Todistelu
- Uutiset
31.3.2021 10.30
Kuorilaattoja Deltapalkkien varaan asentamassa ollut työntekijä putosi kuorilaatan mukana noin 5 metrin matkan - hovioikeus arvioi pääurakoitsijan työnjohtajan ja aliurakoitsijan asennustyönjohtajan vastuitaAsiassa oli kysymys siitä, olivatko pääurakoitsijan työnjohtaja (V1) ja aliurakotsijan toimitusjohtaja / asennustyönjohtaja (V2) laiminlyöneet työturvallisuusmääräyksistä johtuvia velvollisuuksiaan koskien erityisesti elementtiasennussuunnitelman noudattamista ja muuttamista sekä elementtien kiinnityskohtien tarkistamista ja tällä menettelyllään aiheuttaneet työntekijälle (A) ruumiinvamman. Mikäli vastaajien katsottiin syyllistyneen rikoksiin, kysymys oli vielä rangaistuksen määräämisestä. Edelleen kysymys oli vahingonkorvauksesta, yhteisösakon tuomitsemisen edellytyksistä sekä yhteisösakon määrästä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 31.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 15.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimukset alle 12-vuotiaan lapsen kuulemisesta uudelleen ja uusien todistajien kuulemisesta hovioikeudessaLasta (8 v.) oli kuultu ja hänen ikätasoinen mielipiteensä oli selvitetty käräjäoikeusvaiheessa olosuhdeselvityksessä. Asianosaiset olivat yhtä mieltä siitä, että lapsi jatkaa koulunkäyntiä K:ssa eikä hänen mielipiteestään koulun suhteen ollut riitaa. Edellä lausuttuun nähden ja ottaen huomioon lapsen ikä, HO katsoi, ettei lapsen kuuleminen uudelleen ollut asian ratkaisemisen kannalta tarpeen. Uusien todistajien osalta HO totesi asiassa olleen kysymys ainoastaan kotikuntalain mukaisesta lapsen virallisesta asuinpaikasta. Äidin nimeämille uusille todistajille ilmoitetut todistusteemat huomioon ottaen HO katsoi, ettei todistelu koskenut riitaista seikkaa ja oli siten tarpeetonta. - Uutiset
30.3.2021 14.37
Hovioikeuskin hylkäsi potilasvahinkolain mukaisen vahingonkorvauskanteen koskien väitettyjä työfysioterapeutin vastaanotolla tapahtuneita henkilövahinkojaHO katsoi lääketieteellisen selvityksen perusteella asiassa jääneen näyttämättä, että kipuoireyhtymä oli todennäköisesti aiheutunut fysioterapian seurauksena. Tätä johtopäätöstä tuki se, että esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella kuvattu fysioterapiahoito ei itsessään ole omiaan aiheuttamaan pysyvää vauriota. Ottaen huomioon, että fysiatrian dosentti Olavi Airaksisen mukaan kantajan oireiden alkaminen pian fysioterapian jälkeen viittasi jo kehittymässä olleeseen 5 CRPS-oireyhtymään, ei se, että oireet olivat olleet ajallisessa yhteydessä fysioterapiaan, ja että kantaja oli kokenut kipua hoidon aikana, riittänyt osoittamaan todennäköistä syy-yhteyttä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 2.245 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 12.00
Hovioikeus: Törkeää väärennystä koskevan syytekohdan erottaminen erikseen ratkaistavaksi oli ollut perusteltuaKysymys oli ensinnäkin siitä, oliko asiassa ollut edellytykset erottaa syytekohta erillään käsiteltäväksi. Toiseksi kysymys oli haastehakemuksen väitetystä puutteellisuudesta eli tarkemmin sanottuna siitä, oliko todistuskappaleet yksilöity riittävällä vähimmäistarkkuudella törkeää väärennystä koskevassa teonkuvauksessa. HO katsoi, että syytekohdan erottaminen erikseen ratkaistavaksi oli ollut perusteltua. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden myös syytteen tutkimatta jättämisen osalta. Myöskään tältä osin ei ilmennyt aihetta arvioida asiaa toisin tai tehdä asiassa toisenlaisia johtopäätöksiä kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
25.3.2021 15.00
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - hovioikeuskin hylkäsi syytteenKysymys oli siitä, oliko vastaaja leikkiessään 5-vuotiaan asianomistajan kanssa joko itse paljastanut tai myötävaikuttanut asianomistajaa paljastamaan vastaajan sukupuolielimen ja heti tämän jälkeen koskettamaan sitä huulillaan (pussaamaan). Jos vastaajan näytettiin menetelleen edellä mainituin tavoin, kysymys oli siitä, oliko teko ollut seksuaalinen ja oliko se ollut omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa asianomistajalle ja vielä oliko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä. Erityisesti kysymys oli asianomistajan ja vastaajan kertomusten todenperäisyyden ja luotettavuuden arvioimisesta. Tältä osin HO viittasi KO:n tuomiossa näytön arvioinnin lähtökohtien osalta lausuttuun. HO katsoi KO:n tavoin jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt hänen syykseen väitettyyn rikokseen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 9.28
KKO: Lähdesuojaan vedonneella toimittajalla ei ollut oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiinTodistaja oli esitutkinnassa kieltäytynyt vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin vedoten muun ohella lähdesuojaan ja anonyymin ilmaisun oikeuteen.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, etteivät todistajalle esitetyt kysymykset koskeneet lähdesuojan tai anonyymin ilmaisun oikeuden piiriin kuuluvia seikkoja. Todistajalla ei siten ollut oikeutta kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin näillä perusteilla. - Uutiset
