-
Kirjanpito
- IAS-standardit
- Kehittämismenot
- Kirjaaminen
- Kirjaamisperuste
- Kirjanpitolaki
- Kirjanpitolautakunta
- Kirjanpitorikos
- Käyttöomaisuus
- Liikevaihto
- Määräysvalta
- Taloushallinto
- Tilinpäätös
- Tulon ja menon jaksottaminen
- Vaihto-omaisuus
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
Kirjanpitorikos
144 hakuosumaa
- Uutiset
26.8.2020 10.16
Kirjanpitorikoksesta 4 kuukautta ehdollista vankeutta - hovioikeus arvioi liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksiäHovioikeus katsoi arvioidessaan vastaajan toimintaa kokonaisuutena, että vahingollisena pitämistä puoltavat seikat olivat painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. Vastaajan toimintaa oli siten pidettävä kokonaisuutena arvioiden velkojien, julkisen talouden sekä terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Aihetta liiketoimintakiellon kumoamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.8.2020) - Uutiset
21.8.2020 16.00
Yhtiön liiketapahtumien kirjaamisen lähes vuoden ajalta laiminlyöneelle 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus
Vastaaja oli osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja yhtiön tosiasiallisen määräysvallan käyttäjänä kokonaan laiminlyönyt yhtiön liiketapahtumien kirjaamisen 1.3.2015-24.2.2016 välisenä aikana. Yhtiöllä oli tapahtuma-aikana ollut noin yhteensä 640 000 euron määräiset tilitapahtumat kahdella pankkitilillä. Menettelyllään vastaaja oli vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Liiketapahtuminen kirjaaminen oli laiminlyöty kokonaan ja kirjanpitorikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään. Toissijaisesti hän vaati, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 21.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 14.30
Hovioikeus: Vaatimus liiketoimintakiellon määräämistä oli annettu ennen 5 vuoden vanhentumisajan päättymistä - velallisen epärehellisyyden lisäksi törkeään kirjanpitorikokseen syyllistyneen menettelyä ei voitu pitää vähäisenä
Korkein oikeus on ratkaisussaan 2013:43 todennut, että ratkaisevaa on se, milloin vastaaja on saanut tiedon vaatimuksesta. HO katsoi, että vaatimus oli annettu vastaajalle tiedoksi ennen liiketoimintakiellosta annetun lain 8 §:n mukaista viiden vuoden vanhentumisajan päättymistä, eikä liiketoimintakiellon määräämiselle ollut tämän vuoksi vastaajan esittämää estettä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja lopputuloksen liiketoimintakiellon määräämisestä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
31.7.2020 14.32
Hovioikeus lievensi kirjanpitorikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen sakoksi
60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus lievennettiin 50 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 31.7.2020) - Uutiset
17.6.2020 11.12
Hovioikeuden tuomio törkeää petosta ym. koskevassa asiassa
Helsingin hovioikeus antoi keskiviikkona (17.6. ) tuomion asiassa, jossa on kysymys pääosin Finn TeleCom Business Solutions Oy:n toiminnassa tapahtuneesta asiakasyrityksiin ja rahoitusyhtiöihin kohdistuneesta törkeästä petoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. HO toimitti asiassa pääkäsittelyn, joka kesti 44 päivää. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 13.15
Hovioikeus mittasi talousrikosten rangaistusta – perustetta kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen alentamiselle ei ollut
Kohdan 2 rikoksella, törkeällä velallisen epärehellisyydellä, aiheutetun vahingon määrä lähes 430.000 euroa huomioon ottaen yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi oli otettava noin kahden vuoden vankeusrangaistus. Rikos oli jatkunut noin 2,5 vuoden ajan ja varojen luovutus oli tapahtunut vastaajalle itselleen ja hänen läheisyhtiölleen. Perustetta alentaa käräjäoikeuden vastaajalle kohtien 1 - 6 rikoksista (2 törkeää kirjanpitorikosta, törkeä velallisen epärehellisyys, 2 petosta ja identiteettivarkaus) tuomitsemaa kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistusta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
26.5.2020 11.00
