuormaajan alle ja menehtyi. Tapauksella ei ole silminnäkijää. (Vailla lainvoimaa 18.11.2015) - Uutiset
18.8.2015 14.21
Haaste jätettiin kokonaisuudessaan tutkimatta kun haastehakemuksessa oli kysymys samasta tapahtuneesta räjäytystyöstä kuin aiemmissa rikos- ja riita-asioiden tuomioissaKaikki kolme aiempaa samaan tapahtumainkulkuun liittyvää tuomiota oli ratkaistu Kouvolan HO:n lainvoimaisilla tuomioilla. Yhtiön haastehakemuksen perusteella oli selvää, että nyt vireille tulleessa haastehakemuksessa oli kysymys samasta räjäytystyöstä kuin aiemmissa rikos- ja riita-asioitten tuomioissa. KO:n mainitsemilla perusteilla nyt vireille tullut haaste tuli kokonaisuudessaan jättää tutkimatta. HO hyväksyi pääkäsittelyä pitämättä KO:n ratkaisun perusteluineen. (Vailla lainvoimaa 18.8.2015) - Uutiset
14.8.2015 10.38
Professori Kai Kokko: Talvivaaran kaivokseen liittyvien syytteiden käsittely – miten ympäristön turmeleminen ja ympäristölupa kytkeytyvät toisiinsa?Talvivaaran kaivokseen liittyvässä rikosoikeudenkäynnissä konkurssiin menneen kaivosyhtiön entiselle johdolle on luettu syytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta. Helsingin Sanomien (5.8.2015) mukaan syytetyt olivat myöntäneet ympäristön pilaamisen, mutta se oli heidän puolustuksensa perusteella tapahtunut viranomaisten lupien puitteissa. Asiasta kirjoittaa professori Kai Kokko Suomen ympäristöoikeustieteen blogissa. - Uutiset
28.5.2015 12.13
Hovioikeus: Ympäristön turmelemisrikokset olivat sakolla sovitettavissaKäräjäoikeus oli tuominnut A:lle 80 päiväsakkoa ja B:lle 50 päiväsakkoa ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä vaati hovioikeudessa rangaistusten koventamista vähintään viiden kuukauden ehdollisiksi vankeusrangaistuksiksi. Toisaalta rangaistusten koventamisen puolesta ja toisaalta sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n rikokset olivat käräjäoikeuden toteamin tavoin sakolla sovitettavissa. Käräjäoikeuden mittaamat sakkorangaistukset olivat yleisen rangaistuskäytännön mukaiset. (Vailla lainvoimaa 28.5.2015) - Uutiset
23.3.2015 12.20
Ympäristön turmelemisesta 40 päiväsakkoa – hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomitsemaa virkistyshaittakorvausta vastaavien vahinkojen yleisestä korvaustasosta olennaisesti poikkeavana ja alensi sitä yli puolellaHovioikeus totesi, että oli selvää, että E:lle oli aiheutunut eniten haittaa ympäristömuutoksesta. Käräjäoikeuden E:lle tuomitsema korvaus poikkesi kuitenkin niin olennaisesti virkistyskäyttömahdollisuuteen verrattavien vahinkojen yleisestä korvaustasosta, että korvausta oli alennettava. Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden tuomitseman 15.000 euron sijasta kohtuulliseksi korvauksen määräksi E:n virkistyskäyttömahdollisuuksien vähenemisestä kesiltä 2011, 2012 ja 2013 kultakin 2.000 euroa eli yhteensä 6.000 euroa. Käräjäoikeuden kahdelle vastaajalle ympäristön turmelemisesta tuomitsemaa 40 päiväsakkoa hovioikeus ei muuttanut. (Vailla lainvoimaa 23.3.2015) - Uutiset
23.2.2015 8.22
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ympäristön turmelemisesta lietteen levittämisasiassaHovioikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi levittänyt lietettä pelloilleen ilman asianmukaista stabilointia ja että kyseinen menettely olisi ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista. A:n esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua jätteen viemisestä jätevedenpuhdistamolle kesällä 2009 ei voitu sulkea pois. Näin ollen syyte ympäristön turmelemisesta A:ta kohtaan hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2015) - Uutiset
30.12.2014 9.22