22.3.2021 12.29
Hovioikeus arvioi tunnistamiselle annettavaa näyttöarvoa pahoinpitelyrikoksessa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa (pahoinpitely nuorena henkilönä) oli arvioitava, mikä näyttöarvo tunnistamisille oli annettava ottaen huomioon niihin mahdollisesti liittyvät virhelähteet, muu asiassa esitetty näyttö sekä se, mitä asianomistaja A, B ja todistaja olivat asian käsittelyn eri vaiheissa kertoneet tekijästä ja tekijän tuntomerkeistä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että asiassa selostetut tunnistamiseen liittyvät mahdolliset virhelähteet ja etenkin tekijästä ennen tunnistamista annetut asianomistajankin kertoman mukaan huonosti vastaajaan sopivat tuntomerkit huomioon ottaen vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syytteet pahoinpitelyistä oli siten hylättävä. Koska syytteet hylättiin, vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
19.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi valtuutusta ja oikeustoimen syntymistä - kanne liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassa voitiin hylätäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei todistajana asiassa kuultu T3 ollut toiminut asemavaltuutuksen, sallimisperusteisen valtuutuksen tai tilannevaltuutuksen nojalla, kun hän oli 21.8.2016 allekirjoittanut kantajan puolesta lausuman vuokrasopimuksen toteamisesta purkautuneeksi. KO oli katsonut T3:n toimineen toimeksiantovaltuutuksen perusteella. HO katsoi asiassa jääneen selvittämättä, että kantaja olisi valtuuttanut T3:n purkamaan kysymyksessä olevan liikehuoneiston vuokrasopimuksen. Yhtiö oli siten purkanut liikehuoneiston vuokrasopimuksen yksipuolisesti. Yhtiö ei ollut halunnut HO:ssa vedota siihen, että sillä olisi ollut yksipuolisestikin oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen hävisi muutoksenhakunsa ja oli siten OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastaajayhtiön määrältään oikeaksi myöntämänsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
15.3.2021 15.00
Raiskaus koulun kuntosalin pukuhuoneessa - hovioikeus oli erimielinen nuoren vastaajan syyllisyydestäAsiassa oli riidatonta, että vastaaja (s. 1998) ja asianomistaja olivat olleet sukupuoliyhteydessä. Syyttäjän ja asianomistajan valitusten johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja asianomistajaan kohdistunutta väkivaltaa käyttämällä tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa pakottanut asianomistajan sukupuoliyhteyteen, ja oliko vastaaja siten syyllistynyt raiskaukseen. Mikäli näin oli, kysymys oli myös rangaistusseuraamuksesta sekä kärsimyskorvauksesta. HO:n enemmistö katsoi, ettei vastaajan syyllistymisestä syytteen teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Vastaajan oli siten katsottava syyllistyneen raiskaukseen. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 1 vuoden vankeusrangaistusta. Valvonta ei ollut tarpeen vastaajan elämänhallinnan tukemiseksi taikka rikoskierteen katkaisemiseksi. Asianmukaisena vahingonkorvauksen määränä kärsimyksestä pidettiin 4.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei asiassa voitu rikostuomion edellyttämällä riittävällä varmuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että seksuaaliseen kanssakäymiseen olisi ryhdytty yhteisestä suostumuksesta. Näin ollen syyte tuli hylätä, eikä aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 15.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 13.44
Liikenneonnettomuus tietyömaalla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksestaTörmäys oli aiheutunut pikemminkin asianomistajan menettelystä kuin vastaajan huolimattomuudesta. Vaikka vastaaja oli ollut väistämisvelvollinen, hänellä oli ollut oikeus luottaa siihen, ettei etuajo-oikeutetulla tiellä kulje ajoneuvo selvästi liikennesääntöjen vastaisesti. Tätä arviota ei muuttanut se, että vastaajan oli täytynyt olla korostetun huolellinen ottaen huomioon hänen itsensäkin esittämät seikat tietyömaa-alueesta, sillä tietyömaa-alue oli velvoittanut myös muita tienkäyttäjiä korostettuun huolellisuuteen. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 10.31
Käräjäoikeus: Luottamusmiehen irtisanominen oli laitonAsiassa oli kyse siitä, oliko luottamusmiehenä toimineen kantajan irtisanomiseen ollut TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukainen hänen henkilöstä johtuva asiallinen ja painava syy ja oliko hänet voitu irtisanoa ilman varoitusta ja muun työn tarjoamisvelvollisuutta sekä oliko irtisanomisperusteisiin vedottu kohtuullisessa ajassa ja oliko irtisanomiseen kantajan edustamien työntekijöiden enemmistön suostumus ja oliko se saatu asianmukaisella tavalla. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
26.2.2021 11.16
