-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Rikoskumppani
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- Lakikirjasto > ArtikkelitSiro, Jukka – Savolainen, Elisa: Avunanto huumausainerikokseen14.7.2022, Edilex-sarja 2022/25Huumausainerikos poikkeaa monesta muusta rikoksesta siinä suhteessa, että huumausainerikoksessa tekijävastuun ala on hyvin laaja. Tyypillisesti henkilö, joka on jollain laittomalla tavalla tekemisissä huumausaineiden kanssa, tuomitaan huumausainerikoksesta tekijänä. Sen sijaan avunanto on huumausainerikoksessa selvästi harvinaisempi vastuumuoto. Tässä artikkelissa tutkitaan rajanvetokysymystä huumausainerikoksen näkökulmasta ja kysytään, millainen myötävaikutus voi olla avunantoa...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHeinonen, Tanja: Avunantovastuu velallisen epärehellisyysrikoksissa – avunantajan erottaminen rikoskumppanista erityisesti avunantovastuuta koskevan hovioikeuskäytännön valossa18.9.2015
- Lakikirjasto > ArtikkelitFrände, Dan: Yleinen rikosoikeus28.11.2008Kirja on systemaattinen ja kokonaisvaltainen esitys Suomen rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevista säännöksistä. Teoksessa käsitellään ensi sijassa rangaistusvastuun yleisiä edellytyksiä, joihin kuuluvat muun muassa vaara, teon huolimattomuus, hätävarjelu, voimakeinojen käyttö, syyntakeettomuus ja erehdys. Kirjassa käydään läpi myös rangaistusta, konfiskaatiota ja rikoksen muita seuraamuksia koskevat oikeussäännöt. Seuraamuksia varsinaisesti koskevassa luvussa käsitellään muun muassa...
- Uutiset
9.2.2024 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanssavastaajan syytteen raiskauksesta ja vapautti hänet tuomitusta 2 v rangaistuksesta ja yksityisoikeudellisesta korvausvelvollisuudestaHO totesi, että syytteessä kuvattu tapahtumien kulku oli ollut pitkälti riidaton. Tapahtumien kulun osalta erimielisyys oli koskenut sitä, olivatko vastaajat menneet A:n molemmille puolille makaamaan siten, ettei A ollut kyennyt liikuttamaan käsiään, oliko V2 työntänyt sormensa A:n emättimeen ja oliko V1 kääntänyt A:n vatsalleen. HO:ssa kysymys oli ollut pääosin siitä, oliko teko tapahtunut kaikkien osapuolten yhteisymmärryksessä ja jos ei, olisiko vastaajien tullut tämä ymmärtää. Lisäksi asiassa oli ollut kysymys siitä, olivatko vastaajat menetelleet tilanteessa tahallisesti sekä olivatko he toimineet rikoslain tarkoittamalla tavalla yhdessä. Edelleen kysymys oli ollut siitä, oliko tilanteessa käytetty raiskausrikoksen tunnusmerkistön edellyttämää väkivaltaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2024) - Uutiset
22.1.2024 11.50
Hovioikeus: Varkaus vai törkeän varkauden yritys (ään. tahallisuuden arvioinnin osalta)HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaajaa oli pidettävä rikoskumppanina eikä pelkästään avunantajana. HO katsoi, ettei vastaajan tahallisuus asiassa esitetyn selvityksen perusteella kattanut syytteen teonkuvauksessa selostettua yritystä anastaa rahaa useita kymmeniä tuhansia euroja. Hänen tahallisuutensa voitiin arvioida kuitenkin ulottuvan useamman tuhannen euron anastukseen. Vastaajan osalta anastusrikoksen kohteena ei siten ollut ollut hänen tieten RL 28 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu erittäin arvokas omaisuus. Tästä syystä törkeän varkauden yritystä koskeva syyte oli hänen osaltaan hylättävä ja hänet oli tuomittava menettelynsä perusteella rangaistukseen varkaudesta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2024) - Uutiset
