-
Kirjanpito
- IAS-standardit
- Kehittämismenot
- Kirjaaminen
- Kirjaamisperuste
- Kirjanpitolaki
- Kirjanpitolautakunta
- Kirjanpitorikos
- Käyttöomaisuus
- Liikevaihto
- Määräysvalta
- Taloushallinto
- Tilinpäätös
- Tulon ja menon jaksottaminen
- Vaihto-omaisuus
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Kirjanpitorikos
129 hakuosumaa
- Uutiset
5.2.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestä - osakkaalle maksetut palkat ja osakaslainat
HO:ssa oli ensin kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen maksamalla A:lle ylisuurta palkkaa myös 31.12.2013 päättyneen tilikauden jälkeen. Toisin kuin KO HO katsoi siten, että myös siltä osin kuin yhtiöstä vuonna 2014 A:lle luovutetut palkaksi kirjatut varat ylittivät A:lle hänen yhtiön hyväksi tekemästään työstä kohtuulliseksi palkkioksi arvioidun määrän, vastaajat olivat luovuttaneet yhtiön varoja tahallisesti ilman liiketaloudellisia perusteita ja hyväksyttävää syytä sekä aiheuttaneet menettelyllään yhtiön maksukyvyttömyyden tai sen oleellisen pahentumisen ja siten syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen. Seuraavaksi HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, mitä oli pidettävä A:lle maksetun palkan hyväksyttävänä määränä. HO arvioi A:lle maksetun palkan kohtuulliseksi määräksi vuosina 2012-2014 3.500 euroa kuukaudessa, eli yht. 126.000 euroa. Yhtiöstä oli siten ilman liiketaloudellista perustetta luovutettu A:lle palkaksi kirjattuja varoja yhteensä 303.220 euroa. HO:ssa oli vielä kysymys siitä, oliko osaa syytteessä tarkoitetusta vastaajille myönnetystä osakaslainasta pidettävä B:lle maksettuna palkkana ja oliko varojen luovutukselle tältä osin ollut hyväksyttävä syy. HO katsoi, että tarkoitetut osakaslainat (109.895 euroa) oli katsottava kokonaisuudessaan yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä luovutetuiksi varoiksi. Se, että osakaslainat oli ilmoitettu verottajalle ja huomioitu B:n tuloina, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
31.1.2020 15.10
Hovioikeuden ratkaisu riittävästä näytöstä törkeässä veropetoksessa ja törkeässä kirjanpitorikoksessa: 7 kuukautta ehdollista vankeutta ja 3 vuoden liiketoimintakielto
Hovioikeus totesi muun muassa, että lähtökohtana voidaan pitää sitä, että syyttäjä on esittänyt riittävän vahvan näytön syytteen tueksi ennen kuin syytteelle vaihtoehtoista tapahtumainkulkua koskevan vastaajan kertomuksen epäuskottavuudelle voidaan antaa merkitystä syytteen tueksi esitetyn näytön todistusvoimaa harkittaessa. Vastaajan sanotunlaisen kertomuksen epäuskottavuus ei myöskään itsessään lisää syytteen tueksi esitettyjen todisteiden ja asian käsittelyssä esiin tulleiden syytettä tukevien seikkojen todistusvoimaa. Eri asia on, että vastaajan kertomuksesta voi ilmetä seikkoja, jotka varsinkin yhdessä muiden asiassa esiin tulleiden seikkojen kanssa voivat tukea syytettä ja osoittaa sen näytetyksi. Hovioikeuden käsityksen mukaan kaikki tuomiossa mainitut seikat ja kassatilin kirjanpidon järjestelmällinen laiminlyönti viittasivat siihen, että vastaajan ilmeisenä tarkoituksena oli ollut verojen välttäminen. Vastaajan syyksi luettiin, että hän oli syytteessä kuvatuin tavoin kohdassa 1 aiheuttanut 1.1.2011-1.11.2014 veron määräämisen liian pieneksi tuloveron osalta yhteensä 17.056,48 euron määrällä ja arvonlisäveron osalta 14.356,10 euron määrällä. Nyt syyksiluetulla törkeällä veropetoksella oli aiheutettu yhteensä kaikkiaan 31.412,58 euron vahinko. Vastaavasti vastaaja oli kohdassa 2 laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamisen syytteessä kerrotuin tavoin ajalla 1.1.2011-30.4.2014. (Vailla lainvoimaa 31.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 13.00
Hovioikeus: Törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle voitiin myöntää velkajärjestely
Hakijalla oli erääntynyttä velkaa hakemuksen mukaan 186.955 euroa. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan toisin kuin KO, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt myöntää hakijalle velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
15.1.2020 10.51
Yli miljoona euroa rikosperusteista velkaa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi useista sairauksista kärsivälle 72-vuotiaalle eläkeläiselle velkajärjestelyn