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi perheen muuttoauton Suomeen tuoneen naisen toimineen tahallisesti - veropetoksesta 60 päivää vankeuttaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli antanut väärän tiedon autoveron määräämiseen vaikuttaneesta seikasta ja että tämän seurauksena veroa oli jätetty määräämättä syytteen teonkuvauksen mukainen määrä (autoveroa 13.450 euroa). HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt tahallisesti. HO katsoi pääkäsittelyä pitämättä, että vastaajan menettely oli ollut RL 3 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla tahallista. Vastaajan oli selonottovelvollisuutensa huomioon ottaen täytynyt pitää varmana tai varsin todennäköisenä, että virheellisen muuttopäivän ilmoittamisen seurauksena vero määrätään liian alhaiseksi. Vastaaja oli syyllistynyt siihen veropetokseen, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. Vastaajalle uomittu vankeusrangaistus määrättiin ehdolliseksi, koska rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus ei edellyttänyt ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 12.47
Käräjätuomari ei ollut esteellinen käsittelemään riita-asiaaPerusteena esteellisyysväitteelleen A oli muun ohella lausunut, että KäT oli esteellinen käsittelemään riita-asiaa, koska hän oli ilmoittanut hylkäävänsä A:n vaatimuksia, ei ollut hyväksynyt A:n nimeämää todistelua ja vastaavasti pyytänyt todisteita vastapuolelta. KO oli hylännyt väitteen tuomarin esteellisyydestä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 10.15
Oliko teon kohteena ollut RL 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittama suuri määrä huumausainetta - hovioikeus oli erimielinenAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli laittomasti viljellyt hamppua eli kannabiskasvia käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Hän oli kasvattanut yhteensä 29 kannabiskasvia, joista 16 kannabiskasvia oli takavarikoitu 80-130 senttimetrin korkuisina ja kaksi kannabiskasvia taimina. Lisäksi vastaaja oli aiemmin viljellyt tai yrittänyt viljellä 11 kappaletta kannabiskasveja. HO:n enemmistö katsoi, ettei KO:n ratkaisun, jolla vastaaja oli tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen, muuttamiseen ollut ilmennyt aihetta. HO:n esittelijä puolestaan katsoi, ettei syyttäjä ollut näyttänyt, että rikoksen kohteena olisi ollut RL 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu suuri määrä huumausainetta. Vastaaja oli siten syyllistynyt törkeän huumausainerikoksen sijasta huumausainerikokseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan teosta oli 11 kk. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi esittelijän mietinnön. Vastaajalle tuomittavan rangaistuksen määrästä eri mieltä ollut oikeusneuvos ilmoitti olevansa samaa mieltä kuin enemmistö. (Ään. Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 13.30
Asiakas nukahti taksiin - syyte raiskauksesta hylättiinHO katsoi, että vastaajana asiassa olleen taksinkuljettajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Näin varsinkin sen vuoksi, että HO piti mahdollisena, että asianomistaja oli tulkinnut vastaajan herättely-yritykseen liittyvän ravistelun väärin. Huomioon ottaen asianomistajan ja vastaajan kertomusten uskottavuudesta asiassa lausuttu asianomistajan kertomuksen sekä muun syytteen tueksi esitetyn näytön todistusarvo eivät kokonaisarvioinnissa riittäneet ylittämään tuomitsemiskynnystä. Asiassa jäi siten varteenotettava epäilys siitä, ettei vastaaja ollut menetellyt syytteen teonkuvauksessa kuvatuin tavoin. Tämän vuoksi syyttäjän ja asianomistajan valitukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 15.26
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta 2 v 2 kk rangaistuksestaKO:n tuomio oli ollut erimielinen. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, että vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli asiassa esitetystä syytettä tukevasta näytöstä huolimatta kuitenkin myös siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Edellä sanotun johdosta vastaajan syyllisyydestä väitettyyn tekoon jäi varteenotettava epäily. Näin ollen syyte raiskauksesta sekä korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 10.08
Hovioikeus: Rikoshyödyn menettämisseuraamusta koskeva asia oli voitu käsitellä ja ratkaista kirjallisessa menettelyssä - kun vastaaja oli hovioikeudessa peruuttanut tunnustuksensa, menettämistä koskevaa asiaa ei voitu ratkaista ottamatta vastaan henkilötodistelua ja asia oli palautettava käräjäoikeuteenHO katsoi KO:n tavoin, että menettämisseuraamusta koskeva asia oli voitu käsitellä ja ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Kun näyttö oli kirjallisessa menettelyssä perustunut vain siihen, että vastaaja oli KO:lle antamassaan ilmoituksessa tunnustanut rikoshyödyn menettämistä koskevan teonkuvauksen, ja kun hän oli sittemmin HO:ssa peruuttanut tunnustuksensa, asiaa ei voitu ratkaista ottamatta vastaan henkilötodistelua. Tässä tilanteessa HO katsoi oikeusastejärjestyksestä johtuen, että asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 11.30
Hovioikeus: Oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneen avustajan oli täytynyt käsittää, ettei kustannusarvion hankkimiseen ollut perusteltua syytäAsiassa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n ratkaisun asiantuntijalausunnon korvaamatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
