-
Kirjanpito
- IAS-standardit
- Kehittämismenot
- Kirjaaminen
- Kirjaamisperuste
- Kirjanpitolautakunta
- Kirjanpitorikos
- Käyttöomaisuus
- Liikevaihto
- Määräysvalta
- Taloushallinto
- Tilinpäätös
- Tulon ja menon jaksottaminen
- Vaihto-omaisuus
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Kirjanpitorikos
- Uutiset
26.9.2017 10.10
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden määräämää 4 vuoden liiketoimintakieltoa törkeissä velallisen epärehellisyydessä ja törkeässä kirjanpitorikoksessaA:n syyksi oli kohdissa 3 ja 4 luettu törkeä velallisen epärehellisyys, jonka enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta. Teoilla oli tavoiteltu yli 280.000 euron hyötyä ja niillä oli aiheutettu yhtiöiden velkojille huomattavaa vahinkoa. A oli syyllistynyt elinkeinotoimintaan liittyviin rikoksiin kahden eri yhtiön toiminnassa ja rikoksia voitiin pitää suunnitelmallisina. A:n toimintaa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden sekä terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Hovioikeus katsoi sen vuoksi käräjäoikeuden tavoin, että liiketoimintakiellon määräyksen edellytykset täyttyivät. Käräjäoikeuden määräämä 4 vuoden liiketoimintakiellon kesto ylitti vain vuodella lain mukaisen vähimmäiskeston eikä sen lyhentämiseen ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 26.9.2017) - Uutiset
20.9.2017 12.43
Hovioikeus: Kirjanpitorikosten uusijaa ja liiketoimintakieltoja rikkonutta ei voitu enää kolmatta kertaa tuomita vain yhdyskuntapalveluun – rangaistusta kuitenkin alennettiinNyt kysymyksessä olevat teot olisi voitu käsitellä yhdessä Pirkanmaan käräjäoikeuden 8.10.2014 A:n syyksi lukemien tekojen kanssa. Rangaistuksen pituus huomioon ottaen A:ta ei tällöin olisi voitu tuomita yhdyskuntapalveluun. Tämä puhui jossain määrin A:n yhdyskuntapalveluun nyt tuomitsemista vastaan. Nyt käsiteltävinä olevat rikokset olivat luonteeltaan täysin samantyyppisiä kuin A:n syyksi aikaisemmin luetut rikokset. A oli siten hänelle tuomituista rangaistuksista huolimatta jatkanut samanlaista rikollista menettelyään pitkään. Tekojen laatu, samankaltaisuus ja niiden jatkuminen pitkään osoittivat A:ssa ilmeistä piittaamattomuutta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Nämä seikat puhuivat vahvasti yhdyskuntapalveluun tuomitsemista vastaan. Lausuttuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyi siihen, että edellä mainitut yhdyskuntapalveluun tuomitsemista vastaan puhuvat seikat muodostivat esteen yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Rangaistuksen pituus muodosti esteen A:n tuomitsemiselle valvontarangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 20.9.2017) - Uutiset
18.9.2017 10.10
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi ja kumosi neljän vuoden liiketoimintakiellonKäräjäoikeus oli tuominnut A:n 1. luottamusaseman väärinkäytöstä ja 2. törkeästä kirjanpitorikoksesta yhteiseen 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä määrännyt hänet liiketoimintakieltoon 4 vuodeksi. Kohdan 1. osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus katsoi kirjanpitoa koskevien A:n laiminlyöntien johtuneen keskeisesti hänen taitamattomuudestaan. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös sen, että A:n tekemäksi väitetyn kirjanpitoaineiston hävittämisen tai kätkemisen katsottiin jääneen näyttämättä, hovioikeus ei pitänyt A:n menettelyä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten kohdassa 2 syyllistynyt kirjanpitorikokseen. A:lle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta oli sen vuoksi alennettava. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaisen seuraamuksen A:n syyksi luetuista rikoksista olevan viisi kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. A:lle määrätty liiketoimintakielto oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
5.9.2017 15.30
Yli 99 prosenttia rikosperusteista vahingonkorvausvelkaa - velkajärjestely voitiin aloittaa esteestä huolimattaA oli tuomittu lainvoimaisella tuomiolla törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeusrangaistukseen ja liiketoimintakieltoon. A oli em. tuomiolla velvoitettu maksamaan Verohallinnolle vahingonkorvausta 1.593.681 euroa korkolain mukaisine korkoineen 11.1.2007 lukien. Velka vanhenee 25.1.2027. Vahingonkorvaus on yhteisvastuullinen B:n kanssa. HO katsoi toisin kuin KO, että velkajärjestelyn esteperusteen painavuudesta huolimatta yleisen yhteiskunta- ja maksumoraalin ylläpitämiseen liittyvät seikat eivät edellyttäneet velkajärjestelyn epäämistä. Velkajärjestely oli siten VJL 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden perusteella esteestä huolimatta myönnettävä. - Uutiset
3.7.2017 13.39
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi neljä henkilöä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ns. Kultalampi-asiassaHelsingin hovioikeus antoi 3. heinäkuuta 2017 tuomion As Oy Espoon Leppävaaran Kultalammen RS-kohteen rakentamiseen liittyneessä rikosasiassa. Käräjäoikeus oli tuomiollaan 1.10.2015 hylännyt kaikki syytteet ja vastaajia vastaan ajetut korvausvaatimukset. Asia oli syyttäjän ja eräiden asianomistajien valitusten johdosta lähes koko laajuudessaan kuuden vastaajan osalta hovioikeuden käsiteltävänä. Hovioikeus hyväksyi syyttäjän Harri Bergströmiä, Matti Hyvöstä, Ilkka J. Karia ja Petri Temisevää vastaan ajetut rangaistusvaatimukset kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kahdesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä Bergströmiä, Hyvöstä ja Karia vastaan ajetun syytteen törkeästä velallisen petoksesta ja lisäksi Karia vastaan ajetun syytteen törkeästä petoksesta. Kari tuomittiin vankeuteen viideksi vuodeksi, Bergström neljäksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi, Hyvönen neljäksi vuodeksi yhdeksäksi kuukaudeksi ja Temisevä neljäksi vuodeksi seitsemäksi kuukaudeksi. Lisäksi heidät tuomittiin usean miljoonan euron korvausvastuuseen. Kahden vastaajan osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. - Uutiset