Ainut velkoja, verohallinto ei ollut vastannut valitukseen. Punnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat, eli hakijan ikä ja terveydentila ja näistä syistä johtuva kykenemättömyys parantaa ansiotasoa sekä velkajärjestelyn merkitys hänen kannaltaan muodostivat poikkeuksellisen syyn aloittaa velkajärjestely esteperusteen laadusta huolimatta (VJL 10 a §). (Vailla lainvoimaa 15.1.2020) - Uutiset
23.12.2019 14.02
Arvonlisäveroja 46 773 euroa välttänyt yrittäjä voitiin määrätä 3 vuoden liiketoimintakieltoon
Valittaja oli HO:ssa kertonut, ettei hän ollut pyrkimyksistään huolimatta onnistunut työllistymään eli käytännössä hänen ainoa keinonsa hankkia toimeentuloa olisi hyvinvointialaan liittyvän yritystoiminnan harjoittaminen. Liiketoimintakiellon määräämistä oli siten pidettävä valittajan kannalta erittäin tuntuvana seuraamuksena. HO katsoi kuitenkin KO:n lausumilla perusteilla, että valittajan syyksi luetut rikokset olivat luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttivät liiketoimintakiellon määräämistä. Valittajan menettelyn vaikutukset olivat kohdistuneet julkiseen talouteen ja siten välillisesti myös muihin maksuvelvollisiin, joiden maksurasitusta hänen syykseen luettu menettely oli ollut omiaan lisäämään. Menettely oli lisäksi ollut omiaan antamaan yhtiölle oikeudettoman kilpailuedun samalla alalla toimiviin verovelvollisuutensa asianmukaisesti hoitaviin yrityksiin nähden. Aihetta liiketoimintakiellon kumoamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 10.10
KKO:n ratkaisu rekisterimerkintärikoksesta ja kirjanpitorikoksesta liiketoimintaa lopetettaessa
Liiketoimintansa lopettavan X Oy:n osakkeet oli luovutettu B:n edustamalle yhtiölle siinä tarkoituksessa, että B huolehtii korvausta vastaan X Oy:n toiminnan lopettamisesta ja konkurssiin liittyvistä toimista. X Oy:n entinen omistaja A erosi samassa yhteydessä yhtiön hallituksesta ja B nimitettiin hallituksen ainoaksi jäseneksi, mistä B teki muutosilmoituksen kaupparekisteriin. A käytti prokuristina edelleen yhtiön tiliä ja piti kirjanpitoaineiston hallinnassaan, ja B huolehti lähinnä yhtiön toiminnan lopettamiseen ja konkurssiin liittyneistä toimista. X Oy:n kirjanpito oli laiminlyöty ajalta, jolloin B toimi yhtiön hallituksen jäsenenä.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, etteivät A ja B olleet syyllistyneet rekisterimerkintärikokseen eikä A kirjanpitorikokseen. - Uutiset
24.10.2019 15.25
Syytteet kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta eivät menestyneet hovioikeudessakaan
Huomioon oli otettava, että vastaaja A oli palkannut ulkopuolisen tilitoimiston hoitamaan toiminimensä kirjanpidon ja riidattomasti toimittanut kirjanpitäjälle toiminimensä tilin tiliotteet sekä kassaraportit. Näin menetellessään A oli voinut lähtökohtaisesti luottaa siihen, että kirjanpito oli tullut laadituksi oikein. Kun lisäksi otettiin huomioon A:n hovioikeudessa kertomat hänen henkilökohtaisessa elämässään syytteen tekoaikana olleet ongelmat, hovioikeus katsoi, että A:n ei kyseisessä haasteellisessa elämäntilanteessaan voitu olettaa havainneen, että hänen yrityksensä kirjanpidosta ja verotettavasta tulosta oli puuttunut osa hänen toiminimensä tilille tulleista myyntituloista. Hovioikeus katsoi, ettei A:n toiminnan tältä osin näytetty olleen tahallista. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
23.10.2019 9.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut kohtuullistaa puolustajalle maksettavaa palkkiota - puolustajalla ei ollut kuitenkaan oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestä
B oli esitutkinnassa ollut epäiltynä rekisterimerkintärikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Asiassa oli 15.2.2016 tehty B:n osalta syyttämättäjättämispäätös. B:n puolustajaksi määrätty asianajaja AA oli esittänyt esitutkinnan aikana suoritetuista toimenpiteistä laskun, joka oli perustunut tehtyyn 22,75 työtuntia vastaavaan määrään. Asiassa esitetyn perusteella HO katsoi, ettei AA:n 22,75 tunnin työmäärään perustuvaa palkkiovaatimusta voitu pitää sillä tavoin tavanomaisesta poikkeavana, että sitä olisi tullut kohtuullistaa. AA:lle maksettavaa puolustajan palkkiota oli siten korotettava 7,75 tunnin työmäärää vastaavalla määrällä. Oikeusapulain nojalla puolustajalla ei ole oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestä (esim. KKO 1984 II 196 ja 1986 II 120, Jokela: Oikeudenkäyntikulut ja maksuton oikeusapu, 1995, s. 422-423). Näin ollen AA:n vaatimus valituksen laatimisesta hänelle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista HO:ssa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