29.1.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista saatavaa koskevaa asiaa yksin kirjallisen valmistelun perusteella pääkäsittelyä toimittamattaAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli asiassa mainituin perustein tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaan 29.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 16.00
Takapuoleen koskettamista pidettiin seksuaalisena tekona - 30 päiväsakkoa ja 400 euron kärsimyskorvausTapahtumien kulkua voitiin arvioida asianomistajan kertomuksesta käsin. Sanotulla kertomuksella KO oli katsonut näytetyksi, että vastaaja oli tahallisesti puristanut asianomistajaa pakarasta. Lain esitöiden valossa vastaajan koskettamisessa oli puristamisen muodossa ollut lain soveltamisen edellyttämää intensiivisyyttä ja se oli kohdistunut takapuoleen, jota on tavanomaista pitää seksuaalisesti merkityksellisenä. Koskettamista oli pidettävä laissa tarkoitetulla tavalla seksuaalisen tekona, joka oli omiaan loukkaamaan asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Mainitsemillaan perusteilla vastaajan menettely täytti seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja korvausvaatimus hylätään tai että rangaistusta ainakin alennetaan. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 10.44
Hovioikeus: Verkkokaupan kotisivuja koskevan sopimuksen purku oli ollut perusteeton - käräjäoikeuden tuomio kumottiinOikeudettoman purkamisen vuoksi vastaajalla (tmi) oli ollut oikeus korvaukseen tehdystä työstä ja saamatta jääneestä voitosta. Näin ollen kantajayhtiöllä ei ollut oikeutta saada takaisin osaakaan maksamastaan ennakkomaksusta. Asiassa lausutuilla perusteilla kanne hylättiin ja vastaaja vapautettiin maksuvelvollisuudesta kantajayhtiölle. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 14.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja 4 000 euron kärsimyskorvauksestaAsiassa ei voitu poissulkea sitä mahdollisuutta, että havaitut mustelmat olisivat aiheutuneet jostain muista kuin teonkuvauksessa mainituista tapahtumista. Näyttöä kokonaisuutena arvioitaessa oli otettava lisäksi huomioon, että asianomistaja oli herännyt aamupäivällä ja sen jälkeen jatkanut nukkumista vastaajan (s. 1995) asunnolla iltapäivään saakka, sekä pyytänyt vastaajaa soittamaan taksin ja tiedustellut häneltä lähimmän R-kioskin sijaintia. Näiden seikkojen voitiin ainakin vähäisessä määrin katsoa puhuvan asianomistajan kertomusta vastaan. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 13.18
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksestakin ja vapautti vastaajan tuomitusta 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja korvauksistaHO katsoi, että vastaajan asiassa esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku oli ottaen erityisesti huomioon todistajan kertomus mahdollinen, eikä sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Epäselvässä tilanteessa asia on ratkaistava vastaajan eduksi. Ottaen huomioon, että välittömäksi näytöksi vastaajan menettelystä syytteen mukaisesti oli jäänyt vain B:n asiassa kertoma, HO päätyi näyttöä kokonaisuutena punnittuaan siihen, että asiassa oli jäänyt syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt raiskaukseen. Syyte raiskauksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 10.21
Puukotuksesta ravintolassa ja tekijän tunnistamisesta - pahoinpitelystä tuomittu vastaaja vapautettiin tuomitusta 9 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudestaSyytteen mukaan vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa asianomistajalle viiltämällä tämän päänahkaan ilmeisesti jollakin teräaseella noin 10 cm pituisen viiltohaavan, joka oli suljettu kahdeksalla Vicryl 4.0 knoppiompeleella. Vastaaja oli kiistänyt syytteen. Vastaajan mukaan hän ei ollut kohdistanut minkäänlaista väkivaltaa asianomistajaan. Veri oli voinut joutua häneen asianomistajaan törmäämisen seurauksena. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen pahoinpitelystä. Asia oli epävarmassa tilanteessa ratkaistava syytetyn eduksi. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että vastaajan syyllistymisestä pahoinpitelyyn oli jäänyt varteenotettava epäily. Sen vuoksi syyte pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2021) - Uutiset
7.1.2021 12.25
Väitös: Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassaOTM Jurkka Jämsän ”Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa” on oikeustieteellinen väitöstutkimus, jossa tarkennetaan todistusoikeuden käsitteistöä ja yleisiä oppeja jäsentämällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä kehittyneitä periaatteita todistelunrajoitteista ja todisteen hyödyntämiskielloista suhteessa uudistettuihin, kansallisiin todistelua rajoittaviin säännöksiin. - Uutiset
7.1.2021 11.00
Maantiepyöräkilpailussa kaatuneen korvausvaatimukset hylättiinSen puolesta, että kantajan kaatuminen oli ollut seurausta polkupyörän jarrujen pettämisestä, ei ollut esitetty näyttönä kuin kantajan kertomus. Kantaja oli velvollinen korvamaan pyöräliikkeen oikeudenkäyntikulut korkoineen. - Uutiset
7.1.2021 8.15