18.9.2023 10.30
Hovioikeus: Koulurakennuksen tuleen sytyttäneet olivat toimineet yhdessä ja heihin kohdistui sama tekijävastuu - rangaistuksia ei ollut syytä alentaaTulipalo oli aiheuttanut palaneelle rakennukselle yli 2.000.000 euron suuruiset vahingot. Tulipalo oli myös tuhonnut rakennuksessa toimineen Iltapäiväkerhon irtainta omaisuutta ainakin 5.000 euron arvosta. Asiassa oli A:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko hän toiminut yhdessä ja yksissä tuumin B:n kanssa. A:n osalta oli kysymys myös siitä, oliko sanottu teko jäänyt hänen kohdallaan yritykseksi ja oliko A poistumalla autolle luopunut rikoksen täyttämisestä rikosvastuun poistavalla tavalla. Lisäksi asiassa oli sekä A:n että B:n osalta kyse rangaistuksen määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 18.9.2023) - Uutiset
13.2.2023 8.48
Ex-vaimo yritti tappaa ex-miehensä kahden tuttavansa kanssa: Hovioikeus muutti kaikkien kolmen vastaajan tuomiot tapon yrityksestä murhan yritykseksi, yhtenäisti rangaistukset samansuuruisiksi ja korotti vankeusrangaistuksia vuosillaTuomiossa todetulla tavalla teko oli tehty vakaasta harkinnasta. V oli lisäksi houkuteltu asuntoon tarkoituksena hänen ja T:n yhteisten lasten asioista sopiminen ja V oli ollut siinä käsityksessä, että hänen lisäkseen vain T olisi siellä paikalla, joten teko oli ollut V:lle täysin yllätyksellinen. Lisäksi tekoon oli osallistunut kolme henkilöä, joista yksi oli kiinni pitämällä pyrkinyt estämään V:n pakenemisen. Nämä seikat huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Oikeudenmukaisena seuraamuksena jokaiselle vastaajalle voitiin pitää kahdeksaa vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
8.9.2022 11.20
Hovioikeus: 16-vuotiaan nuoren osuus rikoksen toteuttamisessa oli ollut olennainen - tuomittiin avunannon asemasta tekijäkumppanina taposta ja ryöstöstä nuorena henkilönä 7 vuoden vankeusrangaistukseenAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, täyttikö vastaajan (tekohetkellä 16 v.) menettely kohdassa 3 avunannon asemesta tekijäkumppanuuden sekä siitä, oliko vastaajan rangaistusta korotettava. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että vastaajan osuus rikoksen toteuttamisessa oli ollut olennainen. Vastaaja oli yhdessä B:n kanssa tappanut C:n. Kohdasta 2 (törkeä ryöstö nuorena henkilönä) tuomittavan rangaistuksen vaikutus yhteiseen rangaistukseen oli 6 kuukautta, joten vastaaja oli tuomittava yhteiseen 7 vuoden vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 8.9.2022) - Uutiset
19.11.2020 14.00
Hovioikeus ryöstöstä: Pelkästään se seikka, että teot olivat kohdistuneet kahteen eri asianomistajaan, ei yksinään tehnyt niistä erillisiä tekojaNyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kohdan 3 teko ryöstö, oli seurannut välittömästi kohdan 2 tekoa ryöstö, ja teot olivat tapahtuneet käytännössä samassa paikassa. Teoilla oli pyritty saman omaisuuden anastamiseen ja hallussa pitämiseen. Siten niillä oli ollut sama ajallinen ja paikallinen yhteys sekä sama motivaatioperusta. Pelkästään se seikka, että teot olivat kohdistuneet kahteen eri asianomistajaan, ei yksinään tehnyt niistä erillisiä tekoja. Tuomiossa esitetyin perustein hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen, että kysymyksessä oli ollut yksi ryöstö, joka oli sisältänyt molempien syytekohtien mukaisen menettelyn. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
25.6.2020 15.30