12.6.2017 10.30
KKO:n ratkaisu avunannosta törkeään veropetokseen, törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään työeläkevakuutusmaksupetokseen tuomitun rangaistuksen mittaamisestaHO oli alentanut A:lle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoteen 10 kuukauteen vankeutta. KKO korotti A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi 11 kuukaudeksi vankeutta. Asiassa luettujen rikosten vakavuus, niistä ilmenevä hänen syyllisyytensä sekä hänen aikaisempi rikollisuutensa edellyttivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. - Uutiset
31.5.2017 15.15
Hovioikeus arvioi törkeää velallisen epärehellisyyttä ja törkeää kirjanpitorikosta syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta samoin kuin käräjäoikeusHovioikeus katsoi muun muassa, että A oli yhdessä toisen henkilön kanssa syyllistynyt käräjäoikeuden tuomiossa hänen syykseen luettuun törkeään velallisen epärehellisyyteen kuitenkin siten, että ilman liiketaloudellista perustetta yhtiöstä siirrettyjen varojen määrä oli yhteensä 207.089,72 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.5.2017) - Uutiset
31.5.2017 12.51
Helsingin käräjäoikeuden tuomio GSM Suomi Oyj:hin liittyvässä laajassa, muun muassa petossyytteitä sisältävässä kokonaisuudessaHelsingin käräjäoikeus ratkaisi 31. toukokuuta 2017 tuomiollaan laajan syytekokonaisuuden, joka liittyi ict-kokonaisratkaisuja vuosina 2007 ja 2008 myyneeseen GSM Suomi Oyj -nimiseen yritykseen. Ratkaistussa kokonaisuudessa oli kyse neljästä eri syytekokonaisuudesta: 1) rekisterimerkintärikossyytteistä ym., 2) rahoituspetos- ja kirjanpitosyyteasiasta, 3) pankkipetosasiasta sekä 4) erään GSM Suomi Oyj:n johtoon kuuluneen henkilön taloudellisiin asioihin liittyvistä epäselvyyksistä. Näistä asioista niin sanotut rahoituspetos- ja kirjanpitosyytteet sekä pankkipetosasia muodostivat oikeudenkäynnin keskiön. Niiden osalta pääkäsittelyssä vastaanotettiin laajasti kirjallista todistelua ja henkilötodistelua. - Uutiset
29.5.2017 13.31
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi, alensi ehdollista vankeusrangaistusta ja kumosi liiketoimintakiellonVeropetosta on pidettävä törkeänä, jos teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A:n menettely oli koskenut 23.824 euroa. Näin suurta määrää voitiin pitää rikoslain 29 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Kun A:n menettely oli lisäksi jatkunut kolmen vuoden ajan, oli veropetosta pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus katsoi, että L Oy:n kirjanpidon virheitä ei voitu pitää sen laatuisina, että kirjanpitorikosta olisi myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Näin ollen A syyksi jäi kirjanpitorikos. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta oli 5 kuukauden 15 päivän pituinen ehdollinen vankeusrangaistus. A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Näin ollen A:lle määrätty 4 vuoden liiketoimintakielto oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
18.5.2017 13.25
Hovioikeus muutti törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi ja kumosi liiketoimintakiellonHovioikeus totesi, että kohdassa 1 (kirjanpitorikos) A:n rikollinen menettely oli jatkunut usean vuoden ajan. Kohdassa 2 (törkeä kavallus) rikollisen menettelyn kohteena oli ollut huomattava määrä omaisuutta, 587.853 euroa. A:n rikollista menettelyä ei voitu pitää vähäisenä. Tässä tapauksessa A:n syyksi oli luettu kaksi tekoa. Rikollisesta menettelystä oli kuitenkin kulunut monta vuotta. Asiassa ei esitetty, että A olisi aiemmin, tai sittemminkään, syyllistynyt muuhun rangaistavaan menettelyyn liiketoiminnassa. Asiassa ei myöskään tuotu esille, että A olisi laiminlyönyt muita lakisääteisiä velvollisuuksiaan. A:n menettelystä oli aiheutunut vahinkoa ainoastaan C Oy:lle. A:n menettelystä ei näytetty aiheutuneen vahinkoa C Oy:n sopimuskumppaneille, julkiselle taloudelle tai terveelle ja toimivalle taloudelliselle kilpailulle. Näin ollen A:n menettely ei kokonaisuutena arvioiden ollut niin vahingollista, että liiketoimintakiellon määräämistä hänelle voitaisiin pitää perusteltuna. Käräjäoikeuden A:lle määräämä liiketoimintakielto kumottiin. (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) - Uutiset
18.5.2017 11.04
KHO kumosi törkeästä kirjanpitorikoksesta ja apteekkimaksurikkomuksesta tuomitun apteekkarin apteekkiluvan peruuttamisesta tehdyt HAO:n ja Fimean päätökset suhteellisuusperiaatteen vastaisinaApteekkiluvan peruuttamisessa ei ollut kysymys kaksoisrangaistavuudesta apteekkarin teon tai laiminlyönnin moitittavuuden perusteella. KHO katsoi, että arvioitaessa, oliko apteekkaria pidettävä ilmeisen sopimattomana harjoittamaan apteekkitoimintaa, voitiin huomiota kiinnittää siihen, antavatko apteekkarin laiminlyönnit ja teot aihetta katsoa, että apteekkari on myös tulevaisuuteen nähden ilmeisen sopimaton toimimaan apteekkarina. Kokonaisarvioinnin perusteella laiminlyöntiä ei ollut tullut pitää niin vakavana, että hänen apteekkilupansa peruuttamiselle olisi enää Fimean asiasta päättäessä ollut riittäviä perusteita. (Ään. 4-1) - Uutiset