Hovioikeus: Todistaja oli vapautettava hänelle asetetusta uhkasakostaHovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa A:n ilmoittamaa syytä poissaololleen voitiin pitää oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna syynä, jota voitiin pitää laillisena esteenä. Kohtuutta ja tätä harkintaa puolsi myös se, ettei asian käsittely ollut viivästynyt yksin A:sta johtuneesta syystä. A oli tämän vuoksi vapautettava tuomitusta uhkasakosta. (Vailla lainvoimaa 7.1.2021) - Uutiset
5.1.2021 12.59
OTL Jorma Rudangon väitös 29.1.2021: Näkökohtia todistusharkinnastaTodistusoikeudellisessa kirjallisuudessa tavataan melkoinen määrä erilaisia todistusharkinnan teorioita ja menetelmiä. Jokaisella teorialla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Teoksen tarkoituksena ei ole löytää ja nimetä ”parhainta” todistusharkintateoriaa, vaan pyrkiä löytämään ajattelu- ja päättelytapoja, jotka voisivat olla rationaalisia ja hyödyllisiä näyttötuomarin, fact-finderin, vaikeassa tehtävässä ratkaista, mikä on totta ja mikä ei ole. - Uutiset
21.12.2020 13.00
Hovioikeus: Rangaistusvaatimuksen esittäjällä oli todistustaakka myös siitä, ettei kysymys ollut hätävarjeluun oikeuttavasta tilanteestaKumpikaan osapuoli ei ollut halunnut tulla kuulluksi tapahtumista KO:ssa. HO totesi, että vastaaja oli alusta asti johdonmukaisesti kiistänyt syytteen. Hän oli kertonut A:ta kaulasta puristaessaan toimineensa itsepuolustukseksi A:n aloittamaa väkivaltaa vastaan. HO katsoi, että vastaajan kertomuksen mukainen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei hätävarjelutilanteen käsilläoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Koska tapahtumasta ei ollut esitetty muuta selvitystä kuin vastaajan oma lausuma hätävarjelusta, vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 16.00
Velallisen ei näytetty saaneen sovitusta 150.000 euron velasta 78.000 euroa käteissuorituksenaAsiassa oli ollut riidatonta, että velallinen oli allekirjoittanut velkakirjan, jonka mukaan hän oli velkaa velkojalle 150.000 euroa. KO:ssa oli ollut riitaa siitä, oliko velallinen saanut koko velan määrän eli myös käteissuorituksen 78.000 euroa ja oliko tällainen väite ylipäätään voinut menestyä. Toiseksi, jos väite menestyi, kyse oli ollut siitä, oliko saamatta jäänyt osuus rahoituspalkkiota ja oliko se kohtuullinen. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että velkoja oli järjestänyt rahoitusta 72.000 euroa enempää. Riidatonta oli ollut, että velallisen tekemät yhteensä 15.000 euron suoritukset yhdessä osatuomion kanssa kattoivat saatavasta 62.000 euroa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kyse olisi ollut rahoituspalkkiosta ja joka tapauksessa se olisi ollut määrältään kohtuuton. KO oli velvoittanut velallisen suorittamaan velkojalle velkakirjaan perustuvaa saatavaa 10.000 euroa viivästyskorkoineen. Asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velkoja vaati HO:ssa, että velallinen velvoitetaan suorittamaan hänelle KO:n tuomitseman määrän lisäksi 78.000 euroa viivästyskorkoineen 28.2.2018 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Velallisen taloudellisista olosuhteista esitetyt seikat huomioon ottaen asiassa oli oikeusapulain 20 §:n 1 momentin mukaiset perusteet poistaa velallisen omavastuuosuus vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen hallinnan loukkauksesta ja vapautti omakotitaloon muuttaneen vastaajan käyttöhyödyn menettämisestä tuomituista vahingonkorvauksistaSyytteen mukaan vastaaja oli luvattomasti ottanut haltuunsa toisen hallinnassa olevan rakennuksen. Syytteen mukaan vastaaja oli muuttanut asumaan omakotitaloon, vaikka X:llä oli ollut siihen elinikäinen syytinkioikeus. Syytteen mukaan vastaaja oli ollut tietoinen syytinkioikeudesta. HO totesi, että vaikka vastaaja oli sinänsä ollut myöntämänsäkin mukaan ”tietoinen syytinkiasiasta”, tästä ei voitu vielä päätellä, että vastaaja olisi mieltänyt asian siten, että X:n syytinkioikeus edelleen estäisi häntä asumasta vuokralla kiinteistöllä ja remontoimasta sitä. Vastaaja oli voinut asiassa kuvatuissa olosuhteissa perustellusti pitää mahdollisena, että X oli edustajansa lähettämistä kirjeistä huolimatta aiemmin sitovasti luopunut syytinkioikeudestaan tai ainakin sallinut vuokralaisen asuvan kiinteistöllä sopimalla näistä seikoista kiinteistön uuden omistajan kanssa. Vastaajan tahallisuudesta jäi näissä olosuhteissa varteenotettava epäily, ja syyte oli tästä syystä hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset (14.950 euroa ja 5.952 euroa käyttöhyödyn menettämisestä) oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.44
Työryhmä: Suullinen todistelu voitaisiin ottaa vastaan muutoksenhakutuomioistuimissa videotallenteelta – asiasta voi lausua 19. helmikuuta 2021 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otettaisiin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa jatkossa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Uudistuksella pyrittäisiin parantamaan hovioikeuden ja korkeimman oikeuden edellytyksiä ratkaista asian näyttökysymykset oikein. Jos muutoksenhakutuomioistuin voisi ratkaista asian käräjäoikeudessa kerrotun perusteella, sen käytettävissä oleva näyttö olisi nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa. - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaaHO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.00