Törkeä pahoinpitely sellissä - hovioikeus arvioi tekijäkumppanuutta ja koventamisperusteen soveltamistaKO:n toteamin tavoin DVD-tallenteelta ilmeni, että A ja B olivat menneet C:n selliin yhdessä ja molemmat olivat pahoinpidelleet maassa maannutta C:tä muun ohella potkimalla tätä päähän, mikä osoitti heidän toimintansa yksituumaisuutta. Molempien osuus rikoksen toteuttamisessa oli ollut olennainen. Riippumatta siitä, olivatko A ja B ennalta sopineet C:n pahoinpitelemisestä mennessään tämän selliin, RL 5 luvun 3 §:n edellyttämä yhteisymmärrys oli syntynyt viimeistään siinä vaiheessa, kun A ja B olivat yhdessä KO:n selostamin tavoin alkaneet pahoinpidellä C:tä. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossaan lausumilla perusteilla rangaistuksen mittaamiseen tuli soveltaa koventamisperustetta. Vastaajat tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä 2 v. vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 25.6.2020) - Uutiset
16.3.2020 15.30
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuutta ja avunantoa perheyrityksessä törkeitä velallisen petosta koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuominnut D:n kahdesta törkeästä velallisen petoksesta 1 vuoden ehdolliseen vankeuteen, ja hylännyt A:n syytteen kahdesta törkeästä velallisen petoksesta rikoskumppanina ja B:n ja C:n syytteet avunannosta kahteen törkeään velallisen petokseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.30
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuudesta esitettyä näyttöä toisin kuin käräjäoikeus ja hylkäsi syytteen varkaudestaSyytteen mukaan valittaja oli yksin tai yhdessä B:n kanssa rikottuaan yhtiön klubirakennuksen ikkunan anastanut yhtiön tiloista sen omistamia alkoholijuomia. Valittaja oli kiistänyt rikkoneensa ikkunan tai anastaneensa alkoholijuomia, minkä menettelyn A oli tunnustanut. Syyttäjä ei ollut esittänyt asiassa näyttöä valittajan osallistumisesta syyttessä kuvattuun rikoksen toteuttamiseen. Tämän vuoksi HO katsoi, ettei valittajan syyllistymisestä varkausrikokseen ollut esitetty riittävää näyttöä. Syyte (kohdassa 10) valittajan osalta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
13.5.2019 8.33
Hovioikeus: Passiivisena auton kyydissä oleminen ei ollut avunantoa murhan yritykseenB oli tietoisena A:n ja C:n aikeista lähtenyt heidän mukaansa matkustajaksi autoon, josta ampuminen oli suoritettu. B:tä vastaan ajetun syytteen teonkuvauksessa ei ollut tarkemmin yksilöity, millä tavoin B olisi autossa matkustajana olleessaan aktiivisesti tukenut A:n ja C:n pyrkimystä rikoksen suorittamiseen. B:n ei näytetty läsnäolollaan tai muutoinkaan autossa ollessaan vahvistaneen A:n tai C:n rikoksentekomotivaatiota ennen tekoa tai sen aikana. Tämän vuoksi ja kun pelkästään passiivisena auton kyydissä olemisen ei voitu katsoa edistäneen rikosta, B:tä vastaan ajettu syyte ja siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
6.2.2019 15.01
Käräjäoikeus rikoskumppanuusvastuuta koskevassa asiassa: itsekriminointisuoja ei ole ehdotonSyyttäjän todistustaakasta huolimatta vastaajalle voi poikkeuksellisesti syntyä niin sanottu epäaito todistus- taikka selitystaakka tilanteessa, jossa syyttäjän esittämä päänäyttö on ollut varsin vahvaa ja ylittänyt tuomitsemiskynnyksen. Sellaisessa tilanteessa vastaajan on esitettävä itselleen myönteistä vastanäyttöä voidakseen kumota tai heikentää päänäytön näyttöarvoa ja saadakseen sen laskemaan alle tuomitsemiskynnyksen taikka annettava jokin selitys. Kysymys ei ole varsinaisesta velvollisuudesta, mutta vastanäytön tai selityksen antamatta jättäminen tai selityksen sisältö voidaan tulkita vastaajalle vastaiseksi. Myös ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan todennut, ettei itsekriminointisuoja ole ehdoton. - Uutiset