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomion ympäristön turmelemisesta ympäristörikkomukseksi ja alensi ehdollisen vankeuden sakoksi öljyisen jätteen käsittelyä koskevassa asiassaOttaen huomioon pesuveden valumisen osalta ristiriitaiset kertomukset hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut riittävästi selvitetyksi, missä määrin ja missä yhteydessä öljyisiä pesuvesiä olisi päässyt hallin ulkopuolelle eikä menettelyä tältä osin voitu lukea A:n syyksi. Vahinkotapahtumia ei ollut siihen nähden, miten paljon jäteveden tyhjennyksiä oli suoritettu, ollut suurta määrää eikä aiheutunut konkreettinen vahinko ollut suuri. Vahinko oli saatu korjattua poistamalla pilaantunut maa-aines. Asiaa kokonaisuutena arvostellen hovioikeus katsoi, että menettelyssä oli kysymys ympäristörikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2014) - Uutiset
24.10.2014 11.55
Kaksoisrangaistavuuden kielto ei estänyt jo maksettavaksi tuomitun 15 000 euron uhkasakon lisäksi tuomitsemasta vankeuteen ympäristön turmelemisesta – uhkasakko otettiin kuitenkin huomioon rangaistuksen mittaamisessa mutta ei menettämisseuraamusharkinnassaVaikka A:lle määrätty 15.000 euron uhkasakko oli tuntuva, ei sitä kuitenkaan yksin sen luonteen ja määrän perusteella voitu pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuna rikosoikeudellisena rangaistuksena. Uhkasakko on luonteeltaan yksittäisessä asiassa tiettyä asianosaista kohtaan määrättävä pakkokeino, jonka tarkoituksena ei ole toimia rangaistuksena yleisesti soveltuvan normin rikkomisesta. Näin ollen uhkasakkoa ei voida myöskään ns. Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena. Siten uhkasakkovaatimuksen ratkaiseminen ei Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan ja perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan muodostanut estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Tämän vuoksi hovioikeus tuomitsi A:n myös ympäristön turmelemisesta pidemmältä ajalta kuin mitä käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 24.10.2014) - Uutiset
6.10.2014 15.33
Ympäristön turmelemisesta kolme kuukautta ehdollista vankeutta ja menettämisseuraamus 13 000 euroa mutta ei oheissakkoaO ja T olivat yhdessä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta harjoittaneet romuajoneuvojen purkamotoimintaa ilman laissa edellytettyä ympäristölupaa ja varastoineet ja esikäsitelleet alueella romuajoneuvoja siten, että toiminta on ollut omiaan aiheuttamaan maaperän pilaantumista, roskaantumista, epäsiisteyttä taikka haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hovioikeus tuomitsi O:n ja T:n kolmen kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 6.10.2014) - Uutiset
6.10.2014 9.34
Valituslupahakemukset hylättiin Lokapojat Oy:n johtajia koskevassa asiassaKorkein oikeus hylkäsi 6. lokakuuta 2014 antamallaan päätöksellä Lokapojat Oy:n johdossa toimineiden kahden vastaajan valituslupahakemukset törkeää petosta ja törkeää ympäristön turmelemista koskevassa asiassa. Hovioikeuden tuomio jää näin ollen pysyväksi. - Uutiset
10.9.2014 11.36
Käräjäoikeus tuomitsi törkeästä ympäristön turmelemisesta ehdollista vankeutta vuoden ja kuusi kuukautta – hovioikeus hylkäsi syytteenItä-Suomen hovioikeus totesi, että tarkastusmuistioista ja todistajan kertomuksesta ilmenevät seikat eivät osoittaneet rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella että S olisi käsitellyt jätettä hallitsemattomasti saattamalla, päästämällä tai jättämällä sitä syytteessä mainittuna aikana tilalle tai käräjäoikeuden toteamin tavoin harjoittanut kaatopaikkatoimintaa tilalla. Ei ollut pois suljettua, että jätteet olisivat joutuneet maahan käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta S:n vastauksesta ilmenevällä tavalla jonkun muun kuin S:n toimesta. Näin ollen oli jäänyt rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että S olisi syytteessä väitetyin tavoin haudannut jätteitä maahan. Asiassa ei oltu esitetty selvitystä siitä, että jätteiden polttaminen olisi ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista. Syyte, menettämisseuraamusta koskeva vaatimus ja korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.9.2014) - Uutiset
17.6.2014 14.30
