-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Avunanto rikokseen
- Uutiset
25.1.2021 13.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen avunannosta törkeään kotirauhan rikkomiseenA:n kuljettajana toimiminen oli ollut käräjäoikeuden katsomin tavoin merkittävä toimi muiden vastaajien kohdassa 6 syyksi luetun rikoksen toteuttamiseksi. Asiassa ei kuitenkaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n voitaisiin rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä riittävällä varmuudella katsoa kuljettamiseen ryhtyessään tai sen aikana tienneen tai pitäneen varsin todennäköisenä, että muu seurue tulee menettelemään heidän kohdassa 6 syyksi luetulla tavalla. Näin ollen, ja koska epäselvässä tilanteessa asia on ratkaistava vastaajan eduksi, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen menettelyllään avunantoon törkeän kotirauhan rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
22.12.2020 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen avunantoon huumausainerikokseen – jätettiin kuitenkin rangaistukseen tuomitsemattaA:n syyksi oli luettu menettely, jossa hän oli luovuttanut käyttäjätilinsä toisen henkilön käyttöön ja siirtänyt 150 euroa vastaavan määrän bitcoin-virtuaalivaluuttaa käyttäjätililleen huumausaineiden hankkimista varten. Kyseessä oli siten ollut avunanto tekoon, jossa toinen henkilö oli hankkinut huumausaineita omaa käyttöään varten. Syytteessä kuvattu teko oli tehty yli viisi vuotta sitten, kun A oli ollut 18-vuotias. A:n mukaan hän oli itse lopettanut huumausaineiden viihdekäytön jo vuosia sitten ja päässyt elämässään hyvään ja tasapainoiseen vaiheeseen, jossa rangaistus huumausainerikoksesta mahdollisesti vaikeuttaisi työnsaantia. Hovioikeus katsoi, että huumausainetablettien määrä, teosta kulunut aika, A:n nuori ikä, A:n osallisuuden aste sekä se, että kertomansa mukaan A oli lopettanut huumausaineiden käytön vuosia sitten, puolsivat rangaistuksen tuomitsematta jättämistä. Syyksiluetun avunantoteon laatu ei näissä olosuhteissa edellyttänyt rangaistuksen tuomitsemista. (Vailla lainvoimaa 22.12.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota kirjanpitorikoksia, avunantoa ja velallisen epärehellisyyttä koskevissa asioissaHovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
26.6.2020 10.45
Korkein oikeus pysyi hovioikeuden kannalla veropetostuomiossaA ja B olivat käyttäneet määräysvaltaa yhtiössä, joka oli teettänyt rakennussiivoustyötä alihankintana. Yhtiöllä oli ollut sopimuskumppaneina useita toisiaan ajallisesti seuranneita alihankintayhtiöitä, joiden nimissä toimitetut laskut yhtiö oli maksanut. Hovioikeus oli katsonut alihankintatoiminnan olleen alihankintayhtiöiden sijasta työvoiman välittämiseen osallistuneen X:n liiketoimintaa. X oli tuomittu törkeästä veropetoksesta hänen laiminlyötyään verotusta varten säädetyt velvollisuutensa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että A:n ja B:n menettely oli ajallisesti yhteydessä päätekoon sekä edistänyt päätekoa ja lisännyt sen tekemisen mahdollisuutta, minkä vuoksi A:n ja B:n menettelyä voitiin arvioida avunantona X:n syyksi luettuun törkeään veropetokseen. - Uutiset
10.6.2020 15.00
Veloista noin kolmannes rikosperusteisia - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn yksityisvelkojan vastustamisesta huolimattaHakija oli tuomittu avunannosta kahteen vuonna 2006 tehtyyn törkeään petokseen. Hakijalla oli velkaa yhteensä 136.451,42 euroa. Hänen velkansa olivat syntyneet vuosina 2013-2019 lukuun ottamatta rikosperusteista velkaa. Hakija oli velvoitettu yhteisvastuullisesti kahden muun vastaajan kanssa korvaamaan asianomistajalle yhteensä 26.000 euroa sekä asianosaiskuluina 1.220 euroa. Velan kokonaismäärä korkoineen oli 49.337,32 euroa. HO totesi VJL 10 § 1 kohdan osalta, että rikokseen perustuvan velan osuus hakijan kaikista veloista oli noin kolmas osa eli melko suuri. Törkeä petos on vakava rikos, joka osoittaa piittaamatonta