8.5.2017 12.30
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassaSyyttäjä oli vaatinut käräjäoikeudessa rangaistusta A:lle 1. törkeästä velallisen epärehellisyydestä, 2. törkeästä kirjanpitorikoksesta, 3. törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja 4. törkeästä kirjanpitorikoksesta, sekä B:lle kohdista 2. ja 4. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n osalta syytteet kohdissa 2, 3 ja 4, ja tuominnut A:n törkeästä velallisen epärehellisyydestä 5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. B:n syytteet oli hylätty. Hovioikeus totesi, että ottaen huomioon A:n ja B:n rikoksilla tavoiteltu huomattava hyöty sekä rikollisen menettelyn pitkä kesto ja suunnitelmallisuus, oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetuista rikoksista 1–4 oli yksi vuosi kolme kuukautta vankeutta ja B:n syyksi luetuista rikoksista 2 ja 4 kymmenen kuukautta vankeutta. A:n ja B:n syyksi luetut rikokset eivät niiden vakavuuden tai niistä ilmenevän syyllisyyden vuoksi edellyttäneet vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:ta ja B:tä ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity. Näin ollen vankeusrangaistus A:lle ja B:lle määrättiin ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 8.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 10.10
Hovioikeus lievensi törkeän kirjanpitorikoksen perusmuotoiseksi, hylkäsi syytteet törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kumosi liiketoimintakiellon – ehdolliset vankeudet muutettiin sakoiksiHovioikeus totesi, että puutteet olivat olleet siinä määrin vähäisiä, ettei tekoa kokonaisuutena arvostellen voitu pitää törkeänä. Näillä perusteilla syyksilukeminen kohdassa 1 oli lievennettävä perusmuotoiseksi kirjanpitorikokseksi. Kun syyttäjä ei ollut osoittanut, että kysymys olisi polttoaine-, rengas- ja korjausmenojen osalta liiketoimintakaupan jälkeen syntyneistä suoriteperusteista ja siten perusteettomista yhtiön velvoitteiden lisäämisestä, syyte velallisen epärehellisyydestä oli jäänyt tältä osin näyttämättä ja se oli hylättävä. Väite velan maksamisesta ilman hyväksyttävää syytä oli jäänyt selvittämättä, mistä seurasi, että syyte oli myös tältä osin hylättävä. AH:n ja BH:n syyksi luetun menettelyn ei ollut väitettykään aiheuttaneen vahinkoa velkojille tai muille tahoille. Ottaen huomioon erityisesti kirjanpidon puutteiden laadusta todetut seikat, hovioikeus totesi, ettei AH:n ja BH:n toiminta kokonaisuutena arvioiden ollut niin vahingollista, että heidän määräämiselleen liiketoimintakieltoon olisi perusteita. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 12.07
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden törkeästä kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta tuomitulle määräämän liiketoimintakiellonHovioikeus totesi, että vaikka liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset täyttyisivätkin, voidaan kielto jättää kuitenkin määräämättä, jos vaaraa sopimattoman liiketoiminnan jatkamisesta ei selvästi ole, esimerkiksi asianomaisen korkean iän tai sairauden vuoksi. A on 64-vuotias. Valituksesta ilmeni myös, että hän on luopumassa ammatinharjoittamisesta. Vaaraa siitä, että A jatkaisi tämäntyyppistä lainvastaista menettelyä, oli näin ollen pidettävä vähäisenä. Liiketoimintakiellon määrääminen ei siten ollut tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi. A:lle määrätty liiketoimintakielto kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2017) - Uutiset
24.4.2017 8.05
Hovioikeus arvio kirjanpitorikoksen törkeyttä ja mittasi rangaistusta – käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta korotettiinMitattaessa A:lle rangaistusta törkeän kirjanpitorikoksen osalta oli otettava huomioon, että kirjanpidon pitäminen ja tilinpäätöksen laatiminen oli laiminlyöty kokonaan, mutta melko lyhyeltä ajalta. Lisäksi kirjanpitoaineisto oli hävitetty tai kätketty kokonaan. Useamman kvalifiointiperusteen täyttyessä ja ottaen huomioon, että kirjanpitoaineisto oli hävitetty ja kätketty kokonaan, mikä oli haitannut rikoksen tutkimista, menettelyyn oli suhtauduttava ankarasti. A:n syyksi luettu menettely oli tehnyt erittäin vaikeaksi ellei mahdottomaksi saada tietoja yhtiön toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta. Lisäksi kirjanpitorikoksella oli luotu edellytykset muiden rikosten tekemiselle tai peittämiselle ottaen huomioon, että yhtiön tilin kautta oli kulkenut merkittävä määrä varoja. Edellä mainituissa olosuhteissa A:n teoista ankarammin arvosteltava oli törkeä kirjanpitorikos, joka on otettava rangaistuksen mittaamisessa pohjaksi. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, vaikuttimiin sekä rikoksista ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen nähden oli pidettävä yhden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistusta. Rangaistus oli käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla ehdoton. (Vailla lainvoimaa 21.4.2017) - Uutiset
28.3.2017 12.10