Törkeä vai perusmuotoinen kirjanpitorikosToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei kirjanpitorikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajan syyksi oli siten luettava kirjanpitorikos. Oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetusta kirjanpitorikoksesta oli pidettävä 3 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. HO katsoi, ettei vastaajan toimintaa ollut pidettävä kokonaisuutena arvioiden velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta niin vahingollisena, että hänet olisi syytä määrätä liiketoimintakieltoon. KO:n määräämä liiketoimintakielto poistettiin. Tuomittua menettämisseuraamusta alennettiin. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
27.4.2020 7.49
Hovioikeus arvioi vältetyn veron määrää törkeässä kirjanpitorikoksessa – marginaaliverotusmenettelyä ei tässä tapauksessa voitu käyttää
Hovioikeus katsoi, että saatua selvitystä marginaaliverotusmenettelyn edellytyksistä ei voitu pitää riittävän luotettavana, kun otettiin huomioon tietoihin liittyvät merkittävät epävarmuustekijät. Vilpillisestä muotovaatimusten laiminlyönnistä seurannut luotettavan selvityksen puute merkitsi tässä tapauksessa estettä marginaaliverotusmenettelyn käyttämiselle. Vältetyn veron määrä oli siten perustettava arvonlisäverojärjestelmän pääsäännön mukaisesti arvioituihin A:n myynneistä saamiin vastikkeisiin ja arvioituun vähennettävään veroon. Aihetta epäillä verottajan laskelman oikeellisuutta määräämättä jääneen arvonlisäveron osalta ei ilmennyt. Näin ollen A:n välttämän veron määränä oli pidettävä käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaa 22.380 euroa. - Uutiset
7.4.2020 11.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiöiden kirjanpitoa hoitanut työntekijä voitiin asettaa tekijävastuuseen - tuomittua 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistusta ei alennettu eikä lievennetty ehdolliseksi
Vastaaja oli tehnyt teot pitkän ajan kuluessa, hän oli ollut kirjanpitäjänä vastuullisessa asemassa, virheellisten kirjausten määrä ja kavallettu määrä, yli 400.000 euroa, oli ollut huomattavan suuri. HO katsoi, ettei vastaaja ollut vastannut pelkästään kirjanpidon teknisestä toteutuksesta, vaan hän oli myös tosiasiallisesti vaikuttanut siihen mitä kirjauksia yhtiöiden kirjanpitoon oli tehty ja miten ne oli tehty. Näin ollen HO katsoi, että vastaajalla oli ollut toimiston kirjanpitäjänä sellainen lain edellyttämä itsenäinen asema, että hänet voitiin asettaa tekijävastuuseen. Vaikka KO oli jossain määräin ottanut rangaistusta määrätessään huomioon vastaajan heikon terveydentilan, KO oli katsonut, että vastaajan teko ei ollut ehdollisella vankeusrangaistuksella sovitettavissa, vaan hänet oli tuomittava teoistaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen. KO oli katsonut oikeuskäytännön mukaiseksi seuraamukseksi vastaajan teoista 2 vuoden 6 kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen rangaistuksen mittaamisen osalta ja katsoi, että KO:n vastaajalle tuomitsema rangaistus oli oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten (35) vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksista ilmenevään vastaajaan syyllisyyteen. Valitus ja vastavalitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.4.2020) - Uutiset
26.3.2020 16.00
Huolenpito puolustuksen tehokkuudesta - törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää veropetosta koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO oli jättänyt riittävällä tavalla huolehtimatta siitä, että vastaajan oikeus tasavertaiseen puolustautumiseen toteutuu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin ja asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
26.3.2020 10.06
Hovioikeus korotti tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta papille tuomittua sakkorangaistusta - ei näyttöä että vastaajaan olisi kohdistunut poikkeuksellista julkisuuttaHO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaajaan olisi asian johdosta kohdistunut niin poikkeuksellista julkisuutta että poikkeussäännökseksi tarkoitettua RL 6 luvun 7 §:n 1 kohdan kohtuullistamisperustetta olisi tullut asiassa soveltaa. Rangaistusta korotettiin tämän vuoksi syyttäjän vaatimaksi 35 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi Viroon rekisteröidyn yhtiön hallituksen jäsenen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseenOliko yhtiöllä ollut Suomessa syytteen mukaiset kirjanpito- ja verovelvollisuudet? - Vältettyjen verojen määrät - Tahallisuus ja kieltoerehdys - Syyksilukeminen ja törkeysarviointi - Rangaistusseuraamus (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
