Todistelu
- Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luonaArvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 9.18
Erimielinen KKO katsoi suullista käsittelyä pitämättä etälamauttimella ampuneen poliisikonstaapelin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyynKKO katsoi, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi. Sen vuoksi sitä koskeva pyyntö hylättiin. KKO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, että kuvatussa tilanteessa etälamauttimella ampuminen ei ollut ollut tarpeellista ja puolustettavaa ja ettei A ollut varoittanut etälamauttimen käytöstä riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ennen sen laukaisemista. A:n katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyyn. (Ään.) - Uutiset
12.2.2020 11.00
Työntekijän väitettiin syyllistyneen työnantajaan kohdistuneeseen rikokseen - työsuhde voitiin irtisanoa varoittamatta, mutta ei purkaaPurkamisilmoituksen mukaan työnantaja oli purkanut kantajan työntekijän työsuhteen 16.6.2016 väittäen hänen syyllistyneen työnantajaan kohdistuneeseen rikokseen. KO oli katsonut, että kantajan menettely oli ollut epäasiallista ja moitittavaa ja kohdistunut hänen esimieheensä tai tämän läheisiin. Menettely oli ollut omiaan heikentämään työntekijän ja työnantajan välistä luottamusta erityisesti ottaen huomioon kantajan asema B Oy:n tuotannonjohtajana. Kantajan ja Tj:n välisestä suhteesta esitetty selvitys huomioon ottaen KO oli pitänyt kantajan menettelyä kuitenkin jossain määrin ymmärrettävänä. Asiassa oli HO:ssa ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan näytetty lähettäneen KO:n tuomiossa selostettuja asiattomia viestejä. Mikäli kantaja oli lähettänyt viestit, asiassa oli tämän jälkeen kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut kantaja menettelyn johdosta peruste päättää tämän työsuhde. Mikäli perustetta työsuhteen päättämiselle ei katsottu olleen, asiassa oli kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määrästä. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Kantajan valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
7.2.2020 14.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hallituksen varajäsen olisi osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut yhtiölle vahinkoaYhtiön mukaan hallituksen varajäsen A oli kutsunut koolle yhtiön hallituksen kokouksen OYL 6 luvun 5 §:n vastaisesti ja oli 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa päättänyt yhtiön edun vastaisesti ilman liiketaloudellista perustetta irtisanoa yhtiön ja X Oy:n välisen sopimuksen. Yhtiön mukaan A ei ollut yrittänyt kutsua koolle hallituksen kokousta, saattanut muuten kokousta yhtiön hallituksen puheenjohtajan PJ:n tietoon, eikä selvittänyt PJ:n mahdollisuutta osallistua kokoukseen. PJ:aan, joka oli 9.10.2015 lähtenyt käymään Gambiassa, oli yhtiön mukaan ollut mahdollista saada yhteys. Pian tämän jälkeen A oli aloittanut Y-Siivous ja Z Oy:n hallituksen jäsenenä ja tehnyt sopimuksen X Oy:n tilojen siivoamisesta uuden yrityksensä lukuun. Suurin osa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä oli siirtynyt Y-Siivous ja Z Oy:n palvelukseen. Yhtiö oli vaatinut KO:ssa, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n tarkoittamana vahinkona ensisijaisesti 204.156,17 euroa ja toissijaisesti 100.000 euroa, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 14.12.2015 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. HO:ssa yhtiön valituksen johdosta kysymys oli siitä, oliko A yhtiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässään aiheuttanut yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n mukaan korvattavaa vahinkoa. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.02
Hovioikeus arvioi oliko ennen hovioikeuskäsittelyä kuolleelle epilepsiaa sairastaneelle näkövammaiselle aiheutettu pahoinpitelyllä vaikea ruumiinvammaArvioitaessa sitä, oliko A:n vammaa pidettävä RL 21 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana vaikeana ruumiinvammana, HO kiinnitti huomiota siihen, että tällaiseksi on oikeuskäytännössä pääsääntöisesti tulkittu pysyvä tai ainakin pitkäkestoinen vaikea terveydellinen haitta, joka vaikeuttaa uhrin normaaleja toimintoja. Asiassa esitetyn todistelun perusteella A:n tajunnantason oli katsottava alentuneen noin kahden viikon ajan. A oli lisäksi asiassa todetuin tavoin osin menettänyt kävelykykynsä noin kahden kuukauden ajaksi ja hänen näkökykynsä oli alentunut väkivallanteon vuoksi. Ottaen huomioon A:lla todettu diagnoosi, määrittelemätön kallonsisäinen vamma, ja sen seurauksena A:lle aiheutunut pitkäkestoinen terveydellinen haitta, HO katsoi, että kyse oli lainkohdan tarkoittamasta vaikeasta ruumiinvammasta. Asiassa oli kysymys myös mm. siitä, oliko puolustuksen oikeudet riittävästi turvattu HO:ssa, kun asianomistaja oli kuollut. Kysymys myös siitä, oliko vastaaja mahdollinen tekijä. Kysymys myös rangaistusseuraamuksesta ja yksityisoikeudellisisista korvauksista. HO totesi mm., että A:n korvausvaatimus oli esitetty hänen eläessään. Siten VahL 7 luvun 3 §:n mukaan oikeus korvaukseen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä ei ollut rauennut. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 11.30
