Näyttökynnys
- Uutiset
2.9.2019 15.46
Koskiko 14-vuotiaan haaroväliin? Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäLapsen mukaan vastaaja oli kolmella eri kerralla koskenut häntä haaroväliin, kahdella kerralla housujen päältä ja kolmannella kerralla housujen reunaan ja vähän ihoonkin ennen haaroväliä. Lapsen mukaan vastaajan menettely oli tuntunut epämukavalta. Arvioituaan asiaa kokonaisuutena HO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajan syyllistymisestä syytteissä tarkoitettuihin tekoihin oli jäänyt varteenotettava epäily. Asian näin päättyessä syytteet sekä vastavalitus hylättiin ja vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa ja hänen puolustajansa palkkio sekä valtion varoista maksetut todistelukustannukset jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
21.8.2019 10.00
Seksuaalisesta ahdistelusta 70 päiväsakkoa ja 1 000 euron kärsimyskorvaus - menettelylle ei ollut osoitettavissa mitään muuta järkevää selitystä kuin seksuaalinen motiiviTapahtuma-aikaan 34-vuotias vastaaja oli yllättäen ottanut 19-vuotiaan asianomistajan halausotteeseen ja pitänyt kiinni siten, ettei asianomistaja ollut päässyt pois tilanteesta ja tämän jälkeen suudellut poskelle, yrittänyt suudella suulle ja kädelle sekä nylkyttänyt lantiotaan takaapäin asianomistajan takapuolta vasten. Teolla oli ollut asianomistajalle pidempiaikaisia vaikutuksia, koska asianomistaja edelleen karttaa yksin liikkumista pimeällä ja kokee ulkomaalaistaustaisten miesten läsnäolon ahdistavana. Nämä seikat huomioon ottaen kohtuullisena kärsimyskorvauksen määränä oli pidettävä 1 000 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
14.6.2019 13.41
Ei näyttöä, että äiti olisi syyllistynyt pahoinpitelyyn viemällä vuonna 2008 syntyneen poikansa niskahiuksista kiinni pitämällä omaan huoneeseen tai laiminlyömällä lapsen hampaiden hoidonSyyttäjä oli HO:ssa lausunut, että lapsen kertomus niskahiuksista vetämisestä oli ollut yksityiskohtainen ja kokonaisuutena arvioiden sitä olisi tullut pitää tältä osin riittävänä näyttönä. Syyttäjän mukaan KO oli arvioinut näyttöä väärin myös lapsen hammashoidon laiminlyönnin osalta. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
14.6.2019 13.14
Ei näyttöä, että vastaaja olisi tehnyt ruumiillista väkivaltaa 10-vuotiaalle lapselle tarttumalla tätä kaulasta ja kaatamalla lattialleKO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä 40 päiväsakon rangaistukseen. HO puolestaan katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi pahoinpidellyt lasta syytteessä kuvatulla tavalla. Näin ollen syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
14.6.2019 9.57
KKO:n ratkaisu mahdollisesti unitilassa tehdystä raiskauksesta – asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestäA:n katsottiin olleen sukupuoliyhteydessä nukkuvan B:n kanssa työntämällä kaksi tai kolme sormea B:n emättimeen. A kertoi toimineensa unitilassa. Kysymys näytön arvioinnista ja siitä, oliko tekoa pidettävä tahallisena. Arvioidessaan vaihtoehtoista tapahtumainkulkua vastaan ja sen puolesta puhuvia seikkoja, Korkein oikeus totesi, että A:n vaihtoehtoista tapahtumainkulkua voitiin pitää lähtökohtaisesti jossain määrin epätodennäköisenä. Asiassa oli kuitenkin esitetty siinä määrin tämän vaihtoehtoisen tapahtumainkulun puolesta puhuvaa näyttöä, ettei sitä voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Asiassa jäi siten varteenotettava mahdollisuus siitä, että A oli syytteessä tarkoitettua tekoa tehdessään toiminut unitilassa. Näin ollen tuomitsemiskynnys tahallisuutta edellyttävästä raiskauksesta ei ylittynyt, vaan asiassa jäi varteenotettava epäily A:n syyllisyydestä. (Ään.) - Uutiset
14.6.2019 9.30
Syytteet nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta ja nuorena henkilönä tehdystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin - ”en ole varma olenko valmis” -kuiskaus vastaajan korvaan ei riittänytAsiassa oli riidatonta, että tekohetkellä 16 vuoden 5 kuukauden ikäinen vastaaja ja 15 vuoden 10 kuukauden ikäinen asianomistaja olivat tutustuneet viestittelemällä internetissä. He olivat menneet vastaajan kotiin ja olleet sukupuoliyhteydessä keskenään. Asianomistaja oli HO:ssa kertonut KO:ssa kertomastaan poiketen, että kuiskaus ”en ole varma olenko valmis” vastaajan korvaan ennen vaatteiden riisumista oli ollut ainoa kerta, kun hän oli sanallisesti ilmaissut, ettei halua yhdyntää. Hän oli pitänyt mahdollisena, ettei vastaaja ollut ymmärtänyt kuiskausta. Asianomistaja oli kertonut toimineensa vastaajan pyyntöjen mukaisesti. HO katsoi, että asianomistajan HO:ssa kuvaama osapuolten välinen keskustelu ja sitä seurannut asianomistajan käyttäytyminen eivät olleet olleet sellaisia, joista vastaajan olisi täytynyt ymmärtää, ettei asianomistaja halunnut yhdyntää. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi työmarkkinatukea väärin perustein nostaneen syyllistyneen petokseenAsiassa mainitut seikat puhuvat vahvasti sen johtopäätöksen puolesta, että vastaajalla oli ollut tahallinen hyötymistarkoitus. Asiassa ei ollut tullut esille painavia seikkoja sen vaihtoehdon puolesta, että vastaaja olisi vain huolimattomuudesta antanut väärän sisältöisiä tietoja Kelalle. Sen vuoksi vastaaja oli tuomittava petoksesta KO:n tuomiosta ilmenevän teonkuvauksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 13.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden uusimmat ratkaisut koskevat muun muassa pysäköintivirhemaksua, takaisinsaantia konkurssipesään, vuokran alennusta ja vuokrasopimuksen purkua, tuomion purkamista, tekijänoikeusrikosta, joukkoliikenteen tarkastusmaksua, aserikosta, välimiesmenettelyn moitetta, lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta, rikoksentekijän luovuttamista, säätiön hallituksen jäsenen erottamista, tuomarin esteellisyyttä, maasta poistamisen edellytyksiä sekä rahanpesurikosta. - Uutiset
10.6.2019 11.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt todennäköisenä, että uimahousut olisivat pudonneet vahingossa - tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäVaikka vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumakulku uimahousujen putoamisesta vahingossa oli sinänsä mahdollinen, se oli asiassa todetut seikat huomioon ottaen niin epätodennäköinen, ettei hänen syyllisyydestään ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 15.30
Hovioikeus palautti omaan lapseensa kohdistuneesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä tuomitulle äidille langetetun puutteellisesti perustellun rikostuomion käräjäoikeuteenTuomion perustelut olivat ratkaisevalla tavalla puutteelliset ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Näytön selostusosasta ilmeni, että KO:sa oli esitetty myös syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Johtopäätöksissä se oli jäänyt täysin arvioimatta. Valittaja oli siis vastoin kiistämistään tuomittu rangaistukseen omaan lapseensa kohdistuneesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä ilman, että asiassa esitettyä näyttöä oli asianmukaisella tavalla arvioitu. Huom! Ks. KKO:2020:40: KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että KO:n tuomiota ei ollut näytön arvioinnin osalta perusteltu ROL 11 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, mutta asiaa ei tässä tapauksessa tullut palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi, vaan asian käsittelyä tuli jatkaa HO:ssa. ) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
29.4.2019 16.00
Naapurin kesämökkiä tarkkaillut ja autollaan naapureita kohti ajanut mies tuomittiin vainoamisesta ja kahdesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuntuvaan sakkorangaistukseen ja korvauksiinVastaajan menettelyä oli tapauksen olosuhteissa pidettävä rikoslaissa tarkoitettuna vainoamisena (syyte 1). Syytekohtien 2 ja 3 osalta oli selvää, että tahallaan kohti ajaminen täytti liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. Rangaistus oli yleisen oikeuskäytännön mukainen tuntuva sakkorangaistus eli 50 päiväsakkoa. Asianomistajan 1 200 euron korvausvaatimusta kärsimyksestä voitiin määrällisesti pitää perusteltuna ottaen huomioon teon kestoaika, autolla tapahtuneet vainoamiset ja asianomistajalle aiheutunut ahdistus. - Uutiset
23.4.2019 10.40
Hovioikeus arvioi näyttöä kun väitetyistä törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja raiskauksista oli kulunut huomattavan pitkä aika - vankeutta 5 v 6 kk ja 40 000 euron vahingonkorvausKorkein oikeus on käsitellyt näyttökynnystä seksuaalirikoksissa ennakkoratkaisussaan 2013:96. HO hyväksyi KO:n tavoin näytön arvioinnin lähtökohdiksi kyseisestä ratkaisusta ilmenevät seikat. Kysymys myös ankaroittamisperusteiden täyttymisestä, rangaistuksen mittaamisesta ja korvausvelvollisuudesta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1.1.2000 - 1.12.2003, useita raiskauksia 1.4.2005 - 30.6.2006 ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1.4.2005 - 30.6.2006. Vastaaja tuomittiin 5 v 6 kk vankeusrangaistukseen. Kärsimyskorvauksen määrää arvioitaessa oli tällaisessa tilanteessa käytettävä kokonaisharkintaa. Kohtuullinen kokonaiskorvaus oli 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 23.4.2019) - Uutiset
15.4.2019 9.30
Lääkärinlausunnon kirjaukselle tapahtumapaikasta ei annettu merkitystä asianomistajan kertomuksen uskottavuuden arvioinnissa raiskausta ym. koskevassa rikosasiassaLääkärinlausuntoon kirjatut tapahtumatiedot olivat HO:n käsityksen mukaan yleispiirteinen kuvaus A:n tutkimukseen tulemisen syystä, eikä sohvasta ja sängystä tapahtumapaikkoina sanotulla ollut merkitystä A:n kertomuksen uskottavuutta arvioitaessa, kuten KO oli tuomiossaan arvioinut. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 13.00