suhtautumista toisten taloudellisiin etuihin. Hakijan syyksi luetut rikokset olivat kohdistunut yksityishenkilöön, jolle tuomittu vahingonkorvaus oli määrältään merkittävä. Mainitut seikat puhuivat velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Kun otettiin kuitenkin huomioon se, että hakija oli osallistunut rikoksiin avunantajana, sekä rikoksista kulunut pitkä aika, velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 1 kohdassa säädettyä estettä. Mainituilla perusteilla rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen järjesteleminen ei myöskään ollut 10 §:n 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Hakijan velkaantumiseen johtaneita toimia voitiin kuitenkin pitää kokonaisuutena arvioiden piittaamattomina ja vastuuttomina (10 § 7). Hakijan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta oli painavia syitä (10 a §). Velkajärjestely oli siten aloitettava. - Uutiset
25.5.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio rikoksentekijän suojelemisestaHO katsoi, että vastaaja oli kuljettamalla V2:n Haminaan edistänyt tämän pakoa. Vastaaja oli tiennyt, että tilanteessa on V2:n toimesta tapahtunut rikos. Vastaaja oli näin ollen menettelyllään syyllistynyt rikoksentekijän suojelemiseen. HO katsoi, että oikeudenmukainen yhteinen rangaistus vastaajan syyksi luetuista rikoksista (rikoksentekijän suojeleminen ja kätkemisrikkomus) oli neljä kuukautta ehdollista vankeutta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
19.5.2020 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen avunannosta huumausainerikokseenSyytteen tueksi ei esitetty näyttöä siitä, että A olisi vastoin kiistämistään tiennyt B:n myyvän tai levittävän huumausaineita. A oli pysytellyt huumausaineiden suhteen muutenkin lähinnä passiivisena ja ainoastaan sallinut B:n oleskella huumausaineidensa kanssa asunnossa sekä käyttää niitä siellä. Näin ollen A ei ollut menettelyllään edistänyt B:n tekemää rikosta. Syyte avunannosta huumausainerikokseen oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2020) - Uutiset
6.4.2020 11.20
Hovioikeus arvioi rikoksen tekemistä, tekijäkumppanuutta ja avunantoa ryöstössä, vapaudenriistossa ja petoksessaToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen tekijäkumppanuuden sijasta avunantoon ja alensi rangaistuksen 3 vuodesta 2 vuoteen 4 kuukauteen vankeutta. (Vailla lainvoimaa 6.4.2020) - Uutiset
16.3.2020 15.30
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuutta ja avunantoa perheyrityksessä törkeitä velallisen petosta koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuominnut D:n kahdesta törkeästä velallisen petoksesta 1 vuoden ehdolliseen vankeuteen, ja hylännyt A:n syytteen kahdesta törkeästä velallisen petoksesta rikoskumppanina ja B:n ja C:n syytteet avunannosta kahteen törkeään velallisen petokseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
29.10.2019 8.15
Hovioikeuden tuomio avunannosta petokseen ja sen rangaistuksestaSe seikka, että vastaajilla oli ollut tilausten hakemiseen tarvittavat tiedot ja he olivat noutaneet tilaukset, ei riittänyt osoittamaan sitä, että he itse olisivat tehneet nuo tilaukset. Asiassa ei näytetty, että kirjallisina todisteina olevista tilausten noutamista koskevista asiakirjoista ilmenevät tiedot tilauksen noutajasta olisi määritelty jo tilauksia tehtäessä. Näin ollen näyttämättä jäi syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella, että juuri vastaajat olisivat olleet ne henkilöt, jotka olivat tehneet syytteessä tarkoitetut tilaukset. Syyte petoksista oli hylättävä kaikkien vastaajien osalta. A oli kohdissa 1-5, 7 ja 13-15, C kohdissa 9 ja 17 sekä B kohdissa 6 ja 8-10 syyllistynyt vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti avunantoon petokseen. C oli kohdassa 4 toiminut yksin kuten myös C ja B kohdassa 9. Ottaen huomioon tekotavasta lausuttu rikokset eivät olleet rikoslain 36 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisiä eikä kysymys siten ollut avunannosta lievään petokseen riippumatta siitä, mikä oli ollut kussakin kohdassa tuotteiden arvo. (Vailla lainvoimaa 29.10.2019) - Uutiset