Hovioikeus muutti törkeät kirjanpitorikoksen ja velallisen epärehellisyyden perusmuotoisiksi, alensi rangaistusta ja poisti liiketoimintakiellonOttaen huomioon teon verraten lyhyt kesto sekä se, että A oli tänäkin aikana säilyttänyt tarkemmin selvittämättä jääneen määrän kuitteja, laskuja ja muuta yrityksen kirjanpitoon liittyvää asiakirja-aineistoa, tekoa ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi luettiin kirjanpitorikos. Ei ollut väitettykään, että A olisi ohjatessaan yhtiölle tulevat maksut henkilökohtaiselle tililleen tavoitellut itselleen suurempaa taloudellista hyötyä kuin mikä hänelle oli yhtiölle kuuluvien velvoitteiden hoitamisen jälkeen jäänyt. Tämä määrä oli ollut 14.185 euroa. Määrää ei ole oikeuskäytännössä vielä pidetty lainkohdan tarkoittamana huomattavana taloudellisena hyötynä. A:n syyksi luettava menettely ei siten täyttänyt törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistöä, vaan kyseessä oli velallisen epärehellisyys. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 13.28
Tulli paljasti osakeyhtiön törkeän veropetoksen, törkeän tulliselvitysrikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksenTulli epäilee tekemänsä yritystarkastuksen perusteella suomalaisen osakeyhtiön vastuuhenkilöiden syyllistyneen vuosina 2013‒2015 törkeään veropetokseen, törkeään tulliselvitysrikokseen ja törkeään kirjanpitorikokseen. Tullin jälkikantopäätöksenä osakeyhtiöltä peritään Suomen valtiolle maksamattomia veroja yhteensä yli 2 000 000 euroa. Osakeyhtiön vastuuhenkilöiden omaisuutta on määrätty vakuustakavarikkoon yli 1 500 000 euroa. - Uutiset
15.2.2017 8.02
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi neljän vuoden liiketoimintakiellonKun otettiin huomioon A:n syyksi luettujen rikosten laatu ja ajallinen kesto sekä se, että A oli kätkenyt tai hävittänyt kahta tilikautta koskevan yhtiön kirjanpitoaineiston kokonaisuudessaan, hovioikeus katsoi, että A:n menettelyä oli kokonaisuutena arvioituna pidettävä siinä määrin sopimattomana ja vahingollisena, että hänet oli määrättävä liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 15.2.2017) - Uutiset
6.2.2017 15.15
Hovioikeus: Siinäkin tapauksessa että vastaajalla olisi ollut oikeus nostaa palkkaa tekemästään työstä, sitä ei voitu katsoa rangaistusta lieventäväksi seikaksi velallisen epärehellisyys, kirjanpitorikos ja veropetos -rikoksissaKäräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä, kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta yhteiseen ehdolliseen 1 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen ja oheisrangaistuksena 90 tunnin yhdyskuntapalveluun. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun rangaistusseuraamuksen osalta muutoin, mutta totesi että siinäkin tapauksessa, että A:lla katsottaisiin olleen oikeus nostaa palkkaa tekemästään työstä, sitä ei voitu katsoa rangaistusta lieventäväksi seikaksi. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
3.2.2017 13.45
Hovioikeus: Toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen joka ei tosiasiallisesti osallistunut yhtiön toimintaan ei syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen mutta kylläkin kirjanpitorikokseenA oli ollut X Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Yhtiön toiminnasta oli tosiasiallisesti vastannut B. A oli sinänsä suhtautunut välinpitämättömästi yhtiön varainhoidon valvontaan uskoessaan yhtiön johtamiseen kuuluvat tehtävät täysin B:lle, jolla ei ollut muodollista vastuuasemaa yhtiössä. Suhtautumista ei ollut pidettävä sellaisena teolla, toimella tai kehotuksella tapahtuvana osallistumisena omaisuuden luovuttamiseen, että rikosvastuu olisi kohdistettava A:han, kun lisäksi otettiin huomioon, että A:n ei ollut näytetty saaneen teosta välitöntä tai välillistä hyötyä. Syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä oli A:n osalta hylättävä. Se, että A ei ollut tosiasiallisesti osallistunut yhtiön toimintaan, ei ollut vapauttanut häntä kirjanpidon valvontavastuusta. Koska hän oli laiminlyönyt valvoa, että yhtiön kirjanpito olisi 1.8. - 30.11.2010 pidetty, hän oli syyllistynyt kirjanpitorikokseen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2017) - Uutiset
17.1.2017 8.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikosasiassa – syyte hylättiinHovioikeus katsoi, ettei asiassa ole tullut syyksilukemisen edellyttämällä tavalla näytetyksi, että kyseinen sopimussakkovaatimus olisi tullut merkitä 30.4.2011 päättyneen tilikauden tilinpäätökseen. Vastaajat eivät näin ollen olleet laiminlyöneet tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksiaan. Syyte kirjanpitorikoksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.1.2017) - Uutiset
15.12.2016 15.02
Hallitus esittää: Myös yritykset vastuuseen törkeästä kirjanpitorikoksestaHallitus esittää, että myös yritys, yhteisö tai muu oikeushenkilö voisi joutua rangaistusvastuuseen toiminnassaan tehdystä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Eduskunnalle 15. joulukuuta annetun esityksen mukaan näissä rikoksissa on kyse vakavista ja usein suunnitelmallisista teoista, joissa rikosoikeudellisen vastuun kohdistuminen pelkästään luonnollisiin henkilöihin ei aina ole oikeudenmukaista. Esityksen taustalla on OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän suositus korruption torjunnan tehostamiseksi. - Uutiset
25.11.2016 16.02
Yli 3 miljoonaa euroa rikosperusteista velkaa - velkajärjestelyä ei myönnettyHakijan huomattavan suuri velkamäärä perustui kokonaisuudessaan vuosina 2000-2006 tehtyihin talousrikoksiin, joista oli annettu käräjäoikeuden tuomio joulukuussa 2010. Rikosten laatu muodosti hyvin vahvan moiteperusteen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2016) - Uutiset
15.11.2016 15.30