25.3.2020 9.58
Hovioikeus vapautti törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitun
KO:ssa esitetyn syytekohdan 2 mukaan vastaaja oli 28.2.2011 ja 29.4.2013 välisenä aikana laadituttanut toisella henkilöllä M Ky:n ja G Oy:n nimissä H Oy:n maksettavaksi syytekohdassa 1 (Törkeä velallisen epärehellisyys 5.1.2011 - 3.5.2013) kuvatulla tavalla perusteettomia hallinto- ja toimistopalvelumaksu -nimellä olevia laskuja yhteensä 453.090 euron arvosta sekä liittänyt nämä laskut H Oy:n kirjanpitoon. KO oli hylännyt syytteen kohdan 1 osalta. Kohdan 2 osalta KO oli katsonut vastaajan liittäneen 30.4.2012 - 3.5.2013 kirjanpitoon perusteettomia laskuja 157.948,40 euron edestä. Vastaaja oli tuomittu törkeästä kirjanpitorikoksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet törkeistä kavalluksesta, kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta
Tuomiossa lausutuilla perusteilla syytteet oli kaikilta osin hylättävä ja A, B ja C oli vapautettava heille tuomituista rangaistuksista sekä korvausvelvollisuudesta T Oy:lle ja valtiolle. C:lle määrätty liiketoimintakielto oli kumottava. Syyttäjien valitus hylättiin rangaistusten korottamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 23.3.2020) - Uutiset
4.3.2020 11.18
Hovioikeus korotti törkeisiin talousrikoksiin syyllistyneelle lääkärille tuomitun vankeusrangaistuksen 3 vuoteen - vältettyjen verojen kokonaismäärä oli ollut 524.185 euroa
Lääkärin oli katsottu syyllistyneen törkeään kirjanpitorikokseen (1.1.2010 - 3.8.2012), törkeään veropetokseen (31.10.2011 - 31.10.2013), törkeään velallisen epärehellisyyteen (1.1.2009 - 5.12.2014) ja törkeään veropetokseen (31.10.2011 - 31.10.2015). Lääkärin syyksi luettujen petosrikoksilla vältettyjen verojen kokonaismäärä oli ollut 524.185 euroa. Oikeudenmukaisena yhteisenä vankeusrangaistuksena lääkärin syyksi luetuista rikoksista oli 3 v vankeutta. KO:n tuomitsemaa rangaistusta (2 v 4 kk) oli siten korotettava. Lääkärin terveydentilasta ei ollut HO:ssa esitetty sellaista selvitystä, että sillä olisi ollut vaikutusta rangaistuksen määräämiseen. Rangaistusta ei ollut aihetta kohtuullistaa lääkärin iän (s. 1950) tai terveydentilan vuoksi. Yhtiön hallituksessa toiminut lääkärin puoliso tuomittiin samassa asiassa 1 v 9 kk vankeusrangaistukseen, joka voitiin märäätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 4.3.2020) - Uutiset
5.2.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestä - osakkaalle maksetut palkat ja osakaslainat
HO:ssa oli ensin kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen maksamalla A:lle ylisuurta palkkaa myös 31.12.2013 päättyneen tilikauden jälkeen. Toisin kuin KO HO katsoi siten, että myös siltä osin kuin yhtiöstä vuonna 2014 A:lle luovutetut palkaksi kirjatut varat ylittivät A:lle hänen yhtiön hyväksi tekemästään työstä kohtuulliseksi palkkioksi arvioidun määrän, vastaajat olivat luovuttaneet yhtiön varoja tahallisesti ilman liiketaloudellisia perusteita ja hyväksyttävää syytä sekä aiheuttaneet menettelyllään yhtiön maksukyvyttömyyden tai sen oleellisen pahentumisen ja siten syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen. Seuraavaksi HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, mitä oli pidettävä A:lle maksetun palkan hyväksyttävänä määränä. HO arvioi A:lle maksetun palkan kohtuulliseksi määräksi vuosina 2012-2014 3.500 euroa kuukaudessa, eli yht. 126.000 euroa. Yhtiöstä oli siten ilman liiketaloudellista perustetta luovutettu A:lle palkaksi kirjattuja varoja yhteensä 303.220 euroa. HO:ssa oli vielä kysymys siitä, oliko osaa syytteessä tarkoitetusta vastaajille myönnetystä osakaslainasta pidettävä B:lle maksettuna palkkana ja oliko varojen luovutukselle tältä osin ollut hyväksyttävä syy. HO katsoi, että tarkoitetut osakaslainat (109.895 euroa) oli katsottava kokonaisuudessaan yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä luovutetuiksi varoiksi. Se, että osakaslainat oli ilmoitettu verottajalle ja huomioitu B:n tuloina, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