14.6.2019 8.00
Hovioikeuskin katsoi vastaajan syyllistyneen avunantoon ryöstöön - KKO:n ratkaisu 1992:169 huomioon ottaen rangaistusta oli kuitenkin alennettavaKO:n toteamin tavoin asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli tiennyt päätekijän ryöstösuunnitelmasta ja ollut mukana veitsellä varustautuneena. Kirjallisena todisteena esitetystä videotallenteesta oli todettavissa, että vastaaja oli ollut teon aikana päätekijän läheisyydessä ja väkivallan alettua siirtynyt aivan asianomistajan lähietäisyydelle. HO katsoi, että vastaajan läsnäolo ja toimet veitsellä varustautuneena olivat vahvistaneet päätekijän motivaatiota ja mahdollisuuksia ryöstön tekemiseen. Vastaaja oli edellä mainituilla toimillaan turvannut päätekijän toimintaa. Edellä lausutuin lisäyksin HO hyväksyi KO:n perustelut syyksilukemisen osalta. Ottaen huomioon asiassa selostetun KKO:n ratkaisun 1992:169 sekä vastaajan pääteon edistämiseksi tekemien toimien merkityksen HO arvioi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajalle syyksiluetusta rikoksesta 6 kuukauden mittaisen vankeusrangaistuksen. Koska vastaajaa ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity, voitiin vankeusrangaistus määrätä ehdollisena koeajan ollessa pituudeltaan 2 vuotta. KO:n toteamin tavoin rangaistukseen oli liitettävä valvonta. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
26.11.2018 13.08
Hovioikeuden tuomio avunannosta törkeään veropetokseen - tuomio on erimielinen rekisterimerkintärikoksen perusteella määrättävän liiketoimintakiellon osaltaAvunannon rangaistavuus - Rangaistuksen määrääminen - Vahingonkorvausvelvollisuus - Liiketoimintakielto - Uutiset
5.7.2018 10.44
Hovioikeus hylkäsi syytteen avunannosta luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseenT:n oli katsottu syyllistyneen luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen. Hänet oli jätetty rangaistukseen tuomitsematta. Terveydenhuollon palvelun tuottajan ja vastaavan johtajan, joka oli palkatessaan T:n yritykseensä toimintaterapeutiksi laiminlyönyt tarkistaa T:n oikeuden harjoittaa toimintaterapeutin ammattia Sosiaali- ja terveydenalan lupa ja valvontaviraston ylläpitämästä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä, ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen avunantoon luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen. Syyte hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.7.2018) - Uutiset
11.5.2018 15.00
Väitös: Avunannon rangaistavuuden tarkat edellytykset epäselviäAvunanto muodostaa rikosoikeudessa yhden keskeisimmistä osallisuusmuodoista eli tavoista osallistua rikoksen tekemiseen. Lauri Luoto tutki väitöskirjassaan, milloin rikoksen tekemiseen osallistunutta henkilöä on pidettävä avunantajana. Tutkimus osoittaa, että avunannon rangaistavuuden tarkat edellytykset ovat edelleen epäselviä. - Uutiset
3.4.2018 9.10
Hovioikeus: rikoksen jälkeen tapahtuva tekijän auttaminen ei ole enää avunantoaAsiassa ei näytetty A:n sallineen käyttää puhelintaan pikavippien ottamisessa. Näyttöä myöskään A:n osallistumisesta luoton hankkimiseen tai sen suunnitteluun ei ollut. A oli myöntänyt kuljettaneensa autoa, kun verkkopankkitunnuksia ja rahoja oli haettu pankista, ja hänen kuljettamaansa autoon oli ostettu rahoilla polttoainetta. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että rikoksen jälkeen tapahtuva tekijän auttaminen tai rikoksella saadun omaisuuden vastaanottaminen eivät enää ole avunantoa (Lappi-Seppälä ym. Rikosoikeus, 3. uudistettu painos, s. 183). A:n viaksi jäävä muiden vastaajien ja P:n kotonaan oleskelun salliminen ja auton kuljettaminen petosrikokseen liittyvän erehdyttämisen ja tunnusmerkistön täyttymisen jälkeen eivät tehneet hänestä avunantajaa. A:n toimet eivät lisänneet rikoksen toteutumisen todennäköisyyttä. Asiassa ei näytetty A:lla olleen tietoisuutta päärikoksesta, joten hänellä ei ollut tietoisuutta myöskään oman toimintansa päärikosta edistävästä merkityksestä. A:han kohdistetut toissijaiset rangaistusvaatimuksetkin oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2018) - Uutiset