22.10.2019 9.00
Hovioikeus: Erityisiä syitä oli määrätä, että törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta tuomitulle määrätty liiketoimintakielto ei koske muuta kuin liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa kirjanpito- ja tilintarkastustoimintaa sekä laskentatoimen ja verosuunnittelun konsultointia
Valittaja oli korvannut kaikki Verohallinnolle aiheuttamansa vahingot ja osoittanut muutoinkin syvästi katuvansa tekoaan. Hän oli kertonut aikovansa jatkossa työllistää itsensä yrittäjänä suorittavissa tehtävissä esimerkiksi kuljetusyrittäjänä niin, että hänen omankin kirjanpidon hoitaisi ulkopuolinen taho. Mainittuihin seikkoihin nähden HO katsoi olevan olemassa erityisiä syitä määrätä, että valittajalle määrätty liiketoimintakielto ei koske muuta kuin liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa kirjanpito- ja tilintarkastustoimintaa sekä laskentatoimen ja verosuunnittelun konsultointia. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 12.39
Syyte jätettiin nostamatta - vaadittuja 16.419,15 euron asianajokuluja ei korvattuValittaja oli vaatinut, että hänelle esitutkinnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korvataan valtion varoista avustajan 59,35 tunnin työmäärän perusteella 16.419,15 eurolla. Lisäksi valittaja oli vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 588 eurolla korkoineen. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassa
HO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
16.9.2019 14.00
Rikosperusteisesti velkaantuneelle 52-vuotiaalle myönnettiin velkajärjestely - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Hakijan velkojen kokonaismäärä oli 789.560,71 euroa. Veloista yli 90 prosenttia oli syntynyt vuosina 2007–2010. Veloista vanhimmat olivat vuodelta 2002 olevat asuntolainat. Hakija oli 22.10.2013 tuomittu vuosina 2009–2010 tehdyistä verorikkomuksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Hakija oli verorikkomukseen perustuen velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle vahingonkorvausta, jonka määrä kuluineen ja korkoineen oli 6.2.2018 ollut 234.984,99 euroa. Jo yksin Verohallinnon rikosperusteisen velan määrä oli lähes 30 prosenttia vastaajan velkojen kokonaismäärästä. Verohallinnon velkaa ei sen ilmoituksen mukaan ollut lyhennetty. Punnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat painavammat kuin sitä vastaan puhuvat seikat ja että velkajärjestely voitiin esteperusteesta huolimatta myöntää. Kun velkajärjestelyn aloittamiselle oli VJL 9 §:n edellytykset, KO:n päätös, jolla velkajärjestelyhakemus oli hylätty oli kumottava ja velkajärjestely määrättävä aloitettavaksi. - Uutiset
3.9.2019 14.18
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että 1 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi kirjanpitorikos- ja petosasiassa
Vastaajan syyksi oli luettu törkeä kirjanpitorikos, kaksi törkeää veropetosta ja törkeä petos. Syyksi luettujen rikosten vakavuus ja niistä ilmenevä hänen syyllisyytensä ovat ehdollista vankeutta vastaan puhuvia seikkoja. Vastaajaa ei ollut ennen nyt kysymyksessä olevia tekoja tuomittu rikoksesta rangaistukseen. Ottaen lisäksi huomioon vastaajalle tuomitun vankeusrangaistuksen pituus ja aiheutuneen vahingon määrä hovioikeus päätyi siihen, että vastaajalle tuomittu 1 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
6.5.2019 15.00
Toisella paikkakunnalla toimivan avustajan käyttämiselle törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassa oli perusteltu syy
HO katsoi, että avustajalle kymmenen vuoden aikana syntynyt erityinen tietämys päämiehen väitettyyn liiketoimintaan liittyvien juttujen hoitamisesta muodosti perustellun syyn käyttää samaa avustajaa. (Vailla lainvoimaa 6.5.2019) - Uutiset
15.4.2019 11.11
Hovioikeuden äänestystuomio törkeää veropetosta ym. koskevassa asiassa