Yli 13 vuotta vanhat 301 390 euron rikosperusteiset velat muodostivat esteen velkajärjestelylle - velkajärjestelylle ei ollut myöskään painavia syitäHakija oli tuomittu 1.3 .l999 - 15.10.2000 tehdyistä tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta ja verorikkomuksesta ja viimeksi mainitussa muun ohella 1.1.1999 - 31.12.2001 tehdystä törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja 1.1.2001 - 31.8.2003 tehdystä törkeästä veropetoksesta. Hakijan rikosperusteisten velkojen määrä Verohallinnolle oli 301.390,09 euroa eli yli 75 prosenttia hänen velkojensa yhteismäärästä. Velkaantumisen perusteena olevat rikokset osoittivat suurta moitittavuutta hakijan toiminnassa. Tästä syystä hakijan velkajärjestelyä puoltavien seikkojen tuli olla erityisen painavia, jotta velkajärjestely voitiin esteestä huolimatta myöntää. KO:n päätöstä ei muutettu eikä velkajärjestelyä aloitettu. (Vailla lainvoimaa 15.11.2016) - Uutiset
19.10.2016 15.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden määräämä kolmen vuoden liiketoimintakielto oli perusteltu törkeän kirjanpitorikoksen perusteellaA:ta ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity eikä hänen ollut sittemminkään esitetty syyllistyneen muuhun rangaistavaan menettelyyn liiketoiminnassa. Vaaraa siitä, että A jatkaisi tämäntyyppistä lainvastaista menettelyä, oli pidettävä sinällään vähäisenä. Ottaen kuitenkin huomioon A:n syyksi luetun menettelyn vahingollisuus, liiketoimintakiellon määräämiselle oli katsottava olevan laissa tarkoitetut perusteet. (Vailla lainvoimaa 19.10.2016) - Uutiset
4.10.2016 9.00
Hovioikeus alensi rangaistusta viidellä kuukaudella törkeässä kirjanpitorikoksessa tunnustuksen vuoksiKäräjäoikeus oli tuominnut A:n yhteiseen 1 vuoden 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati hovioikeudessa tuomioesityksen mukaisesti A:lle 9 kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. A:n menettelyn mahdollistamana yhtiön kirjanpitoon oli verojen välttämiseksi viety tekaistuja myyntilaskuja yhteensä 884.807,26 euron arvosta. Tämä seikka huomioon ottaen käräjäoikeuden tuomitsemaa ehdotonta vankeusrangaistusta ei ollut pidettävä liian ankarana, mutta A:n tunnustuksen vuoksi rangaistus alennettiin 9 kuukauden ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. (Vailla lainvoimaa 4.10.2016) - Uutiset
18.8.2016 13.21
Hovioikeus: Perusteettomasti toimeentulotukea 10.276,24 euroa nostanutta ei voitu tuomita vain yhdyskuntapalveluun kun otettiin huomioon myös aiemmat rikoksetTuomitun 10 kuukauden vankeusrangaistuksen pituus huomioon ottaen A:ta ei voitu tuomita yhdyskuntapalveluun. Sen vuoksi asiassa ei ollut tarpeen myöskään toimittaa A:n yhdyskuntapalvelun edellytysten arvioimiseksi pyytämää pääkäsittelyä. (Vailla lainvoimaa 18.8.2016) - Uutiset
16.8.2016 12.22
KHO: Peitellyn osingon vuoksi määrättyä veronkorotusta ei tullut poistaa ne bis in idem -kiellon perusteellaA:ta oli syytetty yhtiön asioiden hoitamisessa tehdyistä rikoksista. A:ta koskevassa veroasiassa oli puolestaan kysymys tulojen ilmoittamatta jättämisestä hänen henkilökohtaisessa verotuksessaan. Kysymyksessä ei ollut sama teko, josta A:ta oli syytetty. Veronkorotusta ei siten tullut poistaa ne bis in idem -kiellon perusteella. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksyttiin ja verotuksen oikaisupäätös saatettiin voimaan. Verovuosi 2007. - Uutiset
1.7.2016 16.01
Hovioikeus ei muuttanut kolmen vuoden liiketoimintakieltoa joka oli määrätty kahden törkeän kirjanpitorikoksen perusteellaA oli laiminlyönneillään vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yritystensä tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Käteismyynnin osuus A:n liiketoiminnassa oli ollut merkittävä. Yrityksiin saapuneiden käteisvarojen jälkikäteinen selvittäminen oli laiminlyöntien vuoksi vaikeutunut olennaisesti. Kassalyöntien mitätöimistä koskevien harhaanjohtavien merkintöjen määrä oli ollut suuri ja ne olivat koskeneet huomattavaa osaa koko yrityksen liikevaihdosta. Nämä seikat huomioon ottaen A:n menettelyä oli pidettävä liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden vahingollisena. Vahingollisuus oli ollut edellä lausutut seikat huomioon ottaen myös tuntuvaa. Liiketoimintakiellon määrääminen A:lle oli siten hänen valituksessaan esittämistä seikoista huolimatta perusteltua. (Vailla lainvoimaa 1.7.2016) - Uutiset
15.6.2016 10.10
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus kirjanpitorikoksen törkeäksi kun siihen liittyi kavaltamisen salaaminenHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tekemän arvion siitä, että A:n kirjanpitoon tekemien väärien ja harhaanjohtavien merkintöjen määrää ei ollut pidettävä rikoslain 30 luvun 9a §:n 2 kohdan edellyttämällä tavalla huomattavan suurena. Mainitun säännöksen tarkoittamista ankaroittamisperusteista täyttyi siten käräjäoikeuden katsomalla tavalla yksin sen 1 kohdassa tarkoitettu liiketapahtumien kirjaamatta jättäminen kokonaan yli vuoden ajalta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että kirjanpitorikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, kun otettiin huomioon, että A oli useiden vuosien ajan jatkamallaan menettelyllä salannut Asunto Oy H:n varojen kavaltamisen. A oli siten käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla menettelyllä syyllistynyt käräjäoikeuden syyksi lukeman kirjanpitorikoksen asemesta törkeään kirjanpitorikokseen. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
15.6.2016 8.00