8.3.2018 14.00
Hovioikeuden tuomio yrityssalaisuuden rikkomisesta ja avunannosta yrityssalaisuuden rikkomiseenA ja B olivat menneet osaomistajiksi ja vastuuhenkilöiksi C:n aikaisemmin yksin omistamaan yhtiöön, joka alkoi toimia samalla alalla kuin A:n ja B:n entinen työnantajayhtiö. KO oli hylännyt syytteet A:n, B:n ja C:n (avunanto) osalta. HO katsoi toisin kuin KO, että A:n ja B:n ilmaisemat ja käyttämät tiedot olivat olleet luonteeltaan yrityssalaisuuksia. Heidän vastuullisessa asemassa yhtiössä T hankkimaan kokemukseensa nähden oli selvää, että he olivat olleet tietoisia ilmaisemiensa ja käyttämiensä tietojen luonteesta. Teko oli siten ollut tahallinen ja heidän katsottiin syyllistyneen yrityssalaisuuden rikkomiseen. C:n oli hänen kokemukseensa nähden täytynyt tietää, että liiketoiminnan varsin nopea käynnistäminen oli ollut toteutettavissa ainoastaan jäljentämällä T:n liiketoiminta tai osia siitä. HO katsoi, että C oli auttanut A:n ja B:n tahallisen rikoksen tekemisessä muun muassa rahoittamalla liiketoimintaa. C:n katsottiin syyllistyneen avunantoon yrityssalaisuuden rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa, KKO:ssa 19.2.2018) - Uutiset
30.1.2018 15.00
Hovioikeus arvioi avunannon tunnusmerkistön täyttymistä auton polttamista koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusKO:n tuomion mukaan A oli sytyttänyt N:n omistaman henkilöauton palamaan heittämällä autoon ikkunan kautta bensiiniin kostutettua palavaa paperia. Sytyttämishetkellä noin 1,5 metrin etäisyydellä asutusta omakotitalosta sijainnut auto oli tuhoutunut täysin. KO:n tuomio on tältä osin lainvoimainen. Syyttäjä oli vaatinut B:lle, C:lle ja D:lle (vastaajat) rangaistusta avunannosta A:n syyksi luettuun tuhotyöhön. Arvioitavana oli ennen kaikkea se, olivatko kolme vastaajaa tehneet sellaisia toimia, joiden perusteella avunantorikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä ja olivatko he olleet tietoisia A:n aikomuksesta sytyttää auto. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi vastaajat 30 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin avunannosta tuhotyöhön. (Vailla lainvoimaa 30.1.2018) - Uutiset
14.7.2017 14.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 20.6.–6.7.2017 koskevat avustajalle aiheutuneiden kustannusten korvaamista, tuhopolton rangaistavuutta, yhteisesti omistetun kiinteistön myyntiä, lapsen laitonta erottamista huoltajastaan ja liikennevahingon korvaamista jälleenvakuutussopimuksen perusteella. - Uutiset
12.6.2017 10.30
KKO:n ratkaisu avunannosta törkeään veropetokseen, törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään työeläkevakuutusmaksupetokseen tuomitun rangaistuksen mittaamisestaHO oli alentanut A:lle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoteen 10 kuukauteen vankeutta. KKO korotti A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi 11 kuukaudeksi vankeutta. Asiassa luettujen rikosten vakavuus, niistä ilmenevä hänen syyllisyytensä sekä hänen aikaisempi rikollisuutensa edellyttivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. - Uutiset
1.2.2017 9.45
Rikosperusteisia vahingonkorvauksia Verohallinnolle lähes 600 000 euroa - velkajärjestelyä ei myönnettyHakijan velat muodostuivat lähes kokonaan rikokseen (avunanto törkeään veropetokseen) perustuvasta velasta. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli siten VJL 10 §:n 1 kohdan mukainen este. Hakija ei ollut verohallinnon mukaan lyhentänyt rikosperusteista velkaansa lainkaan. Järjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta ei ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia syitä. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2017)