Hovioikeus korotti kahdesta seksuaaliseen tekoon pakottamisesta tuomitun 1 vuoden rangaistuksen 2 vuoteen - rangaistusta ei voitu tuomita ehdollisenaHO katsoi, että vastaaja oli kohdassa 1 (22.7.2017) syyllistynyt pakottamiseen seksuaaliseen tekoon tunkeutumalla asianomistajan kotirauhan suojaamaan paikkaan, matkustajahyttiin, ja nuolemalla siellä nukkumassa ja siten tiedottomassa tilassa olleen asianomistajan ulkoisia sukupuolielimiä, mikä oli olennaisesti loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Kohdassa 2 vastaaja oli (1.5.2019) väkivallalla ja käyttämällä hyväkseen sitä, että asianomistaja oli ollut pelkotilansa vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään, saanut asianomistajan alistumaan sellaisen seksuaalisen teon kohteeksi, joka oli olennaisesti loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja siten syyllistynyt asiassa pakottamiseen seksuaaliseen tekoon. Yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevat säännökset ja vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen vastaaja oli tuomittava kohdan 1 ja 2 teoista yhteiseen 2 vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdollisena puolsi se seikka, ettei vastaaja ollut ennen nyt kyseessä olevia tekoja rikoksesta rekisteröity. Asiassa ei ollut ilmennyt muita erityisiä perusteita, joiden vuoksi rangaistus olisi tullut määrätä ehdollisena. Ehdottoman vankeuden puolesta puhuvat rangaistuksen pituuden ohella molempien tekojen vakavuus ja teoista ilmenevä tekijän syyllisyys sekä se, että vastaaja oli syyllistynyt kaksi kertaa samankaltaiseen rikokseen. Mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei tuomittua rangaistusta näissä olosuhteissa voitu tuomita ehdollisena. Oikeudenmukaisena korvauksena kohdassa 1 loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä pidettiin asianomistajan vaatimaa 3.000 euroa. Kohdassa 2 loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä tuomitun 800 euron korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
8.12.2020 7.31
Hovioikeus hylkäsi kantelijoiden vaatimukset valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn pöytäkirjoissa olevien virheiden korjaamisesta ja todistelua koskevan osuuden poistamisestaKantelijat olivat yhteisessä kantelukirjelmässään vaatineet, että KO:n päätös 9.11.2020 kumotaan, että HO korjaa KO:n tuomiossa 12.6.2020, valmisteluistunnon 28.4.2020 pöytäkirjassa sekä pääkäsittelyn 29.4.2020 pöytäkirjassa olevat selvät virheet ja että HO poistaa KO:n tuomiosta T:n todistelua koskevan osuuden. Korjattavaksi vaaditut virheet oli selostettu kantelukirjelmässä. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.11.2020) - Uutiset
7.12.2020 10.49
Hovioikeus arvioi palkanmaksun hyväksyttävyyttä toisin kuin käräjäoikeus - syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja siihen perustuvat konkurssipesän korvausvaatimukset hylättiin kokonaisuudessaanSyyttäjä oli vaatinut, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen törkeästä velallisen epärehellisyydestä myös sen osalta, että yhtiö oli maksanut vastaajalle tilikaudella 1.9.2012 -31.8.2013 kohtuullisena pidettävää määrää ylittävää perusteettoman suurta palkkaa 71.000 euroa. HO katsoi, ettei asiassa ollut syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella tehtävissä johtopäätöstä siitä, että vastaajalle tuolloin maksettu palkka olisi ollut rikoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla perusteettoman suuri. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 14.00
Asianomistajalla oli saattanut olla motiivi virheellisen kertomuksen antamiseen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko A ollut tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa sukupuoliyhteyden aikana vai oliko sukupuoliyhteys tapahtunut yhteisymmärryksessä. Yleisemmällä tasolla kysymys oli siitä, osoittiko esitetty näyttö riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn raiskaukseen vai jäikö hänen syyllisyydestään vähintään varteenotettava epäily. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan syytteeseen perustuvasta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 8.30
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksestaHO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat laiminlyöneet riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät puheena olevan koneen osalta. Syytteessä kuvatun tapaturman jälkeen koneeseen oli asennettu lisäsuojauksena painonapit. Näin ollen yhtiössä oli työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaisesti vaaratilanteen jälkeen välittömästi ryhdytty koneen turvallisuutta parantaviin toimiin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaajien syyksi oli jäänyt kuitenkin huolimattomuus. Asiassa kerrotun perusteella eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajien syyksi työturvallisuusrikoksen asiassa mainittujen säännösten ja RL 47 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, koska nämä olivat vastuuasemassa rikkoneet huolimattomuudesta työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä tehdä yhtiössä käytössä olleesta kumiprofiilinleikkauskoneesta turvallista estämällä pääsy terien leikkausalueelle silloin, kun terät tekevät leikkausliikkeen. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 9.55