Hovioikeus jätti murtovarkaat verekseltään kioskissaan tavanneen ja haulikolla varoituslauksen ampuneen kahvilarayrittäjän rangaistukseen tuomitsematta laittomasta uhkauksesta ja hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta - tuomio oli erimielinenVastaajan mukaan kahvilarakennukseen oli 10 vuoden aikana murtauduttu 15 kertaa. KO oli tuominnut yrittäjän laittomasta uhkauksesta ja vaaran aiheuttamisesta yhteiseen 100 ps rangaistukseen sekä korvauksiin kärsimyksestä. HO hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta. Vastaajan syyksi luettiin laiton uhkaus. Vastaaja jätetiin kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Muilta osin KO:n tuomiolauselma jäi voimaan. Yksi HO:n jäsenistä oli eri mieltä laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttymisestä ja vastaajan toiselle murtautujalle (C) kärsimyksestä maksettavaksi määrätystä korvauksesta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei vastaajan menettely täyttänyt laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Tämän vuoksi hän hylkäsi laitonta uhkausta koskevan syytteen. Myöskään kärsimyskorvauksen maksamiselle C:lle ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen petoksesta, kun varteenotettava mahdollisuus oli, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys irtaimen kaupastaAsiassa oli riidatonta, että A oli ottanut syytteen teonkuvauksessa mainitun lainan ja tämän jälkeen antanut vastaajalle lainan suuruisen rahamäärän. Valituksen perusteella asiassa oli arvioitava, oliko vastaajan ja A:n välisessä rahojen siirrossa ollut kysymys irtaimen esineen kaupasta vai rahan lainaamisesta ja täyttikö vastaajan menettely petoksen tunnusmerkistön. HO katsoi, että esitetty näyttö kokonaisuudessaan huomioon ottaen asiassa oli pidettävä varteenotettavana mahdollisuutena sitä, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys vastaajan tarkoittamasta irtaimen kaupasta. Sanottu huomioon ottaen merkitystä ei ollut annettava A:n väitteelle, jonka mukaan vastaaja oli hänen tapahtuma-aikaista sairaudentilaansa hyväksikäyttäen saanut hänet lainaamaan rahaa tälle. Asiassa oli jäänyt syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt syytteen mukaiseen menettelyyn. Näin ollen syyte petoksesta oli hylättävä. Koska syyte hylättiin, vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
20.1.2020 13.01
Hovioikeus: DNA-tunnisteen löytyminen hansikkaista ei osoittanut riittävällä varmuudella nuoren syyllistyneen varkauteenKO oli katsonut, ettei kirjallisen todistelun ja asiassa esitetyn perusteella vastaajan syyllisyydestä ollut jäänyt järkevää epäilyä. Vastaaja oli tuomittu nuorena henkilönä tehdystä varkaudesta ja velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiölle sen asianomistajalle maksamasta korvauksesta yhteensä 1 722,32 euroa korkolain 4.1 §:n mukaisine korkoineen 24.2.2018 lukien. HO puolestaan katsoi, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteen otettava epäily. Tähän vuoksi syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 11.00
Raiskauksen yritys laivan wc-kopissa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteetKO oli tuominnut vastaajan raiskauksen yrityksestä 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa yhdyskuntapalvelua 30 tuntia. Lisäksi vastaaja oli velvoitettu korvaamaan asianomistajalle rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1 300 euroa, kivusta ja särystä 400 euroa sekä muuna tilapäisenä haittana traumaperäisestä stressihäiriöstä 3 000 euroa. HO puolestaan hylkäsi syytteet raiskauksen yrityksestä ja seksuaaliseen tekoon pakottamisen yrityksestä samoin kuin syytteet pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Tästä seurasi, että myös rikosperusteiset korvausvaatimukset oli hylättävä. Lisäksi vastaaja oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu ja korvauksia valtiolle. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
17.1.2020 14.35
Hovioikeus pohti oliko asianosaisella pätevä aihe vedota eräisiin seikkoihin ja todisteisiin vasta hovioikeudessaHovioikeus katsoi, että Europe Cars Oy ei saattanut todennäköiseksi sitä, että sillä olisi ollut pätevä aihe olla käräjäoikeudessa vetoamatta vahingon ennakoitavuutta ja vahingon rajoittamista tarkoittaviin seikkoihin. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n mukaan Europe Cars Oy ei saanut vedota näihin seikkoihin vasta hovioikeudessa eikä niitä näin ollen otettu huomioon. Valitukseen sisältyvän lausuman koskien kymmenen ensimmäisen auton toimituksen viivästymisen merkitystä hovioikeus katsoi, että lausumaa oli pidettävä Europe Cars Oy:n näkemyksenä sen ja Inchsport GmbH:n välisen sopimuksen tulkinnasta. Europe Cars Oy:n viittaukset CISG:n 73 arktilaan oli puolestaan ymmärrettävä oikeudelliseksi argumentaatioksi. Näiltä osin kyse ei ollut vetoamisesta uusiin seikkoihin. Koska oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n prekluusiosäännös ei koske oikeuskysymyksiä, Europe Cars Oy oli saanut viitata CISG:n soveltamista koskeviin kansainvälisiin oikeustapauksiin vasta hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen raiskauksestaHO:ssa ei ollut ilmennyt aihetta arvioida näyttöä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Perustetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 16.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 15.36