ELY-keskuksen lausunnossa asetettujen ehtojen vastaisesta ruoppaushankkeesta sakot - huolimattomuutta oli pidettävä törkeänäHelsingin HO katsoi toisin kuin KO, että sekä kalaveden osuuskunnan puolesta toiminut henkilö, joka ei ollut tutustunut ELY-keskuksen lausunnossa asetettuihin ehtoihin että ammattimaista ruoppaustoimintaa vuosia harjoittanut henkilö, jonka olisi tullut selvittää lupa-asioiden sisältö perusteellisemmin, olivat toimineet törkeän huolimattomasti ja syyllistyneet ympäristön turmelemiseen, kun ruopattavia massoja ei ollut ELY-keskuksen lupamääräysten keskeisten ehtojen mukaisesti siirretty riittävän kauas rantaviivasta niin, etteivät ne jääneet veden alle eivätkä päässeet valumaan tai liettymään veteen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2014) - Uutiset
24.9.2013 9.00
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemista koskevassa rikosasiassaYhtiön kiinteistössä oli säilytetty ympäristöluvan vastaisesti betonijätettä. Kysymys entisen toimitusjohtajan, nykyisen toimitusjohtajan, käyttöpäällikön ja kahden betoniasemanhoitajan syyllistymisestä ympäristön turmelemiseen. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta ja yhteisösakkoon tuomitsemisen edellytyksistä. Toisin kuin käräjäoikeus, Turun hovioikeus tuomitsi kaikki syytetyt sakkoihin ympäristön turmelemisesta sekä yhtiön 15 000 euron yhteisösakkoon. (Lainvoimainen) - Uutiset
30.8.2013 14.20
Hovioikeuden ratkaisu Lokapojat Oy:tä koskevassa asiassa - johtohenkilöiden neljän vuoden vankeusrangaistukset pysyivät voimassaHelsingin hovioikeus antoi 30. elokuuta 2013 tuomion asiassa R 12/2475, jossa oli kysymys A. Lokapojat Oy:ssä vuosina 1999–2008 tehdyistä ympäristö- ja petosrikoksista. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että yhtiön kaksi omistajaa ja hallituksen jäsentä olivat syyllistyneet muun muassa A. Lokapojat Oy:n toiminnassa tehtyyn törkeään ympäristön turmelemiseen. Menetettäväksi rikoshyödyksi tuomittiin 1 019 174 euroa. - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaNyholm, Elina: Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisten valvonnallisten määräysten soveltamisalastaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja VI 2013 s. 259 – 361, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
11.12.2012 11.54
Ympäristörikoksissa rangaistuskäytäntö on lievä ja syytteiden hylkäämisprosentti korkeaYmpäristörikokset ovat pääasiassa piilorikollisuutta ja menestyvät heikosti suomalaisessa rikosprosessissa. Suomen oikeuskäytännössä on erittäin harvinaista, että joku tuomitaan rangaistukseen törkeästä ympäristön turmelemisesta. Tyypillisimpiä ovat rikkomustyyppiset lainvastaisuudet ja ympäristön turmelemiset. Tyypillisimpiä seuraamuksia ympäristörikoksissa ovat sakkorangaistukset. Tämä käy ilmi Kansallisen ympäristörikosseurantaryhmän juuri valmistuneesta ympäristörikoskatsauksesta. - Uutiset
8.11.2012 9.01
Ympäristöministeriö antoi aluehallintoviranomaisille uuden ohjeen ympäristölupien valvontaan - Talvivaaran vuoksi erityistilanneryhmä ja esitys lisäresursseistaYmpäristöministeriö on antanut uuden valvontaohjeen aluehallintoviranomaisille ympäristölupien valvontaan. Valvontaohjeen oleellisin sisältömuutos on käyttää hallintopakkoa ympäristöluparikkomustilanteissa laillisen tilan palauttamiseksi aikaisempaa ohjetta nopeammin pitkittyvien päästökierteiden ehkäisemiseksi. - Uutiset
29.10.2012 16.00
PTT: Kaivostoiminta tuottaa taloudellisia hyötyjä moninkertaisesti haittoihin nähden mikäli ympäristöhaittoja ei synny lainsäädännössä sallittua enempääPellervon taloustutkimus PTT on tutkinut ja arvottanut taloudellisesti merkittävimpien kaivoshankkeiden hyötyjä ja haittoja. Hyötyjä on arvioitu työllisyyden ja palkkojen näkökulmasta. Haittoja ovat muun muassa ilmapäästöt, meluhaitat, päästöt vesiin ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Työn lähtökohtana on yhdeksän vuoden 2009 jälkeen avattua tai suunnitteilla olevaa metallimalmikaivosta, joiden aluetaloudellisista vaikutuksista on olemassa tutkimustuloksia.