KKO äänesti - Belgialaisen yhtiön ei ollut näytetty sitoutuneen välityslausekkeeseen tai muutoin hyväksyneen sitä, minkä vuoksi serbialaisen yhtiön vahvistusvaatimus hylättiinSuomalainen yhtiö M oli myynyt osan liiketoiminnastaan belgialaiselle yhtiölle B. Serbialainen yhtiö A, joka oli ennen liiketoimintakauppaa toiminut luovutettuun liiketoimintaan kuuluneiden tuotteiden myyntiagenttina M:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella, oli liiketoimintakaupasta alkaen toiminut B:n myyntiagenttina yli neljän vuoden ajan. B:n irtisanottua A:n ja B:n välisen agenttisuhteen A vaati kanteessaan vahvistettavaksi, että A:n ja M:n väliseen agenttisopimukseen sisältynyt välityslauseke muodosti sitovan välityssopimuksen A:n ja B:n välillä. KKO katsoi, että kysymys oli sellaisesta välimiesmenettelyä koskevasta asiasta, johon ei sovelleta Bryssel I -asetusta (44/2001). Koska välityssopimuksen osapuolten katsottiin tarkoittaneen, että välimiesmenettely tapahtuu Suomessa, asialla oli sellainen liittymä Suomeen, että suomalainen tuomioistuin oli OK 10 luvun 25 §:n 2 momentin nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla B:n ei ollut näytetty sitoutuneen välityslausekkeeseen tai muutoin hyväksyneen sitä, minkä vuoksi A:n vahvistusvaatimus hylättiin. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei asiassa ollut perusteita muuttaa HO:n tuomion lopputulosta, jonka mukaan agenttisopimukseen 2.1.2003 sisältyvä välityslauseke muodosti sitovan välityssopimuksen A:n ja B:n välillä. - Uutiset
30.11.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokralaisella oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus välittömästi itsensä ja lastensa terveyteen kohdistuneen ilmeisen vaaran vuoksiVuokraehdon kohtuullistamisen osalta HO totesi, että kyseessä oli vakavaan väkivallan uhkaan perustuva purkamisoikeus eli vahva peruste vuokrasopimuksen purkamiselle. Nämä seikat merkitsivät sitä, että vuokranantajan olisi puheena olevissa olosuhteissa ollut kohtuutonta vedota vuokrasaatavaan kesäkuulta. Siten asiassa olisi ollut kohtuutonta velvoittaa vuokralainen suorittamaan kesäkuun 2018 vuokraa osaksikaan yhtiölle. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajalle valtion varoista määrätyn palkkion osalta ja oikeusavun omavastuuosuutta koskevan vuokralaisen maksuvelvollisuuden osalta. Vuokralainen vapautettiin vuokranmaksuvelvollisuudesta ja kaikesta oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvausvelvollisuudesta vuokranantajayhtiölle. (Vailla lainvoimaa 30.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi rikosasiassa todisteena olleiden valvontakameratallenteiden antamistapaaKuten KO oli ratkaisussaan todennut, hakijana asiassa oli yksityishenkilö, jonka toimintaa ei sääntele tiedotusvälineiden itsesääntelynormisto. Nyt kysymyksessä olevilta videotallenteilta ilmeni, että rikosasiassa asianomistajana oleva henkilö oli ollut viranomaistoimenpiteiden kohteena. Yhdestä videoista ilmeni lisäksi, että hän oli ollut myös hoitotoimenpiteiden kohteena. Mikäli viimeksi mainitusta, 30.28 minuutin pituisesta videotallenteesta annettaisiin kopio tai sen katsominen mahdollistettaisiin etäyhteyden välityksellä, se voisi johtaa tallenteen julkaisemiseen, siitä ilmenevien tietojen saattamiseen laajalti yleisön saataviin ja siitä aiheutuvaan asianomistajan yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Tämän vuoksi asiassa oli syytä olettaa, että tiedon antaminen viimeksi mainitusta videotallenteesta muulla tavalla kuin luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi voisi johtaa asianomistajan yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Sillä seikalla, että hakija joutuu matkustamaan nähdäkseen tallenteen, ei ollut merkitystä asian ratkaisun kannalta. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO velvoitti tuomioistuimen luovuttamaan hakijalle kopiot videotallenteista lukuun ottamatta 30.28 minuutin pituista videotallennetta, josta hakijalle annetaan tieto luovuttamalla videotallenne tuomioistuimessa katsottavaksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 11.19
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksenTapaohjeiden kohdan 7.1 mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys siitä, oliko AA toiminut tapaohjeiden kohdan 7.1 vastaisesti nostamalla testamentin moitekanteen ilmoittamatta vastapuolille asiakkaidensa vaatimuksia. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 14.15
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti henkilötodistelun vastaanottamisesta videotallenteeltaOikeusministeriössä valmistellaan lainsäädäntöhanketta, joka mahdollistaisi henkilötodistelun vastaanottamisen muutoksenhakutuomioistuimissa videotallenteelta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa muutoksenhakutuomioistuimissa henkilötodistelun vastaanottaminen käräjäoikeuden todistelusta tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta. Muutos koskisi kaikkia asioita, joissa henkilötodistelua vastaanotetaan. - Uutiset