31.1.2020 15.10
Hovioikeuden ratkaisu riittävästä näytöstä törkeässä veropetoksessa ja törkeässä kirjanpitorikoksessa: 7 kuukautta ehdollista vankeutta ja 3 vuoden liiketoimintakielto
Hovioikeus totesi muun muassa, että lähtökohtana voidaan pitää sitä, että syyttäjä on esittänyt riittävän vahvan näytön syytteen tueksi ennen kuin syytteelle vaihtoehtoista tapahtumainkulkua koskevan vastaajan kertomuksen epäuskottavuudelle voidaan antaa merkitystä syytteen tueksi esitetyn näytön todistusvoimaa harkittaessa. Vastaajan sanotunlaisen kertomuksen epäuskottavuus ei myöskään itsessään lisää syytteen tueksi esitettyjen todisteiden ja asian käsittelyssä esiin tulleiden syytettä tukevien seikkojen todistusvoimaa. Eri asia on, että vastaajan kertomuksesta voi ilmetä seikkoja, jotka varsinkin yhdessä muiden asiassa esiin tulleiden seikkojen kanssa voivat tukea syytettä ja osoittaa sen näytetyksi. Hovioikeuden käsityksen mukaan kaikki tuomiossa mainitut seikat ja kassatilin kirjanpidon järjestelmällinen laiminlyönti viittasivat siihen, että vastaajan ilmeisenä tarkoituksena oli ollut verojen välttäminen. Vastaajan syyksi luettiin, että hän oli syytteessä kuvatuin tavoin kohdassa 1 aiheuttanut 1.1.2011-1.11.2014 veron määräämisen liian pieneksi tuloveron osalta yhteensä 17.056,48 euron määrällä ja arvonlisäveron osalta 14.356,10 euron määrällä. Nyt syyksiluetulla törkeällä veropetoksella oli aiheutettu yhteensä kaikkiaan 31.412,58 euron vahinko. Vastaavasti vastaaja oli kohdassa 2 laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamisen syytteessä kerrotuin tavoin ajalla 1.1.2011-30.4.2014. (Vailla lainvoimaa 31.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 13.00
Hovioikeus: Törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle voitiin myöntää velkajärjestely
Hakijalla oli erääntynyttä velkaa hakemuksen mukaan 186.955 euroa. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan toisin kuin KO, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt myöntää hakijalle velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
15.1.2020 10.51
Yli miljoona euroa rikosperusteista velkaa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi useista sairauksista kärsivälle 72-vuotiaalle eläkeläiselle velkajärjestelyn
Ainut velkoja, verohallinto ei ollut vastannut valitukseen. Punnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat, eli hakijan ikä ja terveydentila ja näistä syistä johtuva kykenemättömyys parantaa ansiotasoa sekä velkajärjestelyn merkitys hänen kannaltaan muodostivat poikkeuksellisen syyn aloittaa velkajärjestely esteperusteen laadusta huolimatta (VJL 10 a §). (Vailla lainvoimaa 15.1.2020) - Uutiset
23.12.2019 14.02
Arvonlisäveroja 46 773 euroa välttänyt yrittäjä voitiin määrätä 3 vuoden liiketoimintakieltoon
Valittaja oli HO:ssa kertonut, ettei hän ollut pyrkimyksistään huolimatta onnistunut työllistymään eli käytännössä hänen ainoa keinonsa hankkia toimeentuloa olisi hyvinvointialaan liittyvän yritystoiminnan harjoittaminen. Liiketoimintakiellon määräämistä oli siten pidettävä valittajan kannalta erittäin tuntuvana seuraamuksena. HO katsoi kuitenkin KO:n lausumilla perusteilla, että valittajan syyksi luetut rikokset olivat luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttivät liiketoimintakiellon määräämistä. Valittajan menettelyn vaikutukset olivat kohdistuneet julkiseen talouteen ja siten välillisesti myös muihin maksuvelvollisiin, joiden maksurasitusta hänen syykseen luettu menettely oli ollut omiaan lisäämään. Menettely oli lisäksi ollut omiaan antamaan yhtiölle oikeudettoman kilpailuedun samalla alalla toimiviin verovelvollisuutensa asianmukaisesti hoitaviin yrityksiin nähden. Aihetta liiketoimintakiellon kumoamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019)