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitäjän tekemästä kirjanpitorikoksestaX Oy oli toimeksiannolla uskonut kirjanpitonsa A:n tehtäväksi. A ei ollut numeroinut hänelle toimitettuja tositteita, kirjannut yhtiön liiketapahtumia kirjanpitolain mukaisesti tai tehnyt yhtiön tilinpäätöksiä, koska hän oli katsonut yhtiön toimittaman tositeaineiston olleen puutteellinen. A:n laiminlyönti oli jatkunut viiden vuoden ajan ja päättynyt vasta, kun yhtiö oli asetettu konkurssiin. Hovioikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A oli syyllistynyt kirjanpitorikokseen, kun hänen laiminlyöntinsä oli jatkunut huomattavan kauan ilman, että hän oli tehnyt mitään päättääkseen toimeksiantosuhdetta. Kysymys myös siitä, oliko kirjanpitorikosta pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 14.6.2016) - Uutiset
14.6.2016 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi Oulun Lippo ry:n johtokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille luetun syytteen törkeästä kirjanpitorikoksestaMenettelyn motiivi ei ollut hyväksyttävä, mutta teon kokonaistörkeyttä vastaan puhui kuitenkin se, että A, B, C, D ja E eivät olleet pyrkineet saamaan itselleen taloudellista tai muutakaan hyötyä eikä kenenkään heistä tällaista väitetty saaneenkaan. Kyseessä oli myöskin uskottavasti ollut johtokunnan uusille jäsenille yllätyksenä tullut Oulun Lippo ry:n erityisen vaikea taloudellinen tilanne, jota he olivat joutuneet selvittämään. Hovioikeus katsoi, että A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n tekoa ei ollut kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n teko ei täyttänyt törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöä. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli vanhentunut. Näin ollen syyte hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.6.2016) - Uutiset
14.6.2016 15.00
Hovioikeus kumosi ja poisti käräjäoikeuden määräämän törkeään kirjanpitorikokseen syyllistyneen liiketoimintakiellonHovioikeus katsoi, että A:n syyksi luettua toimintaa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä vahingollisena. Hovioikeus totesi, että A:n syyksi luetusta teosta oli kuitenkin kulunut useita vuosia. Hovioikeus katsoi asiassa merkittäväksi seikaksi sen, että A oli jo kaksi vuotta ennen verotarkastusta oma-aloitteisesti lopettanut kirjanpitoon kuulumattoman tilin käytön ja tulojen ohjaamisen sinne ohi kirjanpidon. Asiassa ei väitetty, että A olisi ennen nyt syyksi luettua tekoa tai sen jälkeen syyllistynyt muuhun rangaistavaan menettelyyn liiketoiminnassa tai että hän olisi laiminlyönyt muita Tmi A:n lakisääteisiä velvollisuuksia. A oli myös suorittanut verovelkansa lähes kokonaisuudessaan. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut ilmeistä tarvetta suojata liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tahoja määräämällä A liiketoimintakieltoon. Hänelle määrätty liiketoimintakielto oli sen vuoksi kumottava ja poistettava. (Vailla lainvoimaa 14.6.2016) - Uutiset
11.5.2016 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaKorkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 16.3.–30.3.2016 koskevat muun muassa asianajajaliiton tekemän päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä, liikennevahinkokorvauksen edellytyksiä, ulkomaisen yrityksen kirjanpitovelvollisuutta sekä tuomiovirhekantelua. - Uutiset
14.4.2016 10.24
Taloyhtiöiden tileiltä rahoja anastanut isännöitsijä tuomittiin vankeusrangaistukseenHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa kokeneelle ammatti-isännöitsijälle, joka oli tuomittu törkeästä kavalluksesta, väärennyksestä ja kirjanpitorikoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan asunto-osakeyhtiölle aiheuttamansa 23 450 euron vahingot korkoineen. Toiselta asunto-osakeyhtiöltä anastetut rahat oli asunto-osakeyhtiön havaittua teon hyvitetty takaisin asunto-osakeyhtiölle hyvittämällä isännöintipalkkioita 7 450 euron arvosta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2016) - Uutiset
13.4.2016 13.00
Hovioikeus: 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus seitsemästä törkeästä veropetoksesta, neljästä törkeästä kirjanpitorikoksesta, kahdesta törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta ja kolmesta rekisterimerkintärikoksesta oli oikeudenmukainen suurista veroseuraamuksista huolimattaHovioikeus katsoi, ettei vastaajalle tuomittuja henkilökohtaisia veroseuraamuksia voitu pitää niin huomattavina, että vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi niiden vuoksi kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen seuraamukseen. (Vailla lainvoimaa 13.4.2016)
- Uutiset
24.3.2016 12.05
Hovioikeus kumosi törkeään kirjanpitorikokseen syyllistyneen liiketoimintakiellonA ei ollut aiemmin syyllistynyt liiketoiminnassaan rangaistavaan menettelyyn. A:n ei myöskään esitetty saaneen kirjanpidon laiminlyönneistä itselleen tai yritykselleen säästyneitä kirjanpitokustannuksia lukuun ottamatta erityistä muuta taloudellista hyötyä. A:n menettelystä ei näytetty aiheutuneen vahinkoa velkojille. Oy oli vuosina 2011-2013 hoitanut lakisääteiset palkka- ja arvonlisäveroilmoituksensa. A:n ei väitetty välttäneen muita velvoitteitaan. Vaaraa siitä, että A jatkaisi tämäntyyppistä lainvastaista menettelyä, oli pidettävä vähäisenä. Liiketoimintakiellon ei muutoinkaan osoitettu olevan tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi liiketoimintakieltolain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 10.23