14.9.2018 12.40
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuutta: Syytteessä väitetty rikoskumppanuuden edellyttämä yhteisymmärrys ja yhdessä tekeminen puuttuivatHovioikeus katsoi, että A:n syyllistymiseksi autojen vahingoittamiseen yhdessä tuntemattomiksi jääneiden henkilöiden kanssa ei riittänyt se, että hän oli kertomallaan tavoin kiskaissut varaston oven auki ja mennyt varastoon kahteen kertaan muiden henkilöiden kanssa, kun käräjäoikeuden tuomioon kirjatuista seikoista ei ilmene eikä ole pääteltävissä, että oven auki kiskaiseminen olisi tapahtunut siinä tarkoituksessa, että muut pääsevät vahingoittamaan autoja. Syytteessä väitetty rikoskumppanuuden edellyttämä yhteisymmärrys ja yhdessä tekeminen puuttuivat, joten syyte oli tältä osin hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.9.2018) - Uutiset
14.2.2018 10.27
Irakin suurlähetystön alueelle tunkeutumista kuvannut tuomittiin tekijäkumppanina törkeästä julkisrauhan rikkomisesta 70 päiväsakon rangaistukseenHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa syyttäjälle, joka oli HO:ssa vaatinut, että rangaistusta korotetaan ja vastaaja tuomitaan vähintään 50 päivän pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
18.12.2017 13.00
KKO:n ratkaisu rikoskumppanuudesta huumausainerikokseenA:n ja B:n syyksi oli luettu useita törkeitä dopingrikoksia. He olivat noin seitsemän kuukauden aikana tuoneet laittomasti maahan, pitäneet hallussaan ja levittäneet edelleen huomattavan suuren määrän dopingaineiksi luokiteltuja lääkevalmisteita. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta ja siihen liittyvästä dopingaineiden käyttöjaksojen laskemisesta. C:n syyksi oli luettu, että hän oli yhdessä avopuolisonsa kanssa pitänyt laittomasti hallussaan 478 grammaa marihuanaa. Hänet oli katsottu avopuolisonsa tekijäkumppaniksi sillä perusteella, että huumausainetta oli säilytetty pitkän aikaa avopuolisoiden yhteisessä asunnossa, minkä vuoksi C:n oli täytynyt tietää huumausaineesta ja hyväksyä huumausaineen säilyttäminen kodissaan. Kysymys siitä, oliko C tekijäkumppanina syyllistynyt huumausainerikokseen. C vapautettiin hovioikeuden hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta. - Uutiset
14.7.2017 14.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 20.6.–6.7.2017 koskevat avustajalle aiheutuneiden kustannusten korvaamista, tuhopolton rangaistavuutta, yhteisesti omistetun kiinteistön myyntiä, lapsen laitonta erottamista huoltajastaan ja liikennevahingon korvaamista jälleenvakuutussopimuksen perusteella. - Uutiset
14.3.2017 15.02
Ilmapistoolilla parvekkeelta ampuneet naiset syyllistyivät vaaran aiheuttamiseenOlosuhteet, joissa A ja B olivat ampuneet, osoittavat huolimattomuuden olleen RL 21 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla heidän kummankin osalta törkeää, vaikka he tahallisuuden puuttuessa vastasivat vain oman toimintansa aiheuttamasta vaarasta. Asiassa lausutuin perustein sekä A että B olivat syyllistyneet vaaran aiheuttamiseen. Rikoskumppanuutta koskeva RL 5 luvun 3 § ei kuitenkaan tullut heidän osaltaan sovellettavaksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2017)