23.11.2020 10.45
Hovioikeus arvioi ns. postihuumetapausta toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi vastaajan syyllistyneen huumausainerikokseenHO katsoi tapauksessa toisin kuin KO, että se, ettei lähetyksessä ollut ollut vastaaja nimeä tai osoitetta, ei ollut seikka, joka olisi vielä puhunut vastaajan syyttömyyden puolesta. HO totesi, ettei vastaaja ollut kyennyt antamaan tarkempaa vaihtoehtoista selitystä bitcoin-ostolleen. Lisäksi hänen kertomuksensa oli vaihdellut, mikä vähensi hänen kertomuksensa uskottavuutta. Ottaen huomioon asiassa käsitellyt seikat sekä se, että vastaajan maksama rahamäärä 180 euroa mahdollisti 5-10 gramman alfa-PVP:n ostamisen, HO katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö. Lisäksi vastaaja oli rikosrekisteriotteen mukaan aiemminkin tuomittu huumausainerikoksista, millä voi korkeimman oikeuden (KKO 2019:2, kohta 22) arvion mukaan olla myös vähäinen syytettä tukeva merkitys. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä ei jäänyt varteen otettavaa epäilyä. Vastaajan syyksi oli luettava syytteen mukainen huumausainerikos. KO:n tuomiota muutettiin ja vastaaja tuomittiin 5 kk:n vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 11.00
Kuka oli toiminut ajoneuvon kuljettajana - hovioikeus luki maasta käännytetyn vastaajan syyksi kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden asemesta - vangitseminen olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaistaAsiassa oli ollut KO:ssa kyse siitä, oliko vastaaja toiminut ajoneuvon kuljettajana ja oliko hän siten syyllistynyt kuolemantuottamukseen, rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai näiden törkeisiin tekomuotoihin. KO oli katsonut, että asiassa oli luotettavasti näytetty, että vastaaja oli kuljettanut kolariautoa. HO hyväksyi KO:n perustelut näytön arvioinnin ja siitä tehtyjen johtopäätösten osalta. HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti vastaajan syyksi oli luettava kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden sijasta. Kaikkia asiassa mainittuja rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että KO:n tuomitsema 2 v 6 kk rangaistus oli riittävä ja oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista teoista. Tätä arviota ei muuttanut se, että Maahanmuuttovirasto oli 7.10.2020 antanut päätöksen vastaajan käännyttämisestä kotimaahansa ja maahantulokiellon määräämisestä. Vangitsemisen osalta HO totesi, että vangitsemisen edellytyksiä harkittaessa oli otettava huomioon myös, että vastaajan syyksi luetuista teoista oli kulunut lähes 3 vuotta ja että HO:n tuomio oli heti täytäntöönpanokelpoinen. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden vastaajan vangitseminen asian käsittelyn tässä vaiheessa olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 10.30
Hovioikeus: "Hatkassa" olleen 14-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi varteenotettava epäilyAsiassa oli kysymys siitä, osoittiko esitetty näyttö kokonaisuudessaan arvioituna riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn rikokseen vai jäikö hänen syyllisyydestään varteenotettava epäily. Erimielinen KO oli hylännyt syytteen. HO:ssa asiassa ei ollut esitetty muuta suoranaista näyttöä väitetystä tapahtumankulusta kuin asianomistajan oma kertomus. Muu asiassa esitetty syytettä tukeva todistelu oli liittynyt A:n kertomuksen luotettavuuden arviointiin sekä vastaajan väitetystä menettelystä A:lle aiheutuneisiin seurauksiin. Teonkuvauksessa esitetylle menettelylle ei ollut ulkopuolisia todistajia, ja sitä vastaan puhui vahvasti vastaajan oma kertomus asiassa. Kaikki asiassa käsitellyt seikat erikseen ja kokonaisuutena arvioituina vähensivät A:n kertomuksen luotettavuutta. Asiassa ei ollut esitetty siinä määrin luotettavaa ja vahvaa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, että syytteenalainen menettely olisi voitu sen perusteella lukea hänen syykseen. Vastaajan syyllisyydestä jäi siten varteenotettava epäily. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt siihen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio takaajan vastuusta, takaussitoumusten pätemättömyydestä ja takausvastuun lakkaamisestaKO oli hylännyt kantajien vastaajayhtiöön kohdistamat vaatimukset. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, olivatko kantajat antaneet päävelan vastaajayhtiölle, olivatko takaussitoumukset pätemättömiä OikTL 33 §:n nojalla ja oliko 15.12.2013 päivättyyn pöytäkirjaan kirjatuista seikoista syntynyt sitova sopimus, jonka perusteella yhtiön takausvastuu oli lakannut. Lopuksi oli ratkaistava kysymys siitä, tuliko yhtiön mahdollista takausvastuuta kohtuullistaa sen esittämillä perusteilla. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 12.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 10.32
Ei näyttöä ravintolan wc-kopissa tapahtuneeksi väitetystä raiskauksesta - vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaToisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta 1 v:n 6 kk:n rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta (psyykkinen haitta 2 000 euroa, kärsimys 2 800 euroa). (Vailla lainvoimaa 12.11.2020)