Hovioikeus alensi ns. kesätyösetelijutun nuorelle tuomittua vankeusrangaistusta mutta ei sovitellut kaupungille maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksiaVastaajana ollut nuori oli omistamansa toiminimen nimellä harjoittamassaan liiketoiminnassa hakenut Oulun kaupungilta avustusta 15-17-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen työntekijöiksi ilmoitettujen henkilöiden tiedoilla täytetyillä niin sanotuilla kesätyöseteleillä. Todellisuudessa suurella osalla 15-17-vuotiaista nuorista, joiden kesätyöseteleillä vastaaja oli avustusta hakenut, ei ollut työntekovelvoitetta lainkaan ja osalla heistä työntekovelvoite oli ollut vajavainen. Vastaajan antamien väärien tietojen vuoksi kaupunki oli maksanut vastaajalle toiminimen omistajana perusteettomasti avustusta nuorten työllistämiseen vuosina 2011-2013. HO hyväksyi KO:n perustelut vastaajan syyksilukemisen osalta, mutta alensi KO:n törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta nuorena henkilönä vastaajalle tuomitun 1 vuoden 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen 7 kuukaudeksi. Vahingonkorvauksia ei ollut perusteltua sovitella. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
17.2.2016 16.05
Hovioikeus huomioi myös vastaajan sairauden ja alensi vankeusrangaistusta ja muutti sen ehdolliseksiVastaaja oli syyllistynyt törkeään veropetokseen, kahteen törkeään kirjanpitorikokseen, rekisterimerkintärikokseen ja törkeään velallisen epärehellisyyteen. Käräjäoikeus katsoi, ettei vastaajan sairaus ollut laadultaan sellainen, että se olisi heikentänyt hänen kykyään noudattaa lakia. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan 2 vuoden 4 kuukauden vankeuteen. Hovioikeus alensi rangaistuksen 2 vuodeksi vankeutta ja määräsi sen ehdolliseksi. - Uutiset
15.2.2016 10.46
Ravintoloitsija jätti kirjaamatta yhtiön myyntituloja 3 vuoden ajalta 106 830 euroa - tuomittiin törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta 10 kuukauden vankeusrangaistukseen mutta ei liiketoimintakieltoon kun menettelyä ei pidetty vahingollisena julkisen talouden eikä terveen ja taloudellisen kilpailun kannaltaVastaajan yritystoiminnasta ainakin vuodesta 2004 hankittuun kokemukseen nähden KO ei ollut katsonut hänen voivan vapautua vastuusta vetoamalla puutteelliseen kielitaitoonsa ja Suomen lain tuntemukseen. Vastaaja oli maksanut rikollisella menettelyllä aiheuttamansa taloudellisen vahingon eli verotarkastuskertomuksen perusteella maksuunpannut verot kokonaisuudessaan Verohallinnolle takaisin. Asiassa ei ollut tarvetta suojata liiketoimintakiellosta annetussa laissa tarkoitettuja osapuolia. Syyttäjän vaatimus vastaajan liiketoimintakieltoon määräämisestä hylättiin. Asia raukesi HO:ssa. - Uutiset
12.2.2016 15.15
Hovioikeus muutti törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitun 80 päivän vankeuden yhdyskuntapalveluksiHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A:n aikaisemmat rikokset, joista A oli tuomittu yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja jotka olisi voitu käsitellä samalla kertaa tämän asian kanssa, olivat esteenä vankeusrangaistuksen määräämiselle ehdolliseksi. A oli jo suorittanut hänelle aiemmin tuomitun vankeusrangaistuksen, jonka tuomitsemisesta sekä perusteena olleista rikoksista oli kulunut jo useita vuosia. Syyttäjä ei vastustanut A:n tuomitsemista yhdyskuntapalveluun. Hovioikeus katsoi, että yhdyskuntapalvelulle ei ollut rikoslain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettua estettä, joten A tuomittiin vankeuden sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
4.2.2016 16.17
KKO kumosi hovioikeuden tuomion kirjanpitorikosasiassaRakennusalalla toimivan elinkeinonharjoittaja A:n toiminimeä ei ollut hyväksytty ennakkoperintärekisteriin. Elinkeinonharjoittaja B perusti toiminimelleen aputoiminimen, jonka nimissä rakennusalan toimintaa harjoitettiin pääosin A:n työpanokseen perustuen. Kysymys siitä, oliko rakennustoiminta tosiasiassa A:n toimintaa, ja oliko sen perusteella A:n toiminimen kirjanpito siten virheellistä tai harhaanjohtavaa, että A ja toiminimen kirjanpitäjä olivat syyllistyneet kirjanpitorikokseen ja B avunantoon siihen. Korkein oikeus katsoi, ettei A:n elinkeinonharjoittajana toiminimellä harjoittamassa liiketoiminnassa ollut syytteen teonkuvauksessa tarkoitetuin tavoin laiminlyöty kirjanpidossa liiketapahtumien kirjaamista eikä merkitty kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Tämän vuoksi A ja C eivät olleet syyllistyneet rikokseen, joka käsitti kirjanpitorikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen eikä B avunantoon sanottuun rikokseen. - Uutiset
3.2.2016 12.30
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 6.11.–19.11.2015 koskevat muun muassa yhteisellä tilillä olleiden varojen ulosmittausta, sopimuksen tulkintaa, rangaistuksen mittaamista sekä ruotsalaisen tuomioistuimen toimivaltaa tavaramerkkiloukkausasiassa. - Uutiset
3.2.2016 9.27