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 11 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus ja 1 500 euron kärsimyskorvausKO oli katsonut näytetyksi, että vastaaja oli ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa. Tekoajankohta oli jäänyt asiassa tarkemmin selvittämättä. Asianomistaja oli ollut tekohetkellä 14 tai 15 -vuotias ja vastaaja yli 20-vuotias. Tekoon ei ollut näytetty liittyneen pakottamista tai painostamista. Asiassa lausutut seikat huomioiden KO oli katsonut, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajalle oli 11 kuukautta vankeutta, joka voitiin määrätä ehdollisena. Vastaaja oli velvoitettu suorittamaan asianomistajalle korvauksena kärsimyksestä 3.500 euroa. HO alensi KO:n asianomistajalle maksettavaksi tuomitun korvauksen kärsimyksestä 1.500 euroon. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 10.15
Pienoiskivääri laukesi asunnolla ja luoti osui naista jalkaan - syyte tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä jäi näyttämättä - syyllistyi törkeään vammantuottamukseenAsiassa oli riidatonta, että A:n ja vastaajan ollessa kahdestaan vastaajan asunnolla vastaajan kädessä ollut pienoiskivääri oli lauennut ja luoti oli osunut A:ta vasempaan jalkaan aiheuttaen hänelle syytteessä kuvatut vammat. Asiassa oli ensin ratkaistavana kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt tilanteessa tahallisesti. HO totesi, ettei asiassa esitetystä selvityksestä voitu riittävällä varmuudella päätellä, että vastaaja olisi menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla tahallaan. Syyte tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä oli siten jäänyt näyttämättä. HO katsoi, että vastaaja oli aiheuttanut A:n vamman törkeällä huolimattomuudella. Rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen, että vastaaja oli käsitellyt vaarallista ampuma-asetta tavalla, josta oli aiheutunut A:lle potentiaalinen hengenvaara laukauksen suuntautuessa A:ta kohti lähietäisyydeltä. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt siihen törkeään vammantuottamukseen, josta syyttäjä oli HO:sa viimesijaisesti vaatinut hänelle rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittuYhteenvetona HO päätyi siihen, toisin kuin KO, että todistelutarkoituksessa kuullun B:n kertomuksella ja kertomusta tukevilla olosuhteilla oli näytetty, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittu ja kantajan työsuhde yhtiöön oli päättynyt 2.9.2016. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
5.4.2019 14.43
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi raiskaussyytteen ja korvausvaatimuksetKO oli tuomiossaan asiassa esitetyn näytön perusteella katsonut, että vastaaja oli tarjonnut asianomistajalle yhden oluen, minkä jälkeen asianomistaja oli menettänyt tajuntansa. Tuomion mukaan vastaaja oli raahannut tajuttoman asianomistajan sängylle ja raiskannut tämän. Vastaaja haki muutosta KO:n tuomioon ja vaati syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä. Syyttäjä ja asianomistaja vaativat, että vastaajan valitus hylätään. Arvioituaan kokonaisuutena syytteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapahtumat vastaajan asunnossa olivat edenneet muulla kuin syytteessä kuvatulla tavalla, eikä asiassa voitu sulkea pois vaihtoehtoa, että asianomistajan selvitetyksi tulleet vammat olivat aiheutuneet sellaisen vastaajan menettelyn seurauksena, josta syytteessä ei ollut kysymys. Epäselvässä tilanteessa asia oli ratkaistava rikoksesta epäillyn hyväksi, minkä vuoksi HO hylkäsi syytteen ja korvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 5.4.2019) - Uutiset
29.3.2019 9.22
Varteenotettava epäily jäi, että reisiluun kierteinen murtuma oli aiheutunut potkun seurauksena - syyttäjän ja asianomistajan valitukset hylättiinAsiassa oli riidatonta, että asianomistajan vasemman reisiluun yläosaan oli nyt puheena olevan tapahtuman yhteydessä tullut kierteinen murtuma ja että vasempaan reiteen oli aiheutunut turvotusta, mustelmaa ja voimakasta aristusta. Kysymys oli siitä, olivatko kyseiset vammat aiheutuneet vastaajan potkun vai asianomistajan kaatumisen seurauksena. HO totesi, että asiassa oli suoranaisena näyttönä esitetty vain asianosaisten ristiriitaiset kertomukset. Tässä tilanteessa lääketieteellisellä näytöllä oli ratkaiseva merkitys. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella oli mahdollista, että asianomistajan vamma oli syntynyt kaatumisen seurauksena. Näin ollen asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2019)