Häiritsevää elämää senioritalossa viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään purkuperusteKysymys oli ollut siitä, oliko vuokaralainen itse viettänyt taikka sallinut vieraittensa viettää huoneistossa tai sen ulkopuolella yleisissä tiloissa häiritsevää elämää ns. senioreille tarkoitetussa asuinvuokratalossa sen jälkeen kun vuokralainen oli saanut asiasta varoituksen 26.6.2019. KO oli katsonut vastaajan viettäneen ja erityisesti sallinut vieraittensa viettää vuokra-asunnossaan ja sen yleisissä tiloissa AHVL 61 §:n 4 kohdassa tarkoitettua häiritsevää elämää. Vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään AHVL 61 §:n vastaista ja sillä oli vuokranantajalle vähäistä suurempi merkitys ja se oli siten purkuperuste. Vuokranantajan nostama kanne vuokralaista vastaan ei ollut sellainen laissa tarkoitettu syy, jonka perusteella vuokralaisella olisi ollut oikeus jättää täyttämättä hänen oma sopimussuhteeseen perustuva velvollisuus, eli vuokran maksaminen vuokranantajalle. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
10.1.2020 10.19
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta kokonaisnäytön arvioinnin perusteellaHO katsoi näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, ettei asianomistajan kertomus saanut riittävästi tukea asiassa esitetystä todistelusta. KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin asianomistaja oli kertonut joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi varsin hiljattain ennen nyt kysymyksessä olevaa tekoa. HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois vastaajan esittämää vaihtoehtoista tapahtumienkulkua, eikä sitäkään vastaajan puolesta esitettyä vaihtoehtoa, että asianomistaja oli unissaan säikähtänyt ja erehtynyt luulemaan vastaajan työntyneen häneen. Vastaajan syyllistymisestä raiskaukseen oli jäänyt varteenotettava epäily. Tämän vuoksi syyte raiskauksesta oli hylättävä. (KKO:2021:30: Hovioikeuden tuomio kumottiin. Syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö) - Uutiset
9.1.2020 11.00
Työntekijän omaa työaikakirjanpitoa pidettiin uskottavana näyttönä - valvontakameran tallenteelle ei annettu merkitystäTyöntekijän esittämää omaa työaikakirjanpitoa ja siitä ilmeneviä työpäivien pituuksia pidettiin uskottavina. Työntekijän oli näytetty työskennelleen pitämästään työaikakirjanpidosta ilmenevät työtunnit. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijän palkkasaatavat vaatimuksen mukaisina ja oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 9.13
Lausuntotiivistelmä henkilötodistelun vastaanottamisesta kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessaLähes kaikki lausunnonantajat suhtautuvat myönteisesti käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tallennetun henkilötodistelun vastaanottamiseen hovioikeudessa kuva- ja äänitallenteelta. Enemmistö lausunnonantajista kannattaa menettelyn soveltamista kaikissa asioissa. - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksiNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 14.26
Hovioikeuden editiopäätös työriidassa - Verohallinto, joka ei ollut oikeudenkäynnissä asianosaisena, oli verotustietolain 19 a §:n estämättä velvollinen esittämään vaaditut asiakirjat käräjäoikeudellePääasiassa on kysymys kantajan yhtiötä vastaan nostamasta kanteesta. Kantajan ilmoitettua, ettei hän häntä kohtaan annetusta editiopäätöksestä huolimatta tuo asiakirjoja oikeuteen, yhtiö oli kohdistanut vaatimuksen Verohallintoon, jotta yhtiö voi puolustautua pääomamäärältään yli 270 000 euroa koskevaan, työsopimuksen päättämiseen perustuvaan vahingonkorvauskanteeseen. KO oli 6.10.2017 antamallaan päätöksellä velvoittanut kantajan sakon uhalla tuomaan KO:een päätöksessä yksilöidyt, verotukseen liittyvät asiakirjat. Kantajan kieltäydyttyä esittämästä asiakirjoja yhtiö oli kohdistanut editiovelvollisuutta koskevan vaatimuksensa suoraan Verohallintoon. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n päätöksen perustelut ja katsoi, että Verohallinto oli velvollinen toimittamaan yhtiön pyytämät asiakirjat KO:lle. (Vailla lainvoimaa 20.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 15.30
Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta rangaistusta vaatineelle syyttäjälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKO oli katsonut, ettei asiassa ollut syyksilukemisen varmuudella tullut näytetyksi, että vastaaja oli menetellyt syytteiden teonkuvauksissa kuvatulla tavalla. Koska asia oli jäänyt epäselväksi ja vastaajan syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily, oli asia ratkaistava vastaajan eduksi ja syytteet syytekohdissa 1 ja 2 hylättiin toteen näyttämättöminä. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019)