Hovioikeus: Työeläkevakuutusmaksut kahdelta vuodelta myöhässä ilmoittanut voitiin tuomita työeläkevakuutusmaksupetoksesta ja kirjanpitorikoksesta 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen mutta oheissakko ja liiketoimintakielto oli kumottavaYhtiön maksukyvyttömyydellä ei katsottu olleen merkitystä tapahtuneeseen laiminlyöntiin, koska ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen ei edellytä, että työnantaja on maksukykyinen. Ottaen huomioon, että ilmoitusvelvollisuus oli laiminlyöty kahdelta kalenterivuodelta, teko ei ollut kokonaisuutena tarkasteltuna niin vähäpätöinen, että siitä olisi voitu jättää rangaistus tuomitsematta. Kirjanpitorikoksen osalta HO totesi mm., ettei sopimus kirjanpitäjän kanssa vapauttanut vastaajaa vastuusta kirjanpitovelvollisuuden täyttämisestä kirjanpitolainsäädännön edellyttämällä tavalla eikä laiminlyönnin korjaaminen taannehtivasti poistanut jo tunnusmerkistön täyttäneen menettelyn rangaistavuutta. HO katsoi toisin kuin KO, että ehdollinen rangaistus yksinään oli riittävä seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista. Asiassa ei ollut myöskään liiketoimintakieltolain 1 §:ssä säädettyä kiellon tarkoitusta vastaavia perusteita liiketoimintakieltoon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
4.12.2015 14.51
KKO:n ratkaisu kirjanpitorikoksen törkeydestä ja liiketoimintakiellostaA:n syyksi oli luettu törkeänä petoksena menettely, jolla hän oli erehdyttänyt C ry:tä laskuttamalla omistamansa yhtiön kautta C ry:tä tekemättömistä käännöstöistä aiheuttaen sille taloudellista vahinkoa. A:n katsottiin syyllistyneen myös kirjanpitorikokseen, kun hän oli merkinnyt yhtiönsä kirjanpitoon kyseisillä todellisuutta vastaamattomilla laskuilla saadut tulot, joiden ei katsottu olleen peräisin yhtiön kirjanpitoon kuuluvista yhtiön liiketapahtumista. Kysymys myös siitä, oliko kirjanpitorikosta pidettävä törkeänä ja oliko A määrättävä liiketoimintakieltoon. - Uutiset
25.11.2015 14.36
Hovioikeus lievensi rangaistusta ja lyhensi liiketoimintakieltoa törkeässä veropetos- ja kirjanpitorikosasiassaOikeudenmukaisena A:lle tuomittavana rangaistuksena olisi ilman rangaistuksen lieventämisperusteiden soveltamista pidettävä käräjäoikeuden tuomitsemaa yhden vuoden kahdeksan kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Kun rangaistuksen lieventämisperusteiden soveltaminen otettiin huomioon, oikeudenmukaisena rangaistuksena oli pidettävä yhden vuoden kahden kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta. (Vailla lainvoimaa 25.11.2015) - Uutiset
20.11.2015 13.13
Veronkorotukset eivät estäneet kirjanpito- ja veropetossyytteiden tutkimista – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteetVerohallinnon määräämät veronkorotukset eivät olleet sanktioita kirjanpitolaissa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta eivätkä mahdolliset veronkorotukset näin ollen estäneet kirjanpitorikosten tutkimista. Vallinneissa olosuhteissa asiassa ei ollut syyksi lukemisen edellyttämällä varmuudella esitetty, että vastaajat olisivat laiminlyöneet osakeyhtiön liiketapahtumien kirjaamisen taikka että he olisivat antaneet verottajalle väärää tietoa veron määräämiseen vaikuttavista seikoista. Syytteet oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.11.2015) - Uutiset
29.10.2015 10.10
Hovioikeus: CSV-tietokanta ei täyttänyt kahdenkertaisen kirjanpidon vaatimuksia – yli miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa pyörittänyt rakennusyrittäjä tuomittiin törkeästä kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen mutta ei liiketoimintakieltoonA:n oli laiminlyönyt kirjanpidon pitämisen olennaisilta osin lähes kolmen ja puolen vuoden ajan huolimatta hänelle jo vuonna 2006 annetusta ohjeistuksesta. Toiminimen liikevaihto oli samaan aikaan ollut yli miljoona euroa. Kirjanpito oli laadittu lain edellyttämällä tavalla vasta vuonna 2011 verotarkastajan huomautettua asiasta. Kirjanpito oli siten laadittu useita vuosia myöhässä. Kirjanpitorikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A oli asettanut valitusprosessin ajaksi verohallinnon saatavien turvaamiseksi yli miljoonan euron vakuuden. A:lla oli kertomansa mukaan tarkoitus maksaa kaikki verot, kun lopulliset määrät selviävät. A oli myös pyrkinyt aktiivisesti selvittämään asiaansa niin verohallinnon kuin ulosottovirastonkin kanssa. A oli laadituttanut kirjanpidon jälkikäteen. Näin ollen hän oli pyrkinyt aktiivisesti korjaamaan sekä verotukseen että kirjanpitoon liittyneet laiminlyöntinsä. Näissä olosuhteissa A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Liiketoimintakiellon määrääminen ei ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 28.10.2015) - Uutiset
2.10.2015 15.24
Hovioikeus: Yksi sähköposti ei riittänyt todistamaan kirjanpitorikostaSyytteen tueksi ei esitetty muuta näyttöä kuin sähköpostiviesti. Se ei ollut yksin riittävä näyttö siitä, että A olisi vastoin kiistämistään tiennyt tai että hänen olisi pitänytkään tietää kesken tilikauden tapahtuneesta yhtiön kirjanpidon tekemisen keskeyttämisestä tilitoimistossa. Näissä olosuhteissa A:n ei voitu katsoa tahallisesti laiminlyöneen vastuuasemaansa liittynyttä valvontavelvollisuutta kirjanpidon hoitamisesta. Sen vuoksi syyte kirjanpitorikoksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.10.2015) - Uutiset
17.9.2015 8.00
Veropetoksesta, kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta tuomitulle ei myönnetty velkajärjestelyä 10 a §:n perusteellaHakijalle, jonka velkojen kokonaismäärä oli yli 300 000 euroa, josta rikosperusteisen velan määrä oli noin 250 000, ei myönnetty velkajärjestelyä. Asian kokonaisarvioinnissa katsottiin, että vaikka hakijan terveydentilaan liittyvät ja sosiaaliset syyt puolsivat velkajärjestelyn aloittamista, olivat velkajärjestelyn myöntämistä vastustavat seikat asiassa kuitenkin painavampia ottaen huomioon erityisesti rikosesteperusteiden laatu ja se, ettei esteen aiheuttamasta velkaantumisesta ollut vielä kulunut enempää aikaa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2015)