Helsingin hovioikeus tuomitsi maanantaina (15.4.) antamallaan tuomiolla kaikkiaan seitsemän henkilöä eri mittaisiin vankeusrangaistuksiin alihankintaliiketoiminnassa tapahtuneesta törkeästä veropetoksesta ja muista talousrikoksista. Alihankintayhtiöiltä töitä tilanneen yhtiön edustajat tuomittiin puolestaan rangaistuksiin avunannoista törkeään veropetokseen. Hovioikeuden ratkaisusta äänestettiin. Vähemmistöön jäänyt hovioikeuden jäsen olisi pääosin pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019, valituslupa myönnetty) - Uutiset
25.3.2019 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei määrännyt liiketoimintakieltoa kirjanpitorikoksessaKokonaisarvioinnissa vahingollisena pitämistä vastaan puhui se, että A ei ollut aikaisemmin syyllistynyt liiketoiminnassa rikolliseen menettelyyn eikä asiassa esitetty selvitystä, jonka perusteella hänen voitaisiin arvioida jatkavan rikollista menettelyään. Teoilla ei myöskään ollut suunnitelmallisesti tavoiteltu taloudellista etua. Näillä perusteilla hovioikeus päätyi siihen, että A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan kilpailun kannalta vahingollisena. Tämän vuoksi A:ta ei määrätty liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019) - Uutiset
21.3.2019 11.20
Hovioikeuden tuomio rahoitusyhtiöihin ja pankkiin kohdistuneista törkeistä petoksista sekä muista rikoksista
Helsingin hovioikeus antoi torstaina (21.3.) tuomion asiassa, jossa on kysymys GSM Suomi Oy:n toiminnassa tapahtuneista rahoitusyhtiöihin ja pankkiin kohdistuneista törkeistä petoksista sekä muista rikoksista. KO:n tuomiota muutettiin. GSM Suomi Oy:n tosiasiallista määräysvaltaa käyttänyt henkilö tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja taloudesta vastannut henkilö tuomittiin kumpikin kolmen vuoden kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen ja yhtiön toimistossa työskennellyt henkilö kahden vuoden kahden kuukauden vankeusrangaistukseen. Vastaajat velvoitettiin maksamaan pankille vahingonkorvauksia sekä oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 21.3.2019) - Uutiset
8.3.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio Myyrmäen Urheilupuisto Oy:n entistä toimitusjohtajaa koskevassa rikosasiassa
Myyrmäen Urheilupuisto Oy:n entiselle toimitusjohtajalle oli KO:ssa vaadittu rangaistusta luottamusaseman väärinkäytöstä ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Lisäksi Myyrmäen Urheilupuisto Oy oli esittänyt noin 500.000 euron vahingonkorvausvaatimukset. Vantaan KO oli hylännyt syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset. HO hylkäsi KO:n tavoin syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä. HO tuomitsi entisen toimitusjohtajan törkeästä kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi yhtiön entinen toimitusjohtaja velvoitettiin suorittamaan Myyrmäen Urheilupuisto Oy:lle 75.000 euroa vahingonkorvauksia. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
4.3.2019 15.33
Tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta 20 päiväsakkoa - julkisuus lievensi rangaistusta noin puoleen
KO katsoi, että vastaajan menettely oli kokonaisuutena arvioiden ollut selkeästi törkeän huolimatonta, kun hän oli jättänyt merkittävän osan kirjanpitoaineistosta toimittamatta kirjanpitäjälle kolmen tilikauden aikana, sekä laiminlyönyt yhtiöjärjestykseen perustuneen velvollisuuden tarkastaa ja allekirjoittaa tilinpäätökset kolmen tilikauden aikana. Vastaajaan kohdistuneiden rikosepäilyjen saama julkisuus oli noussut kohtuuttomiin mittasuhteisiin ja epäilyjä koskevalla julkisella käsittelyllä oli epäilemättä ollut muita vakavia ja keskimääräistä huomattavasti tuntuvampia seuraamuksia vastaajan elämään. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019) - Uutiset
29.1.2019 10.31
KKO äänesti ja purki rikostuomion
A:n ja B:n syytteet törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta oli hovioikeudessa hylätty toteen näyttämättömänä. C, joka oli käräjäoikeudessa tuomittu avunannosta törkeään veropetokseen ja törkeään kirjanpitorikokseen, ei ollut hakenut muutosta tuomioonsa. C haki rikostuomionsa purkamista sillä perusteella, että päätekijöiden syytteiden tultua hylätyksi hän ei ollut voinut avunantajana syyllistyä rikoksiin. Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt jäljelle sellaista päärikosta, johon C:n avunanto olisi voinut kohdistua. Korkein oikeus purki C:n tuomion. (Ään.)